Tekninen tila: taloon vai autotallirakennukseen?

[Pekkar]

Morjes kaikille!

Tulipahan rekisteröidyttyä tänne, kun Google ei ole osannut kertoa tarpeeksi hyviä vastauksia.

Kaipaisin teidän apua ja kommentteja ongelmaan, joka koskee teknisen tilan sijoittamista: taloon vai autotallirakennukseen?

Piirustuksia viimeistellään talotoimittajan kanssa ja tekninen tila on sijoitettuna erillisenä ”pattina” talon kylkeen pääsisäänkäynnin viereen. Tilaan tulee myös maalämpöpumppu ja seinän takana on makuuhuone, mikä tietysti asettaa isot vaatimukset hyvälle eristykselle, jotta ei tarvitsisi kuunnella pumpun ääniä nukkuessa. Vaihtoehtoinen paikka tekniselle tilalle on autotallirakennus.

Perustietoja taustaksi:
- talo 153 neliötä
- tallirakennus harrastetiloineen 84 neliötä
- molemmat rakennukset kytketään maalämpöön
- tallirakennuksen teknisestä tilasta matkaa taloon 9 tai 5 metriä (lopullista pohjaa ei vielä päätetty)
- rakennuspaikka Oulu

Jospa näillä tiedoilla pääsisi liikkeelle. Olen kovasti kiitollinen kommenteista, jotka auttavat tekemään päätöstä teknisen tilan sijoituksesta.

Pekka

[aksutre]

Sijoituspaikka riippuu pitkälti siitä millaisen pumpun valitset. 48-50 dB ääntä pitävän perinteisen on/off pumpun paikka ei ole makuuhuoneen seinän takana. Tuttavalla kokemusta, makuuhuone muuttui työhuoneeksi. Eli on/off pumppu on järkevintä sijoittaa tallirakennukseen.

Riittävän tehokas invertteripumppu pitää 30-50% teholla 38-42 dB ääntä. Se on hiljainen niin kuin hyvä astianpesukone. Sellaisen voi sijoittaa talon yhteyteen tulevaan tekniseen tilaan.Itsellä kone keittiön seinän takana, ei häiritse. Muutamana kovana pakkaspäivänä saattaa kone pyöriä 60-80% teholla jolloin äänen taso nousee hieman, muttei liian häiritseväksi. Huomioi että tuo äänen voimakkuus on olennaisin asia, äänen voimakkuuden noustessa 3 dB äänienergian määrä kaksinkertaistuu.

Jos haluat tehdä kerralla hyvin niin seinän massan kaksinkertaistaminen esim. tupla kipsilevy molemmin puolin ja 100mm villa väliin vaimentaa ääntä huomattavasti perinteiseen ratkaisuun verrattuna (yksinkertainen kipsari ja 50mm villa). Se lienee taloudellisin ratkaisu asiaan. Erikoistuottetkaan eivät paljoa tuo lisähintaa esim. ISOVER ACOUSTIC äänieristelevy väliseiniin n.5 eur m2 ylöspäin vahvuudesta riippuen.

Varmista että tekninen tila on riittävän iso että kaikki laitteet voidaan ongelmitta asentaa. Ei siis mikään 2 m2 koppi. 5-8 m2 on usein riittävä tila.

[tomppeli]

... Piirustuksia viimeistellään talotoimittajan kanssa ja tekninen tila on sijoitettuna erillisenä ”pattina” talon kylkeen pääsisäänkäynnin viereen...

Tuo erillinen "patti" ei kuulosta oikein hyvältä ratkaisulta.

Kun talon ja tallin välinen etäisyys on pieni, sijoittaisin maalämpökoneen sinne tallirakennukseen.
Rakennusten välille joku hyvänlaatuinen 4 reikäinen kanaaliputki (lämmityksen -meno ja -paluu, -kylmävesi ja -lämminvesi), ei käyttöveden kierrätystä, vaan mahdollisesti taloon tulevaan lämminvesiputkeen noin 30 litrainen sähköllä toimiva lämminvesivaraaja, jonka termostaatti asetetaan suunnilleen samaksi, kuin lämpimän käyttöveden asetuslämpö maalämpökoneella.
Varaajan sähkön kulutus jää varsin vähäiseksi, kun varaaja ei juurikaan lämmitä käyttövettä, ainoastaan ylläpitää 50 - 55 asteisena sisältöään.
Käyttöveden kierrätys kiertopumpulla kuluttaa enemmän energiaa.

[tomppeli]

...Perustietoja taustaksi:
- talo 153 neliötä
- tallirakennus harrastetiloineen 84 neliötä
- molemmat rakennukset kytketään maalämpöön
- tallirakennuksen teknisestä tilasta matkaa taloon 9 tai 5 metriä (lopullista pohjaa ei vielä päätetty)
- rakennuspaikka Oulu...

Jos talo on villaeristeinen ja yksikerroksinen, voisi maalämmön mitoitus olla suunnilleen tämän näköinen:

- Talo 2021: Lattialämmitys, 21°C, 153 m2, 398 m3:            4,12 kW   13 671 kWh
- Talli 2021: Lattialämmitys, 16°C, 84 m2, 210 m3:            3,54 kW   7 054 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45°C, 9 m:            0,09 kW   752 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            7,74 kW   21 477 kWh

• Kiinteistö,  237 m2,  608 m3          5,5 COP   7,35 kW   21 477 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,173 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,15 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,6 SCOP   8,5 kW   26 277 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -2 096 kWh   0,68 kW   24 181 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   24 181 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,50 kW   24 181 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   237 m2   102 kWh/m2   4,6 SCOP   8,5 kW   24 181 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               8,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )               8,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -32 °C
- Maasta kerätään          ( 4,6 COP)   6,9 kW   18 914 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               5 267 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)               5 267 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa                 1 914 kWh

• Tarvitaan vähintään 207 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.      Poraussyvyys   207 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 207 metriä.      Putkea kaivossa yhteensä      414 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,2 kPa)      2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,51 l/s = 30,6 l/min = 1836 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 439 litraa      64 kPa = Arveluttava
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 553 litraa      37 kPa = 0,37 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 517 metriä  = 2 x 250 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,3 m      22 kPa = 0,22 bar
...
Tämä laskelma on hyvinkin karkea arvio, eikä tämän perusteella vielä kannata lähteä totetuttamaan lämmitystä.

[Pekkar]

Sijoituspaikka riippuu pitkälti siitä millaisen pumpun valitset. 48-50 dB ääntä pitävän perinteisen on/off pumpun paikka ei ole makuuhuoneen seinän takana. Tuttavalla kokemusta, makuuhuone muuttui työhuoneeksi. Eli on/off pumppu on järkevintä sijoittaa tallirakennukseen.

Riittävän tehokas invertteripumppu pitää 30-50% teholla 38-42 dB ääntä. Se on hiljainen niin kuin hyvä astianpesukone. Sellaisen voi sijoittaa talon yhteyteen tulevaan tekniseen tilaan.Itsellä kone keittiön seinän takana, ei häiritse. Muutamana kovana pakkaspäivänä saattaa kone pyöriä 60-80% teholla jolloin äänen taso nousee hieman, muttei liian häiritseväksi. Huomioi että tuo äänen voimakkuus on olennaisin asia, äänen voimakkuuden noustessa 3 dB äänienergian määrä kaksinkertaistuu.

Jos haluat tehdä kerralla hyvin niin seinän massan kaksinkertaistaminen esim. tupla kipsilevy molemmin puolin ja 100mm villa väliin vaimentaa ääntä huomattavasti perinteiseen ratkaisuun verrattuna (yksinkertainen kipsari ja 50mm villa). Se lienee taloudellisin ratkaisu asiaan. Erikoistuottetkaan eivät paljoa tuo lisähintaa esim. ISOVER ACOUSTIC äänieristelevy väliseiniin n.5 eur m2 ylöspäin vahvuudesta riippuen.

Varmista että tekninen tila on riittävän iso että kaikki laitteet voidaan ongelmitta asentaa. Ei siis mikään 2 m2 koppi. 5-8 m2 on usein riittävä tila.

Talotoimittajalta tulee myös maalämmön asentaminen ja varmaan myös siihen liittyvät eristykset. Ovat piirtäneet teknisen tilan kooksi 3,84 neliötä, joten aika minimillä mentäisiin. Pumppu ei onneksi tule olemaan On/Off -vehje.

Kuulostaa hyvältä tuo sinun ehdottamasi eristäminen. Vaikka äänieristyksen saisi tehtyä hyvin, niin huolettaa resonanssit. Vähintäänkin pitäisi tehdä liityntäsauma laattaan, eristää kiinnikkeet, yms. muut värähtelyä välittävät pinnat. Varsinki alle neljän neliön tilaan jää pakostakin todella vähän tilaa tehdä kunnon eristyksiä.

Kiitos kommenteista.

[Pekkar]

Tuo erillinen "patti" ei kuulosta oikein hyvältä ratkaisulta.

Kun talon ja tallin välinen etäisyys on pieni, sijoittaisin maalämpökoneen sinne tallirakennukseen.
Rakennusten välille joku hyvänlaatuinen 4 reikäinen kanaaliputki (lämmityksen -meno ja -paluu, -kylmävesi ja -lämminvesi), ei käyttöveden kierrätystä, vaan mahdollisesti taloon tulevaan lämminvesiputkeen noin 30 litrainen sähköllä toimiva lämminvesivaraaja, jonka termostaatti asetetaan suunnilleen samaksi, kuin lämpimän käyttöveden asetuslämpö maalämpökoneella.
Varaajan sähkön kulutus jää varsin vähäiseksi, kun varaaja ei juurikaan lämmitä käyttövettä, ainoastaan ylläpitää 50 - 55 asteisena sisältöään.
Käyttöveden kierrätys kiertopumpulla kuluttaa enemmän energiaa.

Kuulostaa perushyvältä suunnitelmalta. Ja hyvä pointti tuo kiertovesipumpun energiankulutus.

Kiitos kommentista.

[Pekkar]

Jos talo on villaeristeinen ja yksikerroksinen, voisi maalämmön mitoitus olla suunnilleen tämän näköinen:

- Talo 2021: Lattialämmitys, 21°C, 153 m2, 398 m3:            4,12 kW   13 671 kWh
- Talli 2021: Lattialämmitys, 16°C, 84 m2, 210 m3:            3,54 kW   7 054 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45°C, 9 m:            0,09 kW   752 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            7,74 kW   21 477 kWh

• Kiinteistö,  237 m2,  608 m3          5,5 COP   7,35 kW   21 477 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,173 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,15 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,6 SCOP   8,5 kW   26 277 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -2 096 kWh   0,68 kW   24 181 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   24 181 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,50 kW   24 181 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   237 m2   102 kWh/m2   4,6 SCOP   8,5 kW   24 181 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               8,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )               8,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -32 °C
- Maasta kerätään          ( 4,6 COP)   6,9 kW   18 914 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               5 267 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)               5 267 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa                 1 914 kWh

• Tarvitaan vähintään 207 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.      Poraussyvyys   207 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 207 metriä.      Putkea kaivossa yhteensä      414 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,2 kPa)      2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,51 l/s = 30,6 l/min = 1836 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 439 litraa      64 kPa = Arveluttava
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 553 litraa      37 kPa = 0,37 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 517 metriä  = 2 x 250 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,3 m      22 kPa = 0,22 bar
...
Tämä laskelma on hyvinkin karkea arvio, eikä tämän perusteella vielä kannata lähteä totetuttamaan lämmitystä.

Erittäin hyödyllinen laskelma tämmöiselle maallikolle. Ymmärsin jopa suurimman osan ja lopun voi googlata. 

Talo on 1,5-kerroksinen, mutta yläkertaan jätetään varaus laajennukselle. Ei ole ajatusta itse laajentaa yläkertaan missään vaiheessa. Laajennusvara on tehty talon mahdollista myyntiä ajatellen joskus tulevaisuudessa. Talo on puurunkoinen ja eriste on puukuituvillaa.

Kiitos erittäin hyödyllisestä laskuharjoituksesta. Tuon pohjalta voimme ainakin keskustella talotoimittajan kanssa. He tekevät sitten varsinaiset laskelmat.

[Pekkar]

Mitä kaikkia hyötyjä olisi saavutettavissa, jos teknisen tilan sijainti on sen 9 metriä verrattuna 15 metriin? Tallirakennuksen käytettävyyden kannalta parasta olisi jättää tekninen tila 15 metrin päähän talosta. Jos taas viemällä tekninen tila 9 metrin päähän toisi selkeitä etuja, niin sekin on vaihtoehto.

Tietysti lyhyempi kanaali ja kaikki siellä kulkevat putket/piuhat ovat lyhyempiä, mutta onko jotain muuta olennaista?

Olen ihan fiiliksissä, kun täältä tuli heti paljon hyvää tietoa ja kommentteja. Kuitenkin niin iso päätös tehtävänä, että mieluiten olisin kartalla pätöksenteon perusteista.

[aksutre]

Nykypumput ovat hyvin eristettyjä eivätkä kyllä aiheuta resonointia. Invertterihän lähtee 0:sta pyörimään ja nostaa pikkuhiljaa nopeutta.

Tuohon ulkorakennukseen sijoittamisesta ei ole kokemusta, mutta tuo lämmin käyttövesi saattaa olla ongelma ihan talon tejḱniseen tilaan asennetussa pumpussa. Varmista siis että pumpun käyttöveden profiili on XXL, hyvä siitä olisi saada se 250-300 litraa lämmintä vettä aina käyttöön. XL profiilin pumppu = alle 200l käyttövettä ei riitä useammalle suihkuttelijalle ja alkaa sitten ottamaan päähän tuo kylmä suihku lähes joka kerta 

[seppaant]

Mitä laitteistoja sinne tekniseen tilaan tulee?
Tuleehan sinne muutakin kuin lämpöpumppu.
Ilmastointikone, vesijohto, sähkökeskus ??

ATS

[Pekkar]

Nykypumput ovat hyvin eristettyjä eivätkä kyllä aiheuta resonointia. Invertterihän lähtee 0:sta pyörimään ja nostaa pikkuhiljaa nopeutta.

Tuohon ulkorakennukseen sijoittamisesta ei ole kokemusta, mutta tuo lämmin käyttövesi saattaa olla ongelma ihan talon tejḱniseen tilaan asennetussa pumpussa. Varmista siis että pumpun käyttöveden profiili on XXL, hyvä siitä olisi saada se 250-300 litraa lämmintä vettä aina käyttöön. XL profiilin pumppu = alle 200l käyttövettä ei riitä useammalle suihkuttelijalle ja alkaa sitten ottamaan päähän tuo kylmä suihku lähes joka kerta 

Ok, pitääpä kysellä lisää uudet pumput tuntevilta. Sen verran foorumeilla tullut esiin ongelmia melun ja resonanssien kanssa.

Talofirman vastuulla on koko LVIS, joten katsotaan, miten tämä siellä yritetään ratkoa. Hyvä huomio tuo pumpun koko.

[Pekkar]

Mitä laitteistoja sinne tekniseen tilaan tulee?
Tuleehan sinne muutakin kuin lämpöpumppu.
Ilmastointikone, vesijohto, sähkökeskus ??

ATS

Tulee varmaankin aikalailla tuo mainitsemasi setti. Tosin sähkökaappia suunnittelin taloon sisälle. Jos se kannattaa jättää tekniseen tilaan, niin jääkööt sinne.

[Roori]

Ok, pitääpä kysellä lisää uudet pumput tuntevilta. Sen verran foorumeilla tullut esiin ongelmia melun ja resonanssien kanssa.

Talofirman vastuulla on koko LVIS, joten katsotaan, miten tämä siellä yritetään ratkoa. Hyvä huomio tuo pumpun koko.

Tuo LV tuotto XL/XXL, taitaapi olla puppua tuo alle 200L vettä...ei semmosta taida olla olemassa kellään jotta noin matalaksi jäisi maximit, parhaiten tuon näkee kun katsoo suoraan sitä luvattua LV litramäärää eri asetuksilla ehdokkaista peilattuna standardiin minkä mukaan ilmoittavat. Yleensä vehkeissä on valittavissa 2-3 eri asetusta tavoitellulle määrälle, 'eco---luxus'.

[realii]

Vähän nyt offtopicia alkuperäisen aiheen ohi, mutta liittyen tuohon käyttövesiprofiilihommaan.

Näköjään tuommoinen käyttöprofiilin ilmoittaminen XL/XXL on jotain Boschin juttuja. Voi olla ehkä muillakin merkeillä, mutta ainakaan Thermioissa ei ilmoiteta käyttövesiprofiilia lisäkirjaimin. Ehkäpä myyntikikka tuollainen.

Thermia Atlas 3-12:
Lämpimän käyttöveden tuotto
Energialuokka / Tilavuus 40°C lämminvesi (Comfort) A / 307 l
Lämminvesi mukaanlukien HGW 488 l
Lämminvesivaraajan tilavuus  184 l
COP, lämminvesi 3,07

Bosch 7001i LWM 3-12:
Energialuokka / käyttöprofiili / l / 40 °C käyttövettä (Mukavuus)  A / XXL / 298 l
Varaajan tilavuus (ilman kierukkaa) 180 l
Käyttövesi COP 2,8

[aksutre]

Energiamerkistä nuo profiilit löytyvät joka valmistajalta, myös Thermialta.
https://www.thermia.fi/ota-yhteyttae/energiamerkinnat/

Voi tietenkin kuvitella että joka merkissä on suurin piirtein samanlaiset ominaisuudet.Näin ei kuitenkaan ole, energiankulutus mittaus puuttuu monesta ja nimenomaan tuolle käyttövedelle ei löydy mitään profiilisäätöjä kaikista pumpuista, joten siitä sitten kikkailemaan varaajan lämpötilan säätöjen kanssa jos haluaa lämmintä vettä riittävästi. Ei onnistu kännykästä napsauttamalla  kuten esim.Boschissa. Yllättäen kotimaiset pumput ovat näissä ominaisuuksissa vielä kivikauden aikaisia verrattuna muihin.

Kannattaa varmistaa että pumpun esitteestä löytyvät vesimäärät eri profiileille, niitä on sitten helppo tarpeen mukaan säätää ja voi varmistua että lämmintä vettä riittää. Sellainen valmistaja joka ilmoittaa avoimesti esitteessä nuo lämpimän veden määrät herättää minussa ainakin luottamusta. Yleensä negatiivisia asioita ei kerrota. Esim. ilmalämpöpumpuissa mainitaan joku +7 asteen 6.0 lämpökerroin ,mutta harva valmistaja ilmoittaa pumpun lämpökertoimen -7_-28 asteen pakkasessa. Bosch ilmoitaa rehellisesti nekin ja lämpökertoimet ovat esim.6101i pumpussa -7 2.7  ja -28 1.87. Eivät mitään huippulukuja vaan todellisia.

[jmaja]

Profiilin valinta energiamerkkiin on puhdasta energiamerkkikikkailua. Valmistajat valitsevat sen, jolla saavat parhaat tähdet. Taitaa olla niin, että suurella vedenkäytöllä tulee paremmat luvut, koska varaajan häviöt suhteellisesti pienenevät.