Mitoitus/suunnittelu: saneerattava hirsitalo, 160m2, myöhemmin 145m2 lisätilaa

[Tku]

Terve! Minulla on vaikeuksia suunnitella ja mitoittaa järkevintä lämpöratkaisua saneerauskohteeseen, johon on jatkossa tulossa lisää asuinkäyttöön lämmitettyä tilaa. Kyseessä on -51 rakennettu suoralla sähköllä lämpiävä hirsirunkoinen talo Turussa. Seinässä pinkopahvit, hirsi, tervapaperi, lautaverhoilu. Talo on rakennettu rinteeseen. Ikkunat ovat 2-lasiset. Ulkomitat 10mx17m. Ei vesikiertoa. Painovoimainen ilmanvaihto. Alapohjassa turvetta/sammalta ja yläpohjassa purua. Rakennuksen alla keskellä betonipohjainen kellari ja tätä kiertää maapohjainen kellari.

Tällä hetkellä lämitettynä tilana on alakerta n. 160m2 ja 490m3. Arvioisin tilojen ja veden lämmitykseen kuluneen n. 25 000 – 30 000 kWh/v. Ajatuksena on vaihtaa suora sähkölämmitys järjestelmään, joka olisi pitkällä tähtäimellä edullisin. Suunnitelmana olisi n. 5-10 vuoden kuluttua eristää asuinkäyttöön vintti, jonka kooksi tulisi n. 145m2 ja 250m3. Vintin tila jäisi yhtenäiseksi avoimeksi tilaksi. Vintin lattia tullaan vaihtamaan, joten samalla pystyisi rakentamaan lattialämmityksen. Myös alakerran kylpyhuoneeseen (21m2) voisi laittaa lattialämmityksen, mutta muualle alakertaan ollaan mietitty pattereita.

Mikä mahtaisi olla optimaalisin tapa toteuttaa lämpöjärjestelmä pitkässä juoksussa? Mitoittaa saman tien suuri pumppu ajatellen myöhemmin käyttöön otettavaa tilaa? Vai mitoittaa maalämpö alakerralle ja laittaa myöhemmin yläkerralle ilmanlämpöpumppu? Vai pystyisikö jotenkin maalämpöpumpun tai patterijärjestelmän tehoa lisäämään myöhemmin niin, että vintillekkin riittäisi. Olen jo muutamia tarjouksia kysynyt maalämmöstä mitoitettuna sekä ala- että yläkertaan ja tarjottujen pumppujen tehot vaihtelevat melko paljon 12-20kW.

[Tipi]

Järkevintä on laittaa koko talo maalämmölle. Tuon ylimitoitus ongelman saa helposti ratkaistua tulistusvaraajallisella pumpulla, jossa on riittävän iso lämmitysvesivaraaja. Reilun kokoinen varaaja takaa sen, että koneen käyntijaksot ovat järkevällä tasolla myös ilman yläkertaa.

Tomppeli varmaankin laatii sinulle lämpöpumpun / kaivon mitoituksen, niin saat vertailupohjaa tarjouksillesi. Sähkönkulutus 25 000-30 000 kWh/v kuulostaa aika pieneltä -50 luvun talolle, poltatteko paljon puita lisäksi?

[Roori]

Järkevintä on laittaa koko talo maalämmölle. Tuon ylimitoitus ongelman saa helposti ratkaistua tulistusvaraajallisella pumpulla, jossa on riittävän iso lämmitysvesivaraaja. Reilun kokoinen varaaja takaa sen, että koneen käyntijaksot ovat järkevällä tasolla myös ilman yläkertaa.

Tomppeli varmaankin laatii sinulle lämpöpumpun / kaivon mitoituksen, niin saat vertailupohjaa tarjouksillesi. Sähkönkulutus 25 000-30 000 kWh/v kuulostaa aika pieneltä -50 luvun talolle, poltatteko paljon puita lisäksi?

Tarkoitat varmaan yksinkertaisesti sanottuna semmosta systeemiä missä on lämmityspuolella riittävä lämmitysvaraaja, varaaja antaa sen tehojouston jota alumperin ylisuuri pumppu tarvii...oli se sitten tulistus- tai vaihtoventtiilipumppu.

Invertteripumppu esmes nibe F1255 4-16kW antaa myös mukavasti joustoa...enstensk se antais lämmitykseen tehoaluetta vaikkapa 4-10kW ja myöhemmin lisäyksen jälkeen 4-16kW, lämmitysvaraaja myös tuohon jatkoksi kun pattereiden kanssa lämmitellään. Käyttövesi tässä tapauksessa pumpun omasta käyttövesivaraajasta.

[maalämmittää]

Tällaiseen "muuttuvakulutukselliseen" kohteeseen mukautuva invertteri sopii hyvin. Ei tarvitse puskurikapasiteettia laittaa niin paljoa.
Saattaapi myös olla, että tarvitaan kolmen lämpöistä vettä lämmitykseen 1) hulppean kokoiseen kylpyhuoneeseen 2) allakerran pattereille ja tulevaisuudessa 3) yläkerran lattioille (saattaa olla ettei tule betonilaattaa vaan jonkinlainen luovutuslevysysteemi, joka on laatan ja patteriden puolesta välistä).
Mutta yleisimpien pumppujen mallistot hanskaavat useita "osajärjestelmiä".

Eppäilen myös, että tuon kokoisen hirsikohteen kulutus on reilumpi. Toki eteläinen sijainti helpottaa.
Jos arvio kuitenkin perustuu todelliseen kulutukseen, niin kannattaa sitä varmentaa myös paikkakuntakohtaisella lämmitystarveluvulla, jotta oikea mitoitus saavutetetaan. Vuodet kun eivät ole veljeksiä keskenään, mm. 2010 oli varsin kylmä.
Ilmatieteen laitos fmi.fi julkaisee paikkakuntakohtaisia lämmitystarvelukuja.

 

[tomppeli]

Terve! Minulla on vaikeuksia suunnitella ja mitoittaa järkevintä lämpöratkaisua saneerauskohteeseen, johon on jatkossa tulossa lisää asuinkäyttöön lämmitettyä tilaa. Kyseessä on -51 rakennettu suoralla sähköllä lämpiävä hirsirunkoinen talo Turussa. Seinässä pinkopahvit, hirsi, tervapaperi, lautaverhoilu. Talo on rakennettu rinteeseen. Ikkunat ovat 2-lasiset. Ulkomitat 10mx17m. Ei vesikiertoa. Painovoimainen ilmanvaihto. Alapohjassa turvetta/sammalta ja yläpohjassa purua. Rakennuksen alla keskellä betonipohjainen kellari ja tätä kiertää maapohjainen kellari.

Tällä hetkellä lämitettynä tilana on alakerta n. 160m2 ja 490m3. Arvioisin tilojen ja veden lämmitykseen kuluneen n. 25 000 – 30 000 kWh/v. Ajatuksena on vaihtaa suora sähkölämmitys järjestelmään, joka olisi pitkällä tähtäimellä edullisin. Suunnitelmana olisi n. 5-10 vuoden kuluttua eristää asuinkäyttöön vintti, jonka kooksi tulisi n. 145m2 ja 250m3. Vintin tila jäisi yhtenäiseksi avoimeksi tilaksi. Vintin lattia tullaan vaihtamaan, joten samalla pystyisi rakentamaan lattialämmityksen. Myös alakerran kylpyhuoneeseen (21m2) voisi laittaa lattialämmityksen, mutta muualle alakertaan ollaan mietitty pattereita.

Mikä mahtaisi olla optimaalisin tapa toteuttaa lämpöjärjestelmä pitkässä juoksussa? Mitoittaa saman tien suuri pumppu ajatellen myöhemmin käyttöön otettavaa tilaa? Vai mitoittaa maalämpö alakerralle ja laittaa myöhemmin yläkerralle ilmanlämpöpumppu? Vai pystyisikö jotenkin maalämpöpumpun tai patterijärjestelmän tehoa lisäämään myöhemmin niin, että vintillekkin riittäisi. Olen jo muutamia tarjouksia kysynyt maalämmöstä mitoitettuna sekä ala- että yläkertaan ja tarjottujen pumppujen tehot vaihtelevat melko paljon 12-20kW.

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan aloitusviestiisi.
Arvioit tilojen ja veden lämmitykseen kuluneen n. 25 000 – 30 000 kWh/v.
Se tosiaan näyttää liian pieneltä.
Laskelmaan jää epävarmuutta siksi, että ulkovaipan rakennetiedot ovat vajavaiset.

Nyt tein laskelman sillä oletuksella, että yläkerta tehdään lämpimäksi suunnilleen 2010 RAK määräysten mukaisesti.
Samalla oletin, että ullakon lämpimien tilojen ulkopuolelle jääville välipohjan reunakaistoille lisätään eristevillaa.
Muutoin alakerta pysyy entisellään.

Sinänsä alakerran ulkoseiniin kannattaisi laittaa ulkopuolelle ainakin 50 mm tuulensuojalevy parantamaan talon ilmanpitävyyttä ja lisäämään lämpöeristystä.
Ulkovuorilaudoitus menisi kyllä silloin uusiksi.!
Vielä parempi olisi, jos villaa lisättäisiin enemmänkin.
Yläpohjien eristäminen puhallusvillalla on helppo ja edullinen tapa parantaa lämmönpitävyyttä.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava! Ei ole mikään takuumitoitus.

[Tku]

25 000-30 000 kWh on arvioitu siten, että vuoden kokonaissähkönkulutus oli sähkölaskujen mukaan n. 35 000kWh ja tästä vähensin arvion käyttösähköstä ja ulkorakennuksen (n. 40m2) osavuotisen (n. 7kk) lämmityksen n. 15 asteiseksi. Lämmön kulutukseen vaikuttaa varmaan myös sijainti etelärinteessä ja se, että osassa huoneista lämpötila on ollut matalampi (ulkoeteinen n. 5m2 ehkä 15 astetta lämmityskaudella ja sali 62m2/210m3 n. 17 astetta). Halkoja poltettiin tuona vuonna sen verran vähän, etten ole niitä ottanut huomioon.

[tomppeli]

25 000-30 000 kWh on arvioitu siten, että vuoden kokonaissähkönkulutus oli sähkölaskujen mukaan n. 35 000kWh ja ...

Ok.
Jos haluat voin lähettää koko laskelman sinulle tavallisen sähköpostin liitetiedostona, jotta voit itsekin muutella siihen arvoja.
Laskelman avaamista varten tarvitset omalle tietokonneellesi asennetun LibreOffice -toimisto-ohjelmiston, jonka voi ladata ilmaiseksi netistä.
Tämä on ilmaisohjelma, jonka lataaminen ei ole laitonta.

[tomppeli]

Itse saattaisin miettiä sellaistakin ..

Tässä kohteessa alakerran kulutus on noin 70% kokonaiskulutuksesta,
joten yhden kaivon kerrallaan tekeminen ei toimi.

Yläkerran tekeminen lämpöiseksi vähentää alakerran kulutusta, kun alakerran välikatto on ilmeisen huonosti lämpöeristetty.
Sinänsä aloittajan talossa olisi kustannustehokasta tehdä jonkinlaista energiaremonttia.

Olisi hyvä kartoittaa rakennuksen lämpövuodot kuvaamalla talviaikaan lämpökameralla rakennuksen ulkovaippa sisäpuolelta.
Luultavasti löytyy kylmiä ovia, ikkunanpieliä, katonnurkkia, lattiaa..
Voisi sitten miettiä, mitä alkaa tekemään.

[maalämmittää]

... Olen jo muutamia tarjouksia kysynyt maalämmöstä mitoitettuna sekä ala- että yläkertaan ja tarjottujen pumppujen tehot vaihtelevat melko paljon 12-20kW.

Jotkut kauppiaat haluavat "kaupan kotiin" ja tarjoavat alarajalle (tai sen alle, jolloin sun sähkölasku kasvaa).
Jotkut mitoittavat reilusti, sinun eduksesi, vaikka tulee kallimmpi ratkaisu (ehkä tämä edustaa ammattitaitoa ja vastuuta pidemmälle).

Nykyiseen tilanteeseen sun tuskin kannattaa niinkin isoa investointia kuin maalämpö on tehdä, vaan mitoittaa "lopputulemaan".

Ja mitoituksessa kannattaa olla periaate, mieluummin 10% yli kuin 10% ali.
Ei ole haittaa, jos kone kovallakin pakkasella hiukan huilii 

[maalämmittää]

Ajatelmia aamulla ...

Lopputulemassa tarvitset suunnilleen 15-17kW pumpun ja niin isoissa pumpuissa esim. Nibellä ei ole integroitua käyttövesivaraajaa eli silloin tarvitsee olla erillisvaraaja käyttövedelle.
Isojen pumppujen tuottama energia pitää saada siirtymään käyttöveteen ja se ei onnistu kovin pienellä varaajalla.
Eli mainittu 4-16kW invertteri-malli, jossa on integroitu käyttövesivaraaja voisi olla tässä mielessä passeli.

Kuinka iso joukkue tulee taloa asuttamaan ?
Onko tarpeen olla käyttöveden kierrätys ?
Onko käyttöveden kulutus suuri, onko ammeita etc. nyt tai suunnitelmissa ?
Onko tekninen tila olemassa, jonne "lämpökeskus" tulee ?

Tunnen vain Nibe pumppuja, siksi käytän niitä esimerkkinä. Epäilen että muilla merkeillä menee mitoitukset ja ratkaisut suunnilleen samaan tyyliin.
Meillä on Nibe pumppu ja on toiminut ongelmitta. En kuitenkaan kauppaa/suosittele mitään.
Kaikista TOP 5 merkeistä saa toimivan kokonaisuuden, oli sitten suomipumppu tai ruotsipumppu, scrolli tai mäntä, invertteri tai ON/OFF.

Hätäinen (et sinä) ottaisi nyt ja heti esim. 12kW koneen (integroidulla KV-varaajalla + erillisellä puskurivaraajalla), joka saattaisi riittää nykyiseen kulutukseen ja olla halvin, niin laajennuksen jälkeen voi mennä iso osa lämpösysteemiäkin vaihtoon.

BTW: 12kW ja 17kW koneiden hintaero on noin 750€ (lähde: Taloon(piste)com).

[jm82]

Samaa mieltä että ei ainakaan kannata valita sellaista maalämpöpumppua joka ei riitä koko talolle. Jäsen Euroshopperilla muuten taitaa olla aika isokokoinen kompura ja pienemmälläkin olisi vielä mennyt, eli joku samantyylinen ratkaisu ehkä?
Täällä oli pari makuuhuonetta viileämpänä ja 10kW mahtaa olla vähän ylitehoinen. Sähkölaskut on olleet silti aika olemattoman pieniä. Kaivokin tuli mitoitettua niin että se ainakin pitäisi varmasti riittää.

Paljonko muuten oli mitoitettu kaivoa tarjouksien 12 ja 20kW pumpuille ja jos niitä välimalleja oli myös?

" pystyisikö jotenkin maalämpöpumpun tai patterijärjestelmän tehoa lisäämään myöhemmin niin, että vintillekkin riittäisi"

Tuollainen saattaisi onnistua invertteripumpulla jossa ensin tehoa olisi rajoitettu ohjelmallisesti. Myöhemmin vaikka porattaisiin vielä kolmas kaivo yläkertaa varten. Tämä siis taitaa olla huono vaihtoehto mutta periaatteessa onnistuu. Jos alakertaa varten olisi ensin 2x130m kaivot ja yläkertaa varten myöhemmin kolmas 130m kaivo. Kovasti riippuu talon eristeistä että paljonko kaivosta otetaan energiaa ja miten iso pumppu kuuluisi olla.

[maalämmittää]

Täällä oli pari makuuhuonetta viileämpänä ................
...... myöhemmin kolmas 130m kaivo.

Mitoituksessa kaikki tilat normihuonelämpöön.
Perustelu: Tarpeet  muuttuu ja ennustaminen on vaikeaa.

Eiköhän nyt sentään kahdella kaivolla tulla toimeen.... pahasti keulii