Mitoituspyyntö rintamamiestaloon Nokialla

[nokian_torppa]

Moi,

saisiko näillä tiedoilla laskettua, niin olisi vertailuarvoja myyjien tuleviin laskelmiin?

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
  Nokia
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
  1954, rintamamiestalo tasamaalla.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
  Öljyä mennyt 1.11.19-1.11.20 aika lailla 2000 litraa. Edelliset omistajat väittivät myös menneen 2000 litraa vuodessa.. Kylmempitalvisena vuotena luulisi nousevan huomattavasti. Nyt 0 kelillä näyttää menevän keskimäärin 7 litraa vuorokaudessa. Poltin ja kattila uusittu vuonna 2000 ja minä olen lisännyt oumannin säätämään. Tulevina vuosina lämpimän veden tarve kasvaa hieman perheen kasvaessa. Taloussähköä menee n. 5000 kWh.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
  Patterilämmitys: 4 vanhaa yksilehtistä, 3 uudempaa yksilehtistä, 2 vanhaa kakslehtistä ja yksi uudempi kakslehtinen. Kellarissa lisäksi reilusti eristämätöntä putkea.
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
  Painovoimainen.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
  8,4 m x 7,4 m. Harjakorkeus 7 m maanpinnasta ja 1,3 m kellaria maan alla.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
  Alkuperäinen purueristys eli 100 mm purua. Ulkopuolella vinolaudoitus ja ulkovuoraus. Sisäpuolella osittain lisätty saneerauslevyä. Olisko kokonaispaksuus sitten lähempänä 200 mm. Kellarissa rivinteeraus.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
  3 eli kellari, alakerta ja yläkerta.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
  Kellari 50 m2, alakerta 56 m2 ja yläkerta 36 m2.
- Huonekorkeudet kerroksittain?
  Kellari 1,9 m, alakerta 2,55 m ja yläkerta 2,1 m. Yläkerrassa harja syö lisäksi osittain huonekorkeutta.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
  Ohut laatta, jonka alla 15 cm kosteaa hiekkaa ja sen alla savea.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
  Ei varmuutta. Paras veikkaus, että puolella alueesta alkuperäiset purut ja toisella puolen korvattu styroksilla.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
  Normaali määrä ikkunapinta-alaa. Alakerrassa uudet 3 lasiset ja yläkerrassa 80-luvun 2 lasiset. Kellarin matalista ikkunoista yksi on 3 lasinen ja 3 vanhoja 2 lasisia.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
  Ei ole.
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
  Kellari 20 astetta ja muut 21.

Muuta: Todennäköisesti painovoimaisen ilmanvaihdon rinnalle tulee kaksi Mitsubishi Lossnay LV-100:sta. Parantaisi kesällä ilmanvaihtoa, mutta varmaan myös säästää energiaa lämmityskaudella. Lisäksi haaveena saada kellariin lattialämmitys+eriste tulevaisuudessa. Mutta näitä ei nyt laskelmassa kannata huomioida.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho [??] kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”nokian_torppa”         NOKIA      (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 43 °C  -  menovesi lämpötila max 52 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Kellari 1954: Patterilämmitys, 20°C, 50 m2, 95 m3:      1,34 kW   4 003 kWh
- Keskikerros 1954: Patterilämmitys, 21°C, 56 m2, 143 m3:   2,91 kW   6 978 kWh
- Talon yläkerta 1954: Patterilämmitys, 21°C, 36 m2, 79 m3:   2,58 kW   6 253 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            6,83 kW   17 233 kWh

• Kiinteistö,  142 m2,  317 m3    3,8 COP   6,51 kW   17 233 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,143 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,5 SCOP   7,6 kW   22 033 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 336 kWh   0,46 kW   20 697 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   20 697 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan         7,60 kW   20 697 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 112   Luokka = C )   20 697 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   7,6 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -28 °C
- Maasta kerätään       ( 3,5 COP)   5,6 kW   14 808 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   5 889 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 889 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 165 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,42 l/s (= 25,2 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 161 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   165 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 165 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 330 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,7 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   35 kPa = 0,35 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 349 metriä  = 2 x 200 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m   13 kPa = 0,13 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[nokian_torppa]

Kiitos, tutustun laskelmaan tarkemmin. Laitoin yv:llä sähköpostiosoitteen, jos lähettäisit täytetyn excelin myös.

[nokian_torppa]

Olen pyöritellyt laskentaohjelmaa tässä tarjouksien pyytämisen lomassa ja yllättäen ei ole tullut kauhean alamittaisia tarjouksia vastaan. Alkuperäisessä laskelmassa oli kellarin ja alakerran seinien yhteispituudet 10 m vajaat, ja samalla kun korjasin ne, niin testailin eri U-arvoja ja tarkentelin pinta-aloja yms. U-arvoja arpomalla tulosta saa muutettua nopeasti eri suuntiin, joten tein nyt oman parhaan arvauksen. Näköjään myös naapurin 40 m päässä oleva kaivo vaikuttaa hieman ohjelman ehdottamaan kaivon syvyyteen. Lähetin laskeman vielä sulle sähköpostilla, jos haluat sitä vilkaista: 1 kW tuli enemmän tehontarvetta ja aktiivisyvyytta 16 m lisää.

Odottelen vielä muutamia tarjouksia ja mietin samalla, että onko se on/off vai invertteri oikea valinta. Inverttereissä tehovaihtoehtona on se 3-12 kW. On/offeissa 8 kW nimellistehoisissa ulos saatava teho voi hieman jäädä vajaaksi kuuman lähtöveden takia, mutta toisaalta 10 kW:sissa tulisi pätkäkäyntiä varmasti jonkin verran..

Tässä laskelman tulos tiivistettynä               
Talo ”nokian_torppa”         NOKIA      (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 48 °C   -  menovesi lämpötila max 60 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C               
- Kellari 1954: Patterilämmitys, 21°C, 50 m2, 95 m3:            1,89 kW   6 548 kWh
- Keskikerros 1954: Patterilämmitys, 21°C, 56 m2, 143 m3:            3,40 kW   8 165 kWh
- Talon yläkerta 1954: Patterilämmitys, 21°C, 36 m2, 80 m3:            2,78 kW   6 750 kWh
-               
-               
-               
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            8,07 kW   21 463 kWh
ERITTELY   Ala    Osuus    Max teho   Osuus    Energiaa/a
Johtumishäviöt      72 %   5,80 kW   76 %   16 256 kWh
Painovoimainen ilmanvaihto      19 %   1,55 kW   16 %   3 437 kWh
- josta sähköllä, jälkilämmitys asetusarvo + °C      0 %   0,00 kW   0 %   0 kWh
- maalämmöllä      19 %   1,55 kW   16 %   3 437 kWh
Vuotoilmat      9 %   0,72 kW   8 %   1 770 kWh
Lämmönsiirtokanaali      0 %   0,00 kW   0 %   0 kWh
Maalämmöllä yhteensä           100 %   8,07 kW   100 %   21 463 kWh
JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY               
Alapohjat   142,6 m2   3 %   0,21 kW   5 %   1 123 kWh
Yläpohjat   142,6 m2   6 %   0,51 kW   2 %   509 kWh
Umpiseinän ala   170,2 m2   48 %   3,90 kW   42 %   9 006 kWh
Ikkunat   11,3 m2   11 %   0,85 kW   8 %   1 652 kWh
Ovet   4,2 m2   4 %   0,33 kW   3 %   709 kWh
Johtumat yhteensä   471,0 m2   72 %   5,80 kW   61 %   12 999 kWh
• Kiinteistö,  143 m2,  318 m3          3,3 COP   7,68 kW   21 463 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,119 m3 / 50 °C   2,8 COP   0,91 kW   4 000 kWh
- Yhteensä         3,2 SCOP   8,6 kW   25 463 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -2 000 kWh   0,68 kW   23 463 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   23 463 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,60 kW   23 463 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 136   Luokka = D )               23 463 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               8,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )               8,6 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -28 °C
- Maasta kerätään          ( 3,2 COP)   6,0 kW   16 106 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               7 357 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)               7 357 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!                0 kWh
• Tarvitaan 182 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,45 l/s (= 27 l/minuutissa).               
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 177 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 5 m.             Poraussyvyys   182 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 182 metriä.         Putkea kaivossa yhteensä      364 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 7 m. (Painehäviö 2,2 kPa)         2 kpl   PE40x3.7   14 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,45 l/s = 27 l/min = 1620 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.               43 kPa = 0,43 bar
- Kaivo, painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.               24 kPa = 0,24 bar
- Kaivo, painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.               16 kPa = 0,16 bar
- Kaivo, painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.               15 kPa = 0,15 bar
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 380 metriä  = 1 x 380 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m               62 kPa = Välttävä
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 380 metriä  = 1 x 380 m PE50x4.6  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m               22 kPa = 0,22 bar
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 380 metriä  = 2 x 200 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m               13 kPa = 0,13 bar
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 380 metriä  = 2 x 200 m PE50x4.6  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m               6 kPa = 0,06 bar
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!               
Laskettu Bergheat46.047-1,65-10  taulukko-ohjelmalla   ---            19.12.2020

[tomppeli]

Tosi hyvä, että itse kävit laskelman läpi ja korjasit sinne oikeat lähtötiedot.
Ulkoseinän pituuden olin näppäillyt väärin. Se oli moka. 
Asukkaalla itsellään on aina se paras tieto kohteestaan.
Tallensin laskelmasi arkistooni. Kiitos sinulle!

[nokian_torppa]

Moi, mielipiteitä kaivataan. 200 m reikä porattu ja kallio tuli 9 metrissä vastaan. Porauksen aikana ei tullut yhtään vettä. Ainoastaan yön tauon jälkeen pohjalta puhallettiin vettä pois ennen viimeisten metrien porausta. Maa osuudelle tuli 4x3 m suojaputkea eli 3 m meni kallioon. Porauksen jälkeen reiästä kuului selkeä vesisuihkun ääni, joka selvittelyn mukaan tulee 6, 9 ja 12 m kohdilta. Saumat ja kallioliitos siis vuotaa. Yön jälkeen vedenpinta oli 3 m syvyydessä.

Nyt suunnitelmana on laittaa ruotsista tilattu vedessä turpoava tiiviste suojaputken liitoksen alapuolelle estämään pintavesien valuminen syvemmälle. Kuulemma tähän tarkoitukseen tehty tuote. Ja tarvittaessa sen pitäisi tulla myös reiästä pois voimaa käyttäen.

Minkälaisia mietteitä teillä herää tästä tapauksesta ja ratkaisusta? Itsellä tulee mieleen kysymys, että kuinka tulppa käyttäytyy, jos jäätä alkaa kerääntymään sen ylä- tai alapuolelle..

[nokian_torppa]

Tänne taitaa edellinen keskustelun avaus hautautua, mutta laitetaan muillekin tiedoksi, jos tulee vastaan sama tilanne. Kyseessä Pemtec yrityksen Aquatät tuoteperheestä energiakaivoon sopiva tulppa, josta löytyy jonkin verran tietoa netistä. Ajaa varmaan asiansa ja korjaillaan sitten jos tulee ongelmia. Harva kait joutuu kuivaa kaivoa muutenkaan uudestaan täyttelemään, joten en keksi edelleen muuta haittaa kuin mahdollinen käyttäytyminen jäätymistilanteessa. Saapahan vähän energiaa myös pintavedestä kerta se oli 3m syvyydessä. Kosteasta savesta taitaa lämpö johtua kohtuullisesti siltä korkeudella tulppaan asti.

Niin ja pumppu on jo jonkin aikaa tehnyt sähköllä töitä. Kun vertaa kulutusta yllä olevaan laskelmaan, niin melko tarkasti osui laskelmat. Pumpuksi valitsin Nibe S1155-12, erillinen 200 l varaaja ja 100 l puskuri kolmiputkikytkennällä.

[fraatti]

Tänne taitaa edellinen keskustelun avaus hautautua, mutta laitetaan muillekin tiedoksi, jos tulee vastaan sama tilanne. Kyseessä Pemtec yrityksen Aquatät tuoteperheestä energiakaivoon sopiva tulppa, josta löytyy jonkin verran tietoa netistä. Ajaa varmaan asiansa ja korjaillaan sitten jos tulee ongelmia. Harva kait joutuu kuivaa kaivoa muutenkaan uudestaan täyttelemään, joten en keksi edelleen muuta haittaa kuin mahdollinen käyttäytyminen jäätymistilanteessa. Saapahan vähän energiaa myös pintavedestä kerta se oli 3m syvyydessä. Kosteasta savesta taitaa lämpö johtua kohtuullisesti siltä korkeudella tulppaan asti.

Niin ja pumppu on jo jonkin aikaa tehnyt sähköllä töitä. Kun vertaa kulutusta yllä olevaan laskelmaan, niin melko tarkasti osui laskelmat. Pumpuksi valitsin Nibe S1155-12, erillinen 200 l varaaja ja 100 l puskuri kolmiputkikytkennällä.

Kyseessä taitaa olla tämä
https://docplayer.se/13638086-Aquatat-telefon-033-29-11-10-fax-033-29-11-40-jarnvagsgatan-9-515-61-svaneholm-www-pemtec-se.html





Eipä ole tullut vastaan missään kirjoituksessa moisen käyttö pintavesieristykseen

[nokian_torppa]

Avanti näyttää markkinoivan myös Suomessa. En nyt saanut linkkiä heidän pdf:ään mutta löytyy sen sivulta 7 vesikaivoihin ja sivulta 8 energiakaivoihin. Kts. liite.