Mitoituspyyntö, omakotitalo Kaarina

[Tyko]

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Kaarina
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?uudisrakennus 2022, on rinnetalo mutta ei maanvastaisia ulkoseiniä
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen. Energiaselvityksen mukainen ostoenergia 12339 kWh/vuosi
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? koneellinen iv LTO:lla
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. ulkoseinien ulkopituus; 1.krs 58,3 m, 2.krs 45,6 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Lammi lämpöharkko 400mm, U=0,17 W/m²K
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? kaksi
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 1.krs: 97,6 m² ; 2.krs: 83,7 m²
- Huonekorkeudet kerroksittain? Molemmat kerrokset 2,70 m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvastainen, rakenne alhaalta ylöspäin: EPS 100mm+betonilaatta 150mm+Finnfoam 200mm+pintabetonilaatta 80mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Lämmöneriste 500 mm U=0,09 W/m2K
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 1.krs ikkunapinta-ala normaali, 2.krs suuri ikkunapinta-ala yhteensä noin 58 m²
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei ole
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Normaali asuintilojen lämpötila
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa. US:U-arvo 0,17 W/m2K ; AP:U-arvo 0,17 W/m2K ; YP:U-arvo 0,09 W/m2K

[Kaltzu]

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvastainen, rakenne alhaalta ylöspäin: EPS 100mm+betonilaatta 150mm+Finnfoam 200mm+pintabetonilaatta 80mm

Nyt ei mitoitukseen liittyvä, mutta pakko ihan mielenkiinnosta kysyä miksi teille on tulossa alapohjaan kaksoislaattarakenne?

Tuohan eroaa sinänsä vanhasta riskirakenne-rakentamisesta joissa tuo alin betonivalu tehtiin suoraan maan päälle, nyt tuossa on eriste alla, mutta en ole törmännyt tämmöiseen rakenneratkaisuun meillä päin tehdyissä uudisrakennuksissa.

[Tyko]

Näin sen on rakennesuunnittelija tässä vaiheessa suunnitellut, mutta todennäköisesti säästän euroja ja työvaiheista ja teen kantavan laatan suoraan pintalaattana, jolloin tuo erillinen pintalaatta jää pois.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Uudisrakennus ”Tyko”   KAARINA   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C  -  menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- 1.krs 2022: Lattialämmitys, 22°C, 98 m2, 264 m3    27,6 W/m2   2,69 kW   8 437 kWh
- 2.krs 2022: Lattialämmitys, 22°C, 84 m2, 226 m3    47,2 W/m2   3,95 kW   10 284 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         37 W/m2   6,64 kW   18 720 kWh

• Kiinteistö,  181 m2,  490 m3          5,6 COP   6,26 kW   18 720 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,229 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,44 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         4,5 SCOP   7,7 kW   24 720 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 650 kWh   0,51 kW   23 070 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   23 070 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            7,70 kW   23 070 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   181 m2   127 kWh/m2   4,5 SCOP   7,7 kW   23 070 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      7,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   7,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -25 °C
- Maasta kerätään          ( 4,5 COP)   6,3 kW   17 913 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      5 156 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 156 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 485 kWh

• Tarvitaan vähintään 178 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   178 m
- Kaivon aktiivisyvyys 174 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 178 m.   Putkea kaivossa yhteensä   356 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,2 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,51 l/s = 30,6 l/min = 1836 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 382 litraa   56 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 481 litraa   33 kPa = 0,33 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 388 m = 2 x 190 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 402 litraa      18 kPa = 0,18 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.