Mitoituspyyntö OKT uudiskohde Naantali

[Maallinenlämpö]

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Naantali
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? Uudiskohde 2025, ei rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen ilmanvaihto LTO:lla
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 54,9jm
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Mineraalivilla 150mm + 50mm, US kokonaispaksuus 304mm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1krs
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (sisätilat, väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 150m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? Keskikorkeus noin 3,1m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? maanvarainen alapohja, EPS 200mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? puhallusvilla 500mm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Mitoitusarvona voidaan käyttää u arvoa 1. Tavanomaista suuremmat ikkunat
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
Yläpohja 0,07
Alapohja 0,17
Ulkoseinä 0,17


Rakennuslupa-asiakirjoissa on kerrosala. Se on kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti. Jos ulkoseinän paksuus on yli 250 mm, ylimenevä osa katsotaan sallituksi rakennusoikeuden ylitykseksi. Toisin sanoen rakennusoikeutta laskettaessa kerrosalasta huomioidaan ulkoseinien sisällä oleva pinta-ala ja ulkoseinistä vain se osa, joka on paksuudeltaan enintään 250 mm. Tämä ei ole sama, kuin ns lämmin ala, tai huoneistoala.
Kerrosala 167

Rakennuslupa-asiakirjoissa on kohteen bruttokuutiomäärä, eli rakennuksen ulkomittojen mukainen kuutiomäärä.  Siitä ole hyötyä mitoituskaskennassa.
Nettovolyymi, eli sisätilojen lämpimien kuutioiden määrä on hyödyllinen tieto. (Ulkovaipan sisäpuolelle muodostuva tilavuus kuutiometriä, m3.)
Nettovolyymi 486,5m3

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos:
Uudisrakennus  ”Maallinenlämpö”   NAANTALI   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 29 °C -  menovesi lämpötila max 31 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- Talo 2025: Laminaatti-Lattialämmitys, 22°C, 150 m2, 465 m3  (31°C)   31 W/m2   4,65 kW   14 324 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   31 W/m2   4,65 kW   14 324 kWh

• JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY   Ala   Osuus    Teho   Osuus    Energia
Alapohjat   150,0 m2   11 %   0,51 kW   23 %   3 274 kWh
Yläpohjat   150,0 m2   11 %   0,53 kW   9 %   1 350 kWh
Umpiseinän ala   121,7 m2   23 %   1,08 kW   19 %   2 730 kWh
Ovet   6,0 m2   6 %   0,28 kW   5 %   707 kWh
Ikkunat   35,0 m2   35 %   1,63 kW   29 %   4 124 kWh
• Johtumat yhteensä   462,7 m2   87 %   4,04 kW   85 %   12 186 kWh

• Kiinteistö yhteensä   150 m2   17 017 m3   5,7 COP   4,4 kW   14 324 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus      -0,6 kW   -1 705 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve            3,8 kW   12 619 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,198 m3 / 50 °C   3,5 COP   1,06 kW   4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,0 kW   17 019 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            6,0 kW   17 019 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
 Yhteensä   150 m2   113 kWh/m2   4,9 SCOP   6,0 kW   17 019 kWh

• Tarvittava vuotuinen lämmitysenergian tarve         17 019 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen enimmäisteho         5,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -30 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 13539 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh   ( 4,9 SCOP)   4,9 kW   13 539 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            3 480 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   3 480 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 139 kWh

• Tarvitaan vähintään 145 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraus   145 m
- Kaivon aktiivisyvyys 139 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 145 m. Putkea kaivossa yhteensä 290 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,6 kPa)   2 kpl   PE40x2.4 20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,4 l/s = 24 l/min = 1440 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,4 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 323 ltr - 14 min 0 s   28 kPa = 0,28 bar
 Tai vaakakeruulla:               
kostea savi, vähintään 326m = 1x330 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 312 ltr - 13min 0s   44 kPa = 0,44 bar
...
Ikkunoiden yhteis alaksi laitoin 35 m2. Toivottavasti se on edes sinne päin.
...
Liitin mukaan koko laskelmankin, voit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.