F1145-17 Käyttöveden lämpotila

[akiko]

Minulla on kosteiden tilojen lattialämmitys kiertävällä käyttövedellä. Kesällä kun ei lämmitystä käynnistyy pumppu kolmesti vrk:ssa, joista arvioisin yhden kerran laattalattioiden vuoksi. Eli pumppu käy 8 t välein n. puoli tuntia kuluttaen keskim. 140 kWh/kk. Minulla on Danfoss DHP-H 8 kW ja 160m kaivo ja 152 patterilämmintä tilaa ja neljässä pisteessä kostean tilan lattialämmitys. Kaikkiaan pumppu (oma mittari) vienyt kahdessa vuodessa alle 10000 kWH. Eli pätkäkäynti ei ole välttämättömyys kesälläkään märkätilojen käyttövesilämmityksessä. Kierto on muuten kuristettu venttiilillä, niin että lattiat tuntuvat hieman lämpöisiltä. 

[MR_Timppa]

Yllätys yllätys, nyt tuli rautakaupalta uusi toinen 300 litrainen lämminvesivaraaja . Se täytyy vissiin kytkeä toimintaan. Olen tässä tänään selvitellyt kuinka se pitäisi oikeaoppisesti kytkeä. Soitin Nibelle ja kas kummaa. Puhuin kahden eri henkilön kanssa tai toinen oli sähköpostin välityksellä. Sain kuitenkin ristiriitaisia tietoja. Toinen sanoi, että ne kuuluu kytkeä sarjaan ja toinen taas käski laittaa rinnan. Kumpaa nyt sitten uskoisi. Itse olin ajatellut, että ilman muuta ne kuuluisi kytkeä rinnan, koska silloinhan kyseessä olisi ikään kuin yksi iso säiliö. Veden virtaus pitää vain varmistaa linjasäätöventtiileillä. Eli tuleva lämmin vesi jaetaan kahteen varaajaan ja paluu pumpulle samaa linjaa pitkin takaisin. Vai onko jotain muuta ideaa ja perusteluja ?

[Peca]

Minä kytkisin sarjaan vastavirtausperiaatteella eli kylmä käyttövesi sisään sen varaajan alaosaan, mistä lämmitysveden paluu lämpöpumpulle ja kuuma puoli päinvastoin. Näin saadaan lauhtumislämpö alemmas. Käyttöveden teon käynnistysanturi siihen varaajaan mihin tulee kylmä käyttövesi.

Paljonko on kv-varaajien lämmityskierukoiden sisähalkaisija ja paljonko on kierukoiden pituus?

-Peca-

[MR_Timppa]

Paljonko on kv-varaajien lämmityskierukoiden sisähalkaisija ja paljonko on kierukoiden pituus?
-Peca-

Täytyypä jostain selvittää. Tilavuus kierukalla on 8,8 lirtaa (http://www.nibe.fi/nibedocuments/12054/M10947-1.pdf) . Tuossa dokumentissa on jotain tietoja tästä varaajasta. Malli on se 300 VPB RST. Tuo kuvaamasi kytkentä tapa kuulostaa kyllä ihan järkevältä sekin. Ongelma on ollut se ,että palaavan veden lämpötila on ollut liian korkea, ennen kuin esim. 52 asteen lämmityspyynti on saavutettu.
EDIT. Tässä vielä linkki asentajankäsikirjaan (http://www.nibe.fi/nibedocuments/8812/031292-4.pdf)

[Peca]

1145/17kW koneen suurin sallittu ulkoinen painehäviö on manuaalin mukaan nimellisvirtauksella 0,4 l/s 55kPa.
Varaajan manuaalin taulukon mukaan 0,4 l/s virtauksella yhden varaajan painehäviö on n. 37kPa.
Kahdella varaajalla sarjassa kierukoiden, yhdysputkien, mutkien, mutapussin ym. painehäviö nousee helposti yli 55kPa.

Edellisen perusteella asentaisin varaajat kuitenkin rinnankytkennällä.

Säädä asennuksen jälkeen kiertovesipumpun teho niin käyttövesiajoon , että dT vaihtimen yli (meno-paluu erotus) on 10K luokkaa. Saat mahdollisimman kuumaa vettä varaajien yläosaan.

-Peca-

[MR_Timppa]

No niin, putkimies kävi tänään tutkailemassa toisen kv-varaajan kytkentä asioita ja huomasi, että oli aikaisemmin kytkenyt kierukalle menevän kuuman veden väärin. Eli paluu ja syöttö oli väärinpäin. Onkohan tuossa se suurin ongelma, jonka johdosta ei ole saatu riittävän lämmintä vettä tehtyä ? Tulee ylihuomenna (ke) korjaaman kytkennän oikein päin. Ei vielä laiteta toista lämminvesivaraaja rinnalle vaan odotetaan tuloksia kun saadaan vesi kiertämään oikeaan suuntaan. Mielenkiintoita nähdä kuinka iso vaikutus sillä on vai onko juurikaan eroa. Keskiviikkona ollaan viisaampia. Aika outo moka, mutta sattuuthan niitä... Itselläni ei edes ole tullut mieleen tuollainen vaihtoehto 

[maalämmittää]

2.4 kuvaparista olisi ehkä ammattimies päätellyt kytkentävirheen.
Itse päättelin, että käyttöveden kierrätys sekoittaa varaajaa niin ettei vesi kerrostu.
No, onhan tuossa referenssiarvo käyttäytymisen vertailuun.

[justus01]

Onkohan tuossa se suurin ongelma, jonka johdosta ei ole saatu riittävän lämmintä vettä tehtyä ?

Ei taida olla paljon merkitystä.

Käppyröistä näkyy hyvin, että kompura pystyy nostamaan varaajan lämpötilaa vain 2..3 asteella yhden käyntijakson aikana vaikka pyynti on luokkaa 7 astetta, koska lämpö ei siirry riittävän hyvin varaajaan. Pumppu teke 2..3 lämmitysjakso ennen kuin se saa ladattua 7 asteen edestä energiaa varaajaan ja taukojen kanssa tuon 7 asteen korotus ottaa aikaa melko paljon verrattuna siihen, että se voitaisiin tehdä yhdellä lämmityksellä

Karrikoitu/yksinkertaistettukuvaus mitä tuossa tapahtuu:
Pumppu lämmittää noin 15 kw teholla, noin 10...12 kW teholla se lämmittää 300 käyttövesivaraajaa ja noin 3..5 kw teholla se lämmittää kierukassa kiertävää vesimassaa (10..15 litraa). Kierukan vesi saavuttaa suurimman sallitun paljon ennen kuin varaajan lämpötila nousee pyydetyllä 7 asteella...

[MR_Timppa]

Ei taida olla paljon merkitystä.

Niin se saatta olla. Tosin oman vaillinaisen päättelyketjun tuloksena ajattelin, että kun se vesi kiertää kierukassa normaalisti (jos tämä pitää paikkansa) ylhäältä alaspäin niin nyt kun ne on kytketty väärinpäin on vesi kiertänyt alhaalta ylös, jossa vesi on yleensä paljon lämpimämpää jonka seurauksena pumpulle palaava vesi on normaalia kuumempaa. Eli voiko käydä niin, että varaajan yläosassa oleva lämmin vesi alkuvaiheessa jopa lämmittäisi kierukassa olevaa vettä joka palaa pumpulle. Saattaapa se kierukassa oleva vesi myös aluksi myös jähdyttää varaajassa olevaa vettä. Mene ja tiedä, tämä on vain tälläistä päätöntä pohdintaa. Tosiasia on kuitenkin se, että kierukan teho versus pumpun teho eivät kohtaa. Pumppu vie voiton  Mutta ihan mielenkiintoista nähdä minkälainen vaikutus kiertosuunnalla on. Laitan tänne lokit tulemaan niin voi vertailla parinpäivän eroja.

[maalämmittää]

Epäilen myös ettei dramaattista muutosta tule, mutta eiköhän tuo mene parempaan suuntaan.
Em. käyristä katselin että sinulla nousee BT6 n. 7C ja BT7 n.1C. Tätä suhdetta muutos "korjaa", eli saat käyttöön lähtevän veden hiukan kuumemmaksi.
Mulla  nousee BT6 n. 4C ja BT7 n. 3,5C.

Mun 200l varaajan teho on manuaalin mukaan 11,9kW (60/50C) ja kuitenkin 10kW pumpulla katkeaa KV-tuotanto korkeasta menolämpötilasta.

[MR_Timppa]

Oikeassa oli veikkaukset. Ei ollut kauhean isoa eroa kun kierukan tulo/meno laitettiin oikeinpäin, mutta ihan mitattavissa olevat. Ylälämpötila nousi muutaman asteen. Sitten kytkettiin toinen kv-varaaja rinnalle ja tilanne muuttui  . Nyt lämpötilat ovat sellaiset kuin säädökset edellyttävät. Nyt täytyy vain löytää optimaaliset säädöt kohdilleen. Linjasäätöventtiilit täytyy saada oikeaan kuristukseen ja kiertovesipumppu oikeaan nopeuteen. Pari päivää saatat kulua aikaa näin optimistisesti ajatellen. Laitan huomenna loki tiedoston tänne, josta näkee sen kierukka muutoksen ja nykyiset toiminnat.

[maalämmittää]

Kuinkas tässä lopuksi kävi ?
Miten kytkennät (varaajat ja niiden lämmitys) laitettiin ja kuinka kone käyttäytyy nyt ?