Lämpimän käyttöveden odotusaika=>Varaaja?

[jylppy1982]

Onko porukalla paljon kokemuksia asentaa lämpimälle käyttövedelle pientä varaajaa ja miten paljon se noin kuluttaa vuodessa sähköä? Tuli tehtyä 22mm käyttövesilinjat ja veto kohtuu pitkä niin joutuu päästää melko kauan ennenkö tohtii suihkun alle mennä peseytymään.Kiertojohtoa ei huvittais alkaa ratustamaan ja eristämään.

[Roori]

Eihän tuo nyt kummosia voi viedä, sehän korvaa sen vesimäärän joka siellä putkissa on jäähtynyt ja kohta sinne sisälle tulee MLP:n esilämmittämää joten se joutuu nostamaan jonkun 15K sitä lämpötilaa...riippuen tietty kuinka kuumaa se MLP antaa...
Sitten se kuluttaa ne omat häviönsä jotka myös pienet laadukkaalla pöntöllä.

Saantipuolella on se säästynyt vesi.

Matikkaahan tuo oikeastaan on kun laskee -/+ palikka kerrallaan, mutta sen varmaan voi heti heittää että LV-kierto on kalliimpaa. Jos vaan pönttö mahtuu niin en kiertoa laittais.

[jylppy1982]

Tätä samaa oon miettiny.Putkissa kuitenkin esilämpiää vesi ettei se maakylmää ole.

[sundanic]

Omaan jätettiin 2004 rempassa 250 litran  KV-varaaja joka priimaa ja tappaa legioinellan.  MLP lämmittää ensin +45 steeseen josta varaaja +65 asteeseen. Ei ole koskaan kuumavesi loppunut vaikka on tusinan verran porukkaa käynyt peräjälkeen saunassa jouluisin. Sähkönkulutus  yläpidossa on noin muutamia Kw:n vuorokaudess kun ei käytetä vettä noin 10min 2-3krt vrk.

[jmaja]

Oliko 22 mm veto tosiaan tarpeen? 18 ja varsinkin 15 mm vähentäisi odotusaikaa merkittävästi. Eikös tuon saisi vaidettua helposti, jos on putkitettu PEX. Kovin pitkässä vedossa tietysti alkaa painehäiöt ja -iskut olla ongelmallisia. Uponorin ohjeen mukaan 0,2 l/s virtaamalle riittää 15 mm 12 m ja 18 mm 20 m vetoon.

[jylppy1982]

No ei ollut,mutta sellainen sattui tulemaan. on muuten CU putki

[Cromfel]

Onko porukalla paljon kokemuksia asentaa lämpimälle käyttövedelle pientä varaajaa ja miten paljon se noin kuluttaa vuodessa sähköä?

Kuten Roori asian hyvin ilmaisi, matikkaahan tämä vaan on. Käyttöveden kustannukset kahden hengen taloudelle käyttöveden lämmitysenergiatarpeen suhteen voidaan suorittaa Motivan arvioihin perustuen (https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/vedenkulutus tai https://www.energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/kayttovesi). "Vedenkäyttötottumukset ...100–120 litraa asukasta kohden vuorokaudessa." Eli otetaan vaikka 110 litraa per vuorokausi per henkilö. Eli 40 000 litraa per asukas, 80 000 litraa kahden hengen kotitalous per vuosi. Jos vesijohtovesi lämmitetään 8 asteisesta 38 asteiseksi käyttövedeksi (vaikka välissä tulistettaisiinkin esim 65 asteiseksi ja hanalla sekoitettaisiin käyttövedeksi 38 asteisena) voidaan laskea puskurivaraajan kulutus:

Käyttöveden kulutus: 2 henkilöä * 365 vuorokautta * 110 litraa per vuorokausi per henkilö = 80300 litraa per vuosi kahden hengen kotitalous

***

Laskenta lähtötiedoille:

Vesijohtovesi: oletettu lämpötila 8 astetta
Käyttövesi: oletettu lämpötila 38 astetta hanalla

Yksiköt:
O, Veden ominaislämpökapasiteetti: 0.0012 kwh / kg * C
M, Veden määrä: 80300 kg
T, Veden lämpötilamuutos: 30 astetta
E, Energiatarve: X kwh

Energiamäärä mitä tuon vesimäärän lämmitykseen tarvitaan on siis:
O * M * T = E

Eli yksiköillä laskettuna:
0.0012 * 80300 * 30 =  2890 kwh

Sähkönhinnalla 10c / kwh jos siirto ja energia noin 5c/kwh koko vuoden käyttöveden hinta: 0.1€ * 2890 kwh = 289 € / vuosi maksaa käyttöveden lämmitys kahden hengen taloudessa puhtaalla sähköllä (perustuen Motivan arvioon veden kulutuksesta). Jos tämä kaikki käyttövesi lämmitetään vaikka lämpöpumpulla jonka COP on 3 saadaan siis hinnaksi käyttövedelle 2890kwh / 3 cop = 963 kwh * 0,1 €/kwh = 96 euroa per vuosi, sen kustannuksen lisäksi tulisi siis seuraava laskutoimitus mikäli puskurivaraajalla tulistuksen teet jolla putkivedon lämpöhäviö kompensoidaan:

***

Laskenta puskurivaraajan kulutukselle:

Jos haluat että saat esilämmitettyä vettä joka tuolla sun putkella tulisi puskurivaraajalle missä sähköllä sitten tulistat sen vaikka taskulämpimästä 28 asteisesta takaisin 38 asteiseksi käyttövedeksi (oli puskurivaraajan tulistuslämpö mikä tahansa):

Esilämmitetty käyttövesi: oletettu lämpötila 28 astetta
Käyttövesi: oletettu lämpötila 38 astetta hanalla

Yksiköt:
O, Veden ominaislämpökapasiteetti: 0.0012 kwh / kg * C
M, Veden määrä: 80300 kg
T, Veden lämpötilamuutos: 10 astetta
E, Energiatarve: X kwh

Energiamäärä mitä tuon vesimäärän lämmitykseen tarvitaan on siis:
O * M * T = E

Eli yksiköillä laskettuna:
 0.0012 * 80300 *10 =  963 kwh

Sähkönhinnalla 10c / kwh jos siirto ja energia noin 5c/kwh koko vuoden käyttöveden hinta: 0.1€ * 963 kwh = 96 € / vuosi lisäkuluja siis maksaa käyttöveden lisä-tulistuslämmitys kahden hengen taloudessa tuolla puskurivaraajalla riippumatta siitä miten se vesi on saavuttanut tuon 28 asteen lämpötilan vaikka vilp yms. aikaisemmin ja se uudelleentulistetaan (vaikka 65 asteiseksi) jotta se on lähempänä käyttöpaikkaa 38 asteen käyttölämpötilassa.

***

Vastauksen pohdintaa:

A: Eristät putket jotta lämpöhäviöö ei tule siirrossa, huono puoli että lähtölämpötila pannuhuoneella oltava vääjäämättä yli 38 asteista. Eli esim vilppi puolella jo kohtu kova lähtölämpötila. COP 3 tuo hintalappu olisi siis 64 euroa halvempi per vuosi jos ei oteta huomioon eristyksen työ ja materiaalikustannuksia , intalappu sulaa pois jos lämmitystarve talossa edes jonkinlainen ja pumppu tykittää 38 asteista vettä pelkästään käyttövedeksi.
B: Kiertojohto ylläpitää lämmintä vettä putkessa, eli kaikki lämpöhäviö haihdutetaan huonelämmöksi ja sitä kautta aina lämpimän veden tarpeen tullen putkessa on lämmin vesi. Ei varsinaisesti siis lisäkustannuksia jos lämpöhäviö pysyy tuvassa. Edelleen huono puoli että pumppu joutuu ylläpitämään 38 asteista varaajaa pelkästään käyttöveden takia.
C: Puskurivaraaja joka ylläpitää lämpimän veden tarvetta putkitilavuuden verran jolloin suihkun aloittaessa lämmin vesi siirtyy putkeen ja sekoittuu puskurivaraajassa (esim. 15L varaaja) hinta 130 euroa olettaen että putkiveto on alle 20 metriä jolloin putken vesitilavuus on noin 6 litraa. hintalappu siis varaaja + vuosittain 96 euroa tulistukseen. Etuna on että pumppu saa pitää 28 asteista vettä varaajassa jolloin COP pysyy korkeampana.

Puskurivaraajalla joka tukee normi lämmitystä kattaen kaiken käyttöveden kokonaisvuosikustannus olisi 192 € / vuosi käyttöveden lämmitykseen kahden hengen taloudessa niin että vesi on esilämmitetty lämpöpumpulla ja sitten tulistettu puskurivraajalla. Jos talous on suurempi jakaa kahdella ja kertoo asukkaiden määrällä esim 4 hengen talous olisi 96 * 4 = 384 euroa per vuosi. Tuosta kustannuksesta noin puolet on "säästön alaista" mikäli puntaroit eri vaihtoehtoja A, B, C jne.

***

miten paljon se noin kuluttaa vuodessa sähköä?

Vastaus:

Puskurivaraajan sähkönkulutus 110 litran päivittäisellä vedenkäytöllä per henkilö on noin 482 kwh / henkilö / vuosi eli noin 48€ / henkilö / vuosi.

Olisko jotakuinkin näin? 

***

Mielipide:

Minun henkilökohtainen mielipide on että pienellä puskurivaraajalla saavutetaan erittäin monessa käyttökohteessa huomattava mukavuustason nousu erittäin pienillä kustannuksilla joka maalämpö/vilp järjestelmän rinnalla saattaa johtaa jopa säästöihin jos se mahdollistaa lämmitysjärjestelmän päävaraajan lämpötilan laskemisen kun ei tarvitse käyttövettä tehdä samassa paikassa lämmityksen kanssa. Joka tapauksessa kustannukset käyttövedelle ovat noin 1% luokkaa kaikesta lämmityskustannuksesta joten sillä ei taloudellisesti ole mitään riskiä että laittaa esim 30L puskurivaraajan tulistukseen / legionellan tappamiseen.

Monesti sähköllä "lämmitys" käyttövedelle koetaan pelottavaksi peikoksi (Kun ei lämmityksen ja käyttöveden suhteellinen energiatarve ole kovinkaan selkeä hahmottaa). Sen takia esimerkiksi useatkaan putkimiehet eivät voi tarjota puskurivaraajaa vaan joutuvat kirjaimellisesti myymään käyttöveden lämmityksen samalla systeemillä kuin lämmityksen. Toivotaan että tästä psykologisesta pelkotilasta päästään yli. Tätä on jo nyt tapahtunut eri laitetoimittajien kohdalla jotka piilottavat sisäyksiköihin käyttöveden tulistusta varten oman sähkö yksikön. Olisi kuitenkin suotavaa että kaikki tietäisivät mitä on järkevä tehdä ja tekniset ratkaisut seuraisivat todellisia käyttötarpeita ja kustannukset sekä tarpeet olisi loppukäyttäjän mahdollista itse ymmärtää ja tehdä ostopäätökset objektiiviseti.

Tämä on tosiaankin vian minun mielipide. En oleta että kenenkään tarvitsee olla samaa mieltä 

[Cromfel]

Tuli tehtyä 22mm käyttövesilinjat ja veto kohtuu pitkä niin joutuu päästää melko kauan ennenkö tohtii suihkun alle mennä peseytymään.

Oikeastaan, nyt kun isäukon kanssa tätä spekuloin, niin tämähän on vieläkin helpompi tilanne.

***

Laskenta lähtötiedoille:

Putken tilavuus: Oletetaan että 22mm putken sisähalkaisija on 20mm eli siis putken säde on 1cm ja putkivedon pituus oletettu kohtuu pitkäksi vaikka 20m eli 2000cm.

Yksiköt:
L, Putken pituus: 2000 cm
P, Pii: 3
R, Putken säde: 1 cm (Putken pinta-ala: P * R²)
V, Tilavuus: X cm³ (Millilitraa)

Putken tilavuus on siis:
L * P * R² = V

Eli yksiköillä laskettuna:
2000 * 3 * 1² = 6000 Millilitraa = 6 Litraa

Vedentarve: Putken sisältö siis noin 6 litraa vettä jos veto on noin 20 metriä lämmitettynä jotta putken sisältö saadaan korvattua ennenkuin pannuhuoneelta tulee lämmintä vettä, per henkilö per suihku vuositasolla putken sisällön vesimäärä. Oletettu vesimäärä 6 litraa per suihkukerta eli vuodessa 4380 litraa, jos kaksi henkilöä käy joka päivä suihkussa. Laskettu siis 6 litraa * 2 henkilöä * 365 päivää on 4380 litraa, oletuksella että asukkaat eivät käy samaan syssyyn suihkussa vaan molemmat "joutuu" putken sisällön puskurilla kopittamaan. Tarkoituksena siis olla mieluummin yliarvion puolella, eli ei haittaa vaikka vähän ylikanttiin arvioidaan.

Vesimäärä: oletettu 4380 litraa putkivedon sisältö koko vuoden ajalta mitä joudutaan lämmittelemään suihkujen välistä
Vesijohtovesi: oletettu lämpötila 20 astetta huonelämpötila (putkivedon sisältö siis viilentyy huonelämpöön kun vettä ei käytetä hetkeen)
Käyttövesi: oletettu lämpötila 38 astetta hanalla mihin nostetaan
Lämpötilaero: lämpötilanmuutos 18 astetta mitä pitää sähkövaraajassa saada lämmitettyä

***

Putkivedon sisällön lämmön kattaminen puskurivaraajalla:

Yksiköt:
O, Veden ominaislämpökapasiteetti: 0.0012 kwh / kg * C
M, Veden määrä: 4830 kg
T, Veden lämpötilamuutos: 18 astetta
E, Energiatarve: X kwh

Energiamäärä mitä tuon vesimäärän lämmitykseen tarvitaan on siis:
O * M * T = E

Eli yksiköillä laskettuna:
0,0012 * 4830 * 18 =  104 kwh

Sähkönhinnalla 10c / kwh jos siirto ja energia noin 5c/kwh koko vuoden käyttöveden hinta: 0.1€ * 104 kwh = 10 € / vuosi maksaa käyttöveden lämmitys kahden hengen taloudessa puhtaalla sähköllä jos tuon putken sisällön puskurivaraajalla otetaan kopiksi. Tähän siis hyvinkin tuo tirrikka 15 litran varaaja riittäisi tai jopa pienempikin pelaisi koska varaajassa voi pitää suntattuna isoakin lämpöä.

***

Mielipide:

Näyttää siltä että käyttöveden kohdalla ei kannata juurikaan murehtia sähkölaskun suuruudesta. Jos vuoden aikana turruutat tuon putken sisällön viemäriin ja odottelet lämmintä vettä, maksaa se sinulle vesilaskuna noin 4 euroa / kuutio (Tampereen hinnoilla) eli hulevesi sekä käyttövesi kustannus on 16 euroa vuodessa. kalliimmaksi siis tulisi liruuttaa ja lisäksi ei kovin mukava kuten mainitsit tuo käyttökokemus.

Suosisin siis puskurivaraajaa, se on vain minun mielipide 

[jmaja]

Tilanne on tietysti hyvin äärimmäinen, kun on 22 mm kuparia, jonka sisähalkaisija on 20 mm, vaikka riittäisi 18 mm PEX, jonka sisähalkaisija on 13 mm. Siis 20 m matkalla 6,3 l vs 2,7 l.

Ei tuonne 22 mm kuparin sisään saisi tungettua 18 mm PEXiä? No varmaan on jyrkkiä mutkia, joten ei onnistu.

Pitää huomioida myös varaajan häviöt. Ne ovat tuollaisella pienellä 15 l varaajallakin 400 kWh/v. Toki ehkä puolet tuosta tulee tilaan hyötylämpönä, mutta COP 1:llä, kun MLP:llä tulisi vaikkapa 4:lla eli käytännössä kaikki menee hukkaan.

Sähkön hinta ei taida missään enää olla 10 snt/Kwh. 11 voi jossain olla, mutta hyvin myös 15. Veden hinta vaihtelee myös. Meillä se on 3,23 €/m3.

Kyllä tuon varaajan käyttö taatusti kalliimmaksi tulee. Jonkunlainen putkiveto siitäkin on suihkulle ja tietysti joutuu teettämään putki- ja sähkötöitä ja joskus myös uusimaan varaajan. Kannattaa nyt ainakin miettiä vaihtoehtona sitä putken pienentämistä.

[Roori]

Tilanne on tietysti hyvin äärimmäinen, kun on 22 mm kuparia, jonka sisähalkaisija on 20 mm, vaikka riittäisi 18 mm PEX, jonka sisähalkaisija on 13 mm. Siis 20 m matkalla 6,3 l vs 2,7 l.

Ei tuonne 22 mm kuparin sisään saisi tungettua 18 mm PEXiä? No varmaan on jyrkkiä mutkia, joten ei onnistu.

Pitää huomioida myös varaajan häviöt. Ne ovat tuollaisella pienellä 15 l varaajallakin 400 kWh/v. Toki ehkä puolet tuosta tulee tilaan hyötylämpönä, mutta COP 1:llä, kun MLP:llä tulisi vaikkapa 4:lla eli käytännössä kaikki menee hukkaan.

Sähkön hinta ei taida missään enää olla 10 snt/Kwh. 11 voi jossain olla, mutta hyvin myös 15. Veden hinta vaihtelee myös. Meillä se on 3,23 €/m3.

Kyllä tuon varaajan käyttö taatusti kalliimmaksi tulee. Jonkunlainen putkiveto siitäkin on suihkulle ja tietysti joutuu teettämään putki- ja sähkötöitä ja joskus myös uusimaan varaajan. Kannattaa nyt ainakin miettiä vaihtoehtona sitä putken pienentämistä.

Jaa'a, jos nyt ensin laittaa kertoimen ½ tuommoselle varaajahäviölle 400kWh/a ja cop2.8 MLP:n LV tuotannolle niin oltais vähän lähempänä totuutta...
Esim. oso antaa 26W häviöt 28L pöntölle.

Toinen asia sitten on mihin 15L riittää, aikas niukka mutta riippuu tietty tarpeesta

[jmaja]

Eihän se MLP:n COP mitään vaikuta tuon suihkun vieressä olevan varaajan häviöihin. Suorasähköllähän se varaajahäviöt kompensoi.

Sen sijaan tuon varaajahäviön lämmitysvaikutuksissa pitää miettiä lämmityksen COPia. MLP:llä n. 4 eli hukkalämmöstä lämmityskaudella 1/4 jää hyödyksi ja muulloin pelkkää haittaa.

Niben 15 l varaajalle oli tuo n. 400 kWh/a. Parempia varmasti on, mutta se näkyy ulkomitoissa ja hinnassa. Onko noille joku standardi millä lämpötilaerolla ilmoitetaan tuo häviö?

[Roori]

Eihän se MLP:n COP mitään vaikuta tuon suihkun vieressä olevan varaajan häviöihin. Suorasähköllähän se varaajahäviöt kompensoi.

Sen sijaan tuon varaajahäviön lämmitysvaikutuksissa pitää miettiä lämmityksen COPia. MLP:llä n. 4 eli hukkalämmöstä lämmityskaudella 1/4 jää hyödyksi ja muulloin pelkkää haittaa.

Niben 15 l varaajalle oli tuo n. 400 kWh/a. Parempia varmasti on, mutta se näkyy ulkomitoissa ja hinnassa. Onko noille joku standardi millä lämpötilaerolla ilmoitetaan tuo häviö?

No tuon varaajan lämmitysksen kompensoinnille MLP:llä mitään edes ajatellut, niin mitätön, lähinnä tuon aloitusviestin LV-kierron lämmöntuottoa ajattelin cop2.8:lla...

[jmaja]

Kiertoahan ei ollut eikä liene järkeä rakentaakaan. Sen sijaan voi olla järkeä vaihtaa 22 mm veto pienenpään, jolla ongelma vähenee merkittävästi.

[kotte]

Olen ollut aivan tyytyväinen omaan järjestelyyni, jossa lämpimän käyttöveden putkiston ääripäässä on 15 litran sähkövaraaja, jolle pieni (3W teholle säädetty) käyttövesikiertopumppu imee vettä putkilinjan toisesta ääripäästä kiertoputken kautta varaajan avulla lämmitettätäväksi ja ensin mainittuun päähän syötettäväksi. Sähköä kuluu käytännössä 1000kWh vuodessa häviöihin, putkilinjan pituus on luokkaa kymmenen metriä. Putket on tietysti eristetty.

Tuo on tehty pelkästään mukavuuden takia, eli hanoista saa jokseenkin heti kuumaa vettä. Veden lämpötila on säädetty n. 55 asteeseen ja tilalle tuleva tuore käyttövesi on luokkaa 53 ... 58 astetta juoksutusnopeudesta riippuen (hitaasti juoksutettaessa korkeampi). Kerran tuota tarvittiin välttävään käyttöveden varalämmitykseenkin lämmitysjärjestelmän huollon takia, kun käyttöveden lämmitys oli pois lähes koko työpäivän. Suihkusta sai kerrallaan pienen pärskäyksen lämmintä vettä, jolla juuri ja juuri sai ensin suihkussa ihon kosteaksi ja saippuoinnin jälkeen pystyi auttavasti huuhtomaan saippuan pois nopeasti toimien ja toistaen pari kertaa, sillä varaajan lämpö riittää putkiston lämmitykseen muutaman kerran peräkkäin odottamatta koko sisällön lämpiämistä uudelleen.

[Roori]

Kiertoahan ei ollut eikä liene järkeä rakentaakaan. Sen sijaan voi olla järkeä vaihtaa 22 mm veto pienenpään, jolla ongelma vähenee merkittävästi.

Niin se kiertohan tuossa oli aloittajalla vaihtoehtona mielessä ja toisena vaihtoehtona sitten sähkövaraaja siellä kulutuspäässä...

Samaa mieltä, en kiertoa laittaisi vaan sen sähkövaraajan sinne kulutuspäähän ja väittäisin tuon vaihtoehdon kuluttavan vähemmän rahassa kuin LV kierto vaihtoehdon.

[kotte]

Pienen varaajan ohuehkojen liitäntäputkilla voi tulla hiukan ongelmia virtausvastuksen kanssa, jos varaaja palvelee useampaa vesipistettä, joista mahdollisesti lasketaan vettä yhtä aikaa. Paineen laskun rajoittaminen saattaa tällöin edellyttää omaa varaaja kullekin vesipisteelle. Kierron etuna on, että muutos ei vaikuta milläään tavalla virtausvastuksiin ja painemuutoksiin eri käyttötilanteissa käytettäköön miten monta vesipistettä tahansa samaan aikaan. Kiertopiiriissä ei edes tarvita takaiskuventtiiliä, koska kiertoputki ei tarjoa oikotietä kylmälle vedelle, jos kierto järjestetään pääputkelle vastasuuntaan. Toisaalta kiertoputken vesikin on lähes yhtä lämmintä kuin pääputkessa, vaikka kierto järjestettäisiin myötäsuuntaan, kunhan veden kiertonopeus valitaan hygienian kannalta riittäväksi.

[luu5]

Kierrot näyttäisivät aiheutttavan aikamoista sahalaitaa käyntiin. Onko siitä ongelmaa ja jos niin kummalla onoff vai invertteri?

[kotte]

Kierrot näyttäisivät aiheutttavan aikamoista sahalaitaa käyntiin. Onko siitä ongelmaa ja jos niin kummalla onoff vai invertteri?

Invertteri ei juuri tässä auta ollenkaan, suurempi käyttöveden puskurivaraaja ja ennen muuta kiertoa varten tarkoitettu erillinen kiertovyöhyke varaajan yläosassa mahdollisesti varustettuna erillisellä tulistuslämmönvaihtimella voisi auttaa paljonkin etenkin talvella. Kesällä taas erillinen kierron suorasähkölämmitys tavalla tai toisella (saattolämmityksellä tai pienen putkikattilana käytetyn erillisvaraajan kautta) saattaisi vähentää merkittävästi käynnistyssyklejä.

Voipi olla, että kierron järjestäminen aiheuttaa lämpöpumpulle sen verran kovia lisävaatimuksia (toimiakseen tehokkaasti), että kierron pitäminen lämpimänä suoralla sähköllä tulisi huomattavasti halvemmaksi järjestää. Putkistot pitää joka tapauksessa eristää mahdollisimman hyvin, jolloin kiertoputkiston aiheuttama lämmönhukka pitäisi saada samalle tasolle tai alemmas kuin tyypillisellä pienellä puskurivaraajalla, jolloin kierto ei kokonaisuutena välttämättä vie energiaa sen enempää kuin puskurivaraaja puhumattakaan mahdollisesti useammasta sellaisesta.

[jylppy1982]

Melko paljon on spekulointia asiasta jonka kyllä aion toteuttaa.15 tai 30ltr.Voihan pieneen varaajaan laittaa kwh mittarin,eivät maksa nimittäin mitää yksivaiheisena.

[jylppy1982]

Itse itsellensä vastasin. 10 ltr ariston varajan asensin kuumavesilinjaan ja käyttömukavuus parantui 100% asennuskustannukset n150e ja ei tarvitse vettä päästää viikkoa ennenkö tulee lämmin hanasta.

[jylppy1982]

Sähkönkulutus alle 25kwh /kk Laskin putken tilavuuden ja sillä mitoitin varaajan koon.Voihan tuohon jäspin joskus laittaa kun köyhtymästä lakkaa

[Cromfel]

Mahtava juttu kuulla jylppy1982 että ongelmaan löytyi toimiva ratkaisu!