Läpivirtaus lämmitin

[JVTL]

Minkä kokoista vastusta pitäis lähteä sovittamaan n.5 litran putken pätkään, jotta saisi veden lämpöä nostettua n. 30:tä 33/35.
Vettä kierrättäs 25/40 vastaava 1 nopeudella.
Kerkeiskö 2-3 kw lämpöä paljon nostamaan?

[peki]

Tuossa pumpussani on juuri tuollainen putkivastus ja nostaa lämpöä noin 3-4C 0.24l/s virtaamalla ja
3kw teholla. Vastuksen fyysiset mitat on hämärät, mutta putken mitat on noin 500*100mm

[fraatti]

Minkä kokoista vastusta pitäis lähteä sovittamaan n.5 litran putken pätkään, jotta saisi veden lämpöä nostettua n. 30:tä 33/35.
Vettä kierrättäs 25/40 vastaava 1 nopeudella.
Kerkeiskö 2-3 kw lämpöä paljon nostamaan?

Ei voi tietää jos ei tiedä virtausta. Tuollaisella pumpulla virtaus voi olla mitä vain riippuen siitä mitä vasten se pumppu työtä tekee. Varaajaan puskiessaan vastusta ei juurikaan ole ja esim patteriverkostoon on huomattavasti enemmän.

[tomppeli]

Minkä kokoista vastusta pitäis lähteä sovittamaan n.5 litran putken pätkään, jotta saisi veden lämpöä nostettua n. 30:tä 33/35.
Vettä kierrättäs 25/40 vastaava 1 nopeudella.
Kerkeiskö 2-3 kw lämpöä paljon nostamaan?

Helpompi tapa hakea sen lämmityselementin teholuokkaa, on laskea se, kuinka paljon lämmitystehoa tarvittaisiin lisää, jotta laitteesta tulisi täystehoinen.
Jos nyt pumpun lämmitysteho näyttäisi riittävän -15 C lämpötilaan saakka ja haluaisit sen riittävän -30 asteeseen saakka, voit koettaa laskea sitä näinkin:

- Pyrit +20 C huonelämpötilaan.
- Pumppu jaksoi hoitaa lämmityksen +20 C lämpötilasta  -15 C lämpötilaan, se hoiti siis 35 asteen verran lämmitystä.
- Jaetaan pumppusi lämmitysteho tuolla luvulla 35, saadaan tietää, kuinka paljon lämmitystehoa tarvitaan yhtä astetta kohden.
- Lämmitystarve olisi kuitenkin +20 C lämpötilasta -30 C lämpötilaan tuo erotus onkin 50 astetta.
- Kerrotaan laskemalla saatu, astetta kohden tarvittava lämmitysteho 50 :llä.

1. Lasketaan lämmitysteho astetta kohden = 10 kW / 35 = 0,2857 kW / aste

2. Kerrotaan saatu lämmitystarve astetta kohden halutulla astemäärällä ( = 50 K):

3. Lämmitystarve = 50 x 0,2857 kW = 14,28 kW.

4. Lämmitystehosta puuttuu siis = 14,28 kW - 10 kW = 4,28 kW.

Tarvittaisiin siis noin 4 - 5 kW tehoinen lämmitysvastus siihen putkeen.

Tämä oli vain esimerkki.
Sijoita esimerkkiin oman tilanteesi luvut ja saat tietää tarvittavan lämmitysvastuksen tehon.

[rsaarela]

Helpompi tapa hakea sen lämmityselementin teholuokkaa, on laskea se, kuinka paljon lämmitystehoa tarvittaisiin lisää, jotta laitteesta tulisi täystehoinen.
Jos nyt pumpun lämmitysteho näyttäisi riittävän -15 C lämpötilaan saakka ja haluaisit sen riittävän -30 asteeseen saakka, voit koettaa laskea sitä näinkin:

- Pyrit +20 C huonelämpötilaan.
- Pumppu jaksoi hoitaa lämmityksen +20 C lämpötilasta  -15 C lämpötilaan, se hoiti siis 35 asteen verran lämmitystä.
- Jaetaan pumppusi lämmitysteho tuolla luvulla 35, saadaan tietää, kuinka paljon lämmitystehoa tarvitaan yhtä astetta kohden.
- Lämmitystarve olisi kuitenkin +20 C lämpötilasta -30 C lämpötilaan tuo erotus onkin 50 astetta.
- Kerrotaan laskemalla saatu, astetta kohden tarvittava lämmitysteho 50 :llä.

1. Lasketaan lämmitysteho astetta kohden = 10 kW / 35 = 0,2857 kW / aste

2. Kerrotaan saatu lämmitystarve astetta kohden halutulla astemäärällä ( = 50 K):

3. Lämmitystarve = 50 x 0,2857 kW = 14,28 kW.

4. Lämmitystehosta puuttuu siis = 14,28 kW - 10 kW = 4,28 kW.

Tarvittaisiin siis noin 4 - 5 kW tehoinen lämmitysvastus siihen putkeen.

Tämä oli vain esimerkki.
Sijoita esimerkkiin oman tilanteesi luvut ja saat tietää tarvittavan lämmitysvastuksen tehon.

Hei, tämä on erittäin havainnollinen tapa laskea tarvittavia tehoja suhteessa lämpötiloihin.
Hetken pyörittelin lukuja, mutta sitten alkoi mieli tehdä helpompaa...

Joku osaisi varmaankin aika helposti tehdä tästä EXCEL taulun, jossa voisi lukuja vaihtamalla kokeilla helpommin asioita..?
Saman tapainen, kuin täällä jo on, mutta eri asioiden laskemiseen.

Onnistuisiko?

[JVTL]

Varaajan ja mlp väliin tuon sais nytten helpommin laitettua, myöhemmässä vaiheessa vois olla varaajan ja oumannin välissä, pumppaa lattiapiiriin. Kumpa parempi sitten.
Laskeskelin että 3kw vois riittää aika pitkälle, myöhäsemmässä vaiheessa jopa 2kw vois riittää.

[tomppeli]

Onnistuisiko?

Tässä olisi yksi yritys liitteenä..

[rsaarela]

Tässä olisi yksi yritys liitteenä..

Hmmm..huonelämpötilan muuttaminen, kun muut arvot on samat, käyttäytyy oudosti..?

Pienempi huonelämpötila vaatii enemmän lisä tehoa..?

Jotain väärin?

[tomppeli]

Kyllä se taitaa laskea oikein, mutta se laskee vain tarvittavan pumpun tehon vajauksen tai ylimäärän; ei ole mitoitusohjelma.

Kun alennat huonelämpötilaa pienenee lämpötilojen erotus.
Sillä erotusarvolla jaetaan ilmoittamasi pumpputeho. Kun erotus pienenee, tulee astetta kohden enemmän kW -tehoa.
Siksi vaadittava tehokin kasvaa.
Sitä huonelämpötilaa käytetään tässä tämä kohteen lämmitystarpeen määrittämisen.
Tällä ei siis voi tehdä jonkin kohteen lämmitystarpeen mitoittamista; se vain laskee tehon vajauksen..

Olinpahan huono selittämään.
Siksi varmaan vaimokin aina epäilee selittelyjäni!

[rsaarela]

Kyllä se taitaa laskea oikein, mutta se laskee vain tarvittavan pumpun tehon vajauksen tai ylimäärän; ei ole mitoitusohjelma.

Kun alennat huonelämpötilaa pienenee lämpötilojen erotus.
Sillä erotusarvolla jaetaan ilmoittamasi pumpputeho. Kun erotus pienenee, tulee astetta kohden enemmän kW -tehoa.
Siksi vaadittava tehokin kasvaa.
Sitä huonelämpötilaa käytetään tässä tämä kohteen lämmitystarpeen määrittämisen.
Tällä ei siis voi tehdä jonkin kohteen lämmitystarpeen mitoittamista; se vain laskee tehon vajauksen..

Olinpahan huono selittämään.
Siksi varmaan vaimokin aina epäilee selittelyjäni!

"Sitä huonelämpötilaa käytetään tässä tämä kohteen lämmitystarpeen määrittämisen."

Tuo asia ei ihan aukea mulle.
Tämä olisikin ollut liian helppo tapa esittää ihmisille,mitä sisälämpötilan esim. 3 asteen muutos vaikuttaa vaadittavaan tehoon.
Tässä laskukaavassahan sisälämmöllä ei nyt ole mitään merkitystä, vaikka laittaisi siihen -10, niin tulos on puppua....

Siis varmaan ihan oikein, mutta en vaan tajua sitä pointtia..

[tomppeli]

Tämä olisikin ollut liian helppo tapa esittää ihmisille,mitä sisälämpötilan esim. 3 asteen muutos vaikuttaa vaadittavaan tehoon.

Nyt lisäsin laskuriin myöskin haluamasi ominaisuuden.
Se ei kuitenkaan laske vieläkään sitä, kuinka paljon lämpöenergian kulutukseen vaikuttaa huonelämpötilan muutos.

[Seagear]

Nyt lisäsin laskuriin myöskin haluamasi ominaisuuden.
Se ei kuitenkaan laske vieläkään sitä, kuinka paljon lämpöenergian kulutukseen vaikuttaa huonelämpötilan muutos.

Eikös se 5% per aste ole jonkinlainen nyrkkisääntö? Eikä tähän vaikuta se, millä lämmitystavalla tai COP:illa lämpö on tuotettu. Tietysti joku jolla on sopivat vermeet voisi kyllä tehdä empiiristä tutkimusta ja kertoa kuinka hyvin tuo 5% pitää kutinsa omalla kohdalla.

[JVTL]

Mites nykyisiä pumppuja ohjataan vastuksella. Meneekö päälle, kun lämpö ei tiettyyn aikaan nouse enää ja vastus paahtaa täysillä tietyn ajan, kunnes tavoitelämpö saavutettu. Toisin sanoen mlp pyörii jatkuvasti ja vastus käy siinä sivussa avittelemassa?

[Matias]

Jos vastuksen ohjausta ei ole valmiina niin esim silleen voisi ohjausta ajatella että kun kompressori on käynyt yhtäjaksoisesti vaikka 6h niin vastus kytkeytyy päälle lisälämmitykseksi ja kun tavoitelämpötila on saavutettu ja kompressori pysähtyy niin vastus tipahtaa myös pois päältä.

Tuollainen kytkentä onnistuu ohjauksen puolesta yhdellä ohjelmoitavalla aikareleellä jonka ohjaus tulee kompressorin kontaktorilta.

Vastuksen kontaktori,termostaatti ja ylikuumenemissuoja tietysti tarvitaan.

[jm82]

Mites nykyisiä pumppuja ohjataan vastuksella. Meneekö päälle, kun lämpö ei tiettyyn aikaan nouse enää ja vastus paahtaa täysillä tietyn ajan, kunnes tavoitelämpö saavutettu. Toisin sanoen mlp pyörii jatkuvasti ja vastus käy siinä sivussa avittelemassa?

Jep. Mlp pyörii jatkuvasti ja vastus on päällä vain tarpeen mukaan avittamassa. Eli ensin Mlp kuumentaa veden ja sen jälkeen vesi vielä menee tuon vastuksen läpi. Siitä sitten pattereihin/lattiaan.

Nibessä menee ilmeisesti niin että kun kompura yrittää lämmittää taloa, mutta lämpö ei aivan riitä. Tällöin asteminuutit laskee vaikka kompura lämmittääkin jatkuvasti. Vastukselle saa määrättyä tietyn asteminuuttiluvun jolloin vastuksen pienin teho kytkeytyy päälle. Portaat menee 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7kW. Eli jos 1kW teho ei vielä riitä, asteminuutit jatkavat vielä laskua ja kohta onkin 2kW lämmitystä apuna. Vastaavasti tehoa tiputetaan pois jos lämpö jo riittää ja lopuksi pelkkä kompura lämmittää.

[rsaarela]

Eikös se 5% per aste ole jonkinlainen nyrkkisääntö? Eikä tähän vaikuta se, millä lämmitystavalla tai COP:illa lämpö on tuotettu. Tietysti joku jolla on sopivat vermeet voisi kyllä tehdä empiiristä tutkimusta ja kertoa kuinka hyvin tuo 5% pitää kutinsa omalla kohdalla.

Tämähän se juuri kiinnostaisikin.
Mutta tälläisessä "kolhoosissa" ei oikein uskalla kokeiluja tehdä, kun helposti "lentää pellolle itse".
Säästöjen suuruus taas on kovinkin huomattava, kun isot tehot on käytössä.
Sen todistaminen asukkaille vaan on niin hankalaa.
Siksi etsin "sopivaa" ohjelmaa, ja tuo kaava oli äkkiseltään hyvä, mutta tuo huonelämpö puuttuu, ja se on kait aika vaikea asia tehdä.

[JVTL]

Jos vastuksen ohjausta ei ole valmiina niin esim silleen voisi ohjausta ajatella että kun kompressori on käynyt yhtäjaksoisesti vaikka 6h niin vastus kytkeytyy päälle lisälämmitykseksi ja kun tavoitelämpötila on saavutettu ja kompressori pysähtyy niin vastus tipahtaa myös pois päältä.

Tuollainen kytkentä onnistuu ohjauksen puolesta yhdellä ohjelmoitavalla aikareleellä jonka ohjaus tulee kompressorin kontaktorilta.

Vastuksen kontaktori,termostaatti ja ylikuumenemissuoja tietysti tarvitaan.

Olishan toikin yks vaihtoehto.

Mieles käyny ton mikrokytkimen mikä ohjaa nytten käyntiä laittas sen päälle toisen mikrokytkimen alas suin ja sille sivuttain urat säätöä varten.
Mikrohan päräyttää mlp päälle jonkun verran enne kuin shuntti täysin auki ja kompurassa jos teho riittää oumannin kara ei nouse ylös asti.
Toinen mikro menis päälle, kun kara täysin ylhäällä ja sivuttain säädöllä pystyis vastuksen päällä olo aikaa säätämään tai hivistelis pienen viiveen päästöreleellä, onko mitään hyötyä sitten.
Tohon vois laittaa vaikka esim. 1,5kw vastukset putkilon molempii päihin ja pikku lisälämmön tarpeella ajais toisella ja kovemmilla pakkasilla molemmilla.
 
Hyviä ja huonoja puolia nopee aateltuna..

Päästöreleohjattu
-Monen tunnin odottelua, jos lämpö loppuu-> torppa jäähtyy
-Vastus päällä vain pienen hetken milloin lämpöriittää ja kompura ja vastus sammuu. Tauon jälkeen kaikki alkaa alusta.
- puoleen/tuntiin, kahteen, jos säätäs niin ei tulis niin pahaa kyykkäystä, mut toisaalta pumppu liian ahkeraa päälle pois.

Ouman/mikro-ohjattu
- Vastus heti päälle, kun oumannille käsky lämmön loppumisesta->   torppa ei kerkee jäähtyä.
-vastus antaa pätkittäin lämpöä ja ouman seilaa ylös alas ja mlp ei sammu, ennen kuin pakkanen laskee.
Tarviikos sitten sammuakkaan, kun vastus avittelee lämmön oton tehosta keruupiiristä.

[Matias]

Tuosta luonnoksesta kehittelemään.

Lisämikro Oumaniin ja vetohidas aikarele kompressorin käyntiaikaa seuraamaan