Nibe 1255 ja kaivo 240m: riittääkö pumpun teho? Vai 2 kaivoa? Vai piiskapumppu?

[Remppana]

Heippa hei,
Mitoituksen mukaan n. 240m kaivo tarvittaisiin (Nibe 1255, 3-12kw).
Nibeltä suosittelevat kaivon jakoa kahteen, kuten putkarikin.
Nimim. Tomppelin mukaan viratukset vaativat myös 45 putken.
Kaksi kaivoa on vähän hankala, toki lisäpumppukin maksaa, mutta lienee helpompi lopulta.

Onkohan tuo Niben oma pumppu sellainen, että se ei noilla mitoilla riitä yhdellä 240m kaivolla?
Onko kenelläkään kokemusta tuon mittaisesta kaivosta ja Niben Invertteri-pumpusta?

[tomppeli]

Kannattaa laittaa 45 mm putkituksella.
Tulee edullisimmaksi ja toimmii myöskin.

Näin oli mitoituslaskennassa:

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -31 °C
- Maasta kerätään    ( 4,5 COP)   7,3 kW   21 171 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 032 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 032 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     4 414 kWh

• Tarvitaan 221 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   221 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 221 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   442 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,2 kPa)   2 kpl   PE50x4.620 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,54 l/s = 32,4 l/min = 1944 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      73 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      39 kPa = 0,39 bar

[jmaja]

Itse pähkäilin samaa pitkään, kun olin hankkimassa ko. pumppua ja porauttamassa 230 m kaivoa. Laskin virtaukset eri vaihtoehdoilla ja sain lopputulokseksi, että 40 mm keräimellä dT oli ollut 4,2 C ja 45 mm 3,6 C. 50 mm todennäköisesti vielä pienempi, mutta Niben julkaisemat käyrät loppuvat jo 0,63 l/s virtaamaan, joten loppu on arvausta.

Lopulta sitten löysin poraajan, jolla 40, 45 ja 50 mm hintaero oli alle 2 €/m. Päädyin 50 mm keräimeen, mutta poraus meni pieleen eli kaivoa ei tule.

Olen aivan vakuuttunut, että 230 (ja 240) m kaivo olisi toiminut OK 40 mm keräimellä ilman piiskapumppua, jos kaivon mitoitus on kunnossa.

45 ja 50 mm toimivat paremmin, mutta on varsin kyseenalaista onko ero sellainen, että kaivon hintaero koskaan tulee takaisin. Hieman pienempi dT ja keruupumpun sähkönkulutus.

[commo73]

Heippa hei,
Mitoituksen mukaan n. 240m kaivo tarvittaisiin (Nibe 1255, 3-12kw).
Nibeltä suosittelevat kaivon jakoa kahteen, kuten putkarikin.
Nimim. Tomppelin mukaan viratukset vaativat myös 45 putken.
Kaksi kaivoa on vähän hankala, toki lisäpumppukin maksaa, mutta lienee helpompi lopulta.

Onkohan tuo Niben oma pumppu sellainen, että se ei noilla mitoilla riitä yhdellä 240m kaivolla?
Onko kenelläkään kokemusta tuon mittaisesta kaivosta ja Niben Invertteri-pumpusta?

Itse pyrkisin 1 kaivolla 240 m ratkaisuun.  Nibe S1255 keruupumppu pystyy antoteholla 0C/35C ~ 12.5 kW,  100 % teholla, otto sähköverkosta ~ 165W, ~ 80 kpa paineeseen. Jos kaivo on normi toimiva. Silloin tuo 40 mm putki riittäisi. Mutta kaivot eivät ole samanlaisia. Toisaalta talon mitoitettu 8.5 kW tarpeeseen,  joten harvoin tarvettaa tuolle yli 12 kW teholle jos ei tehdä laajennusta (talo tai talli).  Toisaalta jos valittaan 12 kW pumppu pitää keruun toimia- ja olla toimiva pari pumpulle kaikissa olosuhteissa, joihin tuo maalämpöpumppu kykenee. Tässä on tarkasteltu vain kaivon aihettumaa painehäviötä.   Itse laittaisin 45 mm putkella tuon 240 m kaivon keruun.

[MauriAntero]

Moikka,

Minulla Nibe 3-12kw (S1155-12) kaivon syvyys 260m ja vaakaputki 30m eli yhteensä 580m putkea.
Kaivossa 45mm kollektori ja vaakaputki 50mm, hyvin on toiminut.

Minulla tuli tilanne missä jouduin sammuttamaan pumpun hieman pidemmäksi aikaa ja sitten Nibe ajoi asteminuutit kiinni ns. kaasupohjassa:
Lämmitys meno BT2= 36 astetta
Lämmitys paluu BT3= 25.8 astetta
Virtaus BF1= 18.6 l/m (0.31l/s)
Pumpusta tulee lämpötehoa (P = m * c * Δt) = 13.22kW
Kompressori=94Hz / 2861W
Keruupumppu = 100%
Keruulta tulo = 3.4 astetta
Keruulle meno = -0.8 astetta
Keruun Δt 4.2

Normaalisti Nibe tuntuu pyrkivän n. Δt 3.5 ja näin 0 asteen tienoilla keruupumppu teho on 31% .

Jos arveluttaa niin kannattaa mielummin se lisäpumpun hinta investoida siihen että saat kaivoon 50mm putken.
Itse en tämän talven perusteella ole "piiskapumppua" laittamassa.

[Lappanen]

Täällä 230m kaivo, F1155 4-16 kW, kaivolta pumpulle noin 15m eli 30m vaakavetoja, kaikki 40mm putkella. Tuossa kovimmilla pakkasilla näytti keruupumppu käyneen muutaman tunnin 100% ja silloin keruun dt oli noin 3,6, kompura 45-50 Hz.

[jmaja]

Piiskapumppu on todellinen purkkaratkaisu. Keruuputkiston painehäviö kasvaa virtausnopeuden toisessa potenssissa ja pumpputehontarve kolmannessa potenssissa. Jos sillä haluaa nostaa virtaamaa, vaaditaan melko iso pumppu ja sitten sähköä palaa. Pumppu on myös kallis, kun on tekemisissä pakkasellekin menevän litkun kanssa.

Ehdottomasti rahat ennemmin isompaan keräimeen kuin piiskapumppuun. Ja tosiaan toimii se 40 mm keräinkin ilman piiskapumppua.

Kaksi kaivoa on kalliimpi ratkaisu, johon ei ole mitään järkeä mennä noilla syvyyksillä, jos yksikin saadaan. Samaan tuottoon ne kaksi pitää olla syvempiä ja kaukana toisistaan. Tulee enemmän porausmetrejä, vaakaputkea sekä lisäksi pitää vielä jotenkin yhdistää kaivot, mistä tulee lisäkuluja.

[kuros]

Täällä 283 m kaivo, 50 mm keräin ja alle 10 m vaakaosuus. F1255-16 pumppu on kai rajoilla sen perusteella, että kun pumppu pyöri 100%, niin kompressori taajuus oli 72 Hz ja dT oli 4,1C. Tulkitsen tilanteen niin että meillä taajuudet 72...102 Hz vaatii isomman dT jos sittenkään.
Eri pumppuhan 12 kW toki on mutta aika tarkkaan noita pumpun käyriä kannattaa tutkia.

[jmaja]

1255 12 ja 16 kW keruupumpun käyrät ovat käytännössä identtiset, mutta 12 kW käyrä loppuu 0,63 l/s kohdalle ja 16 kW 0,72 l/s. Molemmissa on 80 kPa käytössä ulkoiseen painehäviöön 0,6 l/s virtaamalla.

dT riippuu virtaamasta ja kaivosta otettavasta tehosta, joka taas riippuu MLP:n tuottmasta tehosta ja COPista. COPilla 5 12 kW teholla pumppu ottaa 9,6 kW ja 16 kW 12,8 kW. Patterilämmityksessä COP saattaa olla 4 tai selvästi allekin. 4:llä luvut 9 ja 12 kW.

4,1 C dT:llä tuo 12,8 kW vaatii 0.76 l/s virtaaman, josta tulisi kuroksen kaivossa jo n. 70 kPa painehäviö. Lisäksi lämmönjakohuoneen kupariputkista, täyttöryhmästä jne. tulee helposti 10 kPa.  Pumppu tarjoaa vain n. 50 kPa eli ei onnistu.

Sen sijaan sama 4,1 C dT 9,6 kW kaivolla vaatii vain 0,57 l/s, jolla kuroksen kaivossa tulisi vain 37 kPa ja pumppu tarkoaa jo n. 85 kPa eli ei pienintäkään ongelmaa.

Remppanan 240 m kaivo + 10 m vaakaa aiheuttaisi 40 mm putkilla n. 90 kPa eli hiukan vajaaksi jäisi virtaama. 4,2-4,3 C varmaankin tulisi ja 0,55 l/s virtaama. Jos COP onkin vain 4,0, vastaa 0,55 virtaama dT 4,0 C.

Ihan OK mielestäni!

45 mm keräimellä virtaama kasvaisi jonnekin 0,65 l/s paikkeille (painehäviö 65 kPa kaivolle) ja 50 mm vielä suuremmaksi.

Pitää tietysti muistaa, että invertteri käy harvoin täydellä teholla, joten itse en ylikorostaisi tuota huipputehon tilannetta.

Kannattaa kiinnittää myös huomiota lämmönjakohuoneen asennuksiin. DN25 täyttöryhmästä tulee reilusti enemmän painehäviötä kuin DN32. Itse laittaisin jälkimmäisen. Lisäksi toisin muoviputket mahdollisimman pitkälle. Kuparissa vastusta metriä kohti tulee reilusti enemmän, kun sisähalkaisija tyypillisesti 25 vs. 35 mm.

[Remppana]

Kiitoksia kommenteista! Näyttää, että 45mm keräinputket kaivoon, niin pärjäilee varmemmin. Ja yhdellä kaivolla ja ilman mitään piiskapumppuja. Toisena optiona Thermian Calibra vielä, pitää senkin kanssa tarkastella vielä nuo virtaamakäyrät. Kaivon porauksen kanssa voi toki tulla yllätyksiä, mutta katsotaan se sitten aikanaan.