>>kun lämmität takkaa niin lämpöpumpun LEPOajat pitenevät ja se on hyvä asia se.
>Tuolla logiikalla kannattaa hankkia maailman isoin pumppu?
Ei suinkaan.
Vaan se tarkoittaa että jos lämmittää täysin puulla ei lämpöpumppu kulu laisinkaan.
>Mitä isompi, sitä pidemmän lepoajat?
Ei vaan se tarkoittaa että jos takkaa lämmittää niin pumppu saa lepoa. Eli takan polttaminen on OK!
(mutta on sekin totta että isommalla kompuralla saadaan pidemmät lepoajat)
>Lepo tekee pumpulle hyvää?
Jep. Lepo on hyväksi mutta ikuinen joutenolo pahaksi.
>Enpä usko, siinä missä auto tykkää kun sitä käytetään, samalla tavalla kompressori tykkää olla ajossa?
Joopa joo, mutta kompressorillakin on maksimi käyttötuntimäärä jonka jälkeen se hajoaa.
Jos autolla ajetaan vuodessa 100 tuntia, on se kyseiselle autolle vähemmän kuluttavaa kuin jos autolla ajetaan vuodessa 500 tuntia.
>Väitetään kompressorin hyötysuhteen olevan parhaimmillaan jokin aika käynnistymisen jälkeen.
Toisaalta sanotaan että maalämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan käyntijakson alkupuolella koska lämmönlähde on kerinnyt palautua edellisen ajon jäljiltä.
Eli niin tai näin, luultavasti ihan sama.
> Pienempi kompressori ehkä tärisee vähemmän (ja silläkin saattaa olla vaikutusta kestävyyteen, ainakin meteli on pienempi).
Tuo on ehkä liian yksinkertaisesti ajateltu.
Pienempi kompressori on myös hentorakenteisenpi ja keveänpi, joten kestävyys on erlialinen ja värinää vastustavaa kuorimassaakin on vähemmän.
>Ja senhän me tiedämme, että kompressorin käynnistyksiä on vähemmän alimitoitetulla pumpulla.
Samoin lepoaikaa on silloin vähemmän ja käyttötunteja tulee enemmän.
Maalämpöpumppuhan ei ole koskaan oikean tehoinen. Se on mielestäni huomattava.
Eli maalämpöpumppu toimii aina täydellä teholla.
Se joko käy kohti seuraavaa lepoaikaa tai käy jatkuvasti hyödyntäen sikakallista suorasähköä kattamaan puuttuvan lämmöntarpeen.
Mielestäni on järkevintä varmistaa pitkät käyntijaksot isolla, hyvin eristetyllä varaajalla (tai isolla lattialaatalla) ja varmistaa maalämmön riittävyys riittävän suurella kompuralla.
Linkin takaa:
"> Ekowell suosii vajaatehoista mitoitusta, kuten kaikki muutkin Lämpöässää
> lukuun ottamatta. "
Täystehomitoittajia on nyt myös nuissa uusissa merkeissä, ainakin GebWell (taimikäseoli).
LÄ on yleensä 100% ylitehomitoitettu. Eli teho on noin 200% se mikä on normitalon huippuenergian tarve. (hieman kärjistettynä, jää aina asiakkaan vastuulle huolehtia että mitoitus on oikein tai sopiva)
Semmonen detalji on mielenkiintoinen Ekowellin sivuilla että hekin korostavat huutomerkein ja keppikirjaimin että lämmönlähde pitää aina mitoittaa täydelle mitoitukselle.
Lainaus: "LÄMMÖNKERUUPUTKISTO ON AINA "TÄYSTEHOMITOITETTU" ALAN AMMATTILAISEN TOIMESTA."
ja GeoProhan esimerkiksi sanoo että on ihan sama kummin mitoittaa, jos kyseessä on isolla varaajalla varustettu pumppu.
"Tosiasiassa osatehoinen tuottaa lähes kaiken lämmitysenergian
pumpulla, esim. viime talvena meillä vastus oli päällä vain muutamia
minuutteja, vaikka toimittajan tehomitoituslaskelma oli 50% eli alin,
jota he suosittelivat."
Lämmitystarpeethan eri vuosina vaihtelee todella paljon. Kyseisenä talvena kyseisen henkilön mitoitus on ollut about 99.9995% huipputehontarpeesta.
Jos mitoitus on tehty oikein niin vastus on päällä paljon enemmän.
> Toissa talvena ehkä olisi tilanne ollut toinen, kun 25 asteen pakkasia oli viikkotolkulla, mutta keskiarvotalven mukaan
kannattaa mitoitus varmaan tehdä. "
On hankalaa löytää tyhjentävää perustelua sille miksi kannattaa mitoittaa suorasähkölle eli osateholle. Sellaista perustelua tuskin on.
Typerää on kuitenkin mielestäni se jos pitää saunakytkintä hipelöidä jotta lämmin vesi saadaan riittämään (kuten se Petri tekee). Mutta makunsa kullakin.
But anyway. Mun alkuperäinen kommenttini kosketti sitä onko takan lämmittäminen turhaa maalämpötalossa. Mielestäni se ei ole turhaa, se säästää maalämpöpumppua ja antaa tunnelmaa. ;-)
Lisuke:
menin lukemaan ekowellin sivuja ... mielestäni nämä on täysin perusteettomia väitteitä:
1) "- käyttöveden varaajan lämpötila voi olla jopa 90 C (täystehomitoitetulla laitteella vastaava lämpötila voi olla korkeintaan 55 C)."
2) "- Optimimitoitetun lämpöpumpun vuosilämpökerroin on korkeampi kuin täystehomitoitetun, koska optimimitoitetun lämpöpumpun lauhtumispaine on matalampi. Näin korvataan pakkashuippujen aikaan käytetyn sähkön kustannus."
Bullsh*ttiä etten sanoisi.