Paljonko kaivon tai maapiirin lämpötila on viilennyksen kanssa?

[fraatti]

Paljonkos porukka on saanut kaivossa kiertävän liuoksen lämpötilaa nostettua jäähdytyksellä?

Täällä olen nähnyt lämpötilojen seilaavan 7-9 asteen välissä kun nimellisteholtaan 8kW kattokonvektori on käytössä. Lämpötilat siis katsottu mlp:n näytöltä ja anturit ovat anturitaskuissa. Itse konvektori on kytketty omaksi haaraksi. Rinnan kytkettynä lämpötiloja ei kait pysty katsomaan samalla tavalla mlp:n näytöstä. Oikealla siis rinnankytkentä. Kaivo siis kait jotain 180m ja kattokasetti 8kW nimellisteholtaan.
Tänään siis lämpötilat näyttivät tälläiselle mlp:n liuospumpun myös käydessä.





Oikenpuoleisella kytkennällä kaveri väitti että kaivosta nousee 20 asteinen liuos. Mietin vain että voiko konvektori tuolloin sekoittaa kiertoa jotenkin niin että kierto ei enää kunnolla kierräkään kaivon kautta? Tällöin kone teki käyttövettä hänen mukaansa. Tosin nyt kun tuuttasi koneen liuospumpun käyntiin pelkästään itsekseen niin lämpötila silläkin putos alle 8 asteen. Hänellä 200m kaivo ja seinäkonvektori missa teho lienee noin 4kW luokkaa..


Tälläinen (tai vastaava) mittari on myös todettu epäluotettavaksi. Toisella kaverilla tuollainen näytti 30 astetta ja toinen mittari noin 20 astetta. Stiebelin valikoista katsottaessa lämpötila oli 9,4 astetta. Täällä kans oli käytössä 8kW kattokasetti ja konvektori laulanut aamusta iltaan.

Tämän perusteella tuntuu että kaivoa ei aivan herkästi saa lämmitettyä niin paljoa että jäähdytysteho laskee aivan oleellisesti. 

[tk-]

Eikös tuolla oikeanpuoleisella kytkennällä helposti käy niin, että kun maalämpöpumppu käy, ei liuos juurikaan enää kierrä viilennyshaarassa kun maalämpöpumpun oletettavasti tehokkaampi kiertopumppu vetää suurimman osan sitä kautta? Toki jos viilennyshaarassa kiertopumppu on samaa kaliberia maalämpöpumpun liuospumpun kanssa, niin sitten toimii. Mutta silloinkin pitäisi toki tulevan liuoksen olla samanlämpöistä kun lämpöpumpulle tuleva.

Meillä on konvektorilinja ennen kompressoreita, yhteensä 3 konvektoria. Mitä olen lämpöpumpusta seurannut, niin viilennyskierron jälkeen lämpö on ollut korkeimmillaan 10 asteen luokkaa, kaivosta tuleva lämpöpumpun käydessä ehkä 7-8 asteen luokkaa. En usko, että kallioperää on kovin helppo saada lämpenemään, vaan ongelmat johtuu juuri vääristä kytkennöistä, jos semmoisia on. Toki kyllä meillekin ilmalämpöpumppukauppiaat aikanaan kovasti varoitteli tuosta kaivojen lämpenemisestä lähemmäs 15 asteeseen... 

[fraatti]

Eikös tuolla oikeanpuoleisella kytkennällä helposti käy niin, että kun maalämpöpumppu käy, ei liuos juurikaan enää kierrä viilennyshaarassa kun maalämpöpumpun oletettavasti tehokkaampi kiertopumppu vetää suurimman osan sitä kautta? Toki jos viilennyshaarassa kiertopumppu on samaa kaliberia maalämpöpumpun liuospumpun kanssa, niin sitten toimii. Mutta silloinkin pitäisi toki tulevan liuoksen olla samanlämpöistä kun lämpöpumpulle tuleva.

Näihän sitä on joskus täällä todettu että kierto lakkaa. Entäs jos tuo takaisku puuttuu kierrosta? Mitäs sitten tapahtuu? Voipi olla että kaveri puhu mitä sattuu.

Meillä on konvektorilinja ennen kompressoreita, yhteensä 3 konvektoria. Mitä olen lämpöpumpusta seurannut, niin viilennyskierron jälkeen lämpö on ollut korkeimmillaan 10 asteen luokkaa, kaivosta tuleva lämpöpumpun käydessä ehkä 7-8 asteen luokkaa. En usko, että kallioperää on kovin helppo saada lämpenemään, vaan ongelmat johtuu juuri vääristä kytkennöistä, jos semmoisia on. Toki kyllä meillekin ilmalämpöpumppukauppiaat aikanaan kovasti varoitteli tuosta kaivojen lämpenemisestä lähemmäs 15 asteeseen... 

Juu kiskotaanhan sitä 200m kaivosta 10kW koneella helposti 8kW jatkuvaa tehoa talvellakin eikä se lämpö siitä kovin pahasti notkahda, ehkä viiden asteen luokkaa. Samoin kaivon lämmöntuottoa mitataan TRT-testillä pumppaamalla sinne lämpöä jolloin se käyttäytyy samalla tavalla kuin kaivoa viilennettäessä. En minäkään usko 15 asteen kaivoihin ellei sitten kaivo ole erityisen lyhyt tai kuiva ja jäähdytystarve suuri. Tietysti myös liuoksen lämpötilan noustessa saatavilla oleva jäähdytysteho laskee kun lehmän häntä.

Ja eihän konvektoreiden nimellistehoilla ole mitään tekemistä näiden lämpötilojen kanssa missä konvektoreita käytetään kaivon kanssa. Omien mittailuiden perusteella jäädään kauaksi nimellistehosta. Tai tosin tänä vuonna 32 astettakaan ei ollut joissain paikoissa sisätiloissa harvinaisuus.

[seppaant]

Oheisessa kuvassa lämpötilojen käyttäytyminen toukokuun alusta tähän päivään asti
- Ulkolämpötila
- Sisälämpötila
- Kaivon veden lämpötila, anturi 25 metriä maanpinnasta

Viilennys otettu käyttöön viikko sitten.
Laitteen laskettu jäähdytysteho on n. 1,7 kW, käyntiaika n. 50%
Kaivoon syötetään energiaa keskimäärin n. 0,8 kW jatkuvalla teholla.

Kaivon veden lämpötila on noussut 1.5. 2018 - 23.7. 2018   4,4 -> 6,4 C  = 2,0 C
Viilennys käytössä, lämpötila noussut 23.7.2018 - 31.7.2018  6,4 ->7,7 C  =1,3 C

ATS

[lehtihen]

Näyttäisi tuo kaivo noin 2 astetta lämmenneen heinäkuussa (8->10 ast), kun viilennys on ollut automaatilla päällä. Öisin se on alkuun nähtävästi pysähdelly mutta ei enää viime viikolla. Nyt konvektori tuuppa 16 ast ilmaa pihalle kun MLP ei käy, käydessä tippuu jonnekin 11-12 ast tietämille.

[noble]

Technibel MPW4 kytketty mlp:n rinnalle, ja kyllä jos mlp käy niin ei meinaa litku riittää konvektorille.

Konvektorille menee 8 asteista ja paluu 11 asteista, minimipuhalluksella, tuntuva jäähdytysteho 2,12kW (kokonaisjäähdytysteho 2,62kW). Mitä sitten "tuntuva" tarkoittaakaan... maksimia irtoaa 3,01kW (3,67kW).

Tietenkin jos mlp käy välillä niin sitten kaivo hieman jäähtyy hetkeksi, ehkä 1h ajan mlp käynnin jälkeen tulee 7 asteista sitten 5h sisällä nousee uudestaan tuonne 8 asteeseen.

[Kapa25]

Itsellä Lämpöässän kattokonvektori ck4, jonka viilennystehoksi luvataan 4kw. Kaivoveden lämpöanturit on ennen konvektorin haaroitusta ja pumppua. Konvektorin haaroitukset tehty ohjeiden mukaan palaavaan linjaan ja välissä takaisku. Kaivon lämpötilat oli eilen pelkän konvektorin käydessä noin 12 asteen pinnassa. Päivällä pakotin kaivon kiertovesipumpun päälle, niin lämpötila vakiintui 10 asteeseen sekä tuleva, että palaava. Illalla kompuran käydessä tuleva oli alimmillaan 8 astetta ja palaava 5 astetta. Jäähdytys oli eilen päällä 2. nopeudella klo 15-23 ja sisälämpötila oli mukava 21 astetta, ulkona pahimmillaan 34 astetta. Pumpun ulkolämpöanturi on varjon puolella räystään alla.

Huomasin sellaisen ominaisuuden, että kun huoltovalikosta laittoi maapiirin pumpun pakko-ohjauksella päälle, niin kompura ei käynnistynyt vaikka varaajan lämpötila oli laskenut reilusti alle alarajan. Heti kun pakotuksen otti pois päältä, niin kompura käynnistyi. Onko muut huomannut samaa?

[fraatti]

Mitä sitten "tuntuva" tarkoittaakaan... maksimia irtoaa 3,01kW (3,67kW).

Tänne kirjoitin joskus mitä nuo tarkoittavat...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7093.msg93042#msg93042

[Timo Karhu]

Mulla kun ei ole konvektorille tulevan letkun mittaria niin piti ottaa jäähdytyksen pumpusta töpseli irti ja laittaa MLP kaivopumppu pakko-ohjaukselle muutamaksi hetkeksi ja katsoa siten tulevan lämpötila. Toki olisi hieman korkeampi jos maahan työnnettäisiin lämmintä.
n. 8,5C näytti kaivon lämmöksi ja konvektori päällä työntää n. 12C litkua maahan.

Piikki kuvassa johtui 10min pakko-ohjauksen loppumisesta Pirkka-oluen maistuessa niiin hyvältä että unohtui mittaukset 

[edit] ja siis piti sanomani että kylläpä tuo kaivo lämpeneekin paljon! Talvella käynnistyksen jälkeen tulee 3,5C ylös putken verran eli n. 10 minuuttia. Konvektori ollut yötä päivää päällä toukokuusta lähtien miinus 2vk heinäkuun alusta. Heinäkuun puolesta välistä pumppu täysillä (6m/40W) ja Sabianan flekti täysillä.

[fraatti]

Jahas. Se alkaa olemaan jäähdyttelyt pian jäähdytelty tältä kesältä. Sanonta taitaa kuulua että "ei se kannettu vesi kaivossa pysy" - ei taida pysyä lämpökään  Ainakaan tälläisissä määrissä mitä sitä nyt on jäähdyttelyn aikana kertynyt. Pyöräytin liuospumppua aamulla ja tällöin kaivosta nousi 5,8 asteinen liuos. Konvektori ei oo tainnut olla muutamaan päivään käytössä.

Tässä kuvassa näkyy suurimpina vaikutuksina hyötysuhteeseen käyttöveden lämpötilan laskeminen parilla asteella, vuoden 2016 tienoilla.
Jäähdytys ei juurikaan ole ollut kahtena edellisenä kesänä päällä. Tänä kesänä käyttöveden hyötysuhteessa näkyy pieni nousu, olisiko tuo keskimäärin 0,15 yksikköä kolmen viikon ajalta. Ja kuten kuvaajasta näkee niin varsin nopeasti tämä on sitten jo syöty pois. Samoin kuvaajassa näkyy hyvin vuotuinen lämmitystarpeen vaikutus kaivon lämpötiloihin joka taas laskee hyötysuhdetta talvea kohden. Itse laitehan nakuttaa käyttövettä tehdessään aina samaa asteväliä joten se ei sekoita tuloksia.

Pikaisesti laskettuna 150kW tuotetusta energiasta tuo 0,15 parannus hyötysuhteessa on 1,75kWh säästöä ottosähkössä. Tekisikö tuo sitten öbaut 20 senttiä 12c/kWh hinnalla  Ehkä joku enemmän jäähdyttelevä pystyy nettoamaan enemmän... 



Ja tässä mitä lämmitykselle kuuluu... Tässä näkyy hyvin toukokuun hyötysuhteessa piikki joka johtuu pääasiassa vain alhaisemmasta menoveden lämpötilasta koska ulkona oli varsin lämmin. Käyttövedessäkin näkyy pieni piikki viikolla 20 joka johtunee lomamatkasta ja vähäisestä käyttöveden määrästä ja toipuvasta kaivosta ko viikolla. Ainakin käyttövesisykli on lyhyt kun kulutusta ei ole ja näinollen kaivostakaan ei järin viileetä kerkeä tulemaan.