Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Kellaritilojen lämmitys kesällä/maalämmöllä  (Luettu 39455 kertaa)

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #40 : 30.12.15 - klo:10:19 »
Pahoittelut jos tämä menee liikaa eristämisen, lämpöhäviöiden tai muuten maalämmön ulkopuolelle, mutta keskustelua ja ideoita vaan kehiin.

Tässä on kellarikerrokseni pohjakuva. https://www.dropbox.com/s/1lh3vnp221j61ww/60B42182.jpg?dl=0


Kellarissa siis OLI sisäpuolisia eristyksiä ja mm. laminaatit lattiassa, kaikki poistettu koska sulkivat kosteuden sisäänsä ja oli dunkkaisempaa hajua myös homekoiran mielestä.  ;) Aika lievää kuitenkin, mutta faktisesti väärä tapa rakentaa. Vähintään laminaatti betonin päällä on täysin väärin.


Kuvan öljysäiliö on poistettu ja se on yhtä tilaa "alustaa" kanssa.

Autotallihan tuossa on suurehko, siellä kaksi patteria termareilla joten saan siellä pidettyä 13-16 astetta miten nyt tarvitsenkaan verstaassani.

Kellarin patterit ovat saunassa (1-lehtinen ~600x600), pukuhuoneessa (1-lehtinen ~600x800) (joka on nyt suihku) ja suihkun vieressä "katt.h" edessä aulassa. Aulassa on se mörkö C22 600x1600. Huoneeseen "alustaa" on aulasta enemmän vähemmän epätiivis ovi jonka mahdollisesti poistan.

Eräs "ongelma on se, että pattereita ei ole "varasto" ja "alustaa" tiloissa. Niihin oli tarkoitus lisätä patterit sen takia, että sokkelikin lämpenee tasaisemmin koko kellarissa eikä olisi viileitä kohtia. Pattereiden lisääminen aiheuttaa varmasti entistä suurempaa lämmön menemistä kellariin vaikka itse rakennuksen lämmön tarve ei sinänsä kasva. Fiksua lisätä patterit noihin uupuviin kohtiin vai ei? Matatampi menovesi toki riittää mitä enemmän luovutuspinta-alaa on, mutta menoveden lämpötila määräytyy asuinkerroksen mukaan.

Lähinnä kiinnostaisi onko muilla millaisia vanhoja kokonaan tai osin eristämättömiä kellareita? Miten lämmön jako, termostaatit vai ei?

Osaako tomppeli heittää arviota mitä vaikuttaa jos kellarin lattiat vuoraa räsymatoilla? :) Mikä vaikutus lämpöhäviöön?

Ja tosiaan, kuten yläkuvasta näkyy, niin sokkeloista on aika paha eristää sisäpuolelta vaikka toimiva konsti löytyisi. Nykyisellään seinät on antiikkilaastilla joka on meillä ihan fine. Jos pintoja jotenkin levyttää niin ongelmaksi tulee pintojen erilaisuus.



Tässä kuva seinistä vaiheessa.

https://www.dropbox.com/s/7cwk1wajd9pdd6m/File%2012.11.2015%2011.33.31.jpeg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/pw4uogifguls72m/Photo%207.7.2015%2018.56.15.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/pvt8o7452dtq2tg/Photo%207.7.2015%2018.55.50.jpg?dl=0
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #41 : 30.12.15 - klo:10:40 »
Kuvat eivät taida toimia...

Jos ei miuten onnistu nii tuossa joku ohje http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6570.0
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #42 : 30.12.15 - klo:11:01 »
Kuvat eivät taida toimia...

Jos ei miuten onnistu nii tuossa joku ohje http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6570.0

Korjasin linkeiksi dropboxiini. Vi**u palaa hermot aina näiden kanssa kun välillä ei vaan meinaa saada irti sitä kuvatiedoston osoitetta, ei sitten milään. (jotta voisi käyttää img-toimintoa.
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #43 : 30.12.15 - klo:11:18 »
Nyt kuvat toimivat.

Voisin koettaa laskea, antaisitko
- kellarin sisämitat (pituus, leveys ja korkeus)
- Ulkoseinien rakenne (onko pelkkä betoni, kuinka paksu, kuinka suuri osuus on maan alla)
- Kellarin haluttu sisälämpötila.

Lattian aiheuttama lämpöhukka on on osuudeltaan pienempi, kuin seinien; lattian alla maaperä on lämpöisempää, kuin ulkosienien takana. Siksi matoilla ei saa mainittavaa parannusta lämpötalouteen.
Matto, joka on hyvin lämpöä eristävää materiaalia ja on paksu, auttaa jonkin verran.

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #44 : 30.12.15 - klo:11:25 »
Nyt kuvat toimivat.

Voisin koettaa laskea, antaisitko
- kellarin sisämitat (pituus, leveys ja korkeus)
- Ulkoseinien rakenne (onko pelkkä betoni, kuinka paksu, kuinka suuri osuus on maan alla)
- Kellarin haluttu sisälämpötila.

Lattian aiheuttama lämpöhukka on on osuudeltaan pienempi, kuin seinien; lattian alla maaperä on lämpöisempää, kuin ulkosienien takana. Siksi matoilla ei saa mainittavaa parannusta lämpötalouteen.
Matto, joka on hyvin lämpöä eristävää materiaalia ja on paksu, auttaa jonkin verran.

Mitat on 8x9m, korkeus noin 2,15m. Sokkelia maan alla vaihtelevasti ehkä 1,6m.
Betonisokkeli antiikkillaasti sisäpinnassaan arviolta 25cm ja sen ulkopuolella on patolevy ilmaineen jos sellaista enää on.

Luultavasti noin 20% sokkelista on rivinteerattu, ohut villa + tiilimuuraus sisäpuolella.

Lämpötila vaikka +18C.
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #45 : 30.12.15 - klo:11:27 »
Hiukan kinkkisesti tuo ph tuolla kaukana portaista katsottuna.

Voihan pattereita lisätä tuonne mutta se tarkoitaa vain kulutuksen kasvua. Jos alkuperäinen mitoitus on tehty vaikka 2750l öljyn kulutuksen mukaan ja jo öljyaikaan olisit lisännyt tuonne lisää pattereita niin myös öljynkultus olisi saattanut kasvaa vaikka 3250l. Tämä tietysti vaikuttaisi mahdollisesti myös koneen tehoon ja kaivon syvyyteen.

Maalämmön kanssa ehkä mieluummin suosisin toimenpiteitä joilla energiakulutusta saa laskettua ainakin näin mitoituksen näkökulmasta jollei laitteisiin ole laskekettu "ekstraa".

Jossain aiemissa viestissä sam68 näytti olleen heittämyt hihavakion että tuollaisella öljynkulutuksella koneessa piisaa puhti  -22 saakka. Tosin sitä en nyt muista oliko kyseessä 10 vai 8kw kone.

Nyt taitaa olla ollut melko vakaata keliä vrk pari. Jos sullon joku logi missä ulkolämpötila ja rakenteet olisivat jo kerenneet tasautumaam eikä säätöihin ole tehty muutuksia niin tuosta voisi arvioida missä lämpötilassa mylly alkaa käymään yhtäjaksoisesti...
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #46 : 30.12.15 - klo:12:34 »

Lattian aiheuttama lämpöhukka on on osuudeltaan pienempi, kuin seinien; lattian alla maaperä on lämpöisempää, kuin ulkosienien takana. Siksi matoilla ei saa mainittavaa parannusta lämpötalouteen.
Matto, joka on hyvin lämpöä eristävää materiaalia ja on paksu, auttaa jonkin verran.
Näin uskon itsekin, toisaalta matot parantaisi mukavuutta ehkä "aistittua" lämpötilaa kun alla ei ole niin kylmä betoni joka paikassa.
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #47 : 30.12.15 - klo:14:09 »
Hiukan kinkkisesti tuo ph tuolla kaukana portaista katsottuna.

Voihan pattereita lisätä tuonne mutta se tarkoitaa vain kulutuksen kasvua. Jos alkuperäinen mitoitus on tehty vaikka 2750l öljyn kulutuksen mukaan ja jo öljyaikaan olisit lisännyt tuonne lisää pattereita niin myös öljynkultus olisi saattanut kasvaa vaikka 3250l. Tämä tietysti vaikuttaisi mahdollisesti myös koneen tehoon ja kaivon syvyyteen.

Maalämmön kanssa ehkä mieluummin suosisin toimenpiteitä joilla energiakulutusta saa laskettua ainakin näin mitoituksen näkökulmasta jollei laitteisiin ole laskekettu "ekstraa".

Jossain aiemissa viestissä sam68 näytti olleen heittämyt hihavakion että tuollaisella öljynkulutuksella koneessa piisaa puhti  -22 saakka. Tosin sitä en nyt muista oliko kyseessä 10 vai 8kw kone.

Nyt taitaa olla ollut melko vakaata keliä vrk pari. Jos sullon joku logi missä ulkolämpötila ja rakenteet olisivat jo kerenneet tasautumaam eikä säätöihin ole tehty muutuksia niin tuosta voisi arvioida missä lämpötilassa mylly alkaa käymään yhtäjaksoisesti...

pesuhuone on juuri hyvässä paikassa kun miettii, että kellari tulisi olemaan myös paikka jossa voi tehdä jotain, pelata flipperiä tai vaikka hakata pelikonsolia tykin kautta :)
Tarkoitit ehkä, että se on nurkkakulmassa? Juu, parempi olisi jossain keskellä niin tila pysyisi paremmin lämpöisenä. Saunallahan ei väliä ole vaikka kylmäksi meneekin koska siellä harvemmin oleillaan ilman lämmitystä.

Tomppeli teki minullekin laskelman keväällä. Tässä itseasiassa on mukana kellarikerroskin, joskin liian hyvällä U-arvolla, toisaalta ilmanvaihdolla (0,5kW) varustettuna jota siellä ei ole ollenkaan. Painovoimaista vaihtoa tapahtuu, mutta aion pakkasten ajaksi tukki lautasventtiilit lähes kiinni.

Projektia tilattaessa tapahtui kyllä unohdus tämän kellarin purkuremontin suhteen. Tai oikeastaan ajattelin maan olevan melko lämmin talon ympärillä, unohdin sokkelin yläosan tässä kuviossa. Ja ajattelin myös, että ei merkitse mitään jos pari kuukautta menee vähän enemmän kun se on kokonaisuudessa vähän ja COPilla sekin. Unohdin ajatella tehomitoitusta tarkemmin. Kaivon otin kyllä onneksi turvallisesti omasta valinnasta. Urakoitsijat ehdottivat 160-170m kaivoja, taisi yksi ehdottaa vielä reilusti pienempää. 8kW pumppua tarjosi kaikki.

Yhtäjaksokäymisen arviontiin vaikuttaa niin pahissti se onko mun mörkö C22 kellarissa päällä vai ei, se kun imaisee lämpöä 16 asteessa aika mukavasti. Vaikkaisin, että käyntisuhteeni 70% (@ -9,5C) kun kaikki kellarin patterit oli päällä, laskee 50-55% tasolle jos otan autotallin patterit kiinni ja kuristan vähän mörkö C22:n tehoja.

Sinänsä ei minua haittaa energiakulutus nyt 2-3kk aikana vaan se, että laitteen teho riittäisi järkevästi ja laite kestäisi täyskäyntiä. Kai siinä kaivokin alkaa viiletä jos kone viikon putkeen?
Ehkä annan koneen mennä täyskäynnille ajamalla tehoja reilusti kellariin, sitten kun 100% lähestyy niin voi kellarista vähän kuristaa. 48kWh/vrk on maksimi mitä se voi sähkö kuluttaa kompuralla 100% käynnillä, 2 kuukaudessa 2880kWh.
Kun joutuu sähkövastukselle niin laitteen huipputeho nousee 7kW --> 9kW eli ei ainakaan huonommaksi mene siinä mielessä.

210m ja 10kW olisi ollut poikaa kyllä, mutta se olisi tuonut vajaan tonnin lisää...
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #48 : 30.12.15 - klo:14:22 »
Yhtäjaksokäymisen arviontiin vaikuttaa niin pahissti se onko mun mörkö C22 kellarissa päällä vai ei, se kun imaisee lämpöä 16 asteessa aika mukavasti. Vaikkaisin, että käyntisuhteeni 70% (@ -9,5C) kun kaikki kellarin patterit oli päällä, laskee 50-55% tasolle jos otan autotallin patterit kiinni ja kuristan vähän mörkö C22:n tehoja.

Sinänsä ei minua haittaa energiakulutus nyt 2-3kk aikana vaan se, että laitteen teho riittäisi järkevästi ja laite kestäisi täyskäyntiä. Kai siinä kaivokin alkaa viiletä jos kone viikon putkeen?

Kun joutuu sähkövastukselle niin laitteen huipputeho nousee 7kW --> 9kW eli ei ainakaan huonommaksi mene siinä mielessä.

Paljonko tuohon 70% kuuluu käyttövettä %:na?

Ei oikein mitoitettu kaivo liikaa jäähdy liikaa vaikka kone käy tauotta.

Eikö vastukset tule vielä kompressorin lisäksi. Jos kompura on 7kW ja vastukset 9kW niin yhteensä reserviä on 18kW?  ;)
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #49 : 30.12.15 - klo:14:32 »
Paljonko tuohon 70% kuuluu käyttövettä %:na?

Ei oikein mitoitettu kaivo liikaa jäähdy liikaa vaikka kone käy tauotta.

Eikö vastukset tule vielä kompressorin lisäksi. Jos kompura on 7kW ja vastukset 9kW niin yhteensä reserviä on 18kW?  ;)
Siihen ei kuulunut käyttövettä kuin joitakin prosentteja, mutta voi olla, että mulla oli silloin kaikki suntit auki kellarin pattereista ja lisäksi olisinko just tiukentanut lämpökäyrää ja sitä myöden tullut kova tarve. en muista, yhteen loggaukseen kun voi liittyä monta muutosta tässä kokonaisuutta räplätessä.

Suoraan sanottuna, en ole ottanut selvää enkä tiedä miten vastukset toimii käytännössä. Kuvittelin alkuun, että kompura menee tauolla kokonaan kun lämpökäyrä vaatii niin korkeaa lämpötilaa, että kompura menee korkeapaineesta poikki. Ilmeisesti valikossa on vastuksen mukaantulo lämpötila (estolla kokonaan vielä) ja se sitten vaan nostaa veden lämmön haluttun lämpötilaan käyrän mukaan? Paitsi jos käyrä vaatii liian korkeaa, niin paluuvesikin on liian lämpöistä kompuralle --> korkeapaineesta poikki??
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #50 : 30.12.15 - klo:14:54 »
Siihen ei kuulunut käyttövettä kuin joitakin prosentteja, mutta voi olla, että mulla oli silloin kaikki suntit auki kellarin pattereista ja lisäksi olisinko just tiukentanut lämpökäyrää ja sitä myöden tullut kova tarve. en muista, yhteen loggaukseen kun voi liittyä monta muutosta tässä kokonaisuutta räplätessä.

Suoraan sanottuna, en ole ottanut selvää enkä tiedä miten vastukset toimii käytännössä. Kuvittelin alkuun, että kompura menee tauolla kokonaan kun lämpökäyrä vaatii niin korkeaa lämpötilaa, että kompura menee korkeapaineesta poikki. Ilmeisesti valikossa on vastuksen mukaantulo lämpötila (estolla kokonaan vielä) ja se sitten vaan nostaa veden lämmön haluttun lämpötilaan käyrän mukaan? Paitsi jos käyrä vaatii liian korkeaa, niin paluuvesikin on liian lämpöistä kompuralle --> korkeapaineesta poikki??

Taitaisi vaatia muutaman päivän rauhallisen tilanteen logiin jotta tuota voisi arvioida ;)

Voihan sillä ajatuksella silti leikkiä. Ajatellaan että ilmaislämmöt kattavat 4 asetetta. Sisälämpötila 22. Käyntiaikasuhde lämmitykseen 65%. 5% käyttöveteen. Ulkolämpötila -9C

(22-4+9)/65*95-(22-4)=21 astetta pakkasta


Tottakai vastuksien kanssa pelatessa kompressorin kanssa pelaa samat säännöt että veden lämpö ei saa nousta tiettyä korkeammaksi kompressorikäyttöä ajatellen. Tällöin saattaa olla että kone osaa rajoittaa vastuksien tehoa sopivasti jotta rajat ei ylity. En tiedä tarkalleen kuinka vastuksien ohjaus on nibessä toteuttu ja mahdollisuuksia on monia. Teoriassa sielä kuitenkin on saatavissa tehoa reilustikin.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #51 : 30.12.15 - klo:15:10 »

Tottakai vastuksien kanssa pelatessa kompressorin kanssa pelaa samat säännöt että veden lämpö ei saa nousta tiettyä korkeammaksi kompressorikäyttöä ajatellen. Tällöin saattaa olla että kone osaa rajoittaa vastuksien tehoa sopivasti jotta rajat ei ylity. En tiedä tarkalleen kuinka vastuksien ohjaus on nibessä toteuttu ja mahdollisuuksia on monia. Teoriassa sielä kuitenkin on saatavissa tehoa reilustikin.

Sopassa on vielä sekin mutta, että mulla on ulkoinen kiertovesipumppu, osalla on vain lämpöpumpun sisäinen pumppu. Pattereista saa maksimitehon kun virtaus on suuri, mutta pienellä virtauksella paluu olisi viileämpää..  ;)

Nibessä taisi olla tehoportaat vastuksessa 1kW välein. Pitää vähän fundeeraata, että pitääkö kovimmilla keleillä miettiä ulkoisen pumpun kierroksia vai ei. Vai pitääkö miettiä, että jos talossa on joku huone turhan lämmin niin termostaattia paikalleen siihen huoneeseen jotta saadaan tehoa enemmän muualle.
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Kellaritilojen lämmitys kesällä/maalämmöllä
« Vastaus #52 : 30.12.15 - klo:15:13 »
Taitaisi vaatia muutaman päivän rauhallisen tilanteen logiin jotta tuota voisi arvioida ;)



Juu, laitan huomisesta alkaen keltsun isoon patteriin termostaatin arviolta sopivalle jottei se haukkaa kaikkea, autotallista ihan vähän termaria auki ja sitten ajellaan 2-3 vrk loggaus päällä. Käyräksi laitan sen millä nyt on pysynyt noin 20-21C asuintiloissa.
« Viimeksi muokattu: 31.12.15 - klo:00:34 kirjoittanut alspe »
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #53 : 31.12.15 - klo:00:23 »
Suoraan sanottuna, en ole ottanut selvää enkä tiedä miten vastukset toimii käytännössä. Kuvittelin alkuun, että kompura menee tauolla kokonaan kun lämpökäyrä vaatii niin korkeaa lämpötilaa, että kompura menee korkeapaineesta poikki. Ilmeisesti valikossa on vastuksen mukaantulo lämpötila (estolla kokonaan vielä) ja se sitten vaan nostaa veden lämmön haluttun lämpötilaan käyrän mukaan? Paitsi jos käyrä vaatii liian korkeaa, niin paluuvesikin on liian lämpöistä kompuralle --> korkeapaineesta poikki??
Kompura kyllä saa suht kuumaa tehtyä. Ehkä meno 65 ja paluu 58. Jotain sinne päin. Mutta 8kW ei välttämättä kaikkeen riitä. Nyt kun sähkövastus on estetty menee asteminuutit äärettömästi miinukselle ja alkaa tupa jäähtymään kun ei teho riitä. Sähkövastuksille saa määrättyä jonkun asteminuuttilukeman ja sitä mukaan alkaa lisätä vastustehoa 1kW kerrallaan. Suurimmillaan siis koko kompressoriteho ja esim 7kW vai miten ne portaat mahtoi olla. Lämmitysveden kiertonopeus saisi olla riittävän iso että meno tai paluu ei mene rajoista yli.

1217 ohjeesta vilkaistuna.
Lisälämmön ensimmäinen tehoporras kytkeytyy vasta kun asetettujen lp min ja sv min summa on saavutettu. Muut mahdolliset portaat kytkeytyvät 360-560 asteminuutin välein tasaisin välein.

lp min perusasetus 60 (tämä taitaa olla ne perus asteminuutit) asetusalue 5-250
sv min perusasetus 300. Tämän asetusalue 50-2500

Eli -360 asteminuuteissa voisi vaikka kytkeytyä 1kW sähkövastus päälle. Seuraava 2kW sähkövastus voisi kytkeytyä -720 asteminuutissa. Jotenkin noin se saattaisi mennä. Kompressori on tietysti jatkuvasti päällä.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #54 : 31.12.15 - klo:10:17 »
Kompura kyllä saa suht kuumaa tehtyä. Ehkä meno 65 ja paluu 58. Jotain sinne päin. Mutta 8kW ei välttämättä kaikkeen riitä. Nyt kun sähkövastus on estetty menee asteminuutit äärettömästi miinukselle ja alkaa tupa jäähtymään kun ei teho riitä. Sähkövastuksille saa määrättyä jonkun asteminuuttilukeman ja sitä mukaan alkaa lisätä vastustehoa 1kW kerrallaan. Suurimmillaan siis koko kompressoriteho ja esim 7kW vai miten ne portaat mahtoi olla. Lämmitysveden kiertonopeus saisi olla riittävän iso että meno tai paluu ei mene rajoista yli.

1217 ohjeesta vilkaistuna.
Lisälämmön ensimmäinen tehoporras kytkeytyy vasta kun asetettujen lp min ja sv min summa on saavutettu. Muut mahdolliset portaat kytkeytyvät 360-560 asteminuutin välein tasaisin välein.

lp min perusasetus 60 (tämä taitaa olla ne perus asteminuutit) asetusalue 5-250
sv min perusasetus 300. Tämän asetusalue 50-2500

Eli -360 asteminuuteissa voisi vaikka kytkeytyä 1kW sähkövastus päälle. Seuraava 2kW sähkövastus voisi kytkeytyä -720 asteminuutissa. Jotenkin noin se saattaisi mennä. Kompressori on tietysti jatkuvasti päällä.

Okei ja kiitos selvennyksestä. En tiennyt tätä asiaa vaan luulin, että pahimilla keleillä mennää 100% sähköllä  :D

Homma toimii siis niin, että jos keli jumahtaa vaikka -24C:een ja kompuran teho ei riitä niin asteminuutit valuu -360 Cmin, menee 1kW tehoa lisää kompuran päälle. Sitten kun keli vaan kylmenee niin menee lisää vastusta päälle. 1kW lisäys vastaa ulkolämpötilan laskua jotain 4-5 astetta? Jos laskee karkeasti, että kompuran antama 7kW teho riitti +12C --> -22C eli 4,8 astetta pakkasen lisäystä /kW (oletus lineaarinen tehon tarpeen kasvu).
Sitten kun keli leudontuu niin sähkövastus putoaa pois kun Cmin on esim. -120 joka mulla nyt.

Joku tommoinen logiikka?
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä/maalämmöllä
« Vastaus #55 : 31.12.15 - klo:12:33 »
Jotenkin noin se varmaan menee. Tässä 1217 pumpussa vaan taitaa olla isommat välit, ei taida olla 1kW portaat, eli asteminuuttiportaatkin voi olla vähän eri lailla.

Jos menee -360 tai alle niin olisi 1kW sähkövastus päällä. Jos lämpö rupeaa sillä riittämään ja menee esim -350 niin sähkövastus kytkeytyy pois päältä. Jos alkaa taas jäähtymään, niin sähkövastus kytkeytyy taas päälle.

Saattaa olla että saisi rajoitettua esim 1kW sähkövastustehon. Eli 2kW tai isommat ei kytkeytyisi ollenkaan päälle. Tai jos rajoittaa 2kW sähkövastuksen, niin silloin pumpun yhteisteho vastaisi 10kW maalämpöpumppua.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä/maalämmöllä
« Vastaus #56 : 31.12.15 - klo:12:41 »
Jos karkeasti laskee vaikka siten, että -30C kelillä vaaditaan 3kW vastuksia  + kompuran tekevä 7kW lämmitystä niin siltikin lämmityksen COP on ~3+2kW/10kW eli kakkonen. Eipä tuo tee vuotuiselle COPille juuri mitään vaikka olisi viikko kaksi -30C kun pääsääntöisesti Pirkanmaalla on AINA yli -15C lämpötila.

Nyt selvisi se, että teho riittää kumminkin vaikka kellari energiaa syökin. Vinttikerrokseni huutaa myös kahta pientä patteria lisää korvaavaat pienet sähköpatterit joten uskallan toteuttaa senkin projektin.
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä/maalämmöllä
« Vastaus #57 : 18.05.16 - klo:22:52 »
En enää muista mihin ketjuihin olen omia juttuja kirjoittanut, laitanpa tähän.

Vuoden kulutus tuli täyteen, 6040kWh alla olevassa talossa. Vuosi taisi olla aika helppo lämmityksen kannalta vaikka tammikuu rokotti aikalailla kun suoraa sähkö meni useita kilowatteja pitkiä aikoja. Eikä silloinkaan meinannut oikein lämpö riittää koska eristämättömät putket hukkasi lämpöä kellariin joka sinänsä ihan OK asia. Ei oikein kiinnosta enää edes miettiä remppoja kun kulutus on niin naurettavan pieni. :)

Oliko muilla viime talvi kaikkein vähäkulutuksisin?

Taas tapetille tulee miten paljon ajaisin lämpöä kesällä kellariin jotta sen saisi lämpöisemmäksi vai onko turhaa hommaa kun sokkeli on edelleenkin eristämätön? Asteminuutin toki täysille koska lämpötila saa heitellä miten sattuu. Minimilämpötila menoveteen vaan pitäisi olla edes jonkinlainen jotta lämmittää, käytännössä varmaan 35C minimissään, silloinkaan edes isoin Purmon mörköpatteri ei anna kuin max 500W :/
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 070
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #58 : 19.05.16 - klo:18:09 »
u-arvo tuolle omalle ovelleni 1,0 joka sisältää käsittääkseni nuo raot.


En menisi vannomaan. Siksi karmeita lukemia antaa IP-lämpömittari niistä väleistä. Asia korostuu jos tilasta on joku ilmaputki tai ilmavuoto yläkertaan (savupiippuefekti).

*ituttaa vieläkin kuin pientä oravaa etten ottanut kippiovea 12 vuotta sitten.
« Viimeksi muokattu: 20.05.16 - klo:06:36 kirjoittanut sailor »
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kellaritilojen lämmitys kesällä
« Vastaus #59 : 26.05.16 - klo:11:38 »
En menisi vannomaan. Siksi karmeita lukemia antaa IP-lämpömittari niistä väleistä. Asia korostuu jos tilasta on joku ilmaputki tai ilmavuoto yläkertaan (savupiippuefekti).

*ituttaa vieläkin kuin pientä oravaa etten ottanut kippiovea 12 vuotta sitten.

Lainaus käyttäjältä: turner 800-sarjan esite
"Asennetun oven lämpöarvo (U-arvo) on 1,0. "

Tosiaan ovia on eri mallisarjoja. Mulla on tuota 800-sarjaa joka on valmistettu Saksassa Nofofermin tehtaalla. En tiedä onko huonommissa/halvemmissa ovissa  saumat huonompia muttei nuo nyt mitkään tavattoman huonot tuossa ole. Ilmeisesti kiinalaisiakin ovia myydään ja nuo taitavat olla sitä luokkaa että valo paistaa saumoista läpi..

Ilmavuodot ovat sitten oma lukunsa näiden ovien kanssa...

mm. täällä on niistä höpinää...
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=23510.msg302699#msg302699

Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)