Maalämpöpumpun vaihto

[jussikoo]

1983 käynnistetty 8 kW maalämpöpumppu (Rosenlew) on nyt alkanut temppuilla (kompuravika,kylmäainevuotoja ym.) ja uuden hankinta on edessä.
Pumpun teho on yleensä riittänyt , mutta sähkövastuksia on jouduttu muutaman kerran kytkemään ,kun pakkasta on ollut -30 astetta.
Lämpimän käyttöveden säiliö 140L , lämmitysvesisäiliö 40L.  Lämmin vesi on riittänyt 4h perheelle.
Maaputkisto 2x200m, 32/25mm PEL muoviputkea, 1m syvyydessä kosteahkossa pellossa.

Talo on rakennettu 1983 , asuinpinta-ala 140m2 yhdessä tasossa , josta 40m2 lattialämmityksellä , loput pattereilla.
Lisäksi talon yhteydessä autotalli 25m2, jossa on lattialämmitys.
Talossa on kolminkertaiset ikkunat , seinissä 200mm villaa, yläpohjassa 350mm. alapohjassa styrox 150mm.

Sisälämpötila asuintilassa on pidetty talvella n. +22 asteessa, autotallissa n. +15 asteessa.
Menovesi lattia-ja patteripiiriin on ollut max. +50 astetta .
Sähkönkulutus on vaihdellut vuosittain 14500 - 15500 kWh välillä sisältäen myös taloussähkön.

Riittäisikö uusi 8kW pumppu nykyisen maaputkiston kanssa korvaamaan vanhan?

[tomppeli]

Missähän päin Suomea tämä kohde sijaitsee.??

[justus01]

Aika hyvin eristetty talo ikäisekseen. Koko ja eristykset huomioiden 8kw vaikuttaisi ihan sopivalta, mikäli ilmanvaihdon kautta ei hukata kovin paljon energiaa.
Märän pellon voi maalämpöpumpulla huoletta vetää pakkasellekin isolla pumpulla (jos siinä onnistuu), mutta tuo keruuputkien pieni halkaisija saattaa alkaa ahdistaa ison
MLP:n kanssa. Pumppu jonka antoteho 0/50 on luokkaa 8kw mielestäni ns. turvallinen valinta. Vaihtoventtiilipumpulle sitten puskurivaraaja kaveriksi.

[peki]

1983 käynnistetty 8 kW maalämpöpumppu (Rosenlew) on nyt alkanut temppuilla (kompuravika,kylmäainevuotoja ym.) ja uuden hankinta on edessä.
Pumpun teho on yleensä riittänyt , mutta sähkövastuksia on jouduttu muutaman kerran kytkemään ,kun pakkasta on ollut -30 astetta.
Lämpimän käyttöveden säiliö 140L , lämmitysvesisäiliö 40L.  Lämmin vesi on riittänyt 4h perheelle.
Maaputkisto 2x200m, 32/25mm PEL muoviputkea, 1m syvyydessä kosteahkossa pellossa.

Talo on rakennettu 1983 , asuinpinta-ala 140m2 yhdessä tasossa , josta 40m2 lattialämmityksellä , loput pattereilla.
Lisäksi talon yhteydessä autotalli 25m2, jossa on lattialämmitys.
Talossa on kolminkertaiset ikkunat , seinissä 200mm villaa, yläpohjassa 350mm. alapohjassa styrox 150mm.

Sisälämpötila asuintilassa on pidetty talvella n. +22 asteessa, autotallissa n. +15 asteessa.
Menovesi lattia-ja patteripiiriin on ollut max. +50 astetta .
Sähkönkulutus on vaihdellut vuosittain 14500 - 15500 kWh välillä sisältäen myös taloussähkön.

Riittäisikö uusi 8kW pumppu nykyisen maaputkiston kanssa korvaamaan vanhan?

Ai että pyöri 32v`?

[jm82]

Katselin että pyöri ongelmitta 26 vuotta. On jo hyvä saavutus

Kun 1980 luvun alussa aloimme suunnitella omakotitalon rakentamista ,oli Suomessa eri merkkisiä  lämpöpumppuja  ollut jo useita  vuosia käytössä . Valitsimme  niistä  Rosenlewin pumpun , joka maksoi v. 1983 asennettuna 21000 mk maaputkineen  (480 m).
Pumppu  toimi hyvin yli 25 vuotta , kunnes kuukausi sitten alkuperäisen kompressorin käämitys paloi . Olimme ensin ostamassa uutta lämpöpumppua , mutta päätimme sittenkin vielä jatkaa vanhalla pumpulla , vaikka uusi kompressori maksoikin 1700 e asennettuna.
Uudet lämpöpumput olisivat maksaneet 10000 -11000 e .
Rosenlewin pumpun etuja ovat  :
- säiliöt haponkestävää terästä SIS 2343 ja hyvin tehdyt sisäiset putkiliitokset, mitään liitosvuotoja ei ole ollut.
- tulistuksen ansiosta käyttövesivaraajan  jatkuva lämpötila  on yli +70 astetta
Huonoja puolia :
 - lämmitysveden varaajan pieni koko  40 litraa, jonka takia kompressori joutuu käynnistymään turhan usein lämmityskautena.
 - sisäinen kaapelointi on melko amatöörimäisen näköistä.

[Enhancer]

Katselin että pyöri ongelmitta 26 vuotta. On jo hyvä saavutus

Kun 1980 luvun alussa aloimme suunnitella omakotitalon rakentamista ,oli Suomessa eri merkkisiä  lämpöpumppuja  ollut jo useita  vuosia käytössä . Valitsimme  niistä  Rosenlewin pumpun , joka maksoi v. 1983 asennettuna 21000 mk maaputkineen  (480 m).
Pumppu  toimi hyvin yli 25 vuotta , kunnes kuukausi sitten alkuperäisen kompressorin käämitys paloi . Olimme ensin ostamassa uutta lämpöpumppua , mutta päätimme sittenkin vielä jatkaa vanhalla pumpulla , vaikka uusi kompressori maksoikin 1700 e asennettuna.
Uudet lämpöpumput olisivat maksaneet 10000 -11000 e .
Rosenlewin pumpun etuja ovat  :
- säiliöt haponkestävää terästä SIS 2343 ja hyvin tehdyt sisäiset putkiliitokset, mitään liitosvuotoja ei ole ollut.
- tulistuksen ansiosta käyttövesivaraajan  jatkuva lämpötila  on yli +70 astetta
Huonoja puolia :
 - lämmitysveden varaajan pieni koko  40 litraa, jonka takia kompressori joutuu käynnistymään turhan usein lämmityskautena.
 - sisäinen kaapelointi on melko amatöörimäisen näköistä.

Voisi käydä naapurin pellettiänkyrältä kysymässä että oliko sulla vielä epäselvää siitä takaisinmaksuajasta .

[jussikoo]

Missähän päin Suomea tämä kohde sijaitsee.??

Länsi-Suomessa Porin alueella.

[jussikoo]

Katselin että pyöri ongelmitta 26 vuotta. On jo hyvä saavutus

Kun 1980 luvun alussa aloimme suunnitella omakotitalon rakentamista ,oli Suomessa eri merkkisiä  lämpöpumppuja  ollut jo useita  vuosia käytössä . Valitsimme  niistä  Rosenlewin pumpun , joka maksoi v. 1983 asennettuna 21000 mk maaputkineen  (480 m).
Pumppu  toimi hyvin yli 25 vuotta , kunnes kuukausi sitten alkuperäisen kompressorin käämitys paloi . Olimme ensin ostamassa uutta lämpöpumppua , mutta päätimme sittenkin vielä jatkaa vanhalla pumpulla , vaikka uusi kompressori maksoikin 1700 e asennettuna.
Uudet lämpöpumput olisivat maksaneet 10000 -11000 e .
Rosenlewin pumpun etuja ovat  :
- säiliöt haponkestävää terästä SIS 2343 ja hyvin tehdyt sisäiset putkiliitokset, mitään liitosvuotoja ei ole ollut.
- tulistuksen ansiosta käyttövesivaraajan  jatkuva lämpötila  on yli +70 astetta
Huonoja puolia :
 - lämmitysveden varaajan pieni koko  40 litraa, jonka takia kompressori joutuu käynnistymään turhan usein lämmityskautena.
 - sisäinen kaapelointi on melko amatöörimäisen näköistä.

Tilanne on nyt se, että laitteessa oli jo viime kesänä kylmäainevuotoa kuivaimen liittimestä ja kompura (6v. sitten vaihdettu) oli käynyt ilmeisesti pitkään kuumana vähillä kylmäaineilla. Paikallinen kylmäkoneasentaja lisäsi kylmäainetta pari kiloa,(100eur/kilo) ja laite kävi taas. Nyt viikko sitten kylmäaineet hävisivät jälleen jonnekin, kompura kyllä käynnistyy , mutta pitää outoa ääntä ja kuumenee epänormaalisti. 
Tietysti voisi yrittää paikallistaa vuotokohtaa , mutta ongelmana on se, että v.2015 lähtien kylmäainetta R22 ei saa enää myydä edes
kierrätettynä, joten pumpun kohtalo on sinetöity ja menee romuksi.
Täytyy yrittää keksiä jotain käyttöä edes vehkeen haponkestäville säiliöille , jotka ovat ainakin ulkopuolelta kuin uusia.

[jussikoo]

Aika hyvin eristetty talo ikäisekseen. Koko ja eristykset huomioiden 8kw vaikuttaisi ihan sopivalta, mikäli ilmanvaihdon kautta ei hukata kovin paljon energiaa.
Märän pellon voi maalämpöpumpulla huoletta vetää pakkasellekin isolla pumpulla (jos siinä onnistuu), mutta tuo keruuputkien pieni halkaisija saattaa alkaa ahdistaa ison
MLP:n kanssa. Pumppu jonka antoteho 0/50 on luokkaa 8kw mielestäni ns. turvallinen valinta. Vaihtoventtiilipumpulle sitten puskurivaraaja kaveriksi.

Talossa on koneellinen ilmanvaihto ja lämmötalteenotto koko ajan päällä.

Olen saanut jo muutamia pumpputarjouksia :
Thermia Diplomat 8kW+ 100L puskurisäiliö
IVT Greenline 8 kW + 100 L puskurisäiliö
Lämpöässä VSI 8kW (puskurisäiliötä ei ilmeisesti tarvita)

Hinnat ovat välillä 10000-11000 asennettuina tarvikkeineen.
Vielä on tulossa tarjoukset Nibestä ja Oilonista.

[jussikoo]

Aika hyvin eristetty talo ikäisekseen. Koko ja eristykset huomioiden 8kw vaikuttaisi ihan sopivalta, mikäli ilmanvaihdon kautta ei hukata kovin paljon energiaa.
Märän pellon voi maalämpöpumpulla huoletta vetää pakkasellekin isolla pumpulla (jos siinä onnistuu), mutta tuo keruuputkien pieni halkaisija saattaa alkaa ahdistaa ison
MLP:n kanssa. Pumppu jonka antoteho 0/50 on luokkaa 8kw mielestäni ns. turvallinen valinta. Vaihtoventtiilipumpulle sitten puskurivaraaja kaveriksi.

Korjaus lähettämiini arvoihin: Maaputkisto on yht. 450 m , kolme 150m lenkkiä.

[Matias]

Täytyy yrittää keksiä jotain käyttöä edes vehkeen haponkestäville säiliöille , jotka ovat ainakin ulkopuolelta kuin uusia

Lämpimän käyttöveden säiliö 140L , lämmitysvesisäiliö 40L.  Lämmin vesi on riittänyt 4h perheelle.

Rosenlewin pumpun etuja ovat  :
- säiliöt haponkestävää terästä SIS 2343 ja hyvin tehdyt sisäiset putkiliitokset, mitään liitosvuotoja ei ole ollut.
- tulistuksen ansiosta käyttövesivaraajan  jatkuva lämpötila  on yli +70 astetta
Huonoja puolia :
 - lämmitysveden varaajan pieni koko  40 litraa, jonka takia kompressori joutuu käynnistymään turhan usein lämmityskautena.
 - sisäinen kaapelointi on melko amatöörimäisen näköistä.

Onko Rosenlewissa nuo 140l ja 40l rosterisäiliöt erillisiä vai onko ns kaksoisvaippavaraaja?

Olisiko sinulla putki/sähkökaaviota tästä Rosenlewin lämpöpumpusta,lähinnä kiinnostais miten -80 luvulla on tehty tulistinpumppu jossa käyttövesivaraajan lämpötila on yli 70 astetta lämmityskauden ulkopuolella,siis kesäaikana?

Jos noita kaavioita ei enää ole niin voisitko laittaa tänne valokuvan missä näkyisi nuo 40l ja 140l rosterivaraajat?

[jussikoo]

Täytyy yrittää keksiä jotain käyttöä edes vehkeen haponkestäville säiliöille , jotka ovat ainakin ulkopuolelta kuin uusia

Lämpimän käyttöveden säiliö 140L , lämmitysvesisäiliö 40L.  Lämmin vesi on riittänyt 4h perheelle.

Rosenlewin pumpun etuja ovat  :
- säiliöt haponkestävää terästä SIS 2343 ja hyvin tehdyt sisäiset putkiliitokset, mitään liitosvuotoja ei ole ollut.
- tulistuksen ansiosta käyttövesivaraajan  jatkuva lämpötila  on yli +70 astetta
Huonoja puolia :
 - lämmitysveden varaajan pieni koko  40 litraa, jonka takia kompressori joutuu käynnistymään turhan usein lämmityskautena.
 - sisäinen kaapelointi on melko amatöörimäisen näköistä.

Onko Rosenlewissa nuo 140l ja 40l rosterisäiliöt erillisiä vai onko ns kaksoisvaippavaraaja?

Olisiko sinulla putki/sähkökaaviota tästä Rosenlewin lämpöpumpusta,lähinnä kiinnostais miten -80 luvulla on tehty tulistinpumppu jossa käyttövesivaraajan lämpötila on yli 70 astetta lämmityskauden ulkopuolella,siis kesäaikana?

Jos noita kaavioita ei enää ole niin voisitko laittaa tänne valokuvan missä näkyisi nuo 40l ja 140l rosterivaraajat?

Ovat erillisiä säiliöitä siten, että lämpimän käyttöveden säiliö on jaettu kahteen osaan, 50L esilämmityssäiliö+ 90L lämminvesisäiliö. Lämmitysvesisäiliö 40L on esilämmityssäiliön päällä samassa paketissa, mutta erillisenä säiliönä.  Jos skannaamani kuva tulee perille, toiminta näkyy paremmin siinä. (En saanut valokuvaa mahtumaan enää liitteeksi, koska rajoitus on 192KB).

[Timo Karhu]

Kun ei ole some-toimintoja niin sanon suoraan että tykkään.

[tomppeli]

1983 käynnistetty 8 kW maalämpöpumppu (Rosenlew) on nyt alkanut temppuilla (kompuravika,kylmäainevuotoja ym.) ja uuden hankinta on edessä.
Pumpun teho on yleensä riittänyt , mutta sähkövastuksia on jouduttu muutaman kerran kytkemään ,kun pakkasta on ollut -30 astetta.
Lämpimän käyttöveden säiliö 140L , lämmitysvesisäiliö 40L.  Lämmin vesi on riittänyt 4h perheelle.
Maaputkisto 2x200m, 32/25mm PEL muoviputkea, 1m syvyydessä kosteahkossa pellossa.

Talo on rakennettu 1983 , asuinpinta-ala 140m2 yhdessä tasossa , josta 40m2 lattialämmityksellä , loput pattereilla.
Lisäksi talon yhteydessä autotalli 25m2, jossa on lattialämmitys.
Talossa on kolminkertaiset ikkunat , seinissä 200mm villaa, yläpohjassa 350mm. alapohjassa styrox 150mm.

Sisälämpötila asuintilassa on pidetty talvella n. +22 asteessa, autotallissa n. +15 asteessa.
Menovesi lattia-ja patteripiiriin on ollut max. +50 astetta .
Sähkönkulutus on vaihdellut vuosittain 14500 - 15500 kWh välillä sisältäen myös taloussähkön.

Riittäisikö uusi 8kW pumppu nykyisen maaputkiston kanssa korvaamaan vanhan?

Koetin tehdä laskelman ja liitin se aikaisempaan viestiisi.
Näyttäisi siltä, että 8 kW -tehoinen pumppu olisi edelleenkin sopiva ja keruupiirikin olisi riittävä.

Silti; ei tämä laskelma ole mikään takuumitoitus.!

[Matias]

Kiitokset jussikoo:lle virtauskaaviosta

Täytyy tutkia putkikaaviota ajatuksella,näyttää varsin mielenkiintoiselta

[jussikoo]

1983 käynnistetty 8 kW maalämpöpumppu (Rosenlew) on nyt alkanut temppuilla (kompuravika,kylmäainevuotoja ym.) ja uuden hankinta on edessä.
Pumpun teho on yleensä riittänyt , mutta sähkövastuksia on jouduttu muutaman kerran kytkemään ,kun pakkasta on ollut -30 astetta.
Lämpimän käyttöveden säiliö 140L , lämmitysvesisäiliö 40L.  Lämmin vesi on riittänyt 4h perheelle.
Maaputkisto 2x200m, 32/25mm PEL muoviputkea, 1m syvyydessä kosteahkossa pellossa.

Talo on rakennettu 1983 , asuinpinta-ala 140m2 yhdessä tasossa , josta 40m2 lattialämmityksellä , loput pattereilla.
Lisäksi talon yhteydessä autotalli 25m2, jossa on lattialämmitys.
Talossa on kolminkertaiset ikkunat , seinissä 200mm villaa, yläpohjassa 350mm. alapohjassa styrox 150mm.

Sisälämpötila asuintilassa on pidetty talvella n. +22 asteessa, autotallissa n. +15 asteessa.
Menovesi lattia-ja patteripiiriin on ollut max. +50 astetta .
Sähkönkulutus on vaihdellut vuosittain 14500 - 15500 kWh välillä sisältäen myös taloussähkön.

Riittäisikö uusi 8kW pumppu nykyisen maaputkiston kanssa korvaamaan vanhan?

Koetin tehdä laskelman ja liitin se aikaisempaan viestiisi.
Näyttäisi siltä, että 8 kW -tehoinen pumppu olisi edelleenkin sopiva ja keruupiirikin olisi riittävä.

Silti; ei tämä laskelma ole mikään takuumitoitus.!

Kiitoksia laskelmasta!  Kaikki tarjoukset, jotka olen tähän mennessä saanut, sisältävät 8kW pumpun. Toisaalta pari toimittajaa on kuitenkin suositellut harkitsemaan 10kW tehoista laitetta , koska hintaero on vain n. 300-400 euroa.

[peki]

Missähän kunnossa keruupiiri on?
Täytyykö vaihtaa keruunesteet samalla kun tulee uusi pumppu?

[jussikoo]

Missähän kunnossa keruupiiri on?
Täytyykö vaihtaa keruunesteet samalla kun tulee uusi pumppu?

Keruunesteiden vaihtoa minun tapauksessani ehdotti ainoastaan yksi pumpuntarjoaja viidestä , muut olivat sitä mieltä, että vanhat
glykolit toimivat uudenkin pumpun kanssa. Tosin kaikki asentaisivat pumpulle tulevaan linjaan mutasihdin , jollaista nyt ei ole.

[jussikoo]

Lämpöpumpun kompuran laukeamisen jälkeen (1kk sitten) on oltu pumpun 6 kW sähkövastuksen varassa.   Koko sähkönkulutus ollut n.60-70kWh/vrk eli n.20kWh/vrk enemmän kuin lämpöpumpulla ennen vastaavissa ulkolämpötiloissa. Lämpöä ja lämmintä vettä on kuitenkin riittänyt, koska ulkolämpötilat ovat onneksi olleet enimmäkseen nollan vaiheilla. Vastus on ollut päällä ehkä vajaa puolet vuorokaudesta, joten vielä on kapasiteettia kylmempiäkin kelejä varten .Varaavaa takkaa on kyllä lämmitetty useammin kuin
ennen, joka toinen päivä.

Uusi pumppu on tilattu (Nibe 1226-8kW), ei tosin vielä asennettu. Pumppu siis vaihtuu tulistinmallista vaihtoventtiililaitteeseen.
Ilmalämmityspatterin ja lattiapiirien takia asennetaan 200L puskurisäiliö, jonka kytkentämalli on toistaiseksi auki. Onpa foorumilla ainakin valittavana vaihtoehtoja, lisäksi vielä asentajalla voi olla oma näkemyksensä!

Tähän mennessä on ehditty asennusvaiheeseen 1, ts. maaputkiston glykoli poistettiin,piirit 3kpl huuhdeltiin ja täytettiin Naturet nesteellä. Toimenpidettä ei olisi välttämättä tarvittu, mutta oli toisaalta mielenkiintoista nähdä, josko likaa tms. olisi päässyt putkistoon yli 31 vuoden kierrätyksen aikana. Talteenotettu glykoliseos oli kuitenkin kuin uutta, mittauksen mukaan edelleen 30%,
mitään roskia tai muuta ylimääräistä ei löytynyt!

[sam68]

Ilmalämmitys tarvii oman kiertovesipumpun eli neljällä tuo kytkentä.

[jussikoo]

Kiertopumppu tullaan kyllä asentamaan, vaikka jossain Niben ohjeessa on sellainenkin 2-putkinen vaihtoehto, jossa ei ole pumppua.
Seuraavaksi on pähkäiltävä, asennetaanko pumppu lämmityksen meno-vai paluulinjaan. Vanhassa pumpussa oli sisällä 40L lämmitysvesisäiliö, josta menovesi Grundfos 20-40 pumpulla jakotukkiin ,siitä edelleen lattiaan ja ilmalämmitykseen.

Systeemi ei tietenkään ole siinä mielessä optimi, että lattiapiireihin menee turhan lämmintä vettä, koska ilmalämmityslaitetta varten lämpötilan on oltava kovemmilla pakkasilla n. +45 ast.  Tarkoitus ei ole siltikään asentaa erikseen mitään shunttia lattiapiireille, vaan niitä ohjataan termostaateilla, kuten on tehty tähänkin asti. Putkilinjoissa on lisäksi säätöventtiilit virtausten tasapainoitusta varten.

Ilmalämmityskoneen lämpötilansäätö sulkee kesällä vesipatteriin tulevan linjan , mutta putkistossa on säädettävä hullunkierto, jolla paluuvirtausta saadaan aikaiseksi. Lisäksi kesällä pidetään jonkin verran pesuhuoneen ja apukeittiön lattialämpöä päällä.

Niben mukana ei tule sisälämpötila-anturia eikä BT25 anturia,ainoastaan ulkoanturi.  Onko tuo BT25 anturi tarpeellinen ja mitä se
lämpöpumpun toiminnassa ohjaisi?

[seppaant]

Kiertopumppu tullaan kyllä asentamaan, vaikka jossain Niben ohjeessa on sellainenkin 2-putkinen vaihtoehto, jossa ei ole pumppua.
Seuraavaksi on pähkäiltävä, asennetaanko pumppu lämmityksen meno-vai paluulinjaan. Vanhassa pumpussa oli sisällä 40L lämmitysvesisäiliö, josta menovesi Grundfos 20-40 pumpulla jakotukkiin ,siitä edelleen lattiaan ja ilmalämmitykseen.

Ennenaikaan oli tapana laittaa kiertovesipumppu "kylmään" paluuputkeen.
Nykyisissä maalämpöjärjestelmissä sekä meno että paluu ovat kylmiä verrattuna vanhoihin keskuslämmitysjärjestelmiin, joten ei ole väliä kumpaan putkeen kiertovesipumpun laittaa.

ATS

[jussikoo]

Täytynee varmuuden vuoksi asennuttaa kyseinen anturi säiliön menolinjaan,edellyttäen tietysti, että Nibe 1226 mallin ohjelmistossa on mahdollisuus sellaisen kytkemiseen ?
Niben ohjeissa on mm. kuva , missä lämpötila-anturi on asennettu puskurisäiliön kylkeen,n. vaipan puoliväliin. Niben 200L säiliön vaipassa on kolme valmista anturitaskua. Ehkä anturi toimisi yhtä hyvin esim. säiliön ylimmässä taskussa kuin menoputkessakin ?

[euroshopperi]

Mulla on tulo putken mukaan tuo anturi ottamassa lämpöjä muka siitä varaajasta. Eli homma menee poikki vasta kun paluuputken lämpö on sallittu arvo. Tämä toimii aivan mainiosti, eikä parempaa paikkaa tuolle anturille kyllä ole, jos ajatellaan koko vesimassan lämpöseilausta. Mulla on siis noin kaksinkertainen teho tarvittavaan tehoon tällä hetkellä ja olen saanut sillä käynnistykset/vuosi n. 3400. Pankaa paremmaksi, jos pystytte, mutta olen kyllä tyytyväinen näin suureen toimintavaraan. Varaajan koko on kuitenkin vain 500 L lämmityksessä. Teho siis 17 kW ja vuodessa kului 8160 kWh. Nyt on kyllä jo mennyt lähes 4000 kWh tähän kylmimpään 3 kk+1vk. Eli varaajan anturi laitetaan paluuputkeen n. 1-2m ennen MLP:a. Ei kannata ettiä mitään taskuja, jos ei ole kerran käytettävissä mitään kerrostuma juttujakaan. Eli vaihtoventtiilillä menee suoraan järki siinä, että laittaa varaajan lämpömittarin tuohon paluun lähelle. Pitkä käynti ja taukojen pidentyminen on seurauksena, jos vain on vettä tarpeeksi. Käyrällä sitten helppo tasoittaa. Mulla alkaa nyt siis viikon sisällä se lattian laitto sillä 16mm matala-asennus järjestelmällä ja tulee sitten nuo n. 140m² kivilattioiksi ja sen varauskyky on joka tapauksessa suurempi, kuin pattereilla, joten ittelle ainakin mielenkiintoinen projekti alkaa. Saa sitten nähdä pystyykö tuota 3400 käynnistystä/vuosi kuinka paljon alentamaan, mutta käytännössä varausmassa silti lisääntyy muutamalla tonnilla kiveä, entisten n. 20 tonnin lisäksi. Idea on kuitenkin laittaa maksimaalisella luovutuskyvyllä nuo yläkerran lattiat, jotta säädöillä on myös järjellinen aikataulu säätöihin nähden. Nykyään kun tuo alakerran 20m³ betoni viilenee vasta viikon viiveellä, niin ei se ole kyllä ihan käypäinen homma, josta laadukkuutena viittisi maksaa.

[jussikoo]

Kiitoksia tiedoista. Minulla ei ole vielä laitteen mukana tulevia dokumentteja, koska pumpun asennuksen pitäisi tapahtua vasta parin viikon päästä,mutta yritän etukäteen selvittää asioita niin pitkälle kuin mahdollista, koska yhden päivän asennushässäkässä ei enää ehdi suunnitella juuri mitään eikä hankkia mahdollisia lisäosia.
Sitäpaitsi olen huomannut, että pumppuasentajilla ei ole liiemmin intoa hakea vaihtoehtoratkaisuja,tekevät mieluummin niin kuin ovat ennenkin tehneet (varmaan poikkeuksiakin on?).