Kaivon sijoittaminen kiinteistöllä (Vantaa)?

[kaupunkitila]

Ensimmäinen viesti täältä,  moi kaikille ja kiitos hienosta foorumista.

Minulla on suunnittelu maalämmön osalta lähtemässä konkreettisesti käyntiin.

Lähtötiedot ovat:
- 1975 -valmistunut tiiliverhoiltu, puurunkoinen talo noin 1000m2 -tontilla. 
- suorasähkö
- 1 kerros

Olen tässä miettinyt, että mihin tontilla sijoittaisin lämpökaivon. Kaipaisin tähän jonkun muunkin mielipiteen.

LIITETIEDOSTON kuvassa on miten eri tekijät sijoittuvat tontille.
- PUNAINEN PISTE = maalämpökaivon sijaintiehdotukseni.
- Ajattelin sijoitusta näillä perustein:
1. Kiinteistön tuleva rakentaminen
- koettaisin välttää tekemästä kaivoa kiinteistön pohjois/itäosaan, koska sinne voi olla haluaisin jatkossa rakentaa jotain. Ilmeisesti olisi hyvä, jos lämpökaivo ei jää rakennuksen alle.
- 4 metriä tontin rajasta saa kaavan mukaan rakentaa ilman poikkeuslupaa, niin sitä aluetta koettaisin "varjella" tulevaa rakentamista varten.
2. Koettaisin sijoittaa kaivon mahdollisimman lähelle "pannuhuonetta":
- 3 metrin päähän talosta
- 2 metrin päähän talousrakennuksesta/autotallista   
---  tämä menee suosituksen (säädöksen?) alle, pitäisi ilmeisesti olla 3 metriä vähintään.
--- onko tämä 2 metrin etäisyys kylmästä tallista hyväksyttävä ?   Meneekö läpi kaupungille?
--- Siinä on lähellä katto (vain 1 metri) ... vieressä on "katos"... piirsin kuvaan, mitenköhän mahtuuko siihen poraamaan?
--- ja mahtuuko kokonaisuudessaan noin 3 metriä leveään tilaan poraamaan? ( asuintalon katon reuna - autotalli välinen etäisyys on 3 metriä)
--- mutta porauskone saisi olla vähän leveämpi kuin tuo 3 metriä, jos se kone mahtuu "katoksen alle" osin.
5. Olen miettinyt sellaista, että kylmän autotallin ehkä saattaisin haluta tulevaisuudessa eristää, ja lämmittää maalämmön avulla
- onko kaivon sijainti siltä kannalta vähän huono?
- pitäisikö jo kaivon/teknisten laitteiden rakennuksen yhteydessä ottaa huomioon tekemällä vaikka joku putki odottelemaan maan alle, niin että ottaisin sen ehkä sitten joskus käyttöön?
- sellaistakin olen miettinyt, että koko kylmän talousrakennuksen voisi ehkä pistää lekalla nurin ja rakennuttaa nykyaikaisemman (johon tulisi sitten lämpö, maalämpö)
6.  Vantaalla saa tehdä 7.5 metrin päähän rajasta lämpökaivon (=sisempi vihreä neliö)
- niin tämän sisemmän neliön sisälle pitäisi kaivo siis sijoittaa
7. Kallio on noin metrin tai alle päässä maan alla "ympyröidyllä" alueella
- kylmän autotallirakennuksen pohjoispuolella ihan rakennuksen vieressä on noin 1m2 pläntti jolla kallio jopa hieman pilkistää maan alta.
8. Autotalli on myös itse asuinrakennuksessa, kuvassa vasemmassa reunassa. Se tarkoittaa, että autolla pitäisi satunnaisesti ajaa maalämpökaivon "yli".
- onko ongelma?

Ei tarvitse jokaiseen kysymykseen vastata... aika pitkä ensikirje    Mutta jos joku näkee jotain epäjatkumoja ajattelussani, niin mielellääni siitä kuulisin.

Kiitos!

[Selvittäjä]

Olen tässä miettinyt, että mihin tontilla sijoittaisin lämpökaivon. Kaipaisin tähän jonkun muunkin mielipiteen.

Otat kolme asennusfirmaa käymään niin heiltä tulee kokemukseen perustuvat mielipiteet.
MUTTA: Oletko selvillä sähköjohdoista, puhelin ja valokaapeleista, vesi-, viemäri- ja salaojaputkista? Niihin ei kannata porata. Sähkö- ja puhelinfirmoilta voi tilata ilmaisen näytön heidän johdoilleen.

2. Koettaisin sijoittaa kaivon mahdollisimman lähelle "pannuhuonetta":
- 3 metrin päähän talosta
- 2 metrin päähän talousrakennuksesta/autotallista   

--- ja mahtuuko kokonaisuudessaan noin 3 metriä leveään tilaan poraamaan? ( asuintalon katon reuna - autotalli välinen etäisyys on 3 metriä)
--- mutta porauskone saisi olla vähän leveämpi kuin tuo 3 metriä, jos se kone mahtuu "katoksen alle" osin.

Laitoin hiukan siivotun kuvan liitteeksi porauskoneesta joka meillä kävi joulukuussa vajaa 3 vuotta sitten. Porausvalmiina yli 4 metriä korkea, leveyden voit arvioida itse. Porauksen alussa maa tärisee aika voimakkaasti, en tiedä voiko halkaista sokkelia.

5. Olen miettinyt sellaista, että kylmän autotallin ehkä saattaisin haluta tulevaisuudessa eristää, ja lämmittää maalämmön avulla
- pitäisikö jo kaivon/teknisten laitteiden rakennuksen yhteydessä ottaa huomioon tekemällä vaikka joku putki odottelemaan maan alle, niin että ottaisin sen ehkä sitten joskus käyttöön?

Se putki on niin halpaa tässä projektissa että kannattaa ehdottomasti laittaa! 110 mm viemäriputki esim.

- sellaistakin olen miettinyt, että koko kylmän talousrakennuksen voisi ehkä pistää lekalla nurin ja rakennuttaa nykyaikaisemman (johon tulisi sitten lämpö, maalämpö)
6.  Vantaalla saa tehdä 7.5 metrin päähän rajasta lämpökaivon (=sisempi vihreä neliö)
- niin tämän sisemmän neliön sisälle pitäisi kaivo siis sijoittaa

Jos olet väleissä naapureiden kanssa, eikä naapurit suunnittele maalämpöä rajansa viereen eli saat heiltä kirjallisen luvan, niin kaipa lähemmäksikin rajaa saa porata ilman oikeusprosesseja?

8. Autotalli on myös itse asuinrakennuksessa, kuvassa vasemmassa reunassa. Se tarkoittaa, että autolla pitäisi satunnaisesti ajaa maalämpökaivon "yli".
- onko ongelma?

Itse en uskaltanut antaa peittää kaivoja, jotta voin tarkkailla liitosten pitävyyttä. Hitsattuja muoviliitoksia pidetään kyllä kestävämpinä kuin itse putkea, on minulle kerrottu. Messinkiä en hyväksyisi tuonne!!!  Jos kaivo peitetään soralla tms niin luulisi että vaakaputken alla oleva maa pitäisi täryttää ajoväylien kohdilla. Tai sitten käytetään suojaputkea mutta täryttäisin siltikin pohjan.

[kaupunkitila]

Moi,

Kiitoksia kaikille vastauksista.

Jos naapureilla on jo lämpökaivoja, niin nekin kannattaa ottaa huomioon.

Välittömillä naapureilla ei (vielä) ole lämpökaivoja. Koetan pitää 7.5m minimin naapurikiinteistöihin siitä syystä, että tulee sitten se minimi 15m lähimpään kaivoon (myös tulevaisuudessa).

Otat kolme asennusfirmaa käymään niin heiltä tulee kokemukseen perustuvat mielipiteet.
MUTTA: Oletko selvillä sähköjohdoista, puhelin ja valokaapeleista, vesi-, viemäri- ja salaojaputkista? Niihin ei kannata porata. Sähkö- ja puhelinfirmoilta voi tilata ilmaisen näytön heidän johdoilleen.

Koetan edetä näin. Selvitän johdot, kiitos vinkistä. Funtsin ehkä voisin lisäksi lapiolla kaivaa kallioon saakka ja katsoa siellä ei varmasti ole mitään putkia ja johtoja.

edit: Katoin taas kuvaa ja kyllä tuo poravaunu varmaan 3 metriä leveään koloon mahtuu. Jos vielä poraa tuohon vasemmaran rajan seudulle. Taitaa sitten olla vaan jo 1.5 metrin päässä autotallista. Poravaunu ei mikään kauhean leveä ole jos leveällä henkilöautolla mahtuu ajamaan, niin ehkä poravaunullakin mahtuu.

Näiden kuvien ja mittojen pohjalta aika tiukalle menee ehkä mahtuuko kone. Mutta voisin kysyä samalla kun pyydän urakoitsijaa katsomaan mihin poraisivat. 

Aika hienon näköisiä nuo telaketjuilla liikkuvat porausalustat. Ainoa huono puoli on, että alkaa tekemään mieli pelata illat World of Tanks:ia.

Mutta joo, koetan tästä organisoitua tämän maalämmön kanssa. Hakusessa olisi sellainen osa-kokonaisuustoimitus, jossa itse ostaisin ehkä neljänä kokonaisuutena palikat  ( poraus,  lämpöpatterit noin 10-15kpl, maalämpöpumppu, asennukset).

Kiitos

[Selvittäjä]

Hakusessa olisi sellainen osa-kokonaisuustoimitus, jossa itse ostaisin ehkä neljänä kokonaisuutena palikat  ( poraus,  lämpöpatterit noin 10-15kpl, maalämpöpumppu, asennukset).

Jos saat teetettyä kaivon tämän vuoden puolella niin saat jaettua kotitalousvähennykset kahdelle vuodelle, siitä tulee iso säästö.
Kunhan tehtävän kaivon syvyys on tiedossasi...

[kaupunkitila]

Jos saat teetettyä kaivon tämän vuoden puolella niin saat jaettua kotitalousvähennykset kahdelle vuodelle, siitä tulee iso säästö.
Kunhan tehtävän kaivon syvyys on tiedossasi...

Hyvä näkökulma tuo kotitalousvähennys. Täytyisi nyt edetä ripeästi, lupahakemusta vetämään, jos meinaa tämän vuoden puolella vielä tehdä töitä.

Sellainen miinuspuoli on, että jos tähtään kotitalousvähennykseen tälle vuodelle vielä, silloin joutunee luopumaan ensivuoden energia-avustuksesta.
-- Ymmärtääkseni energia-avustuksien kohdalla suhtautuvat hakemukseen penseästi, jos kaivo on jo porattu (projekti aloitettu) kun hakemusta laittaa sisälle.

Jos jollain on suosituksia hyvästä ja halvasta  kaivon poraajasta (Vantaalle), mielellään otan vastaan ehdotuksia, joko tähän ketjuun tai yksityisviestillä. Työkollegani ehdotti Tom Allen:ia, ja pidän ehdotusta varteenotettavana.

Funtsin että pyytäisin vain yhden poraajan katsomaan paikan päälle, sopisin yksityiskohdat (mihin saakka itse kaivan ojaa lapiolla) ja mihin kohtaan tehdään kaivo, katsottaisiin vesipisteen paikka, sähköpistoke jne..  Säästyy näin aikaa itseltä, eikä tule juoksutettua turhaan kiireisiä työmiehiä.

Kiitos hyvistä vinkeistä!

[peki]

Moi.
Tampereella, sijoituskämpässä porasivat ihan talon viereen, 0.5m sokkelista sisäpihan puolella.
En tiedä miten järkevää on, mutta näinkin voi tehdä.

[Selvittäjä]

Ymmärtääkseni energia-avustuksien kohdalla suhtautuvat hakemukseen penseästi, jos kaivo on jo porattu (projekti aloitettu) kun hakemusta laittaa sisälle.

Millaisia energia-avustuksia nykyään saa, ja kuka ne myöntää? Nuo muuttuu jatkuvasti eikä ole tullut enää seurattua kun oma projekti on maalissa.

[kaupunkitila]

Olisiko se ollut valtion budjetissa 25Me energia-avustuksiin vuodelle 2016.  Kuluneelle 2015 -vuodelle taisi olla 35Me, vai oliko 40Me.  Keväällä kai joskus maalis-huhtikuussa on hakuaika.

Vilkaisin nyt viimevuotista hakuohjetta. Vaikuttaisikin siltä noissa energia-avustuksissa on muiden ehtojen ohella määritelty tulorajoja  /kk, jotka eivät saa ylittyä. 

[Roori]

Hyvä näkökulma tuo kotitalousvähennys. Täytyisi nyt edetä ripeästi, lupahakemusta vetämään, jos meinaa tämän vuoden puolella vielä tehdä töitä.

Sellainen miinuspuoli on, että jos tähtään kotitalousvähennykseen tälle vuodelle vielä, silloin joutunee luopumaan ensivuoden energia-avustuksesta.
-- Ymmärtääkseni energia-avustuksien kohdalla suhtautuvat hakemukseen penseästi, jos kaivo on jo porattu (projekti aloitettu) kun hakemusta laittaa sisälle.

Mitäs sillä kaivolla on tekemistä energia-avustukseen? Eihän kaivoon mitään energia-avustusta saa!?

Jos tuo nuon vaikuttaa, niin kuulostaa kateelliselta virkavirheeltä!? 

Itse homman juuri tein noin että kaivo ennen Joulua ja kotitalousvähennykset sille vuodelle ja pumppu seuraavana Juhanina...

[Large]

Mitäs sillä kaivolla on tekemistä energia-avustukseen? Eihän kaivoon mitään energia-avustusta saa!?

Jos tuo nuon vaikuttaa, niin kuulostaa kateelliselta virkavirheeltä!? 

Itse homman juuri tein noin että kaivo ennen Joulua ja kotitalousvähennykset sille vuodelle ja pumppu seuraavana Juhanina...

Projektia johon avustusta hakee ei saa aloittaa ennen kuin avustushakemus on käsitelty. Kysyin omasta kunnasta ja sieltä sanottiin että toimenpideluvan voi hakea kaivolle jo etukäteen, mutta töitä ei saa aloittaa.

http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset/Kuntien_myontamat_korjaus_ja_energiaavustukset/Pientalojen_harkinnanvarainen_energiaavustus

[kaupunkitila]

Näin vastaavasta "työt aloitettu" -tulkinnasta oli  kyse ystäväni kokemuksessa, tosin jo useamman vuoden takaa. Hänen tapauksessaan ns. Energia-avustus meinasi kariutua siihen, että hänen kiinteistöltään jo löytyi lämmön keruuseen soveltuva vanha talousvesikaivo. Viranomainen oli huomannut laskelmista puuttuu lämpökaivo. Tulkitsivat projekti on jo aloitettu lämpökaivon poraamisella, ja siihen siksi ei myönnetä tukea. Asia lopulta ratkesi hakijan eduksi, kun hakija pystyi osoittamaan talousvesikaivo on jo ollut kiinteistöllä.   Kuten mainittu, tämä kokemus on jo vuosien takaa, ja tosiaan viranomaistulkintakin on ollut liikkuvainen, niin en ehkä tämän enempää tapauksesta ei kannata tehdä johtopäätöksiä tuleville projekteille. Mutta hyvä ehkä kunkin tarkistaa hakemisohjeet tarkkaaan.

Tampereella, sijoituskämpässä porasivat ihan talon viereen, 0.5m sokkelista sisäpihan puolella.
En tiedä miten järkevää on, mutta näinkin voi tehdä.

Kiitos Pekille tästä tiedosta. Tätä tietoa erityisesti olen hakemassa kaivon sijoittamisesta. 

Taidan tehdä niin, että soitan paikalliselle lämpökaivojen lupa-asioista vastaavalle henkilölle, ja vähän varmistelen kaupungin kantaa asiaan täälläpäin. Jos kaivon saisi tehtyä asuinrakennuksen ja talousrakennuksen väliin, niin minusta tuntuu se olisi paras ratkaisu, vaikka kaivo jäisi vain 2 metrin päähän talousrakennuksesta.

Tavoitteena minulla tosiaan olisi sellainen hyvä kompromissi:  1) suositusetäisyydet kiinteistön rajoihin toteutuisivat, 2) sijainti olisi vaakaputkien vedon kannalta hyvä, ja 3) kaivo sellaiseen paikkaan se ei häiritse mahdollista tulevaa rakentamista kiinteistölle.



Jatkan projektia näillä vaiheilla:
1. Selvittää kuka poraa kaivon
2. Pyytää poraaja katselmoimaan kaivon sijainti ja sopia milloin kaivon poraus onnistuisi
3. Varmistaa lupaviranomaisen alustava kanta kaivon sijainnille & tehdä lupahakemus
--- (odottelua)
4. Selvittää sähköjohtojen ja muiden esteiden sijainti
5. Kaivaa oja teknisestä tilasta (talosta) ja anturan ali lähelle kaivon sijaintikohtaa (ei kuitenkaan liian lähelle)
- haluaisin tämän tehdä mahdollisimman pitkälle, ennen porausta, jotta selviää mahdolliset esteet (kallio, isoja kiviä?) jotka vaikuttaisivat vaakaputken kulmaan.
- voisi sitten kaivon porauksen yhteydessä säätää korkeudet niin, että tulee sopiva (1cm/metri?) nousu tekniseen tilaan saakka
- piikkaisin tässä yhteydessä talosta lattian teknisestä tilasta mahdollisimman suoran reitin ulos + kaivanto noin 60-80cm, jonne 110mm putki, ja joku eristetty putki mahdollista tallin tulevaa lämmitystä varten.
- soraa päälle
- eristykset (styroxit) paikoilleen
- vesieristys
- raudoitus
- valaisin paikat umpeen
6. Porata kaivo
---

[Seagear]

Kuulemma tuota energia-avustusta on joskus saanut. Nyt ei taida enää kovin helpolla saada, täytyisi olla työtön tai hyvin paljon lapsia tai jotain sellaista. Linkissä taitaakin lukea että harkinnanvarainen.

Juu, mutta kuten jäsen Roori tuossa aiemmin mainitsi niin energia-avustus koskee laiteinvestointia eli itse pumppua. 2011 kun sitä haimme niin se oli max. 20% laitteiden hinnasta mutta koska rahat loppuivat kesken niin prosenttia alennettiin,

[Roori]

Sen veran noita ohjeita tuli vilkastua että aika pienelle osalle omakotiasujia tuo energiatuki osuu:

4.3 Pientalojen tarveharkintaiset energia-avustukset
(L 2 § 1 mom. 6 kohta, 5 § 3 mom., 6 § 1 mom. 7 kohta, 7 § sekä VNA 23b §)

Pienituloisille ruokakunnille voidaan myöntää avustusta asuinrakennuksen
energiatalouden parantamiseksi sekä uusiutuvien energialähteiden
käyttöönottamiseksi. Pientalolla tarkoitetaan enintään kaksi asuinhuoneistoa
käsittävää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta.

...

Pienituloisuusedellytys
Ruokakunta on pienituloinen, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot
kuukaudessa (bruttokuukausitulot) eivät yhteenlaskettuina ylitä seuraavia
tulorajoja (VNA 23b ja 3 §):
Henkilöluku 1 2 3 4
Tulot (brutto) €/kk 1760 2940 3920 4995

Useammalle taitaa se kotivähennys olla merkityksellisempi, eli kahdelle vuodelle jako lienee 'järkevin' jos rajat paukkuu rikki.

[Seagear]

Sen veran noita ohjeita tuli vilkastua että aika pienelle osalle omakotiasujia tuo energiatuki osuu:
...
Useammalle taitaa se kotivähennys olla merkityksellisempi, eli kahdelle vuodelle jako lienee 'järkevin' jos rajat paukkuu rikki.

Silloin 2010-11 oli jonkinlainen "kampanja" energia-avustuksissa kun Suomi teki omaa osaansa CO2-päästövähennystalkoissa eikä silloin mitään tulorajoja muistaakseni kyselty. Taisi olla lämmityssaneeraajilla kovempi kiinnostus kuin oli osattu alkuun ennakoida. Tokihan kotitalousvähennys on rahallisesti merkittävämpi edelleen vaikka sitäkin on "huippuvuosien" 60 %:sta pienennetty. 2012 oli meille ihan hyvä vuosi, energia-avustusta 1450 € ja veronpalautuksia 7800 € 

[fraatti]

Tuolta voi löytyä myös jotain sinua kiinnostavaa...

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6471.msg81232#msg81232

[kaupunkitila]

Kiitos, linkissä on paljon uutta asiaa minulle. Koetan opiskella. 

[Selvittäjä]

Näin vastaavasta "työt aloitettu" -tulkinnasta ...

Noihin tuki/lupahakemuksiin liittyy sellainen käsite kuin aloituslupa. Sen kun hankkii niin pääsee ajoissa hommiin ilman että tuen/luvan käsittely häiriintyy. Meillä on jotain tehty tuolla aloitusluvalla, varmaan parikin kertaa.

Jatkan projektia näillä vaiheilla:
...
5. Kaivaa oja teknisestä tilasta (talosta) ja anturan ali lähelle kaivon sijaintikohtaa (ei kuitenkaan liian lähelle)
- haluaisin tämän tehdä mahdollisimman pitkälle, ennen porausta, jotta selviää mahdolliset esteet (kallio, isoja kiviä?) jotka vaikuttaisivat vaakaputken kulmaan.
...

Minä en muuten kaivaisi ojaa etukäteen, nimimerkki "Kokemuksella"
Sinne ojakaivantoon tulee yleensä vettä, maasta tai pilvistä. Sitten kun kuljet siellä esim. pohjaa tasaamassa niin se vesi muuttuu liejuksi. Tyhjät putket kelluvat siinä. Sitten tulee joulukuu ja se lieju jäätyy... Liitteenä yksi kuva joka ei kyllä riitä kuvaamaan omia tunnelmia.

Sinuna pyrkisin yhdessä päivässä tekemään kaivannon ja putket sinne peittokuntoon.

[kaupunkitila]

Kuva on havainnollinen. Kaivan urat kaivonporauksen jälkeen ja yhden päivän aikana, niin ei tule vesi uriin.

Etenen KS Geoenergi:n kanssa niin, että kun tulevat poraamaan, osoittavat tarkan mikrosijainnin. Ehdotan teknisesti kannaltani "sopivinta kohtaa" (kuvassa 1. viestissä) ja kuuntelen mitä mieltä poraaja on.  Alustava kyllä on jo toimenpidelupahakemukselle.

Kiitos taas vinkeistä!

[kaupunkitila]

Lämpökaivon poraus on meneillään parhaillaan Vantaalla.

Pari näkökulmaa tuoreesta muistista:
- kaivon sijainti on kutakuinkin ketjun 1. viestissä olevan liitetiedoston mukainen.
- kaivo on suositusetäisyyttä olennaisesti lähempänä taloa.
- olin koekaivanut lapiolla pihaa aiemmin, ja katsonut 35-55cm syvyydessä olevan kallion pinnanmuotoja. Osoitin paikan kohdalta josta saa eristettä putkille hyvin (eli hiekkaa kallion päällä +50cm), ja etäisyys on mahdollisimman lyhyt pannuhuoneeseen, ja saa suoran vedon.
- porauskohta on melkein niin lähellä taloa kuin voi olla, poraustornin koskettamatta katon reunaa.
- kyselin n. 100m päässä sijaitsevan naapurin maalämpökaivon porauksesta, miten paljon vettä tuli jne. Ei kuulemma tullut juuri yhtään vettä porauksen aikana. Tämä sai vakuuttuneeksi uskaltaa porata lähelle taloa. Lisäksi varmistuin vesi pääsee valumaan jonnekkin, jos sitä sattuu tulemaan paljon.
- kun porauskohdan ympäriltä oli kaivettu kallion pintaan, alkuvaiheen poraus ei tärytä maata, ja siten vähentää tärinää rakennukselle. Kädellä tiiliseinää koettaen, ei tärissyt seinä juurikaan, samalla tavalla kuin iskuporakoneella poratessa ruuville reikää ehkä täristäisi, ei sen enempää.
- kallio on kiinteä, ainakin ensimmäiset metrit oli pelkkää kovaa tavaraa. Poikkeuksellista oli kallion väri, valkoinen, monta vuotta olivat kuulemma poranneet, eikä samanlaista ollut ennen. Kallion pinta oli kuivanakin öljymäisen liukkaan oloinen, pyöreämuotoinen, ehkä jotain kvartsia on kallioperä.
-- jos tekisin uudestaan, kaivuukuopan tekisin hieman pienempänä (vettä ei kerry sitten kuoppaan), ja pääsee valumaan maanpintaa pitkin pois
-- kävin täyttämässä kuopan poraajien lähdettyä yötauolle
- alkuporaus oli hyvin kevyesti, tärinän vähentämiseksi
- keli on joulukuuksi lämmin, vesikeli, eikä maa ole lainkaan jäässä
- porauskone on telaketjuilla liikkuva. Vastaava kuin ketjussa linkitetty keltainen, mutta eri värinen. Mahtui juuri sopivasti rakennusten väliin ja vähän vinottainkin.
- Illalla ehkä tiedän enemmän miten homma lopulta meni.

[Täystiili]

Tunnut löytäneen sopivan paikan kaivolle porausehtojen mukaisesti, mutta sitten se olennainen kysymys, kuinka syvälle on tarkoitus porata? Eli millainen energiankulutus kiinteistöllä on aikaisemmin ollut lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen ja minkälaisen mlp ja järjestelmän olet ajatellut hankkia?

[tomppeli]

Lämpökaivon poraus on meneillään parhaillaan Vantaalla.
Poikkeuksellista oli kallion väri, valkoinen, monta vuotta olivat kuulemma poranneet, eikä samanlaista ollut ennen. Kallion pinta oli kuivanakin öljymäisen liukkaan oloinen, pyöreämuotoinen, ehkä jotain kvartsia on kallioperä.

Valkoinen kallio voi olla juurikin tuota valkoista kvartsia (λ = noin 6.0 W/m°C), joka on lämmönjohtavuudeltaan erittäin hyvää.
Se voi myöskin olla kalkkikiveä, joka on sekin valkoista.
Kalkkikivi (λ = noin 2.0 W/m°C) puolestaan on erittäin huonosti lämpöä johtavaa.
Jos kohdalle sattuu kalkkikallio, tarvitaan tavallista syvempi kaivo, juuri tuon huonon lämmönjohtokyvyn takia.

[fraatti]

Valkoinen kallio voi olla juurikin tuota valkoista kvartsia (λ = noin 6.0 W/m°C), joka on lämmönjohtavuudeltaan erittäin hyvää.
Se voi myöskin olla kalkkikiveä, joka on sekin valkoista.
Kalkkikivi (λ = noin 2.0 W/m°C) puolestaan on erittäin huonosti lämpöä johtavaa.
Jos kohdalle sattuu kalkkikallio, tarvitaan tavallista syvempi kaivo, juuri tuon huonon lämmönjohtokyvyn takia.

Näin joskus gtkn sivuilla kartan missä on että mitä kivilajia tms tuolta voi ajatella tulevan... totuus tietysti voi olla muutakin.. meillä ainakin tuli perus harmaata graniittia...

[kaupunkitila]

Kaivolle tuli syvyyttä 250 metriä.

Täytyy huomenna ihmetellä kivilajin väriä. Aika harmaalta se kyllä tänään näytti, vähän niinkuin vaaleahko graniitti.

Otan porausjätettä ehkä vähän purkkiin niin voi kysyä joltain tietävämmältä.

Minulla on kaivon mitoituksen osalta vähän nurinkurinen laskukaava: tehdään kaivo ensin, ja sen mukaan mitoitetaan muut komponentit. Talon koko on noin 150m2, 1975 valmistunut 1-kerroksinen tiiliverhoiltu talo.

Sitä laskeskelin, että minulla ei ole varaa tehdä liian matalaa kaivoa. Kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, suojaetäisyys vedenottamolle täyttyy nykysäädöksillä, mutta porauslupien osalta uskoisin ne on nyt käytetty. Vajaa 20 metriä per tunti meni poraus, ymmärtääkseni keskimäärin menisi noin 30 metriä tunnissa, valmistelut ja töiden lopettelut veivät aikaa sitten vielä päälle.

Kiitos kaikista kommenteista ja neuvoista, ne ovat olleet hyödyllisiä.

[kaupunkitila]

Jos saat teetettyä kaivon tämän vuoden puolella niin saat jaettua kotitalousvähennykset kahdelle vuodelle, siitä tulee iso säästö.

Kiitos tästä vinkistä.   

Se tosiaan piti vielä sanoa, että aikaistin kaivon porausta..   putkien laitto sitten vuodelle 2016.

[fraatti]

Kaivolle tuli syvyyttä 250 metriä.

Minulla on kaivon mitoituksen osalta vähän nurinkurinen laskukaava: tehdään kaivo ensin, ja sen mukaan mitoitetaan muut komponentit. Talon koko on noin 150m2, 1975 valmistunut 1-kerroksinen tiiliverhoiltu talo.

Sitä laskeskelin, että minulla ei ole varaa tehdä liian matalaa kaivoa. Kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, suojaetäisyys vedenottamolle täyttyy nykysäädöksillä, mutta porauslupien osalta uskoisin ne on nyt käytetty. Vajaa 20 metriä per tunti meni poraus, ymmärtääkseni keskimäärin menisi noin 30 metriä tunnissa, valmistelut ja töiden lopettelut veivät aikaa sitten vielä päälle.

Kiitos kaikista kommenteista ja neuvoista, ne ovat olleet hyödyllisiä.

Ohhoh!

Nyt on sitten kaivossa varaa vaikka torppaa hiukan laajentaisikin. Olethan tietoinen että syvässä kaivossa saattaa olla ongelmia saada riittävää virtausta aikaiseksi?

Tosin talosi koon perusteella hihasta heitettynä et varmaan ainakaan yli 8kW konetta tarvi jolloin virtauskin jää vielä maltilliseksi. Tuollainen kaivo kun menisi joissain tapauksissa 15kW koneenkin perässä lämmöntuoton osalta.

No tuleepahan ainakin coppi oleen kohdallaan kun liuos nousee kun geysiristä 

Raportoihan muutenkin kuinka homma etenee. Näitä on mukava aina lueskella kun seassa on muutama kuvakin. 

[Roori]

Se tosiaan piti vielä sanoa, että aikaistin kaivon porausta..   putkien laitto sitten vuodelle 2016.

Eikö pelota kaivon romahtelu ja tukkiutuminen niin ettei putket mee enää reikään?
Laittaisin kyllä heti putket perään kun porakärki on saatu pois...

[tomppeli]

Kaivolle tuli syvyyttä 250 metriä.
Talon koko on noin 150m2, 1975 valmistunut 1-kerroksinen tiiliverhoiltu talo.

Rakennusta sen paremmin tuntematta ja
vain rakennusvuoden ja alan perusteella laskien tarvittava maksimi lämmitysteho saattaisi olla noin 9,5 kW.
Maakierron virtaukseksi tarvitaan silloin noin 0,42 litraa/sekunti, COP -arvolla 3,5 ja Dt -arvolla 4 K.
Ja, kaivo riittää.
Tämä ei perustu mihinkään luotettavaan tietoon rakennuksesta!
On siis vain arvailua!

[kaupunkitila]

Valitan tosiaan kuvien puutetta toistaiseksi, jotain häikkää tiedostojen siirrossa puhelimestani.
- lataan jotain kuvia mahdollisimman pian.

Kiitokset Tomppelille alustavista laskelmista. Näitä tietoja tosiaan tarvitsen kohta.  Tuo 9.5kw ja virtaustiedot kuulostaa hyvältä. Palaan niihin vielä.

Laittaisin kyllä heti putket perään kun porakärki on saatu pois...

KS Geoenergi tulee heti maanantaina laittamaan putket koloon.  Putket ja nesteet kuuluu toimitukseen.

Nyt status on:
[ x ] talon sisällä on pannuhuoneeseen piikattuna/kaivettuna noin 40-50cm leveä roilo
[ x ] kaivo on porattu
[   ] talon ulkopuolella tein tänään vähän uraa kaivon luokse - tarvitsee viimeistellä
[   ] roiloihin olisi tarkoitus sovittaa viemäriputket ENNEN kuin putkien laitto on maanantaina
[   ] talon anturaan tarvitsee porata reikä (-t) - putkien laiton yhteydessä
[   ] vaakaputkien veto pannuhuoneeseen saakka

Tavoite olisi, että tosiaan maanantaina vaakaputket vedettäisiin kerralla lopullisille paikoilleen. Vähentää työmiesten juoksemista / matkustelua.

Porausjätettä varten kaupunkitilalle tuli n. 2.5m x 6m x 1.5m (korkeus) siirtolava. Siihen kertyi vettä aika paljon, laitoin letkulapposysteemin (painovoimaisen) menemään läheiseen ojaan. Vesi on nyt melkein kirkasta, painavampi kiviaines on painunut pohjalle, kun porauksen päättymisestä on aikaa 1 vuorokausi.  Tuntuu tämä lapposysteemi toimii hyvin, imu on niin pientä että se ei sekoita kiinteää ainetta mukaan. Eilen ei uskallettu KS Geoenergin kanssa porauksen aikana laittaa sähkömoottorilla tyhjenemään ojaan, kun se vesi oli niin sameaa, ja oja päättyy naapurin pihaan.  Mutta nyt tulee tosiaan melkein kirkasta vettä, mineraalipitoista lähdevettähän se on.

Se vesi pitää saada pois siirtolavalta, koska noestettaessa kuorma-autoon kyytiin, se lava kallistuu voimakkaasti, jolloin pihalle valuisi kuutiokaupalla vettä hetkessä, voisi aiheuttaa vahinkoa, ja varmasti sotkua. En tuota olisi itse hokannut, kiitos vaan poraajalle vinkistä.

[jm82]

Onnistuiko keruuputkien laittaminen hyvin? Tuliko tulvaa tuossa asennuksen aikana?

[kaupunkitila]

No niin no, kun kerran kysyit, niin kyllähän siinä tulva meinasi tulla keruuputkien asennuksen yhteydessä.

Tosiaan, kun kaivo on 250 metriä syvä, ja se on melkein täynnä vettä, se vesi tulee kaivosta ulos samaa tahtia kuin putkia laskee kaivoon.

Se alkoi vesi nousta sokkelia pitkin ylöspäin urassa jonka olin kaivanut. Keskeytettiin pyynnöstäni putkien laskeminen, ja onneksi asentajilla oli mukana uppopumppu, jolla pumpattiin vesi pois ja laskettiin putket alas saakka.

Asentajilla ei ollut mahdollisuutta porata anturan läpi tarvittavia aukkoja. Putket asennettiin kaivoon, ja vaakaputket jätettiin maan päälle odottamaan. Järjestän anturaan reiän, ja asettelen putket paikalle itse. Tämä järjestely sopii ihan hyvin.

Ohessa muutama kuva:

1) Poraus alkamassa


2) Tältä pora näyttää uutena
 

3) Kaikki telineessä olleet 200m putkea ja lisäputket 50m ovat kaivossa, viimeinen putki on menossa


4) Terä näyttää porauksen jälkeen tältä
- alunperin nystyrät olivat "pallon" muotoisia, nyt niistä on kulunut pois vähän.


5) Porauksen jälkeen seuraavana aamuna, lavalla vähän myös maata mitä lapioin lavalle
 

6) Kaivo etualalla


7) Piikkasin laatan halki
- kaivaminen oli hikistä puuhaa, laatan alle oli laitettu paljon isoja kiviä



8 ) Tältä näyttää putket asennettuna
- olen kaivanut kaivolta ovelle kaiken maan pois kallion pintaa myöten
- kallio on itseasiassa punertavaa, jos sitä koettaa piikata, jälkikohta on valkoinen, vähän samaan tapaan kuin lyö kaksi graniittikiveä yhteen. Veikkaan kallio sittenkin on graniittia, ja vaalea jauheen koostumus johtuu siitä, että alku porattiin erittäin hitaasti/varovasti. Aivan talon vieressä kallion pinta on kyllä kaunis, näyttää vähän kuin marmoripöytä, mutta ehkä vesi on vuosien kuluessa tehnyt pinnan.

- kaivo (kallio) on nyt ehkä 45-50 cm syvyydessä maan pinnasta.
- anturaan reiän teko ja putkien siirtäminen sisälle olisi seuraavaksi

[Selvittäjä]

Jäikö tuo kaivoputkien ja vaakaputkien kulmakohta turhan ylös?

[kaupunkitila]

Jäikö tuo kaivoputkien ja vaakaputkien kulmakohta turhan ylös?

Moi joo hyvä huomio. Asentajat tarkoituksella nostivat letkuja vähän ylöspäin, niin saan helpommin taivuteltua letkut sisälle.
- Tuossa korkissa on ruuvit joita löystämällä kantta saa pyöritettyä, ja se kanssa helpottaa letkujen vientiä sisälle.
- Sitten kun olen saanut vietyä letkut anturan läpi sisälle, ja pannuhuoneen takaseinälle, kiristän ruuvit ja työnnän kaivoputket sisälle.

Ihan hauska juttu tää maalämpöprojekti.

Laitan taas kuvia kun etenee.

Kiitos