Mitoituspyyntö, okt 156 neliötä

[Kirkaskalpa]

Terve

Tässä meidän talon tietoja maalämpölaskelmia varten. Osan tiedoista olen saanut pari vuotta sitten tehdystä energiatodistuksesta, osan piirustuksista ja osan mittailemalla.

Rakennuksen sijainti: Saarijärvellä pohjoisessa Keski-Suomessa. Järven rannalla.

Ostettu vuoden 2020 lopussa.

Rakennettu vuonna 1991.

Rinnetalo, alakerta osin maan alla.

Energiankulutus: arvio tehty Helsingin energian appin tiedoilla. Joulukuussa 2020 sähköä kului lähes pelkästään lämmitykseen 2400 kWh, tammikuussa noin 3500 kWh. Tämän jälkeen vaihdettu ulko-ovet, jotka olivat todella huonokuntoiset. Myyjän teettämän energiatodistuksen mukaan tilojen lämmitykseen tarvittava nettoenergia 24101 kWh/vuosi, mutta voi olla enemmänkin. Käyttöveden lämmitykseen laskettu 4000 kWh/vuosi (laskelma kai tehty yhdelle asukkaalle, nyt asukkeja on kolme).

Ilmanvaihto ennen huippuimuri, mutta rakennukseen tekeillä kunnon koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä.

Sähkövaraaja, jota voi vanhalla arimax-alapalokattilallalla lämmittää myös. Vesikiertoiset patterit. Parissa alakerran huoneessa luultavasti vesikiertoinen lattialämmitys. Yläkerran pienessä wc:ssä sähkölattialämmitys.

Ulkopituus: 45240 mm.

Ulkoseinien kokonaispaksuus 330 mm.

Ulkoseinien materiaali yläkerrassa (suurin osa seinistä) pystyrunko/mineraalivilla paksuudella 196/200 mm. Ilmarakoa 85 mm. Alakerrassa ulkoseinän lämmöneriste 125 mm. Alakerran maanvastainen seinä solumuovieriste 50 mm.

Ulkoseinien U-arvo: 0,24 W/(K*m^2).

Ikkunat kolmilasisia ja ikkunapinta-ala 19,3 m^2.

Alapohja maanvarainen, betonilaatta. Lämmöneriste styrox 100, muovikalvo. U-arvo: 0,36 W/(K*m^2).

Kerrosten lukumäärä: 2, eli yläkerta ja alakerta. Alakerta osin maan alla.

Kerrosala 205 m^2, huoneistoala 156,5 m^2. Huoneistoalasta noin 3/5 yläkerrassa.

Huonekorkeus yläkerrassa 2480 mm, alakerrassa 2400 mm.

Yläpohjassa Termexin villaa aika paksusti. Lisätty kymmenen vuoden sisällä. U-arvo 0,1 W/(K*m^2).

Ei muita lämmitettäviä tiloja.

Sisälämpötila voisi olla 20. Voimme lämmittää leivinuunia puulla, kun maalämpöpumppu tulee.

T. Kirkaskalpa

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 6,6 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Kirkaskalpa”   SAARIJÄRVI   (Keski-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -30 °C               
- Talon alakerta 1991: Patterilämmitys, 20°C, 63 m2, 150 m3:   1,78 kW   5 374 kWh
- Talon yläkerta 1991: Patterilämmitys, 21°C, 94 m2, 233 m3:   3,82 kW   9 635 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            5,59 kW   15 009 kWh

• Kiinteistö,  157 m2,  383 m3          3,7 COP   5,27 kW   15 009 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,212 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,37 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         3,4 SCOP   6,6 kW   21 009 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 452 kWh   0,46 kW   19 557 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   19 557 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            6,60 kW   19 557 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 87   Luokka = B )   19 557 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      6,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   6,6 kW 
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -30 °C
- Maasta kerätään          ( 3,4 COP)   4,8 kW   13 719 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      5 838 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      5 838 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 900 kWh

• Tarvitaan 162 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   162 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 162 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   324 m 
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,6 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,39 l/s = 23,4 l/min = 1404 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,39 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 351 litraa   30 kPa = 0,3 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 354 metriä  = 2 x 200 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m   13 kPa = 0,13 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[tomppeli]

Toivottavasti ymmärsin nuo kerrosten lämpimät alat oikein?
Oletin, että alakerta olisi suunnilleen saman suuruinen, kuin yläkertakin, mutta alakerrassa on osa lämmittämätöntä.
Jos olen laittanut jotain väärin, pyytäisin kertomaan siitä, jotta voisi korjata laskelman vastaamaan totuutta.

[Kirkaskalpa]

Iso kiitos tästä! Joo, kerrosala on 102,5 ja 102,5 neliömetriä. Alakerrassa on lämmitystä tarvitsematon pannuhuone.

Ooh, talon energialuku tulee (epävirallisesti) paranemaan hurjasti! Sittenhän voin hakea Aran tukeakin. Mainiota, iso kiitos vielä. Suosittelen tätä foorumia myös sidosryhmilleni.

T. Kirkaskalpa

[tomppeli]

Jos maalämpökone tulee tähän pannuhuonetilaan, tulee se lämmittämään sitäkin tilaa.
Pitäisikö sekin huomioida laskelmassa?

[Kirkaskalpa]

O-ou... No joo, sitten se pitäisi kyllä huomioida. Se tekee kymmenisen neliötä lisää alakertaan. Pannuhuoneeseen vie ulko-ovi, josta tulee jonkin verran lämpöhäviötä tilaan.

[tomppeli]

Muutan sen laskelmaan..
Ei tosin vaikuta paljoakaan lopputulokseen.

[tomppeli]

Kiitos täydentävästä tiedosta.
Korjasin laskelmaan alakerran lämpimään alaan muutoksen ja vaihdoin siitä .pdf tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on vieläkin virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 6,6 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Kirkaskalpa”   SAARIJÄRVI   (Keski-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -30 °C
- Talon alakerta 1991: Patterilämmitys, 20°C, 73 m2, 174 m3:   1,95 kW   6 028 kWh
- Talon yläkerta 1991: Patterilämmitys, 21°C, 94 m2, 233 m3:   3,82 kW   9 635 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            5,77 kW   15 663 kWh

• Kiinteistö,  167 m2,  407 m3          3,7 COP   5,43 kW   15 663 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,212 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,37 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         3,4 SCOP   6,8 kW   21 663 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 532 kWh   0,48 kW   20 131 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   20 131 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            6,80 kW   20 131 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 85   Luokka = B )   20 131 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      6,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   6,8 kW 
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -30 °C
- Maasta kerätään          ( 3,4 COP)   4,9 kW   14 137 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         5 994 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 994 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        2 000 kWh

• Tarvitaan 166 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   166 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 166 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   332 m 
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,7 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,4 l/s = 24 l/min = 1440 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,4 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 359 litraa   33 kPa = 0,33 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 365 metriä  = 2 x 200 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m   13 kPa = 0,13 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Kirkaskalpa]

Jes, mainiota. Kiitos suuresti, tomppeli!

[tomppeli]

Kiitos sinulle.
Mukavaa, että tulit mukaan tänne foorumillemme.
Kirjoittelehan jatkossakin tänne, kuinka alat kehittelemään maalämpösuunnitelmiasi.