MLP:n ja varaajan välinen kierto

[kilehto]

Meillä on Geopro SH 7 + 500 litrainen varaaja.

Mikä lienee järkevin nopeus lämpöpumpun ja varaajan väliselle kierrolle?

[enins]

Siinä riittää pienin nopeus. Omien alkuaikojen testin mukaan varaajan lämpökerrostuma ei pysy terävänä suuremmilla nopeuksilla (voi johtua myös alkuperäisen toimilaitteen ominaisuuksista, uudella toimilaitteella en ole asiaa enää tutkinut).

[Roori]

Meillä on Geopro SH 7 + 500 litrainen varaaja.

Mikä lienee järkevin nopeus lämpöpumpun ja varaajan väliselle kierrolle?

Kyllä tuo on semmonen juttu joka pitää katsoo Geopron "manuaalista" jossa kerrotaan vesivirtaus L/min johon haminoihin olis päästävä. Toinen arvo on dT tuossa piirissä josta voi päätellä. Toisaalta tuo dT on se arvo joka pitäisi saada oikeaksi, sekin löytyy Geopron "manuaalista", dT pitää sisällään kaikki mahdolliset vastukset matkalla.

Ei mitenkään voi sanoa että nopeus 1 riittää...järjestelmät vaihtelee.

Pahasti pelkään että tuota "manuaalista" vois olla "hanurista", kun ei taida olla printattuna sinne. Se tarkoittaa soitoa tehtaalle, tai paremminkin mailia niin jää muistoja.

[enins]

Kyllä tuo on semmonen juttu joka pitää katsoo Geopron "manuaalista" jossa kerrotaan vesivirtaus L/min johon haminoihin olis päästävä. Toinen arvo on dT tuossa piirissä josta voi päätellä. Toisaalta tuo dT on se arvo joka pitäisi saada oikeaksi, sekin löytyy Geopron "manuaalista", dT pitää sisällään kaikki mahdolliset vastukset matkalla.

Ei mitenkään voi sanoa että nopeus 1 riittää...järjestelmät vaihtelee.

Pahasti pelkään että tuota "manuaalista" vois olla "hanurista", kun ei taida olla printattuna sinne. Se tarkoittaa soitoa tehtaalle, tai paremminkin mailia niin jää muistoja.

Roorillä on nyt mennyt tulistinpumpun sisäinen kierto maapiirin liuoskierron kanssa sekaisin. Liuospiirin dt on ainakin minulla mitoitettu 3,0 asteeseen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä lauhdepumpun nopeuden kanssa.

[seppaant]

Meillä on Geopro SH 7 + 500 litrainen varaaja.

Mikä lienee järkevin nopeus lämpöpumpun ja varaajan väliselle kierrolle?

Pikaisella selailulla Geopron sivuilta ei löytynyt minkäänlaista viittausta lauhdutinkierrolle.

Jos kylmäaineena on R407C, valistunut lähtökohta virtaukselle on sellainen, että lämpötilaero lauhduttimen yli on n. 6C.
Pari astetta suuntaan tai toiseen ei vielä vaikuta oleellisesti hyötysuhteeseen.

On vain haettava mahdollisimman hyvä kompromissi varaajan lämpötilakerrostumien säilymisen ja lauhduttimen lämpötilaeron välillä.

ATS

[Roori]

Roorillä on nyt mennyt tulistinpumpun sisäinen kierto maapiirin liuoskierron kanssa sekaisin. Liuospiirin dt on ainakin minulla mitoitettu 3,0 asteeseen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä lauhdepumpun nopeuden kanssa.

Ei nyt kyllä aukee mistä tommosta päättelet, en ole liuospiiristä halkaisssut sanaakaan...
Edelleenkin oikeat arvot kaikille kierroille pitää löytyä Geopron dokumentaatiosta... piste. Ihan samoin kuin kaikilta muiltakin pumppuvalmistajilta.

[JariA]

Meillä on Geopro SH 7 + 500 litrainen varaaja.

Mikä lienee järkevin nopeus lämpöpumpun ja varaajan väliselle kierrolle?

Pikaisella selailulla Geopron sivuilta ei löytynyt minkäänlaista viittausta lauhdutinkierrolle.

(...)

On vain haettava mahdollisimman hyvä kompromissi varaajan lämpötilakerrostumien säilymisen ja lauhduttimen lämpötilaeron välillä.

Geopron manuaaleissa tai heidän nettisivuillaan ei asiasta tosiaan kerrota mitään. Vanhanmallisissa SH pumpuissa lauhdutinkierron pumpulla on kolme tehovaihtoehtoa. Oma kokemukseni on, että hitaimmalla nopeudella varaajan lämpötilat kerrostuvat hyvin, kahdella suuremmalla nopeudella varaajan vesi sekottuu. (SH 13 + 500 litrainen varaaja, lattialämmitys).

Hitaalla nopeudella pumppu toimii varaajan alaosan ohjaamana. Käyntijaksot ovat lyhyitä (noin 30 minuuttia) ja niitä on vuorokauden mittaan nollakeleillä ja pikku pakkasilla 20 - 24 kappaletta. Kylmemmällä ilmalla käyntijaksojen pituus kasvaa. Lämpimämmällä ilmalla käyntijaksojen määrä vähenee.

Trendin kuva tilanteesta missä lauhdutinpumppu toimii hitaalla nopeudella:
http://mlp.jaria.net/trend_2009-02-10.jpg

Suuremmalla lauhdutinpumpun nopeudella lämpöpumppu käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy yläosan ohjaamana. Lauhdutinpumppu sekottaa varaajan vettä siten, että yläosan lämpötila putoaa käyntijakson alussa. Käyntijaksot ovat pitkiä, tyypillisesti noin 60 minuuttia, ja niitä on vuorokaudessa nollakeleillä 8 - 10 kappaletta.

Trendin kuva tilanteesta missä lauhdutinpumppu toimii suurimmalla nopeudella:
http://mlp.jaria.net/trend_2008-12-15.jpg

Oman kokemukseni mukaan lauhdutinpumpun keskimmäinen nopeus sekoitti varaajan veden samalla tavalla kuin suurin nopeus.

Vaikka se lisääkin kompressorin käynnistymisten määrää reilusti olen päätynyt käyttämään hitainta nopeutta. Tästä on se etu, että lauhduttimelle menee käyntijakson aikana miltei koko ajan varaajan alaosasta vettä, jonka lämpötila on alhaisempi kuin lattiakiertoon menevän veden lämpötila. Laitteiston energiatehokkuus on parempi kuin jos lauhdutinpumppu toimisi suuremmalla nopeudella. Tehokkuuden paraneminen näkyy siinä, että talon OEK luku on laskusuunnassa. Se miten paljon tehokkaampi järjestelmä on nykyisessä kuosissaan selviää parin kuukauden päästä, kun lämmityskausi on lopussa ja näen, mihin tasoon OEK luku 12 kk jaksolla pysähtyy.

Vaikka tässä tapauksessa parhaaksi arvioitu lauhdutinpumpun nopeus on pienin ei se tarkoita sitä, että niin olisi kaikissa SH pumpuissa. Asia selviää viimekädessä mittaamalla ja kokeilemalla.

[Matias]

Ekowell EPT400 pumpussa on kyllä selkeä vaikutus lauhdutinpumpun pyörimisnopeuden ja antotehon välillä.Suurempi virtaus antaa lauhduttimelta suuremman tehon.
Kun kiertopumppu on 3-nopeudella niin
-virtaus 1510l/h
-dT4,26C
-antoteho 7,5kw

Kiertopumpun 2 nopeudella:
-virtaus 1288l/h
-dT 4,48C
-antoteho 6,71kw

Nämä mittaukset 40C:n lauhdutuslämpötilalla.
Mitattu lauhdutinputkessa olevalla Pollucon Qn2,5 energiamittarilla.

[tomppeli]

Nopeuden valintaan vaikuttaa myöskin kompressorin teholuokka ja varaajatankin suuruus.
Alhaisempi latauspumpun teho nostaa hiukan enemmän kompressorin vastapainetta ja siten ottotehoa.
Pienempi tehoisella kompressorilla ja suurella varaajatankilla on edullisempaa käyttää alhaisempaa latauspumpun tehoa.
Vastaavasti isossa teholuokassa (13 kW ... 15 kW ...) on ilmeisesti syystä nostaa latauspumpun tehoa.
Isolla varaajatilavuudella voidaan nostaa latauspumpun tehoa, ilman, että tankin lämpökerrostuminen heti sekoittuu.
Yleensäkin tulistuspumpun toiminnalle on eduksi, jos siinä on iso varaajatankki.
Optimaalinen latauspumpun tehon valinta ”it depend's”, eli se on laitteistokohtainen.
Parasta olisi, jos latauspumpun tehoa ohjattaisiin lauhduttimen [ch916]t :llä.
Olisiko Oilonilla syytä kehitellä pumppua tässä kohdassa.

[Matias]

Onkohan uudemmissa,varsinkin levylämmönvaihdin lauhduttimilla varustetuissa lämpöpumpuissa kuumakaasun ja varaajan veden välinen  kierto ns "ristivirtaus" periaatteella?
Jos tämä ristivirtaus periaate on käytössä niin silloin lauhtumislämpötilan määräisi varaajalta lauhduttimelle tulevan veden lämpötila eikä lauhduttimelta varaajaan lähtevän veden lämpötila.Vai ymmärsinko jotain väärin?.
Omassa Ekowellin lauhduttimessa näyttää veden ja kylmäaineen virtaus menevän samaan suuntaan koska lauhtuttimelta nestelinjaan lähtevän kylmäaineen ja varaajalle menevän veden lämpötilat on likimain samat kuin lauhtumislämpötila.Jos lauhduttimelle menevän veden virtaussuunnan kääntäisi siten että varaajasta tuleva viileämpi vesi tulisi siihen päähän lauhdutinta josta lauhtunut kylmäaine menee nestelinjaan niin tuntuisi että lauhtumislämpötila saattaisi laskea tai ainakin alijäähtymistä tapahtuisi.
Vastaavasti lauhduttimessa lämmennyt vesi tulisi ulos siitä päästä jossa kompressorin kuumakaasu tulee lauhduttimeen niin varaajalle menevän veden lämpötila voisi olla korkeampi ilman että lauhtumislämpötila nousisi.Lämpötilat likimain Ekowellin arvoja.
Meniskö noin?

Tässä periaate luonnos mitä tarkoitan ristivirtauksella lauhduttimessa

[seppaant]

Jos tämä ristivirtaus periaate on käytössä niin silloin lauhtumislämpötilan määräisi varaajalta lauhduttimelle tulevan veden lämpötila eikä lauhduttimelta varaajaan lähtevän veden lämpötila.Vai ymmärsinko jotain väärin?

Kyllä lauhduttimet toimivat lähinnä ristivirtaus(vastavirtaus)periaatteella.
Myötävirtauksessa ei ole mitään järkeä.

Lämpötiloihin vaikuttaa lähinnä käytettävä kylmäaine.
- R407C on useamman kylmäaineen seos, missä osa-aineilla on hieman erilaiset lauhtumislämpötilat.
Lauhtuminen tapahtuu tietyllä lämpötila-alueella.
-R22 on yhtä ainetta ja siinä lauhtuminen tapahtuu vakiolämpötilassa.

Matias, kumpi kylmäaine sinulla on? (olen saattanut kysyä tätä aiemminkin mutta en viitsi lähteä selaamaan vanhoja viestejä)

ATS

[Matias]

R22 on tässä vm -97 valmistuneessa ja -98 käyttöönotetussa koneessa kylmäaine.Copeland mäntäkompressori.

Tämän hetken lämpötiloja.Käyntijakson lopussa.
Varaajalta lauhduttimelle tulevan veden lämpötila +34,2C
Lauhduttimelta varaajalle menevän veden lämpötila +38,3C
Lauhduttimelta lähtevän kylmämäaineen lämpötila +38,8C
Lauhduttimelle tulevan kuumakaasun lämpötila +72,4C
Lauhduttimen ja varaajan välillä vesi kiertää 1520l/h

Tässä on tulistinvaihdin kuumakaasuputkessa ennen lauhdutinta.
Kompressorilta lähtevä kuumakaasu 100,7C .

Tässä on aina lauhduttimelta lähtevän nesteytyneen kylmäaineen ja lauhduttimessa lämmenneen veden lämpötilat likimain samoissa lukemissa.Siitä heräsi epäily että kylmäaineen ja veden virtaus lauhduttimessa menee samaan suuntaan("myötävirtaus")
Jos lauhduttimella lämmennyt vesi tulisi ulos siitä päästä lauhdutinta johon kuumakaasu tulee niin tuntuisi että lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila olisi korkeampi.
Vastaavasti lauhduttimen siitä päästä jossa nesteytynyt kylmäaine(R22) menee nestelinjaan niin sitä voisi jäähdyttää enempi jos varaajasta tuleva viileämpi vesi jäähdyttäisi kylmäainetta.
Silloin kannattaisi hidastaa lauhdutinpiirin virtausta ettei varaajan lämpökerrostumat sekoitu ja varaajan pohjalla oleva kylmin vesi jäähdyttäisi eniten lauhduttimesta poistuvaa kylmäainetta.
Tuosta "JariA":n havainnosta sain inspiraation tutkia miten Ekowellissa varaajan kierto lauhduttimessa oikein toimii.

olen päätynyt käyttämään hitainta nopeutta. Tästä on se etu, että lauhduttimelle menee käyntijakson aikana miltei koko ajan varaajan alaosasta vettä, jonka lämpötila on alhaisempi kuin lattiakiertoon menevän veden lämpötila

Ekowellin lauhduttimen trendi

[seppaant]

Lämmönvaihtimien lämpötilakäyttäyminen piirretään yleensä allaolevan kuvan tapaan.

http://[URL=http://aijaa.com/v.php?i=002587687386.jpg][IMG]http://i3.aijaa.com/b/00258/7687386.jpg[/IMG][/url]
Vakiolämpötilassa lauhtuvan R22 kylmäaineen lämpötila ja olotilan muutokset tapahtuvat seuraavasti:
-Kompressorilta R22 menee tulistuneena 100,7C tulistimen yläosaan
-Jäähtyy n. 30C luovuttaen lämpöä tulistettavaan veteen
-Jatkaa tulistimen alaosasta lauhduttimen yläosaan 72,4C lämpötilassa
-R22 on tässä vaiheessa vielä n. 30C tulistunutta
-Lauhduttimessa R22 lämmittää varaajalta tulevaa vettä seuraavasti
-Lauhduttimen ylimmässä osassa luovuttaa tulistuslämpönsä
-Seuraavassa (suurin osa lauhdutinta) on lauhtumisalue. Tässä R22 lauhtuu nesteeksi lämpötilan pysyessä vakiona =lauhtumislämpötila =n. 40C
-Lauhduttimen alimmassa osassa varaajalta tuleva kylmä vesi vielä alijäähdyttää kylmäainetta R22.
-Lopuksi R22 poistuu lauhduttimen alaosasta paisuntaventtiilin kautta höyrystimeen.

Koko prosessin energiasta suurin osa siirtyy lauhtumisvaiheessa.

ATS

[seppaant]

Tässä on aina lauhduttimelta lähtevän nesteytyneen kylmäaineen ja lauhduttimessa lämmenneen veden lämpötilat likimain samoissa lukemissa.Siitä heräsi epäily että kylmäaineen ja veden virtaus lauhduttimessa menee samaan suuntaan("myötävirtaus")
Tämä johtuu siitä että suurin osa lämmöstä siirtyy lauhtumisvaiheessa, jossa kylmäaineen lämpötila on vakio, lähes yks lysti kumpaan suuntaan vesi virtaa

Jos lauhduttimella lämmennyt vesi tulisi ulos siitä päästä lauhdutinta johon kuumakaasu tulee niin tuntuisi että lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila olisi korkeampi.
Tulistuneen kylmäaineen lämpösisältö on murto-osa siitä mitä lauhtumisessa vapautuu (faasimuutos) joten tulistuksen poisto ei juurikaan nosta poistuvan veden lämpötilaa

Vastaavasti lauhduttimen siitä päästä jossa nesteytynyt kylmäaine(R22) menee nestelinjaan niin sitä voisi jäähdyttää enempi jos varaajasta tuleva viileämpi vesi jäähdyttäisi kylmäainetta.
Tämä on oikea johtopäätös

Silloin kannattaisi hidastaa lauhdutinpiirin virtausta ettei varaajan lämpökerrostumat sekoitu ja varaajan pohjalla oleva kylmin vesi jäähdyttäisi eniten lauhduttimesta poistuvaa kylmäainetta.
Lauhduttimen paineen ja lauhtumislämpötilan määrittää lauhduttimelta poistuvan veden lämpötila ei sisään syötettävän
Jos virtausta pienennetään, nousee lauhduttimelta poistuvan veden lämpötila samoin paine ja lauhtumislämpötila nousee, mikä taas huonontaa hyötysuhdetta

Tuosta "JariA":n havainnosta sain inspiraation tutkia miten Ekowellissa varaajan kierto lauhduttimessa oikein toimii.
Lainaus:
olen päätynyt käyttämään hitainta nopeutta. Tästä on se etu, että lauhduttimelle menee käyntijakson aikana miltei koko ajan varaajan alaosasta vettä, jonka lämpötila on alhaisempi kuin lattiakiertoon menevän veden lämpötila

Pieni virtaus-> kerrostumat säilyy, lauhtumislämpötila nousee
Suuri virtaus -> matalampi lauhtumislämpötila, kerrostumat eivät säily
Nokka-tarttuu-pyrstö-tartuu
Optimi on jossakin siellä välillä

ATS

[Matias]

Kiitoksia havainnollisesta piirroksesta ja lauhduttimen toiminnallisesta kuvauksesta.En oikein osannut ajatella lauhduttimessa tapahtuvaa tulistuksenpoistoa ja että sen energiasisältö olisi noin vähäinen.
Ilmeisesti johtuu siitä että siinä vaiheessa kylmäaine on vielä (kuuma)kaasuna ja siten ei juurikaan nosta lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa.
Lisäksi mitta-anturit on lauhduttimen ulkopuolella niin tulevan kuumakaasun osalta tuli väärä mielikuva kaasun ja veden virtaussuunnista.
Myöskin lauhduttimen loppupäässä tapahtuva alijäähtyminen oli uutta tietoa.Ilmeisesti siellä olisi kylmäaineen energiasisältö korkeampi koska sen olomuoto on nestemäinen ja siten siitä olisi saatavissa lisätehoa jos varaajalta tulevan veden lämpötila olisi alhaisempi.
Kuitenkin tässä Ekowellin lauhduttimessa antoteho on suorassa suhteessa veden virtausmäärään siten että mitä suurempi virtaus varaajan ja lauhduttimen välillä on niin sen suurempi on antoteho Pollucom energiamittarin mukaan.Jos hidastan virtausnopeutta niin dT kasvaa mutta antoteho laskee.
Kiitokset ´konsultaatiosta´