WPC 07 Kokemuksia / suositteletko

[JTRepo]

Moi,

Laitoin uuden aiheen kun kyseisen mallin aiemmat keskustelut kokemuksista tuntui olevan jo vuosia (tunnustan etten kaikkia aiheita tarkasti läpi käynyt).

Nyt itsellä loppusuoralla MLP:n hankinta ja yhtenä vaihtoehtona WPC 07.

Jokaisessa mallista löytynee yleisesti maanantai kappaleet, muta yleisesti kokemukset / mutu tuntumat laitteistosta ?

Suositteletko Stiebel:ä ja ja jos et miksi.  Olisiko mielestäsi joku toienn merkki parempi ?

Vastaavaa kyselinkin jo AI puolella saaden vastaukseksi / ehdotukseksi malleja Nibeä, Thermia tai Danfossia.

Jostakin syystä Stiebelistä kuitenkin jäänyt hyvä fiilis lukiessa. Mutta mitä mieltä olette te kyseistä mallia käyttäneet ?

[Kimmo_L]

Minulla on nykyistä edellisen mallin WPC 07.

Sanoisin, että laite on laadukkaista osista huolellisesti koottu, toimiva ja tuottaa lämmön hyvällä hyötysuhteella (varsinkin betonilaatassa olevaan lattialämmitykseen).

Ohjauslogiikka on nykymittapuulla hieman vanhahtava, varsinkin tässä vanhemmassa mallissa, ilmeisesti jossain määrin myös nykyisessä. Toisaalta, siinä ei mitään vikaa ole ja se toimii ihan hyvin (eikä ohjauksessa ole isoja hölmöyksiä, joita joutuisi kiertelemään, kuten jossain toisissa merkeissä).

Käyttöveden legionellakuumennuksen logiikka on ainoa hieman hölmö ominaisuus, kun automaattinen valinta tekisi sen joka yö. Automaattitoiminnon sijasta käyn laittamassa sen silloin tällöin käsin päälle (ja pois myöhemmin).

Kokonaisuutena luotettavasti ja hyvällä hyötysuhteella toimiva laite, jota kelpaa suositella, varsinkin jos saa sopivaan hintaan.

[JTRepo]

Kiitos vastauksesta.
Olikohan vastauksesi "Stiebel foorumille" tyhjentävä ja yksimielinen kun ei muita mielipiteitä kuulunut  .

Hetken on vielä malli mietinnässä.
Kommentteja lukisin mielelläni enemmänkin, tervetulleita on myös negatiivisetkin.

[fraatti]

Kiitos vastauksesta.
Olikohan vastauksesi "Stiebel foorumille" tyhjentävä ja yksimielinen kun ei muita mielipiteitä kuulunut  .

Hetken on vielä malli mietinnässä.
Kommentteja lukisin mielelläni enemmänkin, tervetulleita on myös negatiivisetkin.

Kaverilla on moinen ja ohjaus on noissa myös mielestäni varsin antiikkinen ja ehkä myös hiukan rajoittunut. Muuten tuo on pelannut moitteetta reilu 5v. Joissain malleissa taisi olla vaihtoventtiili/kiertovesipumppu vikoja mutta kait nämä on jo korjattu. Softissa on myös tainnut olla jotain bugeja. Kaikkia näitä asioita on käsitelty tässä stiebel osiossa...

[stiebel käyttäjä]

Omaan wpc07 ollut tyytyväinen.
Kone mallia 2015

[rjat]

Ei valittamista..Hyvin pelannut. Ohjeet voisi olla paremmat ja suomennokset on mitä on...

[whistler]

Vastaus lienee kysyjälle hieman myöhässä, mutta toisesta topicista voi lukea omat kokemukset ko. laitteesta. Toiminnasta ja käytöstä ei sinänsä ole valittamista, mutta yllättäen iskevät rikkoutumiset hieman karsivat laatuvaikutelmaa. Nimim.  vaihtoventtiili kolmatta kertaa vaihtoon

[Nakke vaan]

Meneekö se vaihtoventtiili totaalijumiin vai mistä huomaatte että vuotaa?

[HarriT]

Hep, uusi foorumilainen ja luultavasti piakkoin WPC07 omistaja. Tulipa tällainen puolityhmä kysymys mieleen, kun on vielä mahdollisuus tehdä muutoksia tilaukseen.

En siis ole kovinkaan perillä tekniikasta tai ylipäätään toimintalogiikasta. WPC07 laitteistoon on saatavilla lisävarusteena huonelämpötilayksikkö/kaukosäädin, myyjä ei tätä suosittele otettavaksi väärinkäytösten estämiseksi. Mietin asiaa ehkä nurinkurisesti, mutta eikö tuon lämpötilaanturin perusteella maalämpöpumppu toimisi kustannustehokkaamin kuin ilman, jolloin pumpulle määritellään raja-arvot, joiden perusteella pumppu oppii mahdollisesti parhaimman hyötysuhteen?

Perustelen tätä ajatusta lähinnä siten, että jokainen rakennus on eristykseltään erilainen ja huoneanturi osaisi kertoa tarkasti millainen lämpötila kulloinkin sisällä on ja sen pohjalta pumppu oppisi säädöt?

Järjestelmä on tulossa vanhaan taloon, jossa ei ole mitään teknisiä vempaimia lämmitykseen muutakuin vesipatterit.

Toinen kysymys liittyy tuohon ISG laitteeseen, onko jollain teistä tämän hetkistä kokemusta laitteen toiminnasta, kannattaako siihen sijoittaa, tälle etähallinnalle on tarve, ei siis ole ostoslistalla sen takia, että se on kiva olla olemassa

[fraatti]

Hep, uusi foorumilainen ja luultavasti piakkoin WPC07 omistaja. Tulipa tällainen puolityhmä kysymys mieleen, kun on vielä mahdollisuus tehdä muutoksia tilaukseen.

En siis ole kovinkaan perillä tekniikasta tai ylipäätään toimintalogiikasta. WPC07 laitteistoon on saatavilla lisävarusteena huonelämpötilayksikkö/kaukosäädin, myyjä ei tätä suosittele otettavaksi väärinkäytösten estämiseksi. Mietin asiaa ehkä nurinkurisesti, mutta eikö tuon lämpötilaanturin perusteella maalämpöpumppu toimisi kustannustehokkaamin kuin ilman, jolloin pumpulle määritellään raja-arvot, joiden perusteella pumppu oppii mahdollisesti parhaimman hyötysuhteen?

Perustelen tätä ajatusta lähinnä siten, että jokainen rakennus on eristykseltään erilainen ja huoneanturi osaisi kertoa tarkasti millainen lämpötila kulloinkin sisällä on ja sen pohjalta pumppu oppisi säädöt?

Malämpöpumppujen ohjaus perustuu ulkolämpötilaan sekä haluttuun meno/paluuveden lämpötilaan tietyssä lämpötilassa. Tällä määritellään millaista vettä kiertoon lähtee tai palaa silloin kuin pumppu käynnistyy. Tuollainen on-off konehan käy vain osan ajasta ja suuren osan ajasta se lepäilee. Riippuen tietysti ulkolämpötilasta.

Yleensä huonelämpötiladin toimii jotakuinkin samalla tavalla kuin huijattaisiin että ulkolämpötila olisi korkeampi tai matalempi. Kun käytössä on kaksi säätötapaa saattaa se johtaa siihen että ohjaus tekee aivan mitä sattuu.

Yleensä sisäanturia ei tarvi vaan riittää pelkkä ulkoanturi. Joissain tapauksissa sisäanturista voi olla apua mutta se laitetaan vasta sitten kun järjestelmä toimii muuten oikein ja lämmityskäyrä on säädetty. Tällöin sillä voi esimerkiksi "kertoa" mlp:lle että takkaa on lämmitetty.

Kokeile tutustua stiebelin ohjekirjaan jo etukäteen hiukan niin pääset mahdollisesti kärryille.

[WPF]

http://www.energiapakkaus.fi/assets/files/pdf/stiebel_eltron_pikakayttoohjeet.pdf

[Kimmo_L]

WPC07 laitteistoon on saatavilla lisävarusteena huonelämpötilayksikkö/kaukosäädin, myyjä ei tätä suosittele otettavaksi väärinkäytösten estämiseksi.

Mitähän tuo ”väärinkäytösten välttämiseksi” tarkoittaa? Miten sitä voisi käyttää väärin?

Minulla on tuo FEK WPC7:ssa.

Sen hyödyt on lähinnä seuraavat:

- voi säätää pumpun lämmitystä asuintiloista käsin eikä tarvitse mennä tekniseen tilaan (valitettavasti käyttöveden asetuksia ei ole FEK:ssä, joten niiden takia tarvitsee mennä tekniseen tilaan)

- jos käyttää takkaa, tai muu ylimääräinen lähde lämmittää taloa, pumppu osaa korjata lämmitystään automaattisesti. Jos takan lämpö ei leviä koko asuntoon, haittapuolensa kauemmat tilat saattavat viiletä liikaa takkaa lämmittäessä (tämän korjauksen voimakkuutta on toki mahdollista säätää tai ottaa se jopa pois päältä).

- pumpun mittaaman ulkolämpötilan näkee FEK:stä, joten se on samalla ulkolämpömittari (voi olla huvittavaakin, mutta tämä on itselleni useimmin käyttämäni FEK:n ominaisuus)

- FEKin kanssa lämmönjaon kiertopumpun ei tarvitse pyöriä koko ajan silloin, kun kompressori ei käy, koska pumppu haistelee lämmitystarvetta huonelämpötilasta osittain.

Ei tuolla pitäisi haittaakaan olla, joten jos ei vaikuta hintaan paljon niin ottaisin sen.

En sitten tiedä, onko pumpun lämmityksen säätömahdollisuus asuintiloista joillekin ”väärinkäytön” mahdollisuus ja parempi, että ne on vain lukitusta teknisestä tilasta säädettävissä (esim. lasten vuoksi). Minulla ei ainakaan siitä ole ongelmia ollut, vaikka lapsia onkin.

[HarriT]

Kiitos vastauksista. Ohjekirjaa lueskeltu ja yritetty ymmärtää

Niin, tuon FEK:n osalta tosiaan myyjä piti mahdollisena, että joku epähuomiossa/tietämättään säätää pumppua ja pumpun säädöt menevät sekaisin, joka sitten vaikuttaisi pumpun toimintaan. Tuo FEK on ilmeisesti langallinen, eli johto tarviis vetää pumpulta sijoituspaikkaan. Onkohan mahdollista liittää useampi FEK järjestelmään eripuolille taloa, esim eri kerroksiin? Tällä siis estäisi tuon talon osan huoneiston viilenemisen. Pidetään tämä harkinnassa.

Tunnistan itsestäni hieman "säätäjän " vikaa ja siksi tosiaan tuo ISG kiinostaa, lueskeltuani hieman netistä lisää Modbus:n kautta olisi ilmeisesti mahdollista saada samaan tapaan tietoa, ilman tuota kallista ISG laitetta. Itsellä suunnitelmissa   RPI + OpenHab2 ja jokin rajapinta sitten tuohon pumpun väylään. Statistiikkaa on ihan jees logittaa, mutta josko tuota pumppuakin pystyisi ohjaamaan itseviritteisillä komponenteilla. Myyjä suositteli tähän KNX:ää, mutta on harrastelijalle liian kallis ratkaisu lähteä rakentamaan tyhjästä, kun ei ole mitään valmiina.

Stiebel ilmeisesti haluaa pitää tietoturvan takia tuon ISG laitteen ja pilvipalvelukirjautumisen, eikä siksi ole lähtenyt suuremmin avaamaan tuota DIY puolelle.

Jos joku omistaa tuollaisen ISG laitteen, niin onko laitevalmistajan ollut tarve päivittää pumpun ohjelmistoa koskaan? se kuulemma onnistuisi tuon ISG:n kautta etänä. Invertteri pumpuissa kait tämä ohjelmistopäivittäminen on yleisempää?

Tarjouksesa oli myös tuo puskurivaraaja asennuspaikasta johtuen ainoastaan 100l mahtuisi, tämä perusteltiin siis patterien napsumisen välttämisksi, hinnoissa ei tuntunut olevan juuri eroja, puhutaan satasista jos sitä kasvattaa 700l asti. Myyjä suositteli mahdollisimman suurta varaajaa, mutta muutamia tuttuja ole haastatellut, joilla on puskurivaraaja on/off pumpussa, niin ovat olleet sitä mieltä, että 300l on jo liian suuri.

Jälleen tyhmä kysymys, mitä hyötyä tuosta isommasta siis olisi. Tuoko se esim. säästöä niin paljon, että kannattaa alkaa talon rakenteita muuttamaan jotta isompi mahtuisi? Käytännön kokemukset kiinostaa, teoria sitten erikseen.

[Kimmo_L]

FEK on pumpussa kiinni CAN-väylän kautta. Stiebel myi aiemmin CAN-väylä - USB sovitinta ja ohjauslogiikan valmistajan windows-softaa säätöön ja monitorointiin. Minulla on nuo olemassa.

Tosi DIY-miehet voi tietysti kirjoittaa vaikka omat linux-softat CAN-väylää monitoroimaan.

Minä käytän nykyisin omia 1-wire lämpötilasensoreita, joiden data menee raspberry pi - linux-softan kautta omaan pilveen. Tämä on huomattavasti mielekkäämpi kuin windows-softalla monitorointi. Minun pumppu on edellistä mallisarjaa, johon ISG:tä ei saa. Voi olla, että se on nykyisessä mallissa ihan OK ratkaisu. 

Jos on kaksi lämmityspiiriä (erillinen toinen shuntattu piiri), tällöin voi laittaa molemmille piireille oman FEK:in. Yhtä piiriä ei pysty kaksi FEK:iä ohjaamaan, koska koko piiri lämpiää samalla vedellä. FEK:in sijoituspaikka kannattaa miettiä tuon mukaan.

Varaaja on pääasiassa isojen lämpötilavaihtelujen tasaamiseen eli tämän ”napsumisen” estoon. Et saa mitään oleellista säästöä isommalla varaajalla.

Jos haluaa säästöä ja on valmis muuttamaan rakenteita, vaihtamalla patterit lattialämmitykseen on mahdollista saada säästöä.

[HarriT]

FEK on pumpussa kiinni CAN-väylän kautta. Stiebel myi aiemmin CAN-väylä - USB sovitinta ja ohjauslogiikan valmistajan windows-softaa säätöön ja monitorointiin. Minulla on nuo olemassa.

Tosi DIY-miehet voi tietysti kirjoittaa vaikka omat linux-softat CAN-väylää monitoroimaan.

Minä käytän nykyisin omia 1-wire lämpötilasensoreita, joiden data menee raspberry pi - linux-softan kautta omaan pilveen. Tämä on huomattavasti mielekkäämpi kuin windows-softalla monitorointi. Minun pumppu on edellistä mallisarjaa, johon ISG:tä ei saa. Voi olla, että se on nykyisessä mallissa ihan OK ratkaisu. 

Jos on kaksi lämmityspiiriä (erillinen toinen shuntattu piiri), tällöin voi laittaa molemmille piireille oman FEK:in. Yhtä piiriä ei pysty kaksi FEK:iä ohjaamaan, koska koko piiri lämpiää samalla vedellä. FEK:in sijoituspaikka kannattaa miettiä tuon mukaan.

Varaaja on pääasiassa isojen lämpötilavaihtelujen tasaamiseen eli tämän ”napsumisen” estoon. Et saa mitään oleellista säästöä isommalla varaajalla.

Jos haluaa säästöä ja on valmis muuttamaan rakenteita, vaihtamalla patterit lattialämmitykseen on mahdollista saada säästöä.

Ok, itsellä on kesämökillä lämpötilalogitus Banana Pi ja 1-wire anturit kombolla toiminut moitteetta useampia vuosia.
Täytyy katsoa miten syvällisesti tuohon kannattaa perehtyä, edelleen kohteesta johtuen itse painotan tuota hyvää etäsäädettävyyttä tarpeen vaatiessa se että onnistuuko se kotikonstein, täytynee selvitellä/kokeilla.

FEK:n osalta tuo on hyvä tietää ja tosiaan yksi piiri kyseessä, vanhasta talosta kun on kyse. Voi siis olla parempi ettei sitä FEK:ä ota, jos se vaikuttaa yläkerran lämpötiloihin ratkaisevasti. En ihan loppuun asti tätäkään osannut ajatella.

Ok, eli mennään tuolla 100l varaajalla, patterien muutos lattialämitykseksi tarkoittaisi käytännössä, että rakennuksesta jäisi ulkoseinät pystyyn ja kaikki muu sisäpuolelle uusiksi. Ei tässä vaiheessa ole vaihtoehto.

Nykyinen lämmitys on kaksoispesäpuukattila ja tulevat maaläpölaitteet olisi tarkoitus sijoittaa pannuhuoneeseen ts. vanha kattila pois jne, mutta edelleen haluaisin pitää mahdollisuuden lisätä puukattilan myöhemmin, jos tarve vaatii ja tässä sitten se tilankäyttö ongelma kulminoituu. Miksi haluan pitää puukattilaoption, ehkä menee tuomiopäiväjuttuihin, mutta toisaalta kun tuota polttopuuta on myös saatavilla, niin pitäisi sitäkin jonnekin saada "hukattua". Ja miksi siis siirrytyisin maalämpöön kun puuta on saatavilla riittävästi, lähinnä siksi, että kiinteistö on ajoittain "kylmillään" täytyisi siis olla jokin "automaattinen" lämmitysjärjestelmä.

Toki minulla on noita tarjouksia muistakin merkeistä on/off ja Invertteri mutta olen kuitenkin päätymässä on/off pumppuun joka tässä omassa tarkoituksessa on ehkä se parempi, olen ymmärtänyt että on/off pumpuissa luotettavuus on hieman parempi ts ei ole niin tekninenlaitos kuin Invertteri, voin olla väärässäkin, en ala väittelemään

Kiitos jälleen nopeista vastauksista.

[Kimmo_L]

Ok, itsellä on kesämökillä lämpötilalogitus Banana Pi ja 1-wire anturit kombolla toiminut moitteetta useampia vuosia.
Täytyy katsoa miten syvällisesti tuohon kannattaa perehtyä, edelleen kohteesta johtuen itse painotan tuota hyvää etäsäädettävyyttä tarpeen vaatiessa se että onnistuuko se kotikonstein, täytynee selvitellä/kokeilla.

Jos tarvitaan säädettävyyttä etänä, ISG taitaa olla ainoa vaihtoehto tai sitten CAN-väyläkikkailu tai jokin Windows remote desktop-viritys windows-softaan.

Monitorointi etänä onnistuu vaikka niillä 1-wiresensoreilla.

[fraatti]

Tarjouksesa oli myös tuo puskurivaraaja asennuspaikasta johtuen ainoastaan 100l mahtuisi, tämä perusteltiin siis patterien napsumisen välttämisksi, hinnoissa ei tuntunut olevan juuri eroja, puhutaan satasista jos sitä kasvattaa 700l asti. Myyjä suositteli mahdollisimman suurta varaajaa, mutta muutamia tuttuja ole haastatellut, joilla on puskurivaraaja on/off pumpussa, niin ovat olleet sitä mieltä, että 300l on jo liian suuri.

Itse laittaisin varaajaksi mieluummin suuremman mallin kuin 100l. Suurempi vesitilavuus mahdollstaa pidemmän käyntiajat jos lämpötilaerot pysyvät samoina. Samoin käyttövettä tehdessä patterit eivät jäähdy niin paljoa. Käynnistykset vähenevät myös suuremman vesitilavuuden myötä. Yleisestiottaen käynnityksiä pidetään suurimpana kompressoria kuluttavana asiana.

Asiaa voi ajatella myös toiselta kantilta. Jos haluaa pitää käyntiajan vakiona niin tällöin suurempi varaaja mahdollistaa sen että ei tarvitse tehdä niin kuumaa vettä.

Porukoilla on 100l pytty ja minusta tuo on surkean pieni.

[fraatti]

Niin, tuon FEK:n osalta tosiaan myyjä piti mahdollisena, että joku epähuomiossa/tietämättään säätää pumppua ja pumpun säädöt menevät sekaisin, joka sitten vaikuttaisi pumpun toimintaan. Tuo FEK on ilmeisesti langallinen, eli johto tarviis vetää pumpulta sijoituspaikkaan. Onkohan mahdollista liittää useampi FEK järjestelmään eripuolille taloa, esim eri kerroksiin? Tällä siis estäisi tuon talon osan huoneiston viilenemisen. Pidetään tämä harkinnassa.

Ei taida onnitua, termostaatit ovat sitä varten jos ylimääräistä lämpöä on jossain. Varaajatilavuutta taas tarvitaan jotta pumpun toiminta pysyy järkevänä vaikka termostaatit olisivat kiinni.

[stiebel käyttäjä]

kyllä täytyy antaa stiebelille pojot asiakkaiden vaihtovena ongelmista.
takuuaika ummeessa monella vuodella, silti takuusen venan vaihto eli kova on mfg yksikön toimivuus prioriteetti saksassa