Nibe F1245 10 kW tehot kateissa.

[Nibetys]

Osaako kukaan neuvoa yksinkertaista tapaa testata ko. lämpöpumppu.

Käyttövesi lämpiää ok (tai enpä tiedä kun en ole koneen vieressä tällä hetkellä) , mutta lämmityksen kanssa ongelmia.

Pumpun mitoitus on riittänyt tähän asti. Otin aikoinaan isomman (10kW) kuin mitä kauppiaat (8kw) suosittelivat. Talossa kaksi jakotukkia lattialämmölle yläkerta ja alakerta sekä vesikiertoiset patterit kellarissa. Lattialämmitys tehty lämmönluovutuslevyillä molemmissa kerroksissa ja patterit Purmon matalaenergia mallia kaksilehtiset.

Lämmitysjärjestelmään kuuluu ukv100 puskurivaraaja ja ylimääräinen shuntti (Niben ) systeemi johtuen noista pattereista ja lattialämmöistä.

Aikaisemmin on lämpöä riittänyt jopa liian kanssa. Tänään töihin lähtiessä huomasin, että on hiukan viileää ja kävin katsomassa miten pumppu toimii.

Menolämpö (BT2) ei meinaa saavuttaa laskettua menolämpöä. Aikaisemmin menolämpö on kivunnut reilusti yli lasketun. Niben oma sisäinen kiertovesipumpun  olen aamulla joutunut laittamaan 15% nopeudelle, että lämmöt tavoittaa lasketun vedenlämmön.

Nyt näyttää siltä , että jos pakkanen kiristyy niin lämmöt eivät riitä.

Vajaan parin vuoden aikana pumppu on toiminut hyvin.

Eli olisi tarvis saada hyvä ja yksinkertainen testaus tapa kokeilla tuota pumpun lämmöntuotto kapasiteettia.

En pääse pumpun viereen matkan takia mutta lisätietoja voin antaa muistinvaraisesti.

Toivottavasti joku sai sen verran selvää, että voi antaa jotain vinkkiä.

[Matias]

Tänään töihin lähtiessä huomasin, että on hiukan viileää ja kävin katsomassa miten pumppu toimii.

Menolämpö (BT2) ei meinaa saavuttaa laskettua menolämpöä. Aikaisemmin menolämpö on kivunnut reilusti yli lasketun. Niben oma sisäinen kiertovesipumpun  olen aamulla joutunut laittamaan 15% nopeudelle, että lämmöt tavoittaa lasketun vedenlämmön.

Nyt näyttää siltä , että jos pakkanen kiristyy niin lämmöt eivät riitä.

Kannattaa rauhassa seurailla päivä-pari miten tilanne kehittyy jos sisälämpötila ei laske liian alas.

Ainakin meillä on tuontapainen ilmiö aina kun pakkanen kiristyy niin talon lämmönkulutus suurenee silloin kun ulkolämpötila laskee ja jonkin aikaa sen jälkeenkin.Päivän-parin jälkeen talon lämmönkulutus alkaa pienentyä vaikka ulkona on edelleen yhtä kylmä.

Kun täällä on ulkolämpötila -10C niin talon lämmökulutus on n 2,4kw ja kun ulkolämpötila laskee -15C tienoille niin aluksi talon lämmönkulutus nousee suht jyrkästi 3,5--3,8kw:n lukemiin mutta jos samainen -15C ulkolämpötila pysyy parikin päivää niin jostain syystä talon lämmönkulutus sitten alenee vähitellen  3 kw:n tienoille ja pysyy siinä.

Mittaukset on tehty patteriverkon menovesiputkessa olevalla Pollucom energiamittarilla.
Patteriverkon virtauksissa (390l/h) ei näytä olevan muutoksia.

Tämä näkyy myös lämpöpumpun käyntijaksojen pidentymisenä pakkasen kiristymisen aikana ja vähän sen jälkeenkin mutta myös lämpöpumpun käyntijaksot lyhenee kun talon lämmönkulutus alenee.

En oikeastaan tiedä mistä tuo ilmiö johtuu,ehkä säätöautomatiikka tekee jotain kompensointia tai ehkä se on vaan joku talon rakenteellinen "luonnonilmiö"

[Sötkö]

Saman olen huomannut minäkin, että pakkasten kiristyttyä vähän aikaa tarvitaan enemmän paukkuja. Nyt maalämmön aikaan sen huomaa siitä, että ensimmäisen parin päivän aikana sisälämmöt on alhaisemmat, mutta sitten alkaa nousta, vaikka ulkolämpötila pysyisi samana. Saman huomasin aikanaan rivarissa, jossa oli suora sähkölämmitys. Jos tuli nopeasti kovat pakkaset, niin kaikki patterit porotti hetken aikaa täysillä, mutta parin päivän jälkeen tilanne tasaantui ja termostaatit alkoi katkomaan lämmitystä.

Nyt heti paikalle joku termodynamiikan guru valaisemaan

Voiko tuo liittyä eristeissä olevaan kosteuteen? Jos seinän sisäpinnalla on muovi, niin eristetilassahan on sama absoluuttinen kosteus kuin ulkona. Jos  nollakelillä kastepiste on vaikka -5 ja sitten ulkolämpötila äkillisesti laskee -15 pakkasasteeseen, niin kosteushan tiivistyy eristetilaan, kunnes tietyn ajan kuluessa haihtuu ulkoilmaan. Sen ajan minkä eriste on kosteampaa (absoluuttisesti) kuin ulkoilma, sen eristyskyky on heikompi. Jopa minä huomaan tuossa pari oiottua kohtaa, mutta jos tämä edes provosoisi jonkun kertomaan sen totuuden 

[maalämmittää]

Jos pumpun nopeutta laskee liikaa, niin lauhduttimen lämpö ei ehdi siirtyä lämmitysveteen.
Meno - paluu delta ei varmaan saisi nousta yli laskea alle 10C:n. (edit. ajatus tai kirjoitusvirhe  )

10kW Niben lämminvesipiirin nimellisvirtaus on 0,22l/s (0792l/h).
Ajattelisin, että sillä virtauksella kaikki tuotettu lämpö ehtii siirtyä.

Onko lisävastukset käytössä?

Kuinka kauan kone on ollut käytössä ?

[Nibetys]

Kiinnostaisi vaan tietää, että onko tapaa millä helposti voisi testata lämpöpumppu?

Kuitenkin joku muutos on tapahtunut tuossa lämmöntuotossa, Olisiko lämpökaivon olosuhteissa tapahtunut jotain?

Voisiko imukaasunlämpöjen, keruunlämpöjen, kuumakaasulämpöjen yms. jotka saa näkyviin Niben valikoista tehdä jotain päätelmiä?

Ihmettelen vaan, miten joku tulee toimeen öljylämmitys aikaisilla vesikiertopattereilla..........

Näyttäisi siltä ettei ainakaan nykyään tällä pumpulla tehtäisi paljonkaan yli 40asteen lämmitysvesiä.

[Nibetys]

Jos pumpun nopeutta laskee liikaa, niin lauhduttimen lämpö ei ehdi siirtyä lämmitysveteen.
Meno - paluu delta ei varmaan saisi laskea alle 10C:n.

10kW Niben lämminvesipiirin nimellisvirtaus on 0,22l/s (0792l/h).
Ajattelisin, että sillä virtauksella kaikki tuotettu lämpö ehtii siirtyä.

Onko lisävastukset käytössä?

Kuinka kauan kone on ollut käytössä ?

Kone on ollut käytössä vajaa 2 vuotta, ja sinä aikana toiminut hyvin, nyt ekan kerran ongelmia.

En ehtinyt tutkailla noiden vastusten käyttöä, oli siinä vaiheessa kiire.

Täytyy tutkia asiaa enemmän kunhan pääsen jossain vaiheessa kotiin.

[juippi]

Kiinnostaisi vaan tietää, että onko tapaa millä helposti voisi testata lämpöpumppu?

Kuitenkin joku muutos on tapahtunut tuossa lämmöntuotossa, Olisiko lämpökaivon olosuhteissa tapahtunut jotain?

Voisiko imukaasunlämpöjen, keruunlämpöjen, kuumakaasulämpöjen yms. jotka saa näkyviin Niben valikoista tehdä jotain päätelmiä?

Ihmettelen vaan, miten joku tulee toimeen öljylämmitys aikaisilla vesikiertopattereilla..........

Näyttäisi siltä ettei ainakaan nykyään tällä pumpulla tehtäisi paljonkaan yli 40asteen lämmitysvesiä.

Mikä nyt on sitten yksinkertaista ja mikä ei, mutta jos laitat kaikki lämpötilalukemat tänne, niin jotakin niistä voisi päätellä. Yksi tapa on laittaa pelkälle vastuskäytölle (vastusten teho huomioiden), ja jos silloin tappaa integraalia nopeammin kuin pumpulla niin vika on pumpussa.

[maalämmittää]

Meno - paluu delta ei varmaan saisi nousta yli laskea alle 10C:n. (edit. ajatus tai kirjoitusvirhe   )

[Nibetys]

Nimen omaan noin päin ainakin Niben suositusten mukaan.

Nyt kun olen päässyt seuraamaan pumpun toimintaa koneen vieressä, niin käyttövettä tehdessä alkaa lämpöverkkon puolelta kuulumaan "helinää".

Olisko niin, että jompi kumpi kiertovesipumpuista kavitoisi.  Jos toisen pumpun asettaa 1-nopeudelle niin ääni loppuu. Olisiko järjestelmässä ilmaa??

Mistään ei kuitenkaan tunnu ilmatessa tulevan ilmaa.

Tämä ääni siis kuuluu vain kun pumppu tekee käyttövettä, jolloin lämmitysvesi kiertää vain puskurivaraajan kautta takaisin kiertoon, eikä kierrä lämpöpumpun kautta.

Lämmitysjärjestelmässä on siis kaksi ulkopuolista pumppua.  Toinen puskurivaraajan (Kytketty kolmiputkisysteemillä, tulo Nibeltä alas, paluuputki lämpöverkosta alas ja Nibelle  ja lähtö lämpöverkkoon ylhäältä. Toisessa yläyhteessä on paisuntasäiliö) jälkeen heti, ennen kuin haaraantuu patteri-ja

lattialämmitysverkkoihin, ja toinen lattialämmitysjärjestelmässä shunttauksen jälkeen.

Vai onko niin että nuo kaksi k-v pumppua eivät toimi noin peräkkäin laitettuna?  Aikaisemmin ovat toimineet, mikä nyt olisi tullu?

edit: lisäys tekstiin

[Nibetys]

Pikaisella testauksella kun kokeili, että sammutti puskurivaraajan jälkeisen pumpun homma alkoi toimimaan paremmin.

Haittana se, ettei patteriverkossa enään kiertänyt vesi ja patterit kylmenivät.

Tästä voisi päätellä, että tuo pumppu olisi siirrettävä patteriverkoston linjaan.

Itse jo aikoinaan ihmettelin tuota pumpun paikkaa, mutta en silloin siihen puuttunut kun homma toimi.

Täytyy varmaankin ottaa putkari paikalle tekemään putkimuutokset ja testata sen jälkeen uudelleen.

Voisikohan koittaa saada putkityöt tehneeltä firmalta vastaantuloa kustannuksissa? Tuohan on mielestäni selvä asennusvirhe .

Vai mitä sanovat asiasta paremmin tietävät?

[maalämmittää]

NIBE MLP OPAS 1335-6.pdf sivu 9 mukaan kytkentäsi näyttää olevan ihan normaali.
Voisiko jokin takaiskuventtiili olla "rajoilla" ja helistä ?

Minulla on koksi-/öljylämmityskauden patterit 1 ja 2 lehtisiä ja alkuperäinen osa putkistosta on ns. vapaan kierron tyylliin mitoitettu (n. 60mm).
10 kW kone tuottaa ilman vastuksia lähes 50C lämmitysvettä, eli toimii.
Mulla ei ole lattialämmitystä, eli siinä mielessä erilainen.

Laita vuorokauden loki näytille, niin katsotaan paljastaako se jotain.

[Nibetys]

Katsoin tuota kuvaa ja UKV kytkentä erilainen kuin omani. Kuva on tosin F1145:een.

Erona omassa kytkennässä tuohon kuvaan on ainakin nämä:

- Omassa Nibeltä tulo UKV:n alaosaan, kuvassa ylös.

- Omassa lähtö lämmönjakoon UKV:n yläyhteestä, kuvassa alayhteestä.


Niben ohjeissa näyttää olevan erilaisia kytkentöjä.

Sivulla 15 on taasen F1245:sen kytkentä joka eroaa taasen tuosta ylläolevasta ja omastani.

- Erona on ainakin se, että omassa on pumppu UKV:n lähdössä ylhäällä ja kuvassa se on tulevassa UKV:n alaosaan.

En tiedä onko merkitystä  toiminnan kannalta.

Logia voin laittaa kun taasen pääsen pumpun viereen.

Samalla koitan tehdä kokeen kuinka korkealle vedenlämmön saan nousemaan lämmityskäytössä.

[maalämmittää]

Joo monenlaista kytkentävaihtoehtoa on "tarjolla".
Epäilen kuitenkin että niiden ero on lämmitystehon kannalta marginaalinen, jollei olematon.
Kun puskurivaraajaa "täytetään" ylhäältä ja lämmitykseen lähtö on alhaalta, niin kestää pidempään että asteminutit kääntyy nousuun, mutta lämmitysjaksot ja huilijaksot on pidemmät.

[Nibetys]

..................................................................
Minulla on koksi-/öljylämmityskauden patterit 1 ja 2 lehtisiä ja alkuperäinen osa putkistosta on ns. vapaan kierron tyylliin mitoitettu (n. 60mm).
10 kW kone tuottaa ilman vastuksia lähes 50C lämmitysvettä, eli toimii.
Mulla ei ole lattialämmitystä, eli siinä mielessä erilainen.

...................................

Millaisella asteminuutti luvulla ajalet?

Kauanko menee näillä pakkasilla, kun menovesi saavuttaa lasketun ja paljonko ylittää lasketunarvon?

Minulla jos pyynti on esim. 38 astetta, niin melko kauan saa ajella ennen kuin saavuttaa tuon.

40 asteen saavuttaa todella pitkällä käynnillä ja tuosta ei juuri paljon korkeammalle päästä....ehkä aste lisää???

"Helinä" josta aloituksessa mainitsin, johtuu luultavasti todellakin takaiskuventtiilistä, joka on paluuputkessa ja menee UKV:n pohjaan.

Vanhoja muistiinpanoja ja dataa katsellessa lämmitysveden lämmöt ovat joskus nousseet 50 asteen tuntumaan, vaan eipä enään.

Käyttöveden ylälämpö nousee kyllä yli 50 asteen ?

Täytyy vielä testata kuinka kauan tuo käyttöveden teko kestää.

Keruunesteenlämmöt lämmityksessä ovat samat ( tulo -1  paluu -4.5 ) vaikka pumppu kävisi kuinka pitkään (arvot vaihtelevat hiukan tuosta, nuo ovat jakson

 loppupään lämmöt ).

Kahden vuoden aikana kaivonlämmöt ovat hiukan laskeneet, taitaa olla kaivo nyt asettunut noihin lämpöihin talvioloissa.

[maalämmittää]

-60GM on käynnistysraja, eli ihan ohjeiden mukainen.
Näillä kovilla pakkasilla kone tuntuu käyvän "koko ajan", mulla tulee vastukset avuksi jossain -17..-19C.
Nollakeleillä kone käy ja huilaa noin tunnin. Vesitilavuus on varmaan lähemmäs 300l, niin saahan siinä kone tovin puksuttaa.

Jos sulla aiemmin on tehnyt huomattavasti lämpeämpää, niin jokin muuttunut.

Käyttövesivaiheessa mun kone tekee 62C vettä.

Saatko vuorokauden lokin 1 min resoluutiolla näytille, niin katsotaan porukalla.

[Timo Karhu]

En oikeastaan tiedä mistä tuo ilmiö johtuu,ehkä säätöautomatiikka tekee jotain kompensointia tai ehkä se on vaan joku talon rakenteellinen "luonnonilmiö"

Mä ihmettelin kanssa tätä Matiaksen ja Sötkön havainnointia. Mulle kävi aivan samalla tavalla kun tämä ~-16C pakkastaso alkoi. Luulin että kaivo on menettänyt voimansa kokonaan. On se toki hieman jäähtynyt viime ja ekasta talvesta muutenkin mutta ennätyskylmänä kävi tuossa pakastamisvaiheessa ja nyt taas lämmennyt asteen verran. Taisi tosiaan talo raapaista ekstra energiat ja sittemmin tasaantunut käyttämään vähemmän vaikka ulkona abauttiarallaa samat pakkaset nyt viikon verran.
Käynnistykset per vrk ovat pysyneet samana mutta käyntiaika kasvanut nollakeleistä keskimäärin 35min (45->1:20).

Kaitpa tuo ilmiö sitten vaan pitää selittää että muutos isompaan lämpötilaeroon vie energiaa enemmän kuin saman tilan ylläpito. Viehän se mun Foordikin enemmän kun kiihdytän 80:sta sataseen kuin että jurnutan tasaista satasta..

[Nibetys]

Tässä olis logi viimeiseltä vuorokaudelta.

[maalämmittää]

Kone näyttää käyvän ihan ohjearvojen mukaisesti.

Pakkasta on lähes 20C ja kone huilaa vielä lyhyitä jakso, eli mitoitus paikallaan.
Käyttöveden lämpö näyttää korkealta, mutta yöllä on ollut legionellatalkoot.

Alkuperäiseen kysymykseesi "pystyykö helposti mittaamaan tehon", vastaus lienee että asentamalla energiamittarin "pollucom".
Muuta helppoa tapaa ei liene.
Mutta jos kone tuottaa pyydetyn mukaisen menoveden -20C:ssä ja näyttäisi hiukan vielä pystyvän puristamaan lisääkin,
niin en olisi huolissani.

Eli tehot eivät ole kateissa, ilmat vaan on kylmemmät 

Bruno statistiikka liitteenä.

[maalämmittää]

Meno - paluu ja pyyntikäyrät.
(scaalan ylittävissä kohdissa on tehty käyttövettä).

Kauniita ovat!

[Nibetys]

Eilen tehty testi osoitti, että Nibe ei pysty tekemään yli 41 asteen lämmitysvettä.

Käytössä yli yhden kerroksen lattialämmitys ja silti ei lämmöt nousseet yli 41 asteen vaikka pyynti oli korkeammalla.

Oikeastaan ei mitään eroa onko koko talo (2kerrosta lattialämpöä + kellarin patterit) vai tuo yksi asuinkerros.

Kyllä tuon pumpun täytyy pystyä tekemään yli 50 asteista vettä ilman vastuksia. Kuten aikaisemmin kerroin

näin on käynytkin.

Nyt olen joutunut sisäisen kiertovesipumpun kierrokset säätämään todella alas että käyttövesi- ja lämmitysvesideltta olisi oikeissa rajoissa.

Käyttövedellä on pumpun ohje n. 12-14% ja lämmitysvedellä ehkä 15% ( muisti tieto, ei varmaan paljon eroa noista todellisuudessa).

Aikaisemmin ovat olleet huomattavasti isommat,  että on pysytty Niben suosittelemissa rajoissa.

Taitaa homma siirtyä Niben huollon hoitoon. 

Saas nähdä meneekö takuun piikkiin vai joutuuko itse maksamaan aiken.

[Timo Karhu]

Eilen tehty testi osoitti, että Nibe ei pysty tekemään yli 41 asteen lämmitysvettä.

Ei suurta lisäarvoa sinulle mutta minulla kanssa 42C maksimi mitä olen ikinä 1145-10 nähnyt tekevän (tällä pitäisi selvitä käyrän mukaan jonnekin -340C pakkasten tuntumaan). 41C sikäli kuulostaa ihan normaalilta, onhan sinulla melko paljon lattialämmitystä eli lämmönluovutusalaa on riittävästi.

Mutta jos olet varma että samalla lämmönjaolla on se 50C aiemmin saavutettu niin kyllähän siinä sitten jotain on matkalla tapahtunut. Onnea matkaan huollon kanssa.

[justus01]

En nyt jaksanut lukea kaikkia aikaisempia kirjoituksia...

Jos ja kun keruupiirin dT on kunnossa, niin voisi olettaa pumpun ottavan kaivosta energiaa normaalisti...mutta minne se menee? Onko lattialämmitys poikkeuksellisen kuuma? Jos lattialämmityksen shuntti on (jumissa) auki, niin betonilattiaan saa kyllä työnnetty energiaa paljonkin. Jos laitat lattialämmityksen kierron kiinni kokonaan, niin alkaako veden lämpötilan patteriverkossa nousta?

[Nibetys]

Ei suurta lisäarvoa sinulle mutta minulla kanssa 42C maksimi mitä olen ikinä 1145-10 nähnyt tekevän (tällä pitäisi selvitä käyrän mukaan jonnekin -30C pakkasten tuntumaan). 41C sikäli kuulostaa ihan normaalilta, onhan sinulla melko paljon lattialämmitystä eli lämmönluovutusalaa on riittävästi.

Mutta jos olet varma että samalla lämmönjaolla on se 50C aiemmin saavutettu niin kyllähän siinä sitten jotain on matkalla tapahtunut. Onnea matkaan huollon kanssa.

Oletko koittanut koskaan saada lämpöisempää vettä kiertoon?

Itse joskus kokeilin tuota korkeinta vedenlämpöä, tai oikeammin kuinka korkeaa sillä voi tehdä, ja kyllä sillä 50 meni rikki.

Noista ajoista on säädöissä tapahtunut paljon.

Esim. kiertovesipumpun (Niben sisäinen) olen joutunut laittamaan melko pienille kierroksille ( n.20% jopa alle lämmönjako ja käyttövesi 12%) kun aikaisemmin ne olivat lämmönjako n. 40-50% ja käyttövesi 25-28%.

Imukaasun lämpötila on ollut joskus 5-6 astetta nyt n. 0.9-1.2 astetta.

Täytyy katsoa löytyykö vielä jostain noita vanoja logeja.

[isotalo]

Noista ajoista on säädöissä tapahtunut paljon.

Esim. kiertovesipumpun (Niben sisäinen) olen joutunut laittamaan melko pienille kierroksille ( n.20% jopa alle lämmönjako ja käyttövesi 12%) kun aikaisemmin ne olivat lämmönjako n. 40-50% ja käyttövesi 25-28%.

Imukaasun lämpötila on ollut joskus 5-6 astetta nyt n. 0.9-1.2 astetta.

Täytyy katsoa löytyykö vielä jostain noita vanoja logeja.

Saatko logeista vielä selville, että onko käyttöveden lämmitysajat pidentyneet? Jos pidentyneet selvästi, niin todellakin tehot ovat pumpusta menneet... Kerro vielä punpun ikä, kokonaiskäyntimäärät ja keskimääräiset käynti/huilijaksonen ajat.

[seppaant]

Hyvinhän tuo näyttää käyvän.
Nykyisellä lasketun menoveden arvolla ei tarvitse tehdä yli 41C menovettä.
Tekisi kuumempaakin mutta kun integraali menee nollaan ja pysäyttää koneen juuri niin kuin pitää.

Kyllä se siitä helpottaa kun lapioit lunta sokkelia vasten.

ATS

[kotikallio]

Imukaasun lämpötila on ollut joskus 5-6 astetta nyt n. 0.9-1.2 astetta.

Imukaasu kertoo että keruuliuos on nyt kylmää, ja se taas vaikuttaa siihen mitä kompura jaksaa tehdä. Pitää verrata aiempaa toimintaa samalla liuoksen lämpötilalla.

Nyt kun lunta ei ainakaan täällä ole nimeksikään, niin sama ulkolämpötila kuormittaa pumppua  enemmän kuin viime talvena. Ja isompi kuormitus taas kylmentää liuosta enemmän.

[Timo Karhu]

Voisin testatakin..

Mene hullulle pumppaajalle ehdottamaan moista niin pitihän se kokeilla. Eihän tämä nyt mitään todista mutta tein näin:
- suljin linjan jossa 2/3 talon pattereista
- loput 1/3 ovat yhdessä huoneessa, kuistilla ja kellarissa. Patterit ovat 1600 C33, 3 x 800 C22, 400 C22 ja 1600 C11

Noin tunnin jurnutuksen jälkeen menolämpö BT2 60,0C ja puskurivaraajan menoputki viisarimittarilla 60C (jouduin irrottamaan BT25:n jotta pystyin testin suorittamaan). Patteriverkon paluu oli ~45C ja koneen paluu BT3 oli 56C. Mulla on UKV neliraajaisesti kiinni, se vähän sekoittaa testiä. Kaivosta ei saatu enää kuin n. 2,2 asteen ero lopussa. Siinä huoneessa oli trooppiset oltavat 

[EDIT] Hävisikö tästä edeltä jotain viestejä?
[EDIT2]  Piti lainata itseäni niin taisin editoida ja sitten lainata omaa viestiä. Eli itse hävitin.. hups.

[kotikallio]

42C on se ylin maksimi tuolla ~0C kaivon tuloviinan tasolla.

Katselin viime talven lokeja, ja normaalijaksossa minulla meno nousi 45 asteeseen, kun ulkona oli -24, ja tuloviina -0,6.  Nyt kun lumiturkki puuttuu, niin tehoa kuluu suhteessa enemmän.  Eilen -18, ja kun saunoessa käyttöveden tuotanto katkaisi lämmityksen, niin pitkän jakson lopussa väänsi menoksi 45, tuloviina -1.0.

Eli minulla on huonommat radiaattorit kuin Timolla, joten menolämpö nousee, jotta sama teho saadaan siirtymään taloon. Ja lattialämmittäjällä on vielä paremmat radiaattorit, ja siksi alhaisin menolämpö. Se kuitenkin  siirtää taloon saman tehon, sen mihin 10kw Nibe pystyy.

Eilen tehty testi osoitti, että Nibe ei pysty tekemään yli 41 asteen lämmitysvettä.
Käytössä yli yhden kerroksen lattialämmitys ja silti ei lämmöt nousseet yli 41 asteen vaikka pyynti oli korkeammalla.

  Ei välttämättä osoittanut.  Jos lattiassa on massiivinen laatta, sen lämpötilan usean asteen muutos vaatii paljon energiaa, eli parin päivän testin. Lyhyellä parin jakson testillä et voi tuosta päätellä juuri mitään.

[peki]

42C on se ylin maksimi tuolla ~0C kaivon tuloviinan tasolla.

Katselin viime talven lokeja, ja normaalijaksossa minulla meno nousi 45 asteeseen, kun ulkona oli -24, ja tuloviina -0,6.  Nyt kun lumiturkki puuttuu, niin tehoa kuluu suhteessa enemmän.  Eilen -18, ja kun saunoessa käyttöveden tuotanto katkaisi lämmityksen, niin pitkän jakson lopussa väänsi menoksi 45, tuloviina -1.0.

Eli minulla on huonommat radiaattorit kuin Timolla, joten menolämpö nousee, jotta sama teho saadaan siirtymään taloon. Ja lattialämmittäjällä on vielä paremmat radiaattorit, ja siksi alhaisin menolämpö. Se kuitenkin  siirtää taloon saman tehon, sen mihin 10kw Nibe pystyy.

Eilen tehty testi osoitti, että Nibe ei pysty tekemään yli 41 asteen lämmitysvettä.
Käytössä yli yhden kerroksen lattialämmitys ja silti ei lämmöt nousseet yli 41 asteen vaikka pyynti oli korkeammalla.

  Ei välttämättä osoittanut.  Jos lattiassa on massiivinen laatta, sen lämpötilan usean asteen muutos vaatii paljon energiaa, eli parin päivän testin. Lyhyellä parin jakson testillä et voi tuosta päätellä juuri mitään.

Seurailkaa tuolta Husdatan kotisivuilta niin pumpun kun pumpun on vaikeaa selvitä kahden kerroksen laatasta kovilla pakkasilla. Massaa vaan on liikaa.
http://www.husdata.se/userlist.asp

[Nibetys]

..............................................  Niben oma sisäinen kiertovesipumpun  olen aamulla joutunut laittamaan 15% nopeudelle............

Laitetaan sen verran päivitystä tuohon yllä olevaan, että syy selvisi tuohon kv-pumpun alhaiseen nopeuteen.

Näinhän se menee kun on periaatteessa kolme  kv-pumppua peräkkäin.  Toisin sanoen virtaus oli liian suuri lauhduttimen yli.

Niben pumppu pääsee vähemmällä, kun nuo kaksi ulkoista painaa täysillä.

Aikaisemmin oli vain yksi ulkoinen kv-pumppu käynnissä.

Nyt vain täytyy siirtää tuo toinen pumppu patterilinjaan, niin alkaa homma pelittämään paremmin lämmityksen osalta.

Tässä on ollut selvä virhe asennusliikkeen puolelta.

[Nibetys]

Eilen tehty testi osoitti, että Nibe ei pysty tekemään yli 41 asteen lämmitysvettä.
Käytössä yli yhden kerroksen lattialämmitys ja silti ei lämmöt nousseet yli 41 asteen vaikka pyynti oli korkeammalla.

  Ei välttämättä osoittanut.  Jos lattiassa on massiivinen laatta, sen lämpötilan usean asteen muutos vaatii paljon energiaa, eli parin päivän testin. Lyhyellä parin jakson testillä et voi tuosta päätellä juuri mitään.

Selvennystä sen verran, että kuten aloituksessa mainitsin, lattialämmitys on tehty lämmönluovutuslevyillä eikä siis ole betonivalussa.

Tästä johtuen lattia ei ole varaava ja ei "ime" lämpöä itseensä, joten kyllä olisi pitänyt lämpöjen nousta.

Pakkasia ja uusia testejä odotellessa. 

[kotikallio]

lattialämmitys on tehty lämmönluovutuslevyillä eikä siis ole betonivalussa

Tämä selvä. Mutta silti sinun kokolattiaradiaattorisi voi olla paljon tehokkaampi, kuin esim minun huonepatterini.  Ja näin se 10Kw voi irrota huoneilmaan selvästi alemmalla kiertoveden lämmöllä. Tähänhän lattialämmityksellä MLP:n yhteydessä tähdätään.   Ellet sitten ole tärvellyt radiaattoriasi paksulla eristekerroksella luovutuslevyjen ja ilman välissä. 
Tämä ei tietysti poista oikean vian mahdollisuutta, mutta voi selittää jotakin.