kaksoispesäkattila ulos ja maalämpö sisään

[voisavi]

Talo n.145m²,360m³,kulutus ollut n.12000kwh + 6m³puuta, vettä kuluu n.150m³ kattilassa vastukset joilla lämmitetty ja lisäksi poltettu puuta. Meno vesi pakkasilla  -25 n.55 C pattereille
tarkoitus olisi vaihtaa kaksoispesäkattila pois ja tilalle on tarjottu Geopro gt7,Vaillant 8kw,Alpha innotec SWC 80H 8,9kw, joka kytkettäisiin 500l varaajaan, käyttövesi tulisi kierukoista. Mutta maapiiriä ei saisi sulpun ohjeiden mukaan laitettuna kuin n.400m, poraus ei ole mahdollista.
1.Onko pumppu liian tehokas piiriin olisiko 6kw parempi ?
2. Mitkä on seuraukset jos piiri käy pieneksi talvella ( vastuksilla,piirin elpyminen) ?
3. Olisiko Nereuksen "eviheat" aurinko avusteisista pumpuista apua jos piiri on hieman lyhyt ?
4. mikä mahtaa olla lämpimän käyttöveden riittoisuus kierukoiden kautta jo varaajan lämpö on siellä 50-55 C
5.Aurinko avusteisista pumpuista aika vähän käyttäjä kokemuksia julkaistu onko ne niin hyviä systeemejä että ei valittamista vai vasta vähän jos ollenkaan myytyjä ?

[justus01]

1.Onko pumppu liian tehokas piiriin olisiko 6kw parempi ?
- Pitäisi tuolla 400 metrin putkistolla 8 kW:n toimia ihan hyvin, ellei maaperä ole hiekkaa.

2. Mitkä on seuraukset jos piiri käy pieneksi talvella ( vastuksilla,piirin elpyminen) ?
- Jos maaperä on kuivaa hiekkaa, niin kone voisi ottaa vastukset avuksi välillä, koska lämpöä ei siirry riittävän tehokkaasti maasta keruupiiriin. Normaalissa pelto/metsämaassa 8 kW + 400m toimii ongelmitta. Mikäli pumppu olisi lämmitystarpeeseen nähden alitehoinen ja kävisi talvella koko ajan, niin maaperä voisi keväällä routia.

3. Olisiko Nereuksen "eviheat" aurinko avusteisista pumpuista apua jos piiri on hieman lyhyt ?
- Ei mielestäni toimi...varsinkaan maapiirin kanssa..

4. mikä mahtaa olla lämpimän käyttöveden riittoisuus kierukoiden kautta jo varaajan lämpö on siellä 50-55 C
- Riippuu varaajan tyypistä sekä kierukoista...markkinoilta löytyy monenlaista ratkaisua.

5.Aurinko avusteisista pumpuista aika vähän käyttäjä kokemuksia julkaistu onko ne niin hyviä systeemejä että ei valittamista vai vasta vähän jos ollenkaan myytyjä ?
- Ei taloudellisesti kannattavia verrattuna pelkkään maalämpöön.

[Roori]

1.Onko pumppu liian tehokas piiriin olisiko 6kw parempi ?
- Pitäisi tuolla 400 metrin putkistolla 8 kW:n toimia ihan hyvin, ellei maaperä ole hiekkaa.
--Maasta otettava energiamäärä ratkaisee enemmin kuin pumpun teho, tarvittava energiamäärä oli aika pieni 12-16MWh...mitäs se maaperä oli?

2. Mitkä on seuraukset jos piiri käy pieneksi talvella ( vastuksilla,piirin elpyminen) ?
- Jos maaperä on kuivaa hiekkaa, niin kone voisi ottaa vastukset avuksi välillä, koska lämpöä ei siirry riittävän tehokkaasti maasta keruupiiriin. Normaalissa pelto/metsämaassa 8 kW + 400m toimii ongelmitta. Mikäli pumppu olisi lämmitystarpeeseen nähden alitehoinen ja kävisi talvella koko ajan, niin maaperä voisi keväällä routia.

3. Olisiko Nereuksen "eviheat" aurinko avusteisista pumpuista apua jos piiri on hieman lyhyt ?
- Ei mielestäni toimi...varsinkaan maapiirin kanssa..
--Mielestäni toimii mainiosti yhteen maapirin kanssa. Mikä ettei toimisi, perusteluja?

4. mikä mahtaa olla lämpimän käyttöveden riittoisuus kierukoiden kautta jo varaajan lämpö on siellä 50-55 C
- Riippuu varaajan tyypistä sekä kierukoista...markkinoilta löytyy monenlaista ratkaisua.

5.Aurinko avusteisista pumpuista aika vähän käyttäjä kokemuksia julkaistu onko ne niin hyviä systeemejä että ei valittamista vai vasta vähän jos ollenkaan myytyjä ?
- Ei taloudellisesti kannattavia verrattuna pelkkään maalämpöön.
--Tuo riippuu Eviheatin hinnasta!

[justus01]

Kysyjän kohteessa 400 metriä riittää hyvin energian tarpeen puolesta. 400 metriä riittää 8kW pumpun ottoteholle. <= Tällä tarkoitan sitä, että pumpulle tulevan liuoksen lämpötila ei laske merkittävästi pitkissäkään vedoissa, jolloin COP pysyy hyvä käyntijakson alusta loppuun. Ei ole täysin merkityksetöntä mikä on keruupiirin antoteho 3c dt:llä. (Tätä olen selittänyt jo aika monesti täällä...en jaksa tällä kertaa tästä aiheesta tämän enempää)

Aurinkoenergian lataaminen vaakapiirin talven varrelle ei onnistu. Lämpö ei pysy pintamaassa tallessa talveen asti. Karkaa tehokkaasti lämmityskauden alussa kaikki harakoille ennen kuin joulu-tammikuussa tulee lunta eristeeksi päälle. Tämä perustuu omiin havaintoihin.

Teoriaa...mitä isompi on dt maaperän ja ulkoilman välillä, sitä isommalla teholla se lämpö maaperästä harakoille lähtee. Maan alle rakennettavat massavaraajat on sitten asia erikseen.

Kesällä voisi olla pientä hyötyä, mutta paljonko sitten vaikuttaa COP:iin ja kesäajan lämmitysenergian kulutukseen, jos keruuneste onkin +16c asteen sijaan vaikka +20c astetta. Paras hyöty voisi olla näin alkukesästä kun aurinko paistaa, mutta maaperä on vielä aika kylmä. Voisi käyttöveden tekoon mennä 0,5 tai 1 kwh vuorokaudessa vähemmän.

Laitetaan nyt kuitenkin vähän lisää pumpun ja keruupiirin tehosta:

Esimerkiksi jäsenelle "Xargo" sopiva kaivo olisi kWh-pohjaisen mitoituksen perusteella 60 metriä syvä. Käyttöveden riittävyyden vuoksi hän halusi hankkia 8 kW pumpun. 60 metrisen kaivon keruuputkiston antoteho on noin 1800 W/3 dT. Pumpun ottoteho keruupiiristä taas puolestaan on noin 6500 W/3 dT. Tuollainen tehoero johtaisi siihen, että keruunesteen lämpötila tippuisi hyvin nopeasti käynnistyksen jälkeen tasolle X. ("Ylitehomitoitus")

Jos taas kaivo olisi 210-230 metriä syvä, niin pumppu voisi ottaa lämpöä dT3:lla yhtä jaksoisesti jatkuvasti ilman, että pumpulle tulevan nesteen lämpötila laskee lainkaan. ("Osatehomitoitus")

[tomppeli]

Talo n.145m²,360m³,kulutus ollut n.12000kwh + 6m³puuta, vettä kuluu n.150m³ kattilassa vastukset joilla lämmitetty ja lisäksi poltettu puuta. Meno vesi pakkasilla  -25 n.55 C pattereille
tarkoitus olisi vaihtaa kaksoispesäkattila pois ja tilalle on tarjottu Geopro gt7,Vaillant 8kw,Alpha innotec SWC 80H 8,9kw, joka kytkettäisiin 500l varaajaan, käyttövesi tulisi kierukoista. Mutta maapiiriä ei saisi sulpun ohjeiden mukaan laitettuna kuin n.400m, poraus ei ole mahdollista.

Taulukossa näyttäisi tällaiselta:

MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )                        
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”voisavi”      Patterilämmitystalo      40100      Jyväskylä
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V42.14 Tulostuspäivä 14.05.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                  14 600 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4 000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            18 600 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            145 m2      20,4      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            363 m3      8,1      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            145 m2      101      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            363 m3      146,0      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      145 m2      14 600 kWh      101 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      160 m2      4000 kWh      22 600 kWh      141 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      160 br m2      141 ET      A luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle 7,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                  2 138 litraa      1,250 €/ltr      2 672 €      87,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                  18 600 kWh      0,125 €/kWh      2 325 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta                  18 600 kWh      0,125 €/kWh      801 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                        0 kWh      0,125 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      18 600 kWh      6 405 kWh      2,9 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                  100,0%      6 405 kWh      801 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa            100,0%      6 405 kWh      801 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            1 872 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            1 524 €      

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus            MÄRKÄ      SAVI      41,5 kWh/m      448 m      1,0 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu      150 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      4,6 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      18 982 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -31C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      4,2kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      5,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      5,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      6,6 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      7,4 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      8,2 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      8,9 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      6,8 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI                              7,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -27,6 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.             
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                        
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 657 h      30,3%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana            Jyväskylä, koko vuosi=4945 AP, tammikuu=789 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Maalämpöpumpulla ei juurikaan saada yli +55C lämpöistä kiertovettä pattereille.
Suurentamalla patteria jossain keskeisessä tilassa, saataisiin menoveden maksimilämpötilaa laskettua vähän.
Rakennuspaikkakunta ei tiedossa. Tässä oletuksena Jyväskylä.
Kyseessä patterilämmitystalo ja toivomus kuumasta vedestä. Silloin ns tulistuspumppu, eli ns suomipumppu olisi hyvä valinta.
Maakeruupiirin mitoittaminen ei ole yhtä kriittinen, kuin kaivon. Maa voi jäätyä keruuputken ympärillä, vahigoittamatta putkea. COP kylläkin laskee hiukan.

[Matias]

Mutta maapiiriä ei saisi sulpun ohjeiden mukaan laitettuna kuin n.400m

Tuossa Sulpu varmaan tarkoittaa että yksi putkilenkki saa olla enintään 400m.Jos haluaa pidempää maaputkistoa niin sitte kaksi putkilenkkiä,esim 2X300m tai 2X400 jne.
Tämä on putkiston virtausvastuksen takia.

Meillä on -87 valmistunut patteritalo ,keruuputket savimaassa 2X200m ,9kw:n lämpöpumppu ja 1250l:n varaaja.Ihan hyvin toimii.
Varaavalla sähkölämmityksella meni n 17.000kwh/v ja maalämmöllä n 4500kwh/v

Mitkä on seuraukset jos piiri käy pieneksi talvella

Maa jäätyy putken ympäriltä jolloin keruuputkiston lämmötuotto lisääntyy huomattavasti.
Haittapuolena alimitoitetulla keruuputkistolla saattaa tulla loppukeväästä maan routimista kun maa alkaa sulamaan.
Kannataa tosiaan mitoittaa maapiiri reilusti niin se parantaa myös lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Tuossa linkissä maan lämpiäminen viime viikoilta,alimmillaan viime talvena maan lämpö oli +0,9C ja nyt alkaa olla liki +5C keruuputkien kohdalla.

http://www.saunalahti.fi/matsut/maanlampo/month.jpg

[voisavi]

- sulpun ohjeella tarkoitan 1,5m putkiväliä ja 3,5m rakennuksista (2m+1,5m)
- maaperä on jotain siltin ja saven sekoitusta (vanhaa merenpohjaa)
- varaajan kierukat ovat 20l/min 2kpl varaajan lämpö ilmeisesti jotain 45-65 välillä ?
- olisiko piiri parempi rakentaa esim 1.250m ja 2.150m (tai niin paljonko saa mahtumaan)+ linjasäätö venttiilit vai kaksi saman pituista piiriä

[Roori]

Aurinkoenergian lataaminen vaakapiirin talven varrelle ei onnistu. Lämpö ei pysy pintamaassa tallessa talveen asti. Karkaa tehokkaasti lämmityskauden alussa kaikki harakoille ennen kuin joulu-tammikuussa tulee lunta eristeeksi päälle. Tämä perustuu omiin havaintoihin.

Teoriaa...mitä isompi on dt maaperän ja ulkoilman välillä, sitä isommalla teholla se lämpö maaperästä harakoille lähtee. Maan alle rakennettavat massavaraajat on sitten asia erikseen.

Ei siitä maasta nyt niin kuumaa saa että harakoille riittäis  .
Eihän maapiireistä, ja ihan sama kaivojen kanssa (ei eroa), noissa Eviheat systeemeissä mitään massavaraajaa pyritä tekemään, se on hyvin vähän mitä sinne aurinkoa suoranaisesti katolta maahan siirretään...ainoastaan ylijäämää jos sitä yrittää tulla ja sen vaikutus on lähinnä "elvyttävää".
Kesällä aurinko voi hoitaa kaiken tarpeen suoraan varaajaan ja mahdollisesti hiukan laitetaan maapiiriinkin, rospuuttoaikana auringolla hoidetaan osa kulutuksesta ja tuetaan maapiiriä kun pumppu käy, pimeänä aikana maapiiristä kaikki.
Kesällä tietysti sitä aurinkoa tulee mutta siitä ei ole hyötyä jos ei ole kulutusta, eli ollaan 2kk mökillä tjms.
Kyllä se kaikki energia mikä saadaan aurinkokeräimestä helpottaa maapiirin elämää, tuo lienee selviö. Yksinkertaistettuna: jos kok.tarve on 15M ja auringosta 3M niin MLP:lle jää 12M ja siitä jää maapiirille 8M ja pumpulta 4M.

Tässä aloitajan tapauksessa jos piiriä saa 400m, niin sen pitäisi riittää jos ei nyt "huonoa" maata ole.

Taloudellinen kannattavuus on sitten sinänsä ihan puhdasta matematiikkaa hintojen ymprärillä, toinen asia on sitten jos vihreys painaa takaraivossa tai puhtaasti on niin viisas että näkee sähkön maksavan kohta 40c/kWh  :-?.

[justus01]

Kyllä se kaikki energia mikä saadaan aurinkokeräimestä helpottaa maapiirin elämää, tuo lienee selviö. Yksinkertaistettuna: jos kok.tarve on 15M ja auringosta 3M niin MLP:lle jää 12M ja siitä jää maapiirille 8M ja pumpulta 4M.

Maapiiri on aika aurinkoiseen aikaan "tunteeton" kuormitukselle. 1,5m2 pinta-alalta otetaan energiaa noin 12W teholla ja aurinko lämmittää tuota pinta-alaa aurinkoisella kelillä 300W(arvaus) teholla ilman mitään aurinkokeräimiäkin.  
[size=8]
400m*1,5m=600m2 => 600m2*(300w/1,5m2) =120kW[/size]

Jos auringolla hoitaisi meillä kaiken lämmitystarpeen 5 kuukauden ajan niin sähköä säästyisi noin 600 kWh sähköä. Nykyisellä sähkön hinnalla noin 78€/v.

Maapiiri+MLP tekee lämmintä käyttövettä hyvällä COP:lla kesällä.
Ei kulu sähköä oikein mitään varaajan lämmitykseen...

[Roori]

Jos auringolla hoitaisi meillä kaiken lämmitystarpeen 5 kuukauden ajan niin sähköä säästyisi noin 600 kWh sähköä. Nykyisellä sähkön hinnalla noin 78€/v.

Maapiiri+MLP tekee lämmintä käyttövettä hyvällä COP:lla kesällä.
Ei kulu sähköä oikein mitään varaajan lämmitykseen...

Kuten tossa aikaisemmin mainitsin kulutusta pitää olla muutoin auringon avut jää pieniksi...
Meillä tuon mainitun 5kk kulutuksen vois kertoa vähän alle 3:lla, eli saantipotentiaalit on täysin tapauskohtaisia.

Ei se MLP:n COP nyt mikään erityisen mainio ole koskaan kun käyttövettä tehdään, COP-lukuna auringon lukema kesällä on ihan eri maailmoissa kuin MLP:ssä.

Aurinko ei kovin nopeesti lumeen/maahan paistaessaan sinne maapiirin vaikutusalueelle siirry, eli vasta myöhemmin...
Parhaimmillaan aurinkokeräimet+maapiiri on juuri keväällä kun kulutusta on vielä lämmitykseen ja maapiiri on kylmimmillään...plus tietysti kesällä kun kaikki tulee auringosta.