Kaivosta lämpöä vai pakkasta?

[Rally]

Toinen talo ja toinen pumppu pakettiin menossa, ed saatiin pelaamaan nyt usko loppuu..

Talo Turussa, saaressa, rinteessä ja meri 100m päässä.
Talopaketti, puurungolla, selluvilla eristeenä, vuotoluku tais olla 0.6/0.7, voiko olla näin?
Kaivo 125m
Aries 6
6 henkee
Kaivo plussalla kun pihalla on plussaa ja putoo pakkaselle käytännössä heti kun ulkonakin putoaa.
Onko kaivo lyhyt/ vähä vetinen vai toimii kuten pitääkin??

[tomppeli]

Toinen talo ja toinen pumppu pakettiin menossa, ed saatiin pelaamaan nyt usko loppuu..

Talo Turussa, saaressa, rinteessä ja meri 100m päässä.
Talopaketti, puurungolla, selluvilla eristeenä, vuotoluku tais olla 0.6/0.7, voiko olla näin?
Kaivo 125m
Aries 6
6 henkee
Kaivo plussalla kun pihalla on plussaa ja putoo pakkaselle käytännössä heti kun ulkonakin putoaa.
Onko kaivo lyhyt/ vähä vetinen vai toimii kuten pitääkin??

Ei osaa sanoa, mikä näistä on syynä, "Onko kaivo lyhyt/ vähä vetinen", joka tapauksessa kaivosta ei saada riittävästi lämpöenergiaa. Keruupiirin kiertokin näyttää olevan kunnossa, kun keruun dT on se ihanteellisena pidetty 3 astetta.
Pitäisi tietää talon lämmitystarve, jotta voisi sanoa, onko kaivo mitoitettu oikein. Ei kuitenkaan hyvältä näytä.

Voisiko suurta lämmitystarvetta aiheuttaa talon puutteellinen ilmatiiviys, runsas ilmanvaihto, tai runsas lämpimän käyttöveden tarve?
Jos ei mikään noista, niin silloin tulee helposti mieleen kaivon alimitoitus.

[aksutre]

Kun katsoo kylmien päivien lämpötiloja ei pidä ihmetellä. Jos maksimilämpötila on yli -10 ja minimi yli -20 niin pumppu käy koko ajan ja kaivo kylmenee. Tuo 125m tuottaa jatkuvaa lämmöntuottotehoa tuolla alueella n.3.2 kW, mutta ei se riitä jos pumppu käy koko ajan kun on kovat pakkaset. Ihan sama asia kiinteitöpuolella, vaikka kaivoja on 1.7km niin 40+40 kW pumput kun käyvät tiuhaan niin putoaa +6 asteinen tulo +3 nurkille ja paluu pysyy nippanappa plussalla.

Nihkeä on mitoitus, mutta varmaankin normit täyttää jos osateho mitoitus. Pumppu ei anna kovilla pakkasilla täyttä tehoa kun keruu on kylmä, ehkä jotain 4.5 kW sieltä irtoaa, mikä pahentaa tilannetta. Syvemmällä kaivolla saisi pumpusta yli maksimitehon ja lämpökerroin olisi parempi. Klassinen rimaa hipova suoritus myyjältä.

lmanvuotoluku n50 ≤ 0,6 1/h on passiivitalon, tuo lähes sama??? Paljonko on neliöitä?
200m2  passiivitalo veisi n.10tkW vuosi (lämmitys+käyttövesi), ei pitäisi olla 6kw pumpulla mitään ongelmaa.

[Rally]

Kiitos infosta, meillä taitaa olla ulkolämpö tuota lentoasemaa asteen lämpösempi näin alkuvuodesta kun talo on eteläisellä saarella ja meri lämmittää asteen verran keskustaankin verrattuna.
Laitan oheen kaivon tiedot ja vuotoluvun.
Kuvista on poistettu omat tiedot

[jmaja]

Siis aktiivisyvyys 116 m vai mikä tuo 95 m vesi oli?

Talon ilmanvuotoluku ihan normaali uudiskohteelle. Se yksin ei talosta passiivitaloa tee, mitä se nyt edes tarkoittaakaan.

Talosta pitäisi saada paljon lisätietoa. Kai tuosta löytyy energiatodistus, jossa kaikki oleellinen?

Mikä aloituksessa mainittu toinen talo on?

[tomppeli]

Uudehkossa rakennuksessa voi vielä olla rakennekosteutta, jonka kuivattaminen vie lämpöenergiaa.
Onko ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kunnossa?
Onko käytössä liesituuletin, jossa ei ole lämmön talteenottoa?
Voisiko lämpimän käyttöveden kulutus olla suurempi, kuin lämmityksen mitoituksessa on oletettu?
Lämpökaivo vaikuttaa liian matalalta, varsinkin, jos pohjavesi on kovin syvällä ja aktiivisyvyyttä kaivossa olisikin vain 95 metriä.

[aksutre]

Motivan sivuilta lainaus:

"Imatiiveyttä kuvataan ilmatiiveysluvulla eli n50-luvulla. Mitä pienempi ilmatiiveysluku on, sitä tiiviimpi talo on. Hyvä tavoitearvo ilmatiiveysluvulle on 1,0 1/h tai sitä pienempi. Passiivitaloissa tavoitellaan arvoa 0,6 1/h tai sitä pienempää arvoa. Normaalilla rakentamisella ilmatiiveysluku on noin 4,0 1/h, mutta se saattaa olla paljon suurempikin. Karkean nyrkkisäännön mukaan yhden pykälän parannus ilmatiiveysluvussa pienentää lämmitysenergiankulutusta noin kuusi prosenttia".

200m2 Passiivitalo vie sen n.10 tkWh, normi nykymääräysten mukainen talo n.22 tkWh. Iso ero lämmöntarpeessa.

[jmaja]

2018 säädöksillä ilmanvuotoluku saa olla enintään 4, mutta vertailuarvona on 2, mutta 0,6 om tosiaan on nykyään jo ihan normaalitaso.

Jos q50 on 4, joutuu muissa tasauslaskentaosissa kirimään eroa kiinni, jotta saa rakennysluvan. Siis oletusta parempi LTO, eristeet tai ikkunat.

200 m2 talo, joka täyttää tasauslaskennan, vie lämmitykseen n. 16 000 ja käyttöveteen n. 6000 kWh Etelä-Suomessa. Jos tuon tekee q50 4:llä ja vaikkapa hyvällä LTO:lla ja sitten tiputtaa q50:n 0,6:een ei käyttövesi muutu miksikään ja lämmitys on tuon jälkeen 13 000 kWh.

Kokonaislämpöenergia muuttui tuosta siis 22 000 -> 19 000 kWh.

Ei siis mikään valtava muutos eikä todellakaan 10 000 kWh. 2-kerroksisessa ero olisi 1000 kWh suurempi.

[tomppeli]

Olen aikaisemminkin täällä foorumilla esittänyt hurskaan toivomuksen, että kuntien rakennusvalvonnan tehtäviin lisättäisiin pienrantajille suunnattu maalämpöhankkeen maksullinen neuvonta- ja valvontapalvelu, johon sisältyisi mitoituksen oikeellisuuden tarkistaminen.

En väitä, että tässä olisi kysessä virhellinen mitoitus, mutta tällä lisäpalvelulla voitaisiin välttää epäonnistuneita maalämpöhankkeita.
Rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu neuvontakin, joten mitään estettä tällaisen palvelun toteuttamiseen tuskin on.

[Kysymys]

Itse en suoraan sanottuna ymmärrä mitä rakennusvalvonnan ihmiset näistä edes vahtii.
Itselläni eivät ymmärtäneet varaajieni kytkentöjä tms.
Rahastus tuntui olevan tärkeintä...
Tuo mitoituksen tarkitsus olisi mielestäni oikein hyvä ratkaisu. Saisi rakentaja rahoilleen edes jotain vastinetta.
Toki virkamies on virkamies ja hehän eivät uskalla ottaa vastuuta edes omista tekemisistää ä