Lämpökaivon liitokset kunnossa?

[omakotilainen]

Meillä kävi Suomen Porakaivo poraamassa lämpökaivon ja asentamassa keruuputket 2010.

Homma vaikutti ihan sutjakkaalta, ja kun en asioista mitään tiennyt, niin en osannut mihinkään erityisesti kiinnittää huomiotakaan.

Nyt tänään kaivoin lämpökaivon esiin, tutkiakseni josko saisin otettua kaivosta kasteluvettä.

Olivat asentajat laittaneet kaivon kannen siten kiinni, että minkä kuvittelisin olevan kasteluveden ottoputken paikka, on jäänyt keruuputkien väliin.

Tuota kantta on vähän paha lähteä kääntämään 180 astetta, semminkin, kun vapaajäähdytyksen / tuloilman esilämmityksen kenno on 10m korkeammalla kuin kaivon kansi.

Pitäisi tyhjentää koko linja ja kerätä neste talteen. Toki pumpulta löytyy venttiilit, mutta pumpulta kaivolle jäävä 5m matkan tyhjentäminen olisikin jo haastavampaa.


Ajattelinkin, josko poraisin kasteluveden ottoa varten reiän vastakkaiselle puolelle, johon näyttäisi saavan 30-40mm reiän mahtumaan. Liitteenä kuva.

Mutta se, mikä kiinnitti huomiota vielä enemmän, oli oheisessa toisessa kuvassa näkyvät liitosten kiinnitykset.

Verkosta löytyvät vastaavien liitosten kiinnitykset ovat johdonmukaisesti suorassa toisiaan vasten, eivät kuvassa näkyvän kaltaisesti taittuneet / murjotun näköiset.

Pohdin, että mahtaakohan tuosta vielä kehkeytyä ongelma jossain vaiheessa.

Piiri on sinänsä ollut kohtuu tiivis, kaikkiaan nestettä on lisätty aikojen saatossa 5-10l. Josko tuo on normaalia haihtumaa vai ei, en tiedä.


Kaivo on 150m, koneena Niben 1245 8kW, ja talossa kaikkiaan 360m2 lämmitettävää tilaa. Talo on rakennettu -92, ja poltti ennen maalämpöä noin 2800l öljyä vuodessa, + 2m3 varaavan takan puuta. IV-koneena Deekaks Fair 120 pyöriväkennoinen LTO (asennettu 2011).

-30 lämpötiloissa Nibe on käyttänyt enimmilllään 4Kw vastuksia maalämmön tukena, mutta pärjää tuonne -12-14 asteseen omillaan, ilman vastuksia.

Parhaina vuosina on päästy ostetun energian osalta alle 11Mw vuosikulutukseen, taloussähkö mukaanlukien. Halot ovat vaihtuneet pellettiin, jota meni 800kg viime (kylmänä) talvena.

[seppaant]

Onko tietoa kuinka syvällä on kaivon veden pinta?
Jos pinta on syvemmällä kuin 7 - 8 m pumpun paikasta lukien, niin vettä ei sieltä saa.

ATS

[omakotilainen]

Tulin juuri mitanneeksi tuon, ja veden pinta on  10m (+/- 50cm) syvyydessä.

On noussut viitisen metriä siitä, kun kaivo porattiin. Pohjaveden korkeus tällä hetkellä normaali. https://www.vesi.fi/karttapalvelu/?theme=finngvaj&teema=pohjavedenkorkeustilanne

Kaivo sijaitsee korkeahkon mäen päällä, mikä tuo etäsyyttä pohjaveteen.

Täytyypä katsoa josko löytyisi pumppua joka pystyisi tuolta vielä nostamaan, ja toinen asia on toki se, että mikä on kaivon tuotto.

Kannessa on nyt 38mm reikä, ja jos löytyisi vielä sellainen pohjaventtiili joka mahtuisi tuosta sisään, niin olisi sitten sekin hoidossa.

Kaivon aktiivisyvyys näin ollen 140m. Kovimmilla pidemmillä pakkasilla on painanut sisään -6 -7 asteista keruunestettä, mutta delta on pysynyt kuitenkin riittävänä ja kaikki on toiminut ok.

[Roori]

Juu ei tuolta sitten imemällä saa jos on 10m päässä vesi...
Ei se pohjavena sinänsä pohjalla tartte olla välttämättä.

Aikas kylmäksi kaivo mennyt jos oikein tulkitsin että kone on saanut -6...-7 litkua sisäänsä, noilla lämmöillä vois jo odottaa onkelmiakin mutta hyvä jos ei oo ollu...
hyötysuhde ottaa hittiä jo tuossa ja samalla koneen tehon riittävyys.

[kotte]

Täytyypä katsoa josko löytyisi pumppua joka pystyisi tuolta vielä nostamaan, ja toinen asia on toki se, että mikä on kaivon

On fysikaalisista syistä mahdotonta valmistaa pumpppua, joka kykenisi imemään yhtään vettä edes maan pinnan tasoon 10 metrin syvyydellä olevasta pohjavedestä. Tuolta voi saada vettä vain joko uppo- tai ejektoripumpulla. Edellinenhän on kokonainen pumppu, joka upotetaan pohjaveden pinnan alapuolelle (pinnan on pysyttävä pumpun yläpuolella pumppauksen aikanakin). Pinnalta menee pumpulle sen energian toimittava sähkökaapeli ja ylös tulee painejohto. Ongelmana on usein, että pumppua ei saa mahtumaan kaivoon (minkä lisäksi pumppu pyörähtää ainakin jonkin verrran käynnistyessään, mikä saattaa kuluttaa liuosputkia). Ejektoripumppu taas vaatii kaksi putkea, alas menevän paineputken ja ylös tuovan nostoputken, veden pinnan alle kaivoon asennettavan passiivisen ejektorilaitteen (pumpattaessa vesi saa kuitenkin laskea muutaman metrinkin ejektoria alemmas, kunhan ejektorista alas päin johdettu  imuputki pysyy aina pinnan alla) sekä maan pinnalle asennettavan erikoistyyppisen kaksoipumppulaitteen. Ejektori ja putketkin vaativat jonkin verran tilaa kaivosta (luultavasti kuitenkin mahtuvat kaivoon helpommin kuin uppopumppu), ja laitteisto tulee kokonaisuutena kalliimmaksi ja vie enemmän sähköä kuin uppopumppu.

[omakotilainen]

painanut sisään -6 -7 asteista keruunestettä

Ilmaisin itseäni huonosti tuossa, tarkoitin siis kaivoon menneen nesteen lämpötilaa.

Paluulämpötila on ollut aina +3-5 astetta lämpimämpää.

Tällä hetkellä, pidemmän lämpimän jakson tuloilman jäähdytyksen myötä kaivosta tulee +8,0 asteista, ja sinne menee +8,7 asteista.

Vapaajäähdytys näin ollen lämmittää nestettä +0,7 astetta, ja samalla "lataa" kaivoa talvea varten.

[omakotilainen]

Maailmalta löytyy erilaisia 2" porakaivopumppuja, voisi tutkia saisiko tuollaisen mahdutettua kaivoon...

https://www.amazon.de/s?k=2+inch+deep+well+pump&ref=nb_sb_noss

Tuota 38mm reikää voisi juuri ja juuri saada kasvatettua + 13mm, jolloin pumppu solahtaisi sisään... Ei tarvitsisi alkaa nostamaan kantta ja putkia.

Peruskallio tuli poratessa vastaan 2,5 metrissä, josko auttaa asiaa yhtään.

[omakotilainen]

Sen verran heikkoja arvosteluja saaneet nuo 2" pumput, että päädyin tilaamaan 2,5" pumpun https://www.amazon.de/gp/product/B082669ZJD/ref=ppx_yo_dt_b_asin_title_o00_s00?ie=UTF8&psc=1

Tarkoittaa sitä, että kannen joutuu ottamaan auki jotta saa pumpun kaivoon. Projektia pukkaa siis.

Täytynee myös virittää tuo siten, että saa nostettua talveksi vedenpinnan yläpuolelle. Villi veikkaus kun on, että ei kestä kaivon yläosan mahdollista jäätymistä.

Toisaalta, pumppamalla kaivosta vettä talvella, voisi saada kaivon pysymään sulana... Joka ei kyllä kuulosta kauhean toteuttamiskelpoiselta ajatukselta.

Sitä, että jäätyykö lämpökaivo yleensäkään missä määrin talvisin, en osaa sanoa, mutta jos siellä kiertää viikkokaupalla -asteinen keruuliuos, niin voisi kuvitella, että jäätyy ainakin yläosastaan.

Löytyykö kokemusta / vinkkejä vastaavasta kaivohupun ja liitosten jälkikäteen irroittamisesta, mitä kannattaa työssä huomioda jotta saa kytkennät varmasti takaisin kiinni ja tiiviinä?

[tomppeli]

...
Kaivo on 150m, koneena Niben 1245 8kW, ja talossa kaikkiaan 360m2 lämmitettävää tilaa. Talo on rakennettu -92, ja poltti ennen maalämpöä noin 2800l öljyä vuodessa, + 2m3 varaavan takan puuta. IV-koneena Deekaks Fair 120 pyöriväkennoinen LTO (asennettu 2011).

-30 lämpötiloissa Nibe on käyttänyt enimmilllään 4Kw vastuksia maalämmön tukena, mutta pärjää tuonne -12-14 asteseen omillaan, ilman vastuksia.

Parhaina vuosina on päästy ostetun energian osalta alle 11Mw vuosikulutukseen, taloussähkö mukaanlukien. Halot ovat vaihtuneet pellettiin, jota meni 800kg viime (kylmänä) talvena.

Kokeilin vähän laskea ja sain tällaisen mitoitustuloksen:

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka (F1245/8) -13 °C
- Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   5,1 kW   18 328 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 826 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  701 kWh) 8 527 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa  2 976 kWh

• Tarvitaan vähintään 190 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 190 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 190 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   380 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,1 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 406 litraa   40 kPa = 0,4 bar

Kaivo on vähän liian matala ja Nibekin hiukan pieni.

[omakotilainen]

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka (F1245/8) -13 °C
- Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   5,1 kW   18 328 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 826 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  701 kWh) 8 527 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa  2 976 kWh

• Tarvitaan vähintään 190 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 190 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 190 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   380 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,1 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 406 litraa   40 kPa = 0,4 bar

Kaivo on vähän liian matala ja Nibekin hiukan pieni.


Kiitos kommentista.

Tuo on aikanaan riittäväksi laskettu ja on sellaiseksi myös yhdentoista vuoden aikana osoittautunut.

Olemme olleet ratkaisuun erittäin tyytyväisiä.


Pari kommenttia esittämiisi:

Kaiken ostetun sähkön määrä vuodessa oin 13MWh, jossa mukana uunit (2kpl), televisiot (3 kpl), sähkökiuas (6kW), näytöt (6kpl), valaistus, IV-kone jne., ja kaikki muu taloussähkön kulutus.

Ilmanvaihdon jälkilämmitystä (1kW) ei käytetä kuin kovimmilla pakkasilla, koska tuloilman maakierrolla tapahtuva esilämmitys tuo kylmimilläänkin LTO:lle sisään -2 asteista ilmaa.

Maakierron IV-esilämmityksen / jäähdytyksen kiertovesipumppu vie enimmillään 43W, usein pyörii pienemmälläkin. Käytössä siis ulkolämpötila-alueella < -5 - >+20 astetta. Muuten suljettuna.

Meillä on kaksi erillistä moottoripeleillä ohjattua raittiin ilman tulokanavaa, toinen, joka tulee lämmönvaihtimelle, ottoaukko on rakennuksen pohjoispuolella, toisen, jossa ei ole kennoa, itäpuolella.

Pellit ja kennon kiertovesipumppu ovat termostaattiohjattuja, ja reagoivat edellä määriteltyihin lämpötilarajoihin.


Etäisyys pumpulta kaivolle 4,5m.


Voi olla, että mitoitusperusteet ovat muuttuneet vuoden 2010 jälkeen, mutta olemme siis olleet tyytyväisiä, eikä talossa ole tarvinnut palella, tai hikoilla.

Samoin sähkönkulutuksemme on ollut hyväksyttävällä tasolla, semminkin, että kiinteistössä toimii kaksi yritystä, joiden toiminnan tiimoilta kulutusta on tasaisesti 06:00-22:00.

Taloamme on kautta aikain pidetty erittäin energiatehokkaana ikäänsä ja kokoonsa nähden (1060m3), ja tulemme toimeen yllättävän vähällä ostetulla energialla.

[omakotilainen]

Tuli selllainenkin hullu ajatus mieleen, että mitä jos lämpökaivon ylipaineistaisi paineilmalla, ja pumppaisi vettä sillä tavalla. Talosta kun löytyy 700 l/min @6bar kompressori.

Kaivohan on periaatteessa tiivis, keruuputkisto on suljettu, eli siihenkään tuo ei vaikuttaisi.

Kun porasin hattuun pilottireiän tuolle veden ottoaukolle, kaivossa oli selkeä alipaine, ja imi jonkin verran ilmaa tuosta pilottireiästä, eli hattu ja liitokset olivat tiiviit.

Pohjaveden paine arvatenkin määrittelisi sen, paljonko yipainetta kaivo sietäisi ennen kuin alkaisi työntämään vettä takaisin maaperään.

Millä syvyydellä vesisuoni / suonet ovat, eli miltä syvyyksiltä vesi tulee kaivoon? Mitä alempaa, sitä kovemmassa paineessa suoni on jo lähtöjäänkin, eli jos kaivon vesipatsaan veden korkeus on 140m, ja vesisuoni olisi esimerkiksi 35 metrin syvyydessä maan pinnasta, niin silloin se olisi 2,5 barin paineen alaisena pelkästään jo kaivon vedenpaineen osalta.

Yleisesti ottaen pohjavesi lienee 2-5 metrin syvyydessä maanpinnasta, mutta voi olla jopa 50 metrin syvyydessä. Kaivon pinta sijaitsee noin 30m korkeammalla kuin ympäristön, 500-600m etäisyydellä olevat lähimmät vesistöt, purot ja järvet, mutta pidempien sateiden jälkeen jo 4m alempana olevalle metsätasanteelle alkaa muodostua pitkään pidempään pysyviä lammikoita.

Jos vedenkorkeus kaivon pinnasta on -10m, ja tuotosta riippuen vettä pystyisi pumppaamaan kohtuu määrissä esimerkiksi 20 metrin syvyydestä, pinnalle nostettava vesi edellyttäisi 2 barin painetta, ja jos haluaisi jonkinlaisen paineen vielä sadettimelle, tulisi paineen letkulla olla mitä, 1baria? kaikkiaan siis + 3 bar ylipaine?

Toki kompura vie sähköä jonkin verran, mutta niin veisi pumppukin, vaikkakin merkittävästi vähemmän.

Paljonko painetta hattu kestää, ennen kuin alkaa nousta, olisi yksi kysymys...

Kaikenlaista kreisiä tulee mielessä pyöriteltyä...
 

[tomppeli]

Tuli selllainenkin hullu ajatus mieleen, että mitä jos lämpökaivon ylipaineistaisi paineilmalla, ja pumppaisi vettä sillä tavalla. Talosta kun löytyy 700 l/min @6bar kompressori.

Kaivohan on periaatteessa tiivis, keruuputkisto on suljettu, eli siihenkään tuo ei vaikuttaisi..

Ei ole hyvä ajatus.
Paineilmaa kaivon yläosaan; ilma painaa vähitellen kaivosta vettä pois ympäristöönsä ja veden pinta laskee kaivossa.
Yhden baarin ylipaine kaivoon laskee kaivon vedenpintaa noin 10 metriä.
Kaivon hattukin saattaa lentää irti; siihen kohdistuu 1 barin ylipaineella lähes 100 kp (= noin 1000 N) nostovoima, jos kaivon läpimitta on 110 mm.

Laita ns. ulkoinen ejektoripumppu.



Klikkaa kuvaa..
Ejektori pystyy nostamaan vettä muutaman kymmenen metrin syvyydestä.

[omakotilainen]

Tuossa oli ajatuksena, että vettä pumpattaisiin vain kastelutarpeeseen, eli ylipaineistus olisi vain hetkellistä. Olettaisin, että vedenpinta palaisi pohjaveden korkeuden mukaiseen lähtötilanteeseen paineen tasauduttua.

[seppaant]

Tuli selllainenkin hullu ajatus mieleen, että mitä jos lämpökaivon ylipaineistaisi paineilmalla, ja pumppaisi vettä sillä tavalla. Talosta kun löytyy 700 l/min @6bar kompressori.
Kaivohan on periaatteessa tiivis, keruuputkisto on suljettu, eli siihenkään tuo ei vaikuttaisi.

Ei toimi
Kaivo ja kallioperässä olevat vesisuonet toimivat yhtyvinä astioina.
Kun kaivossa, pienessä astiassa, nostetaan painetta pinta laskee ja vesi siirtyy pohjavesisuonistoon, isoon astiaan.
Pohjavesisuoniston tilavuus on huomattavasti suurempi kuin kaivon tilavuus joten pohjaveden pinta nousee vain mitättömän vähän.

Lähtötilanteessa kaivon veden pinta on 10m maan pinnasta
Kaivon ilmatilaan tarvitaan 1 bar paine jotta vesi nousisi letkussa maan pinnan tasolle
Kun kaivon paine nostetaan 1 bar:iin laskee pinta kymmenen metriä
Nyt kaivon pinta on 20m maanpinnasta
Tarvitaan 2 bar paine veden nostamiseksi maan pinnalle
Tämä taas laskee kaivon pintaa ja on nyt 30m maanpinnasta
Ja nyt tarvitaan kaivoon 3 bar paine
........ jne. .........
Ei tule letkusta vettä

ATS

[omakotilainen]

Näin sitä opitaan fysiikan alkeita. Kiitos!

Ajattelin, että pohjavesi tuottaisi jonkinlaisen paineen, joka nostaa veden pintaa kaivossa, mutta kun tarkemmin tutkin alueemme pohjavesikarttoja ja GTK:n tutkimuksia alueelta, niin kyllähän se niin on, että kaivon vedenpinnan korkeus on jokseenkin pohjaveden pinnan korkeus kaivon kohdalla.

Se, että työntyykö vesi takaisin suonistoon nopeammin kuin mitä paine ehtisi työntää ylös, onkin toinen juttu. Toisaalta, jos kaivon halkaisija on 145mm, niin eipä tuolta hiveästi saisi pumpattua ennen kuin hörppäisi tyhjää, tai syvemmälle mennessä ei jaksaisi enää nostaa vettä ylös...

Noh, pumppu on tilattu ja matkalla, enää tarvitsee vain laittaa setti pelittämään.

[Halkoholisti evp]

Paljon pitää käyttää kasteluvettä, että tulee halvemmaksi pumpata kaivosta kuin että ostaa vesilaitokselta. Varsinkin jos on kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä, jolloin ei tarvitse maksaa jätevesimaksua. Itsekin mietin viime vuonna tuota kasteluvesipumppua kun porattiin kaivo. En laittanut sitten.

En tiedä paljonko pumput maksaa. Mutta vois olettaa, että helposti saa menemään useamman satasen asennuksineen. Lisäksi vielä pumpun joka keväiset ja syksyiset asennukset ja viritykset. Näillekin jos laskee tuntihinnan omalle työlle niin ei kannata jos ei ota harrastelun kannalta. Tai jos tekee pumpulle sijoituspaikan niin sekin maksaa.

Vesi maksaa jätevesimaksuineen ja veroineen (HSY) 3.32 euroa/m3. Jos vesipumppu oheishommineen maksaa 300 eur niin sillä ostaa vettä jo 100 kuutiota. Ja on helppoa. Eikä tarvi rempata ja rassailla pumppua eikä huolehtia sähkönsaannista yms...

Toki jos pumppu on jo olemassa ja tykkää puuhastella niin mikäpä siinä. Mutta ei siinä mitään rahaa säästä. Ainakaan merkittävästi.

[kotte]

Paljon pitää käyttää kasteluvettä, että tulee halvemmaksi pumpata kaivosta kuin että ostaa vesilaitokselta.

Vesi maksaa jätevesimaksuineen ja veroineen (HSY) 3.32 euroa/m3. Jos vesipumppu oheishommineen maksaa 300 eur niin sillä ostaa vettä jo 100 kuutiota.

Ihan kunnolla toimivan vesiautomaatin saa runsaalla satasella, putket ja osat saa ehkä n. satasella ja muuta tilpehööriä vajaalla satasella, niin väittäisin, että koko järjestelmän saa tosiaan allekin n. 300 eurolla. Itsellä pumppu on puolilämpimässä autotallissa, eikä sillä välttämättä tarvitse tehdä mitään talveksi (oman liuosputkien syvyyteen haudatulla imuputkella on taipumus jäätyä, jos sattuu kova pakkastalvi, vaikkakin sulaa taas pakkasen hellitettyä ohuehkosti eristettyjen liuosputkien lähistölleen vuotaman lämmön takia; tosin putken saisi tyhjennetyksikin irrottamalla liitoksen, kun ei ole pohjaventtiiliä, mikä sitten edellyttää keväällä useamman minuutin pumppausta ilman imemiseksi pois imuputkesta, mutta saa tuon tarvittaessa sulatetuksikin puhaltamalla suojaputkeen puhaltuskykyisellä imurilla autotallin ilmaa).

Varovastikin arvioiden olen vuosittain käyttänyt toista sataa kuutiota kastelevettä sekä uima-altaan täyttö- ja vaihtovettä, joten pumppu maksoi itsensä takaisin jo ensimmäisenä kesänä ja on jo kestänyt useamman. Pumppu vie n. kilowatin tehon tuottaessaan tasaisen kuutiometrin tuoton tunnissa käydessään jatkuvasti (runsaan 3,5 barin painetta vastaan), joten kuutiometri vettä maksaa luokkaa 0,1 ... 0,15 euroa. Hinta on siis alle kahdeskymmenesosa kunnallisen yhtiön veden hinnasta. Väittäisin, että esimerksi omassa tapauksessa ei voisi kuvitellakaan, että lämpöpumpuilla ikinä pääsisi yhtä nopeaan sijoituksen kuoletukseen kuin pumppaamalla kaivosta lämpöä (olettaen siis, että on sattunut saamaan kaivon, josta vettä tulee kunnolla ja imukorkeudelta).

[Halkoholisti evp]

jep.

Sitähän minä sanoinkin, että paljon pitää vettä pumpata että pumppu ja vaivannäkö maksaa itsensä. Jos oikeasti menee nurmikon kasteluun ja uima-altaaseen 100 kuutiota vuodessa niin silloin pumppu voi olla jo kannattava investointi. Kun itsellä ei mee talon ulkopuolelle vettä edes nurmikon kasteluun, ainoastaan auton pesuun ja lasten uima-altaaseen max muutamia motteja vuojessa.