Maapiiriksemme tuli tosiaan 300 metriä, syynä oli se tontillemme tuotiin vahingossa 300 m:n letkua, ja parituntia lisäkaivua siinä tuli (ja tietty sitä litkua hiukka lisää IVT:n joululahjana).
Se mitä saavutettiin ”vahingossa” on kait se, että nyt meillä on isompi maapiiri joka varastoi lämpöenergiaa silloin kuin ei ole lämmityksen/käyttöveden tarvetta, sitä en tiiä onko varastoivatoiminto kaikissa pumpuissa? Sekä tietty isompi maapiiri on kait tehokkaampi? (tarve oli kylläkin meillä vain muistaakseni 180m).
Meillä 160m2 + 30 m2 (yläkerta jota emme lämmitä kuin painovoimaisilla lämpöhäviöillä, on meillä varastona n. 10-18 asteisena), kuutioita noin 500 ja kerrosluku 1½.
Laskelmien mukaan meillä oli talon energian tarve 24 000 kWh/vuosi
-laskennallinen energian tuotto 22 100 kWh pumpulla, loput lisäsähköllä
-laskennallinen energian käyttö 7200 kWh pumpulla ja 2350 kWh lisäsähköllä
Laskennallisesti verrattu sähkölämmitykseen (2004, yö- ja päiväsähkö 0,075 €/kWh):
Sähköllä maksais 20 v. lämmitys n. 60 000€ ja pumpulla 36 000€, eli pitäisi koneiden maksaa reilun 10-vuoden jälkeen itsensä takaisin.
Laskelmat on laskelmia, se on ainoa fakta se, että sähkön hinta ei tule laskemaan, toiset pumput voi esittää paljonkin tehokkaampia lukuja?!? Todellisuudessa kyse on täysin talon sijainnista ja rakenteista riippuva. Meillä on PAIKALLA TEHTY (ei saumavuotoja) matalaenergiatalo ja pääosa ikkunoista on kaakko-lounas suunnalla (n. 12m2 ottamassa aurinkoa sisäänsä) ja n. 3500 tonnin liesileivinuuni (läpi talven pinnan lämpötila vähintään n. 30 astetta) em. asioiden pitäisi edesauttaa lämmön tarvetta, mutta meidän talo on myös 100 m:n päässä rannasta, josta TUUULEEE!! Joillain on talo niin suojaisella sekä aurinkoisella paikalla ja elävät tuhlaamattomasti, että energian tarve saattaa olla jotain aivan muuta, joten mielestäni koneiden energian käyttö kWh:lla ei voitane vertailla.
Saatiin vasta äskettäin lopulliset säädöt lattiaan ja tämä talvi vielä hierotaan virtaamat kohdalleen, joten meidän talon vertailu laskennallisin keskiarvoihin siirtynee vuoden päähän, mutta takaraivossa on semmonen kutina, että laskennallisiin arvioihin ei meidän talossa tulla ihan pääsemään, mutta kaippa se johtunee meidän perheen elintavoista. Valitettavasti en voi sanoa kannattaako juuri Twiniä ostaa, koska ei ole vertailupohjaa, mutta tuntuu että taitaa olla sama minkä pumpun tai auton ostaa, niin kaikki taitaa riippua onnesta.
Kaverini otti pumpun ja erillisen ilmanvaihtokoneen, heidän tapauksessa kävi niin ikävästi, että tekniseksi tilaksi varattu alue ei riittänytkään (pumppu vei jo puolet enemmän kuin TWIN) sekä IV-koneelle jouduttiin tekemään viritys ns. patti yläpohjaan, eli kone ei mahtunut lämpimään tilaan, joten yläpohjaan nykerrettiin tila koneelle ja lisäeristystä tarvittiin. Tarkkaa tietoa lisäkustannuksista ei ole, mutta omatoimirakentajana tiedän, että ”nykertäminen” ammattiLVI-asentajan tekemänä on kallista.
Raitisilmaventtiileistä on mulla semmonen henkilökohtainen mielipide, että jotenkin tuntuu järjettömältä tuoda puhdistettua ilmaa pitkiä matkoja putkistoissa (poisviennin ymmärrän), etuna siinä on tietenkin tuloilman lämmöntalteenotto, mutta mielipiteeni perustuu siihen faktaan, että 50-luvulla ei astmaa Suomessa edes tunnettu, nytten joka kolmas mukula pihisee, syynä on kait liian puhdas elinympäristö, johon kuuluu tuloilman puhdistaminen, tietenkin on poikkeuksia kaupunkialueiden päästöt, kerrostalot tehdään painovoimaisesta ilmanvaihdosta koneelliseksi yms, mutta raitisilmaventtiilit kuuluvat mielestäni omakotitaloihin aina kun ne on mahdollista laittaa.