Iso 70-luvun talo maalämpöön ?

[keva]

Tarkoituksena saneerata lämmitysjärjestelmä öljystä maalämpöön.

Pori 2+3hlö

Talo neljässä kerroksessa, alla jaoteltu neliöt ja asteet

-80m2 15C
-210m2 21C

-talli 40m2 10C

Koko asunto 290m2, 690m3. Talli 40m2.

Ennen meitä kulutus ollut n.5000l. Öljypoltin uusi, kattila 2000 luvun valurautakattila ja ouman *2. Lisätty ilmalämpöpumppu jolloin kulutus tipahti n.3500 litraan.

Olemme asuneet nyt kaksi vuotta ja viime kesä sähkövastuksella muuten öljyllä.

Asuntoon vaihdettu/lisätty termostaattiset patteriventtiilit, kiertovesipumput alpha 2, ilmalämpöpumpun paikkaa muutettu, puhaltaa nyt makuusiipeen ennen portaikkoon josta suurin osa nousi yläkertaan.

Kattila uusittu syksyllä -11. Menoveden lämpötila max.55 astetta.

Öljyä kulunut viimevuoden lokakuusta tähän päivään 1600 litraa. Olisikohan arvioitu vuosikulutus n.2500 litraa.

Autotallissa ilmalämpöpumppu. Ylläpitolämpötila n.8C termarit kiinni asennossa, mutta talvella havaitsin että pientä kiertoa oli siltikin.

Takka on vanha kiertoilmatakka puuta poltettu noin kolme pinokuutiota koivuklapia.

Koneellinen poistoilmanvaihto, ajastettu.

Taloon olisi aikomus asentaa kattokasetti jäähdytykseen ja lämmitykseen yläkertaan ja makuusiipeen yhdellä ulkoyksiköllä esim.Mitsun SLZ-KA25(35). Nykyinen Mitsu MSZ-FD25VA siirtää takkahuoneeseen.

Taloa remontoitaessa tarkoitus parantaa eristystasoa.

Kaksi tarjousta olemassa:

Nibe1145-10Kw, UKV 200 puskuri, VPB500 käyttövesi. Kaivo  170 m

Vaillant VWS 81/2, 200 puskuri, 300 käyttövesi. Kaivo 140 m


Mitähän tähän oikeasti kannattaa laittaa, apuva tarvitaan.

[keisari kyy]

Aika pieniä molemmat. Onko tarkoitus pitää ilp aina jatkossa (siis jos vanha hajoaa, niin uusi tilalle). Kaivot ainakin matalahkoja?

[keva]

Kyllä ilp saisi käydä koko ajan.

Yksi vaihtis olisi V10.5/V13 seuranaan n.200m kaivoa.

[tomppeli]

Tarkoituksena saneerata lämmitysjärjestelmä öljystä maalämpöön.

Tältä näyttäisi keskiarvovuosi:
MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”keva”Patterilämmitystalo      28100      Pori
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V42.14      Tulostuspäivä      20.04.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa            37 500 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa 5 pers 5 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa      42 500 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi      330 m2      26,7      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi      900 m3      9,8      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      330 m2      114      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      900 m3      41,7      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      330 m2      37 500 kWh      114 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      380 m2      6800 kWh      49 300 kWh      130 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      380 br m2      130 ET      A luokka
                                          
TALOUSLASKELMA      17,0 kW      tehoisella pumpulla      
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      5 000 litraa      1,250 €/ltr      6 250 €      0,85 COP
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      42 500 kWh      0,125 €/kWh      5 313 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta      42 500 kWh      0,125 €/kWh      1 803 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan            0 kWh      0,125 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      42 500 kWh      14 423 kWh      2,9 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            100,0%      14 423 kWh      1 803 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      14 423 kWh      1 803 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      4 447 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      3 510 €      
                                          
LÄMMÖN KERUU                                          
Jos keruupiiri PELLOSSA      KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus      KOSTEA      SAVI      46,5 kWh/m      914 m      0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyys oltava vähintään 253 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      6,4 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.42 500 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! )Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -24C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      11,2kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      13,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      15,4kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      17,5 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      19,6 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      21,6 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      23,7 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]16,3 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 17,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -23,8 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 500 h      28,5%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana      Pori 4255 AP      680 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Talon lämmitystarve aika tyypillinen 1980-2000 vuosien rakennukselle, 9,8 Wh/m3/Ap/v.
ET -luokka näyttää melkein liian hyvältä!
Laskelmassa ei ole otettu huomioon ilmalämpöpumppua, koska sen käytettävyys on kyseenalaista alle -20C ulkolämpötiloilla.
Lähtökohtana on siis se noin 5000 litraa öljyä/vuosi.
      

[Huippukallio]

Jos pumppu on noin  isoon taloon pieni, voi harmittaa myöhemmin ja on pakko olla sitten muita lämmönlähteitä aina käytössä.

Itse olin ensin Vailantin kannalla sen vanhan testin takia mutta Niben laajennettavuus, aurinko, viilennyys, uima-allas asioihin voitti. Hyvin on toiminut ja riittää tehot, käyttöaste tammi-huhtikuussa 40%

[keva]

Vuosikulutuksena voidaan pitää 4000 l. Kattilanvaihto valuraudasta nykyaikaiseen teräskattilaan tuo itsestään jo vähintään 500 l kulutussäästön.

Ulko-oviin on myös asennettu BinjaSystem tiivistyslistat 4kpl. Eihän ne listat varmasti mahdottomia tee, mutta esim. yläkerran parvekkeen oven alalaidasta puhalsi kovilla pakkasilla pakkasilmaa sisälle.

Osa alan myyntimiehistä pitää lässää vanhanaikaisena tekniikkana joka kuluttaa sähköä enemmän kuin vaihtoventtiilikone. Perusteluna korkeamman lämpötason vesi joka shuntataan alaspäin. Itsellä ei ole mitään väliä merkillä.

Mitään ajatuksia olisiko GeoPro mallistosta MH 11(13)oikea vai SH varaajalla.

[tomppeli]

Vuosikulutuksena voidaan pitää 4000 l.
Mitään ajatuksia olisiko GeoPro mallistosta MH 11(13)oikea vai SH varaajalla.

Tässä laskelma uudelleen 4000 litraa/vuosi polttoöljyn kulutuksen perusteella laskettuna:

MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”keva”      Patterilämmitystalo      28100      Pori
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V42.14      Tulostuspäivä      04.05.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                        29 800 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa            5 pers      5 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa                  34 800 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi                  330 m2      21,2      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi                  825 m3      8,5      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2                  330 m2      90      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3                  825 m3      43,2      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä            330 m2      29 800 kWh      90 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö            380 m2      3200 kWh      38 000 kWh      100 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      380 br m2      100 ET      A luokka
                                          
TALOUSLASKELMA keskiarvovuodelle 12,7 kW tehoisella pumpulla      
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                        4 000 litraa      1,250 €/ltr      5 000 €      87,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                        34 800 kWh      0,125 €/kWh      4 350 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta                        34 590 kWh      0,125 €/kWh      1 499 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                        211 kWh      0,125 €/kWh      26 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      34 800 kWh      11 995 kWh      2,9 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                        98,2%      11 785 kWh      1 473 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta                  1,8%      211 kWh      26 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa                  100,0%      11 995 kWh      1 499 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna                  3 501 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna                  2 851 €      
                                          
LÄMMÖN KERUU                                          
Jos keruupiiri PELLOSSA      KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus      KOSTEA      SAVI      46,5 kWh/m      748 m      0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu      210 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      6,4 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      35 939 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -24C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      9,2kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      10,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      12,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      14,3 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      16,0 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      17,7 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      19,4 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      13,2 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 12,7 kW, Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -20,3 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 740 h      31,3%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana            Pori, koko vuosi=4255AP, tammikuu=680 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...

SH -pumppu vähintään 700 litran tulistusvaraajalla olisi parempi!
Tässä laskettu SH13 pumpulla, jonka antoteho on 12,7kW @ 0C/45C olosuhteissa.
SH16 olisi tehon riittävyyden kannalta turvallisempi valinta.
Jos arvioi kulutuksen alakanttiin, saattaa pettää itseään ja tulee hankkineeksi alitehoisen lämmityslaitteen.
Porakaivokin on nyt mitoitettu tuon alemman kulutusarvion mukaisesti.

[Matias]

Osa alan myyntimiehistä pitää lässää vanhanaikaisena tekniikkana joka kuluttaa sähköä enemmän kuin vaihtoventtiilikone. Perusteluna korkeamman lämpötason vesi joka shuntataan alaspäin.

Jos ajatellaan patteritaloa niin kyllä niissä lämpöjohtoverkon (puskuri tms)varaaja on välttämätön lämpöpumpun kohtuullisen toiminnan ja huonelämpötilan tasaisuuden ylläpitämiseksi lämmityskaudella.

Kaikissa järjestelmissä nostetaan varaajan ja patteriverkon lämpötilaa pumpun käyntijakson aikana.
Jos shunttia ei ole niin lämpöpumpun pysähtyessä alkaa patteriverkon lämpötila laskea ja kun se on laskenut asetettuun lämpötilaan niin lämpöpumppu käynnistyy uudestaan.
Tällä lämmitystavalla on haittapuolena (patteritaloissa) menoveden lämpötilan vaihtelu lämpöpumpun käynti- ja taukojaksojen välillä.

Jos järjestelmässä on shuntti niin se säätää menoveden lämpötilaa  jatkuvasti  ja lämpöpumppu lämmittää ensisijaisesti varaajaa.
Shuntilla varustetussa järjestelmässä vaihtelee varaajan lämpötila käyntijaksojen tahdissa.
Shuntti taas pitää patteriverkon menoveden lämpötilan jatkuvasti  tasaisena vaikka varaajan lämpötila vaihtelee pumpun käyntijaksojen mukaan.

Ilman varaajaa patteritalon lämmitys lämpöpumpulla on samantapaista kuin peltikaminalla lämmittäminen.Lämmintä tulee niin kauan kuin lämpöpumppu käy mutta ilman varaajaa talo jäähtyy nopeasti.
Tästä on seurauksena varsin lyhyet,jopa muutaman minuutin pituiset käynti- ja taukojaksot lämpöpumpulla.
Tätä sanotaan pätkäkäynniksi.

Sopivalla varaajamitoituksella patteritalossakin pystyy vaikuttamaan käynti- ja taukojaksojen pituuteen.
Periaatteessa siis lämpöä varastoidaan varaajaan käyntijakson aikana ja varaajasta käytetään sinne varastoitua lämpöä taukojakson aikana.

Lattialämmitys on sitten huomattavasti yksinkertaisempi lämpöpumpulle kun niissä betonilaatta muodostaa jättivaraajan johon pystyy luontevasti  varaamaan riittävästi lämpöä joten niissä ei näitä patteritalon ongelmia ole.

Uusin ratkaisu patteritalon lämmöntuottoon on invertterilämpöpumppu jossa lämpöpumppu pystyy itse säätämään menoveden lämpötilan sopivaksi moottorien pyörimisnopeutta muuttamalla.Esim IVT: X10--X15 mallit

Nämä perinteiset on/off lämpöpumput tuottaa käydessään lämpöä aina maksimiteholla.

[keva]

Shuntti on kyllä tuttu juttu.

Niben edustaja totesi, että juuri tässä kohteessa Nibe on parempi kuin LÄ, koska Nibe lämmittää patteriveden vain siihen kuin automatiikka pyytää ja käyttövesi taasen samanlailla omassa varaajassaan. Lämpöässässä V13 koko varaajan tilavuus lämmitetään korkeampaan lämpötilaan käyttöveden takia.

Täytyy muistaa, että myyntimies myy omaansa lähestulkoon kaikin keinoin.

Olen törmännyt useisiin ennakkoasenteisiin eri merkeistä puhuttaessa mm.

Lämpöässä on lähes kaikkien mielestä paras, joskin osa väittää tekniikkaa vanhentuneeksi ja sitä kautta kulutusta isommaksi kuin esim.Nibe joka on halpa ja huono ja tarvitsee erillisiä varaajia.

Hakusessa on toimiva järjestelmä, tämän sanottuaan aina joku ehdottaa LÄ V20, on ainakin riittävä.
Osalla on taas hyvinkin vankat mielipiteet osatehoiseen pumppuun.

[Matias]

Lämpöässässä V13 koko varaajan tilavuus lämmitetään korkeampaan lämpötilaan käyttöveden takia.

Käytännössä vain kesäaikaan.Silloin varaajan ylä- ja alaosa lämpiää käyttöveden lämpötilalukemiin ja tällä suuremmalla varaajakapasiteetilla saadaan harvennettua käynti ja taukojaksoja.

Talviaikaan LÄ:n kaksiosaisen varaajan yläosa lämpiää tulistuslämmöllä ja alaosa lauhdutinlämmöllä.

[seppaant]

Niben edustaja totesi, että juuri tässä kohteessa Nibe on parempi kuin LÄ, koska Nibe lämmittää patteriveden vain siihen kuin automatiikka pyytää ja käyttövesi taasen samanlailla omassa varaajassaan. Lämpöässässä V13 koko varaajan tilavuus lämmitetään korkeampaan lämpötilaan käyttöveden takia.

Kyllä se L-Ässäkin lämmittää varaajan juuri siihen lämpötilaan mitä automatiikka pyytää, muutaman asteen korkeammalle kuin mitä on menoveden lämpötila.

Myös Nibe ja muut vaihtoventtiilikoneet lämmittää menoveden korkeampaan lämpötilaan kuin mitä vaadittaisiin, jos menovesi olisi vakiolämpötilaista. (tätä asiaa ei yleensä tiedosteta)

Ainoastaan invertteripumput tekevät juuri oikeanlämpöistä menovettä.

Minä kavahtaisin myyjää, joka nostaa omaa tuotettaan mollaamaalla kilpailijoiden tuotteita.

ATS

[tomppeli]

Niben edustaja totesi, että juuri tässä kohteessa Nibe on parempi kuin LÄ, koska Nibe lämmittää patteriveden vain siihen kuin automatiikka pyytää ja käyttövesi taasen samanlailla omassa varaajassaan. Lämpöässässä V13 koko varaajan tilavuus lämmitetään korkeampaan lämpötilaan käyttöveden takia.

Vaihtoventtiilikone tosiaan lämmittää pattereita vain silloin, kun kone käy.
Tauon aikana patteripiiriin ei syötetä lämpöä, vaan se jäähtyy.

Kun patteriverkosto välillä jäähtyy, on se tauon aikainen jäähtyminen vastaavasti korvattava kuumemmalla kiertovedellä, kuin muutoin tarvittaisiin, jos pattereissa olisi kaiken aikaa sama vakiolämpötila.
Siksi tuo yllä mainitty lainattu kauppiaan teksti ei ihan pidä paikkaansa.!
Näin on myöskin silloin, kun vaihtoventtiilikone tekee lämmintä käyttövettä.

Tässä alla vaihtoventtiilikoneen toiminnasta kaaviokuva:

Tästä yllä olevasta kuvasta näkee, että silloin, kun ladataan lämpöä käyttövesitankkiin, patteriverkkoon ei mene mitään lämpöä.
Siksi patteriverkkosysteemissä tarvitaan vaihtoventtiilipumpun lisäksi riittävän iso varaajatankki ja toinen kiertopumppu, sekä jonkinlainen ohituskiertojärjestelmä "hullun kierroksi"

Tulistuspumpussa ne kuuluvat perus kokoonpanoon.
Tulistuspumppu syöttää patteriverkkoon 1-2 asteen tarkkuudella tasalämpöistä menovettä, jonka lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan (vaihtoehtoisesti voidaan ohjata sisälämpömittauksellakin).

Ja tässä alla tulistupumpun kaaviokuva:

Kuvasta nähdään, että tulistuspumpussa on samassa varaajatankissa varaajatilavuutta sekä käyttövedelle, että patteriverkon kiertovedelle.
Tämä tulistuspumppu näyttää vähän monimutkaisemmalta ja on siksi vähän kalliimpikin. Se on suunniteltu patteriverkkoa silmällä pitäen.

Se tuottaa myöskin kuumempaa käyttövettä, kuin tavallinen vaihtoventtiilikone.
Varsinkin talviaikaan käyttövesi tuotetaan "sivutuotteena" varsin hyvällä hyötysuhteella.
Muutamat kotimaiset lämpöpumput ja jotkut Thermian pumput ovat ns tulistuspumppuja.
Thermian perusmallin tulistuspumpussa ei itsessään ole varaajatilavuutta patteriverkon kiertovedelle.

[sam68]

Kevalle vinkkinä että katso se kokonaisuus eli
millainen toimittaja=onko uusi toimija joka on tullut MLP-haaskalle,
millainen hinta=onko esim. linjassa foorumin vastaaviin toimituksiin,
millainen takuu/huoltopalvelu=kuka huoltaa ja löytyykö tärkeimmät varaosat hyllystä
ja koita jututtaa aiempaa asiakasta=saat puolueetonta tietoa.
Ei ole niin väliä pumpun merkillä eikä tekniikalla. Kaikki pumput lämmittää teidän talonne ihan varmasti kunhan maalämmön perusasiat on kunnossa. Eriasia mitkä sitten kestää parhaiten. Siihen vaikuttaa ainakin laitteen tuotekehitys ja tuotanto kaikkineen.

Näillä eväillä kohti Valko-Venäjän kaatoa. Ei venäläisen..  

[keva]

Lämpöässä V13 203GT lähes tilattu, syväkö kaivo ?

[tomppeli]

Vähintäänkin tuo laskelman 210 metriä aktiivisyvyyttä, eli sitä, jossa on aina vettä.
Porauta vieläkin syvemmäksi, jos vain pystyvät, esimerkiksi 230 metriin, joka usein vielä onnistuu.
Runsas veden tulo kaivoon voi estää syvän kaivon tekemisen; kompressori ei jaksa painaa ilmaa niin syvälle veden alle.
Porasta loppuu puhti, kun kompura ei jaksa painaa ilmaa liian korkean vesipatsaan alle!

Uskotko, että V13:n lämpöteho, 13,1 kW riittää talollesi kovimmilla pakkasilla?
Miten olisi Lämpöässä V15??

[keva]

Vastukset apuna sekä takka ja ilpit.

[keva]

Vatulointi jatkuu, kumpiko parempi ja perusteluja ?

LÄ V13 203GT

vai

Geopro SH 13  varaajana SHAK 500 tai 700 kahdella piirillä ja alijäähdyttimellä

Hinta on molemmissa sama.

[Roori]

Minun valintani osuisi noista mainitsemistasi vaihtoehdoista alemmaiseen...700L pönällä.
seliseli: Aktiivi tulistus+ohjain parempi (mutu)+skaalautuvampi hienosti sanottuna (aurinko)+alijäähy jos sille käyttöä...muut keksikööt lisää paremmuuksia/vastaväitteitä.

Kiinostais tietää mitä jää tossa Geopro tapauksessa ohjaimeen ns. reserviksi (=käyttämättömäksi kytkentöjä vaille), tiedätkö?

Osaatko arvioida mikä jää talon loppukulutukseksi kun olet nuo kaikki remppasi tehnyt?
Tämä kulutus on niin paljon muuttunut tässä ketjussa alkuperäisestä 5000L:sta että kohta tuntuu tuo 13 durhan isolta  .

Meillä rempattiin 2400L kulutus ja tarvittu huipputeho on jäänyt alle 6kW:n

[keva]

Alijäähyllä lämmittäisin uima-allasta. Onko varaajassa kierukka aurinko paneeleille?

[Roori]

Alijäähyllä lämmittäisin uima-allasta. Onko varaajassa kierukka aurinko paneeleille?

Tuskin mutta ei sillä väliä, levarilla siitä tulee parempi kunhan sille löytyy vapaat liitännät, ja niitä taitaa 700L:ssa löytyä, mulla on tuo 700L pönä...kylläkin 4v vanha joten on voinut muuttua matkalla...onko kuvaa nykyisen varaajan liitännöistä?

[commo73]

Minun valinata olisi näistä kahdesta:
Geopro SH 13  varaajana SHAK 500 tai 700 kahdella piirillä ja alijäähdyttimellä. Aktiivinen  tulistuksensäätö, joka toimii käyttäjien kokemuksien perusteella.

Lämpöässän toiminnasta olen lukenut moitteita kahdestakin foorumista. Esim. uskomattomalta niin kuin kuulostaakin (iso varaajallinen), mutta pätkäkäynnistä. Kompuroita on mennyt aivan liian aikaisin, verrattuna käyttötunteihin. Sitä en tiedä, onko nämä yksittäisiä tapauksia. Ei voi kuitenkaan yleistää että kaikissa olisi pätkäkäynti ongelmaa. Ongelma on joskus liittynyt ilmeisesti V-sarjan pumppuihin.  

[sailor]

Oliko Geopron uudessa ohjaimessa jo mahdollisuus laskea alaminimi alle 35 asteen? Entä onko niissä joku suojaus sitä "aktiivitulistuksen" kolmitieventtiilin jumitusta vastaan.

http://www.pauna.net/Laskentakaavat/geopro_jumi.gif

Kysyjä voisi valoittaa minkälaisissa hintaluokissa tarjouksissa pyöritään? Jos V-malli ja SH ovat samanhintaiset asennuksineen, niin silloin sulla on huono tarjous V-mallista  

[seppaant]

Lämpöässän toiminnasta olen lukenut moitteita kahdestakin foorumista. Esim. uskomattomalta niin kuin kuulostaakin (iso varaajallinen), mutta pätkäkäynnistä. Kompuroita on mennyt aivan liian aikaisin, verrattuna käyttötunteihin. Sitä en tiedä, onko nämä yksittäisiä tapauksia. Ei voi kuitenkaan yleistää että kaikissa olisi pätkäkäynti ongelmaa. Ongelma on joskus liittynyt ilmeisesti V-sarjan pumppuihin.

Tämä V-mallin pätkäkäyntiongelma koskee lähinnä vanhanmallisia V-pumppuja, joiden valmistus lopetettiin n. viisi vuotta sitten.
Uudenmassa V-mallissa ei ole pätkäkäyntiongelmia

ATS

[keva]

9000€

Asennus ei ole hinnassa.

[sailor]

9000€

Asennus ei ole hinnassa.

Näin arvelinkin, eli SH tulee merkittävästi kalliimmaksi kuin LÄ, kun otetaan asennuskustannukset mukaan. Kannattaa haarukoida asennushinnat.

[keva]

Ilmainen asennus  

[pta]

Meillä SH13+SHAK700. Korvasi öljyn, jota kului 3400-3800 l/v. Viime talvena maksimissaan 85% käyntisuhde (Pirkanmaalla).

En näe mitään syytä ottaa 500 l varaajaa. Meillä varaajan koko oli yksi syy unohtaa LämpöÄssä. Toinen oli se, että varaaja 9 kW sähkövastuksella on jo itsenäinen lämmitysjärjestelmä. Pumppu on helppo vaihtaa tarvittaessa toiseen.

Otin varaajaan myös aurinkokierukan, mutta toistaiseksi sitä käytetään käyttöveden tekemiseen eli käyttövesi kiertää kolmen kierukan läpi. Tuon ei pitäisi ainakaan vähentää veden riittävyyttä ja huonontaa hyötysuhdetta.

[Roori]

Otin varaajaan myös aurinkokierukan, mutta toistaiseksi sitä käytetään käyttöveden tekemiseen eli käyttövesi kiertää kolmen kierukan läpi. Tuon ei pitäisi ainakaan vähentää veden riittävyyttä ja huonontaa hyötysuhdetta.

Tuo on kyllä varmaan hyvä kerrostamaan tuolla lailla laitettuna ja tosiaan hyötysuhdekin tykkää.
Siasta muuten kolmanteen...:
-minkä kokoiset nuo kierukat on?
-kuinka nuo 3 kierukkaa on kytketty?
-onko huomattavissa paineenalenemaa suihkuissa vrt öljyaika?
-mitä semmonen lisävaruste "aurinkokierukka" maksoi?

[sailor]

Ilmainen asennus  

Ei ole.

Ellet ryöstä LVI-liikkeestä putkiosia  

[keva]

Kyllä muuten on, osat nettohintaan.

[sailor]

Kyllä muuten on, osat nettohintaan.

Putkiosien nettohinta on kaukana ilmaisesta, jos et vielä tiennyt  :-/

[keva]

Asennuksella tarkoitin tietenkin työn osuutta.

[pta]

Otin varaajaan myös aurinkokierukan, mutta toistaiseksi sitä käytetään käyttöveden tekemiseen eli käyttövesi kiertää kolmen kierukan läpi. Tuon ei pitäisi ainakaan vähentää veden riittävyyttä ja huonontaa hyötysuhdetta.

Tuo on kyllä varmaan hyvä kerrostamaan tuolla lailla laitettuna ja tosiaan hyötysuhdekin tykkää.
Siasta muuten kolmanteen...:
-minkä kokoiset nuo kierukat on?
-kuinka nuo 3 kierukkaa on kytketty?
-onko huomattavissa paineenalenemaa suihkuissa vrt öljyaika?
-mitä semmonen lisävaruste "aurinkokierukka" maksoi?

* 3xLK45
* sarjaan
* ei
* en tiedä, kun ei ollut eriteltynä. Jossain tarjouksessa se oli 440 €.

[Roori]

[quote
* 3xLK45
* sarjaan
* ei
* en tiedä, kun ei ollut eriteltynä. Jossain tarjouksessa se oli 440 €.

Joo muistelisin kanssa luokkaa 500ekee oli se aurinkokierukka, en ottanut koska ajattelin silloin että en koskaan laita aurinkolämpöä ...ja nyt sitä suunnitellaan täyttä päätä. No ei silti, levarilla se laitetaan koska tulee parempi.

Hyvä tietää ettei oo tullut paineissa onkelmaa vaikka 36m kuparia kierukalla !

Onko ne tosiaan ihan "putkessa" ne kaikki, sitten sulla on varmaan joku termostaatti sekoittamassa kylmää siihen viimeisen kierukan kuumaan päähän ennen käyttöpaikoille putkitusta?
Sehän tuo SH kumminkin jaksaa tuupata niin kuumaa sinne yläkierukan ympärille.

Missä sulla liikkuu alaosan lämpö siinä varaajassa?