Mitoituspyyntö OKT Espoo 250 m2

[Sinistra]

Pahoittelen jo etukäteen, jos lähtötiedot ovat vajavaiset - olemme vasta muuttaneet taloon joten monet yksityiskohdat ovat vasta selvityksessä.

- Rakennus sijaitsee Uudellamaalla, Espoossa.
- Talon vanha osa on rakennettu 1937, laajennusosa 1957. Rinnetontti ja talo on rakennettu kallionrinteeseen (kallion päälle).
- Myyjän mukaan talossa oleva öljylämmitys on kuluttanut 2300 litraa lämpimämpinä ja 2800 kylmempinä talvina. Tähän toki kannattanee suhtautua kevyellä kritiikillä ja varautua laskelmassa esim. 3000 litran menekkiin. Öljykattila on vuodelta 2007.
- Patterilämmitys (1-, 2- ja 3-lehtisiä pattereita) sekä vesikiertoinen lattialämmitys kellarikerroksen pesuhuoneessa ja vilpolassa/pukuhuoneessa sekä asumiskerroksen kodinhoitohuoneessa.
- Ilmanvaihto on painovoimainen.
- Rakennuksen ulkosivut ovat 875 cm x 1430 cm.
- Ulkoseinät tehty perioditalolle tyypillisesti purueristerakenteella, jonka päälle 2000-luvun alussa koolattu uusi lautavuoraus. Laajennusosan kellarikerroksessa betoniseinät ilman eristettä.
- Koska talo on rinteessä, vanhan puolen alakerros ja laajennusosan yläkerros osuvat samaan tasoon. Vanhassa talossa lisäksi lämmin yläkerros/vintti ja laajennusosassa lämmin kellarikerros sekä juuri plussan puolella pysyvä, lämmittämätön autotalli.
- Vanhan osan vintti 20 m2, keskikerros (vanha + laajennus) 120 m2, laajennusosan kellari 80 m2.
- Huonekorkeudet kellarissa 230 cm, keskikerroksessa 230/270 cm (+ olohuoneessa viistokatto 4 metriin saakka), vintissä korkeimmassa kohdassa 195 cm.
- Alapohja: vanhalla puolella rossipohja purueristeellä, laajennusosassa kellari on rakennettu maanvaraiselle betonilaatalle ilman eristeitä.
- Yläpohja: purueristys, vähintään 20 cm.
- Ikkunat 2000-luvun alussa uusitut kolmelasiset puu-alumiini-ikkunat.
- Kerllarikerroksen nurkassa 30 m2 autotalli, jossa ei lämmitystä mutta pysyy plussassalla muusta asunnosta johtuvan lämmön turvin. Mitoituksessa olisi hyvä varautua siihen, että tilaan laajennetaan patterilämmitys jossain välissä.
- Lämpimät tilat kaikki 20-21 astetta, autotalli plussan puolella, mutta ei paljoa.
- Käyttösähkön kulutus noin 7500 kWh vuodessa.

Kiitoksia jo etukäteen mitoitusavusta! Pääsenpä vertailemaan sitä sitten noihin toimittajilta saatuihin tarjouksiin/laskelmiin; päämääränä koettaa välttää kaivon alimitoitus kun täältä foorumilta luetun perusteella niin voi noilla toimittajien omilla laskelmilla herkästi käydä.

[tomppeli]

Tunnustan huonouteni.
Olen pähkäillyt tätä kohdetta ja en oikein osaa hahmottaa rakennuskokonaisuutta, jotta osaisin laskea kodetta järkevästi.
Olisiko kohteesta jotain rakennuspiirustuksia, tai edes valokuvaa, josta ehkä tajuaisin rakennuksen sisätilojen mitat.
Tarvitsisin tilakokonaisuuksien pohjien alat ja huonekorkeudet. Kunkin tilan ulkoseinien alat tarvitaan laskentaan.
Rinteeseen porrasmaisesti sijoittatuvat tilat ovat minulle vähän hankalia hahmottaa.
  Tältä taidan näyttää! (Tyhmän ilme!)

[Sinistra]

Tunnustan huonouteni.
Olen pähkäillyt tätä kohdetta ja en oikein osaa hahmottaa rakennuskokonaisuutta, jotta osaisin laskea kodetta järkevästi.
Olisiko kohteesta jotain rakennuspiirustuksia, tai edes valokuvaa, josta ehkä tajuaisin rakennuksen sisätilojen mitat.
Tarvitsisin tilakokonaisuuksien pohjien alat ja huonekorkeudet. Kunkin tilan ulkoseinien alat tarvitaan laskentaan.
Rinteeseen porrasmaisesti sijoittatuvat tilat ovat minulle vähän hankalia hahmottaa.
  Tältä taidan näyttää! (Tyhmän ilme!)

Heh, kun muista viestiketjuista päätellen aina niin vikkelällä Tomppelilla kesti vastauksen parissa, niin mielessäni ehti kieltämättä käydä että näinköhän talon muoto ja "kerroksellisuus" tuottaa ylimääräistä päänvaivaa!

Vika ei todellakaan ole sinussa tai huonoudessasi, vaan talon oudossa muodossa ja kerroksissa, jotka ovat tuottaneet monelle muillekin ongelmia. Koetan digitoida jotkin piirrustukset tai tuottaa erittäin karkeat sellaiset tuosta itse, niin ehkä niillä päästään paremmin eteenpäin. Palaan siis asiaan piakkoin noiden kanssa.

[tomppeli]

Onko rakennuksen muoto tämän oheen liitetyn piirroksen tyyppinen?

[Sinistra]

Onko rakennuksen muoto tämän oheen liitetyn piirroksen tyyppinen?

Sivuprofiili näyttää hyvinkin tuolta. Liitteenä kaksi pohjapiirrosta, toinen selitysteni kera ja toinen ilman niitä. Pohjapiirroksista puuttuu vanhan puolen vintti kokonaan, joten sen joudut kuvittelemaan vielä vanhan osan päälle.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Laskelmassa on lähtötiedoissa epätarkkuutta.!
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho [??] kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:

Talo ”Matti Maalämmittäjä”   ESPOO   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- 1. kerros 1957: Patterilämmitys, 19°C, 56 m2, 129 m3    49,4 W/m2   2,77 kW   6 147 kWh
- 2. kerros 1957: Patterilämmitys, 21°C, 106 m2, 259 m3 62,6 W/m2   6,63 kW   15 508 kWh
- Vintti 1937: Patterilämmitys, 21°C, 20 m2, 32 m3    53,5 W/m2   1,07 kW   2 408 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         58 W/m2   10,47 kW   24 062 kWh

• Kiinteistö,  182 m2,  419 m3          4,3 COP   10,12 kW   24 062 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,221 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,39 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,0 SCOP   11,5 kW   28 862 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 656 kWh   0,66 kW   27 206 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 206 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            11,50 kW   27 206 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   182 m2   149 kWh/m2   4,0 SCOP   11,5 kW   27 206 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      11,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   11,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -26 °C
- Maasta kerätään          ( 4 COP)   8,8 kW   20 322 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         6 884 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 884 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!          0 kWh

• Tarvitaan vähintään 197 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   197 m
- Kaivon aktiivisyvyys 193 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 197 m.   Putkea kaivossa yhteensä 394 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 11,1 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,65 l/s = 39 l/min = 2340 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 419 litraa   109 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 528 litraa   61 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 650 litraa   39 kPa = 0,39 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 436 m = 2 x 220 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 452 litraa      30 kPa = 0,3 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Sinistra]

Kiitoksia Tomppeli kattavasta mitoitusdokumentaatiosta! Olen sitä tässä koettanut kovasti tavailla, ja toivottavasti taas oppinut jotain siinä samalla.

Kauppiaiden tarjouksissa kohteeseen on tarjottu täystehomitoituksella 3-12 kW invertteripumppuja noin 190-230 metrin kaivoilla, joten sikäli tämä mitoitus osuu aika yksiin noiden kauppiailta saatujen mitoituksien kanssa. Jos jostain olen yllättynyt, niin siitä että mitoituslaskelma antaa tässä tulokseksi, että 197 metrinen kaivo riittää; olin uskonut että oltaisiin kuitenkin kahdensadan paremmalla puolella. Invertterikoneella ja varmuudeksi kaivoon kannattaa toki niitä lisämetrejä ottaa joka tapauksessa.

Jatkokysymys: jos laskelmaan ottaisi mukaan option siitä, että tuohon viereen rakennettaisiin noin 100 m2 yksikerroksinen uudisrakennus lattialämmityksellä ja nykyaikaisella eristyksellä ja sen lämmitys hoidettaisiin lämpökanaalilla (vähintään 20+ metriä) tästä nykyisestä järjestelmästä, niin millainenkohan kaivo pitäisi vetäistä että se riittäisi tuollaiselle 4-16/18 kW invertteripumpulle, joka kahden eri talon piirejä otettaisiin sitten lämmittämään? Lähinnä että saisiko sen mitenkään toimimaan 300+ metrin kaivolla ja 50 mm turbokollektorilla, vai mennäänkö suoraan kahteen kaivoon?

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman, jossa mukana myöskin tuo 100 m2 uudisrakennus ja 4 -putkinen lämmönsiirtokanaali. Liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo + uudisrakennus ”Sinistra”      ESPOO   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- 1. kerros 1957: Patterilämmitys, 19°C, 56 m2, 129 m3        49,4 W/m2   2,77 kW   6 147 kWh
- 2. kerros 1957: Patterilämmitys, 21°C, 106 m2, 259 m3    62,6 W/m2   6,63 kW   15 508 kWh
- Vintti 1937: Patterilämmitys, 21°C, 20 m2, 32 m3       53,5 W/m2   1,07 kW   2 408 kWh
- Uudisrakennus 2022: Lattialämmitys, 21°C, 100 m2, 255 m3    24,9 W/m2   2,49 kW   7 044 kWh
- Lämpökanaali CALPEX QUADRIGA H32+32/S28+22/142, pituus 23 m   31,8 kPa   0,31 kW   2 691 kWh

• Kiinteistö,  282 m2,  674 m3          4,3 COP   12,74 kW   33 798 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,331 m3 / 50 °C   2,9 COP   2,08 kW   7 200 kWh
- Yhteensä         3,9 SCOP   14,8 kW   40 998 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 456 kWh   0,89 kW   38 542 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   38 542 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            14,80 kW   38 542 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   282 m2   137 kWh/m2   3,9 SCOP   14,8 kW   38 542 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      14,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   14,8 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -26 °C
- Maasta kerätään          ( 3,9 COP)   11,4 kW   28 743 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      9 799 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   9 799 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        740 kWh

• Tarvitaan vähintään 258 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.      Poraussyvyys   258 m
- Kaivon aktiivisyvyys 254 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 258 m.   Putkea kaivossa yhteensä   516 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,3 kPa)      2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,79 l/s = 47,4 l/min = 2844 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,79 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 554 litraa   193 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,79 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 696 litraa   110 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,79 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 855 litraa   63 kPa = Ok?
- Kaivo, painehäviö 0,79 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntä mukana. Volyymi 877 litraa   59 kPa = Ok
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 616 m = 3 x 210 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 731 litraa      19 kPa = 0,19 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Sinistra]

Kiitoksia jälleen Tomppeli! Tämä vahvistanee ajatuksen siitä, että 4-16/18 kW-pumpulla pärjäisi tuossakin skenaariossa. Taas kerran olin ajatellut (ilmeisesti väärin), että kaivon tarvitsisi olla syvempi tuon lämpömäärän tuottamiseksi, mutta jokunen kymppi tuohon toki olisi syytä ottaa varaa päälle kuitenkin.

[Sinistra]

Palataanpa joulun jälkeen asiaan mitoitukseen liittyvällä jatkokysymyksellä. Tämän olisi varmaan voinut laittaa tekniikka-osion tyhmän kysymykset -ketjuun, mutta liittyy tapaukseen, niin ajattelin että saa nyt olla tässä.

Olen saanut erillisiä energiankaivon poraustarjouksia, joissa onnistuu 50 mm turbokollektorin tai jopa GeoDuo M32:n asentaminen keruupiiriksi. Porarifirman kommentti oli kuitenkin, että olisi syytä tarkistaa maalämpöpumpun kiertovesipumpun (=liuospumpun) toimivuus, kun lähestytään 300 metrin kaivosyvyyksiä.

Tämä liippaa käsittääkseni täällä foorumilla paljon käsiteltyä aihetta painehäviöistä ja siitä, kuinka paljon keruunestettä pumppu pystyy eri kollektorikoilla liikuttamaan. Noissa Tomppelin laskemissa mitoituksissa tuo painehäviö onkin eri kollektorikoilla ilmoitettu, mutta kysymykseni on se, miten tätä tulisi verrata pumppujen teknisessä dokumentaatiossa olevaan tietoon sen varmistamiseksi, että valittu kaivon mitoitus ja tekninen toteutus on sellainen joka sopii yhteen valitun pumpun speksien kanssa?

Jos nyt otetaan esimerkiksi Thermian Atlas 18, jonka teknisessä dokumentaatiossa on liitteenä oleva käppyrä. Patterijärjestelmässä luetaan alempaa eli B0W55-kuvaajaa, mutta miten näitä virtausta ja painetta tulisi tässä tulkita? 16 kW tuottamiseksi tarvitaan 0,90 l/s virtaus keruupiirissä ja järjestelmän painehäviö saa olla maksimissaan noin 70 kPa, jotta pumppu pysyy mukana? Vai jotakin aivan muuta?

Samanlainen käppyrä löytyy vastaavasti lämmityskierrolle (heating circuit), mutta tässä tarvitsee nyt käsittääkseni tarkastella keruukiertoa (brine).

[jmaja]

Painehäviö kasvaa virtauksen toisessa potenssissa. Virtaukselle ei ole mitään ehdotonta vaatimusta eli ei tule suurta haittaa, jos tuota 0,9 l/s ei aivan saavuteta. Varsinkin, kun laskelman mukaan et tarvitse koskaan täyttä 18 kW tehoa ja ylipäätänsä suurempia tehoja vain kovimmilla pakkasilla.

50 mm keräimelle oli laskettu 63 kPa painehäviö. Lisäksi teknisen tilan putkistosta tulee helposti tuollaisilla virtaamilla ainakin 10 kPa. On syytä kiinnittää huomiota käyettyyn putkikokoon ja erityisesti täyttöryhmään, jotta noista ei tule turhaan lisävastusta. Olikos tuossa 28 mm vai isommat yhteet?

Siis jo 0,79 l/s mennään selvästi yli 70 kPa ja 0,9 l/s 30% enemmän eli lähes 100 kPa. Ei siis päästä 0,9 l/s virtaamaan.

Voit haarukoida käyrältä pisteen, jossa pumpun tuotto ja ulkoinen painehäviö kohtaavat.

Olet löytönyt harvinaisen poraajan. Suurin osa tyrkyttää 40 mm keräintä vielä noihinkin syvyyksiin ja sanoo sen toimivan. Jotkut eivät edes suostu tarjoamaan suurempia.

[tomppeli]

...Jos nyt otetaan esimerkiksi Thermian Atlas 18, jonka teknisessä dokumentaatiossa on liitteenä oleva käppyrä. Patterijärjestelmässä luetaan alempaa eli B0W55-kuvaajaa, mutta miten näitä virtausta ja painetta tulisi tässä tulkita? 16 kW tuottamiseksi tarvitaan 0,90 l/s virtaus keruupiirissä ja järjestelmän painehäviö saa olla maksimissaan noin 70 kPa, jotta pumppu pysyy mukana?...Samanlainen käppyrä löytyy vastaavasti lämmityskierrolle (heating circuit), mutta tässä tarvitsee nyt käsittääkseni tarkastella keruukiertoa (brine).

jmaja jo tuossa vastasikin varsin tyhjentävästi.
Sekä 50 mm turbokollektori ja GeoDuo M32 käyvät hyvin.
Turbokollektorilla on ilmeisesti hiukan sileää putkea ruurempi virtausvastus / painehäviö.
Painehäviön kasvaessa keruun dT -arvo (menon ja paluun lämpötilojen välinen erotus) kasvaa, mutta kone käy tosi harvoin täydellä teholla.
-15 C lämpötilalla tarvittava lämmitysteho olisi laskelman mukaan noin 11,8 kW.

[Sinistra]

Painehäviö kasvaa virtauksen toisessa potenssissa. Virtaukselle ei ole mitään ehdotonta vaatimusta eli ei tule suurta haittaa, jos tuota 0,9 l/s ei aivan saavuteta. Varsinkin, kun laskelman mukaan et tarvitse koskaan täyttä 18 kW tehoa ja ylipäätänsä suurempia tehoja vain kovimmilla pakkasilla.

Tulkintani mukaan 18 kW tehoa ei saataisi muutenkaan, koska Atlas tuottaa tuon 18 kW vain B0W35-käyrällä eli lattialämmitysjärjestelmässä. Eikä tässä jälkimmäisessä skenaariossa (= 2 rakennusta) muutenkaan lähdetty siitä, että mitoituksen täytyy olla täystehomitoitus, joten tuo tehon kuristuminen ei ole tuolla käyrän yläpäässä ongelma. Enemmän mietin tässä matalampia tehoja/kierroslukualuetta ja sitä, että pumppu jaksaa kiskoa nestettä syvästä kaivosta kohtuu jatkuvalla käytöllä. Eli käänteisesti että kaivon syvyys ei ole pumpulle ongelma, kunhan virtausnopeus on matalampi.

50 mm keräimelle oli laskettu 63 kPa painehäviö. Lisäksi teknisen tilan putkistosta tulee helposti tuollaisilla virtaamilla ainakin 10 kPa. On syytä kiinnittää huomiota käyettyyn putkikokoon ja erityisesti täyttöryhmään, jotta noista ei tule turhaan lisävastusta. Olikos tuossa 28 mm vai isommat yhteet?

Atlaksessa ja Calibrassa on molemmissa 28 mm yhteet keruukiertoon. Tuossa Tomppelin laskelmassa oli keruupiirin ja pumpun väliseksi vaaka-asennukseksi ehdotettu 20 metriä PE50x4.6 putkea ja laskennalliseksi painehäviöksi 5,3 kPa. Oliko tämä esiin nostamasi putkiston ja täyttöryhmän painehäviö vielä tuohon päälle vai tarkoititko samaa asiaa? Saa vääntää rautalangasta, en ymmärrä näistä putkivedoista keruupiirin ja pumpun välillä mitään.

Siis jo 0,79 l/s mennään selvästi yli 70 kPa ja 0,9 l/s 30% enemmän eli lähes 100 kPa. Ei siis päästä 0,9 l/s virtaamaan.

Voit haarukoida käyrältä pisteen, jossa pumpun tuotto ja ulkoinen painehäviö kohtaavat.

Luulen että realistisesti tuolla patterikäyrällä maksimiteho asettuu jonnekin 14-15 kW tuntumaan, koska sen jälkeen tuo virtauksen kuristuminen alkaa tiputtaa dT-arvoa, kuten Tomppeli tuossa totesi. Tuonkin tehon pitäisi mainiosti riittää aivan valtaosan ajasta tässä nyt tarkastelussa olevassa mitoitusskenaariossa.

Olet löytönyt harvinaisen poraajan. Suurin osa tyrkyttää 40 mm keräintä vielä noihinkin syvyyksiin ja sanoo sen toimivan. Jotkut eivät edes suostu tarjoamaan suurempia.

Olet asian ytimessä. Ajattelin alkuun, että otan 3-4 tarjousta avaimet käteen -periaatteella ja homma on sitten siinä. Sieltä tulleet tarjoukset olivat kaikki kuvaamallasi tavalla 40 mm keräimillä, kuten tyypillistä. Varmisteluistani ja kyselyistäni huolimatta mulle sanottiin, että 45 mm keräinputki otetaan sitten >250 metriseen kaivoon. Lisäksi todettiin, että tuota toisen rakennuksen lämmittämistä ei kannata miettiä tässä yhteydessä samasta keruupiiristä. Tätä foorumia sitten tarkemmin luettuani olen tullut tulokseen, että tässä tarvitsee valitettavasti jossain määrin olla itse oma energia-asiantuntijansa ja -insinöörinsä tällä vajavaisella käsityksellä ja näillä taidoilla, joita on - siksi tulin tänne kyselemään tyhmiä. Se on jo selvinnyt, että hanke kannattaa osittaa, koska silloin pääsee keskustelemaan porareiden kanssa suoraan itse ja ovet avautuvat näihin muihin kollektorikokoihin ja -malleihin. Sain tässä mm. tarjouksen, jossa 40 mm keräimen hinta on hiukan kalliimpi (vrt. muut saamani poraustarjoukset), mutta nuo suuremmat kollektorit eivät juurikaan lisää kaivon hintaa (ehkä karkeasti pari euroa metriltä) --> tämä kyllä kannustaa heti ottamaan rehdisti tuon 50 mm turbon tai GeoDuon sinne kaivoon.'

Kiitoksia jmaja ja Tomppeli teille molemmille hyvistä ja valaisevista vastauksista!

[jmaja]

Thermia esittää varsin erikoisella tavalla tuon käyrän. Yleensä esitetään suoraan samassa kuvassa virtaama ja käytettävissä oleva paine-ero.

Jos Thermian keruupumppu ei pysty 0,9 l/s virtaamaan, se ei suinkaan tarkoita sitä, ettei 18 kW teho olisi käytettävissä. Silloin vain keruun dT on suurempi kuin mihin Thermia pyrkii. Tästä seuraa hiukan huonompi COP tuossa tilanteessa, mutta ero on varsin pieni vaikkapa 0,8 ja 0,9 l/s välillä.

Matalemmilla tehoilla Thermia sitten säätää keruupumppua siten kuin näkee optimaaliseksi (tai asentaja on valinnut). Siis millä tahansa teholla se pääsee vähintään tuohon n. 0,8 l/s virtaukseen.

Tomppelin laskennassa on mukana kaivoon asennettava keruuputkisto sekä kaivolta tekniseen tilaan tuleva vaakaputki. Sen lisäksi tulee tekniseen tilaan yleensä 28 mm kupariputkea, mutkia, T-kappaleita, venttiileitä ja täyttöryhmä. Noista siis tulee lisää painehäviötä. 0,8 l/s virtauksella 28 mm putkin on jo melko ahdas. Mutkista tulee painehäviötä n. 0,5 kPa/kpl ja vaikkapa Niben R32 täyttöryhmästä 4 kPa.

[tomppeli]

Tuossa Tomppelin laskelmassa oli keruupiirin ja pumpun väliseksi vaaka-asennukseksi ehdotettu 20 metriä PE50x4.6 putkea ja laskennalliseksi painehäviöksi 5,3 kPa. Oliko tämä esiin nostamasi putkiston ja täyttöryhmän painehäviö vielä tuohon päälle vai tarkoititko samaa asiaa? Saa vääntää rautalangasta, en ymmärrä näistä putkivedoista keruupiirin ja pumpun välillä mitään.

20 metriä PE50x4.6 putkea on jo mukana noissa lasketuissa painehäviöissä.
Laskelmassa on mukana lisäksi 6 kpl kulmayhteitä (3 kpl menojohdossa ja 3 kpl paluujohdossa).
Mukana ei ole täyttöryhmä, mahdollinen takaiskuventtiili tai muita mahdollisia liitännässä olevia komponentteja.

[Sinistra]

Ok, kiitoksia selvennyksestä. Lienee siis parasta hihavakiona tosiaan heittää noiden vaakaputkien häviöiden päälle se ehdottamasi noin 10 kPa lisää painehäviötä, niin ainakin jonkinasteinen realismi säilyy. Ja ymmärrän nyt siis niin, että ongelma ei tosiaan olisi missään tilanteessa tehon puute vaan se, että niin korkean tehon ottaminen (ainakin pidempään) johtaa meno- ja paluuveden eron kasvuun ja hyötysuhteen laskemiseen. Kiitos tarkennuksesta.

Jatkan tältä pohjalta keskustelua urakoitsijoiden kanssa, niin katsotaan millainen kokonaisuus tästä muodostuu.