Ensin pieni kertomus tältä päivältä ja sitten kysymys viisaammille:
Lämmityspuolen paineet ovat vaihdelleet puolisentoista vuotta vanhassa järjestelmässämme mielestäni aika herkän oloisesti, ja päätin kokeilla, että lieneköhän paisuntasäiliössä riittävästi vastapainetta.
No, laskin aluksi lämmityspuolen varoventtiilistä vettä niin kauan kuin sitä tuli. Tämän jälkeen mittasin paisuntasäiliön venttilistä vastapaineen: 0,2 bar. Sama lukema oli tuolloin lämmityspuolen painemittarissakin.
Pumppasin sitten paisuntasäiliöön ilmaa aina 0,75 bariin asti, jolloin myös lämmityspuolen painemittari nousi samaan 0,75 barin lukemaan.
Päätin sitten hetken mielijohteesta valuttaa varoventtiilistä vettä uudelleen pois niin paljon kuin sitä tuli, ja mittasin paisuntasäiliön paineen uudelleen. Kuvittelin, että sieltä pitäisi löytyä yhä se 0,75 barin vastapaine, mutta auton rengaspainemittari näyttkin nyt puhdasta nollaa, samoin kuin lämmityspuolen painemittari.
No, pumppasin paisuntasäiliöön jälleen lisää ilmaa, ja kohta paineet olivat taas uudelleen 0,75 barissa. Lisäsin lammityspuolelle vielä vettä sen verran, että paineet kasvoivat 1,5 bariin.
Jäin kuitenkin hiukan ihmettelemään...
Miksi vastapaine putosi nollille silloinkin, kun valutin lämmityspuolelta toisen kerran paineet alas? Eihän näin kuitenkaan voine tapahtua ainakaan kovin montaa kertaa peräkkäin.
Miten vastapaine lopulta tulisi oikeaopisesti tarkastaa? Pitäisikö tuo mittaussykli toistaa niin monta kertaa, että lopulta lämmityspuolen varoventtiilin avauksen ja paineiden nollauksen jälkeen vastapaine todella jää sinne 0,7 bariin?
Lieneekö itselläni ollut tuo vastapaine paisuntasäiliössä niin pieni, että säiliön kumikalvo on ollut "luonnottoman" paljon venyneenä - mahtaakohan se laskea kalvon elinikää? Vai mitä asiasta tulisi ajatella?
