Kaksi paisuntasäiliötä keruunesteelle

[Sähkäri]

Meillä on keruunesteelle kuvien mukaiset paisuntasäiliöt.


Mihin tarkoitukseen tuo läpinäkyvä muovinen säiliö on? Kysyn siksi, että tiputtaa maaviinaa liitoskohdastaan. Putkarikin ihmetteli, että mihin sitä tarvitaan, kun on tuo toinen päisuntasäiliö alempana. Meillä on myös maaviileä niin mahtaisko jotenki liittyä siihen? Jos tuo on ihan turha niin mielelläni poistaisin sen ja laittaisin pelkän korkin tilalle. Saattaisko olla vain nesteen pinnanseurantaa varten?

[jmaja]

Ainakin Niben asennusohje vaatii kalvopaisarin, jos on maaviilennys. Tuo ylempi on tasopaisontasäiliö, joka tulee usein MLP:n mukana. Onko asennettu ensin sillä ja sitten lisätty kalvopaisari viilennyksen yhteydessä?

[Sähkäri]

Maaviileä on omien tietojen mukaan asennettu samalla kertaa niben koneen kanssa. Kun muutettiin tähän taloon, niin tuosta kalvopaisarista oli hana kiinni eli oli käytössö ainoastaan tuo muovinen paisari. Otettiin kalvopaisari käyttöön samalla, kun paineistettiin keruupiiri kesällä, kun oli paineet melkein nollissa. Onkohan mitään merkitystä, jos poistan tuon tasopaisarin kokonaan?

[Kaltzu]

Maaviileä on omien tietojen mukaan asennettu samalla kertaa niben koneen kanssa. Kun muutettiin tähän taloon, niin tuosta kalvopaisarista oli hana kiinni eli oli käytössö ainoastaan tuo muovinen paisari. Otettiin kalvopaisari käyttöön samalla, kun paineistettiin keruupiiri kesällä, kun oli paineet melkein nollissa. Onkohan mitään merkitystä, jos poistan tuon tasopaisarin kokonaan?

Itse ehdottomasti ottaisin tuon muovipöntön irti ja tulppaisin sen jos ei mitään venttiililiä siihen halua laittaa ja miksi haluaisi. Tulppaisin itse tuon varmasti, että ei vuoda ja tuo kalvopaisari hoitaa hommansa. Joutava tuo muovipurkki 

[kotte]

Onko molemmat paisuntasäiliöt kytketty rinnakkain? Tuosta kuvaparista ei aivan varmuudella voi päätellä tarkkaa kytkentäpaikkaa. Jos paisuntasäiliöistä toinen on kiertopumpun imu- ja toinen painepuolella, asialla voi olla käytännön merkitystä.

[Roori]

Äläkäähän nyt, minä olen ainakin haaveillut tommosesta kahden pöntön jutusta kun seuraavan kerran tuota räplätään. 
Paisari normaalissa ajossa ja muovipullo nesteen lisäämistä varten ja ehkä ilmojakin keräämään jos korkeudet onnistuu.

[Lappanen]

Todella epäkäytännöllinen tuo kalvopaisari omasta mielestäni keruussa. Tiedossa on, että siitä se kalvo jossain kohtaa antautuu, nestettä ei pysty lisäämään lennosta ja tuo on ihan ylivertainen keräämään ne pienet ilmat ajan saatossa sisäänsä mitä sinne kiertoon vääjäämättä on jäänyt. Ja nestepinnan näkee kertavilkaisulla.

[kaupunkitila]

Haha, kun kerran yksi tunnustautuu, ehkä minäkin uskallan ilmoittautua muovisen tasopaisunta-astian faniksi, samoista syistä.

Tuossa näyttäisi olevan teflonia kierteiden tiivisteenä, täällä hamppua/kittiä, ajattelin että (tiivistyksen kannalta) ne muovikierteet eivät ole niin tarkasti koneistettuja kuin metalliset, ja lisäksi muovi antaa periksi helpommin kuin metalli, ajattelin ei ehkä teflonilla pidä. Täällä hamppu on pitänyt.

Viestiketju on loppuvuoden puolelta, joten haaste varmaan on jo ratkaistu.  Jos ei ole, sulkisin kalvopaisunta-astian hanalla hetkeksi, nesteitä pois niin että valkoinen pullo on tyhjä, irroittaisin muovipullon ja ruuvaisin takaisin hampun/kitin kanssa.

[seppaant]

Mitä teknisiä syitä on että keruupiiri pitää paineistaa?

ATS

[rsaarela]

Mitä teknisiä syitä on että keruupiiri pitää paineistaa?

ATS

Mitenkäs isot pumput toimii imupuolelta ilman paineistusta?

Onko levarin kannalta parempi, että siihen ajetaan paineistettu 3 kg/cm, ti 0,5 kg/cm, kun piiri on paineistamaton?

Lämmön siirtyminen parempi paineistetulla piirillä?

Maapiirin kierto parempi paineistetulla?

Kiinnostaa aihe kovasti, vaan kun ei ymmärrä asiasta tarpeeksi...

[jmaja]

Ei paine vaikuta mihinkään niin kauan kuin neste pysyy nesteenä. Pumpun imupuolella ja varsinkaan impellerissä ei välttämättä pysy. Kiertopumpun valmistaja speksaa minimipaineen pumpun imupuolella. Yleensä myös MLP:n asennusohjeessa on minimipaine.

Paineen saa tehtyä kiertopumpullakin paisariin. Mulla on kalvopaisarissa 1,3 bar kiertopumpulla tehtynä venttiili sulkemalla. Siis nestekierto estettynä kiertopumppu tuotti tuon verran.

[kotte]

Paineen saa tehtyä kiertopumpullakin paisariin.

Mitä tarkoitusta tuollainen sitten palvelee? Omasta mielestäni paisuntasäiliön paras liitäntäpaikka on siellä, missä suhteellinen paine on ko. verkoston pienin. Tällöin avopaisuntatakin tuottaa tietyn tarkasti ennustettavan painetason ja jos korkeusasema on riittävä kiertopumpun imupuoleen nähden, valmistajan speksit saa täyttymään.

Painepuolella paisunta lähinnä aiheuttaa ylimääräistä nesteen tilavuusheiluntaa käytännössä ja vaikeuttaa asioita poikkeustilanteissa. Lämpötilamuutoksista ja tihkuvuodoista johtuvat tilavuusmuutokset eivät tarvitse moista joustoa ja keruuputkiston riesanomainen jousto paineesta vain pahenee painepuolen varaajasta.

[jmaja]

Boschille on asennusohjeessa minimi 0,5 bar ja on myös paineanturi, josta tulee hälytys 0,5 barin alituksesta.

Paisari on imupuolella. Siihen saa ladattua painetta sulkemalla täyttöryhmän toisen venttiilin täytön yhteydessä. Vastaava onnistuu myös tasopaisarilla. Tuosta on ohjeet joissain Niben asennusohjeissa.

[kaupunkitila]

Täällä puolestaan tasopaisunta-astia on maalämpöpumpun jälkeen. Paineen (joku 0.5 bar - 1.0 bar) laitoin alkuun järjestelmään Ridgid 1450 -pumpulla, jota olen käyttänyt täyttämään järjestelmää (esimerkiksi maaviileän asennuksen jälkeen joidenkin litrojen täyttö). 

Täytön olen tehnyt valkoisen pullon kautta. Olen liittänyt pullon yläosaan sulkuventtiilin ja nipan johon saa tuon Ridgrid 1450 -letkun kiinni. Tasopaisunta-astian kautta täytössä etuna on, että järjestelmään ei mene ylimääräistä ilmaa, kun ilma pysyy pullon yläosassa) 

( vrt. täyttöryhmän kautta täyttö... jossa aina pääsee järjestelmään vähän ilmaa... ei siitä toki kovin paljoa harmia ole, päätyy lopulta sinne tasopaisunta-astiaan)

[Roori]

Täällä puolestaan tasopaisunta-astia on maalämpöpumpun jälkeen. Paineen (joku 0.5 bar - 1.0 bar) laitoin alkuun järjestelmään Ridgid 1450 -pumpulla, jota olen käyttänyt täyttämään järjestelmää (esimerkiksi maaviileän asennuksen jälkeen joidenkin litrojen täyttö). 

Täytön olen tehnyt valkoisen pullon kautta. Olen liittänyt pullon yläosaan sulkuventtiilin ja nipan johon saa tuon Ridgrid 1450 -letkun kiinni. Tasopaisunta-astian kautta täytössä etuna on, että järjestelmään ei mene ylimääräistä ilmaa, kun ilma pysyy pullon yläosassa) 

( vrt. täyttöryhmän kautta täyttö... jossa aina pääsee järjestelmään vähän ilmaa... ei siitä toki kovin paljoa harmia ole, päätyy lopulta sinne tasopaisunta-astiaan)

Aika kallis tommonen Ridgid 1450 pumppu, itse täydennän nesteet tasoastiaan (ei enää ~5 vuoteen) 2.99€ maksavalla lappopumpulla ja polkupyörän pumpulla 0€ paineet kohilleen. 
Saas nähdä koska alkaa pumppu 'kavitoimaan' kun niin kovasti uhkaillaan, en pidä kuin <0.5bar painetta. 

Tommosella pääsis ~150€:lla jos tommosta rykipumppua tarvii:
https://www.fruugo.fi/rothenberger-testi-pumppu-rp-30-061130/p-5776597-12805919?language=fi&ac=croud&gclid=Cj0KCQiAgP6PBhDmARIsAPWMq6kbfgdciRUTBcTbn_BRMJpJ09p-4cihMK7PYFcFTlOPP0MMDiPMNo4aAkMJEALw_wcB

[kaupunkitila]

Ridgid 1450 pumppu

Omani löysin Tori.fi:stä, myyjällä oli niitä muutama hyllyssä, epäili olivat käyttämättömiä ja kunto oli "uusi" vaikkakin hieman pölyinen ennen ensikäyttöä.  Moni ammattilainen varmaan nykyään käyttää sähkökäyttöisiä. Muistelen hinta oli 50 euroa. Aika harvoin noita näkyy tarjolla, mutta toimii hyvin jos/kun pitää paineelliseen järjestelmään lisätä nestettä, esimerkiksi pattereille.

Tasopaisunta-astia (valkoinen pullo) on mulla hienosti tehty, siinä on korkin jatkona päällä ikäänkuin "T-kirjain" ... T-kirjaimen vasemmanpuoleisessa saranassa on painemittari + pienehkö messinkinen "hana" joka osoittaa alaspäin (sulkuventtiili siis) + tulppa (kun viitsin kiertää sen sinne).    T-kirjaimen oikeanpuoleisessa saranassa on ylipaineventtiili, olisko ollut 3bar ... ja siitä on jatkona putki alas lattiatasoon.

Sieltä vasemmanpuoleisesta sakarasta täytän tarvittaessa nestettä.

Teknisessä tilassa on sulkuventtiileitä niin monta en ole laskenut... ja kiva yksityiskohta on muutamassa strategisessa paikassa putkessa messinkinen T-liitos + sulkuventtiili + Tulppa (jotta ei vahingossa käden osuttua kahvaan tule laskettua nesteitä ulos)... jolloin mahdolliset huoltotoimet menevät siististi, voi laskea suoraan pulloon nesteet.

Tässä vähän off-topic:ia, mutta liittyy siis paisuntasäiliöihin ja niiden tyhjentämiseen/täyttämiseen.