PILP+ILP -> MLP (Espoo)

[Sushukka]

Moikka,
Olen nyt pyöritellyt jonkun verran tuota mitoitusexceliä ja tarvitsisin kai ensin jotain näppituntumaa mikä voisi olla oikea sähkönkulutus nykyiselle talolle.

• Huusholli Älvärin Pihlajatar valmistunut vuoden 2008 lopulla
• Talon mukana tuli Niben 310P PILP, josta nyt kymmenen vuoden jälkeen mossahti kompura
• Keskellä taloa suuri varaava takka. Polttopuita noin 2m3 vuodessa.
• Alakerran asuinneliöt 103m2. Välipohjassa 310mm mineraalivilla, alapohjassa 240mm, seinissä 260, ikkunat/ovet U=1, huonekorkeus 2,4m. Patterit kaksilehtisiä suhteellisen kookkaita Purmon pattereita. Nyt neljän asteen pakkasella näyttäisi kiertovesi olevan jotain 35-astetta, sisälämpötila 22c. Pari vuotta tällä (alakerta/PILP) ja takalla yhteensä sähkö noin 9000kWh vuodessa.
• Yläkerta rakennettiin myöhemmin valmiiksi, eristeeksi 200-300mm SPU-levy ja eristys lappeisiin asti eli osa tiloista myös alle 1600mm korkeita. Yläkerrassa myös suurehko kattolyhty. 2,4m huonekorkeuteen normalisoituna arvio 70m2. Portaikkoon asennettiin Mitsun FD35 ILP hoitamaan yläkerran lämmitys. Keskiosa yläkerrasta avointa tilaa (~30m2) suhteellisen avoimen porraskuilun kanssa alakertaan eli alakerran lämpö pääsee melko vapaasti yläkertaan. Lisäksi yläkerran kummankin päädyn makkareihin vedetty patterivalmius. Yläkerran valmistumisen jälkeen PILP+ILP+takka vuoden kokonaisähkönkulutukset 9500-10500kWh. Tänä vuonna menee varmaan tuohon 11000kWh PILPin leviämisen takia.
• Alapohjana rossipohja noin 80cm ryömintätilalla, jonka sisäreunat vielä eristetty 50mm EPS:llä. Pakkaskaudella tuuletusluukut suljetaan ja kytketään ryömintätilassa oleva ilmankuivain päälle. Ilmankosteus pysytttelee tällöin 50-60% ja lämpötila ei toistaiseksi ole ole laskenut kertaakaan alle 4 kovillakaan pakkasilla.
• Kesällä sekä PILPin että ILPin lämmitys pois päältä, jolloin PILP lämmittää vain käyttövettä. Tällöin näyttäisi kuukausikulutus olevan noin 500-600kWh luokkaa. PILP on säädetty niin että isompi vastuu lämmityksestä menee ILPin hartioille. Nyt näyttäisi viime kuussa ILP syöneen 150kWh ja eniten tänä vuonna helmikuussa 300kWh.
• Talossa asustelee kaksi aikuista, kaksi lasta ja koira. Sähköä ei sen kummemmin säästellä, kunhan nyt ei turhaan pidetä valoja päällä siellä missä ei olla.
• Pihalla 32m2 autotalli, joka eristetty niin että voisi pitää lämpimänä, mutta toistaiseksi vain lämmitetty sähköpuhaltimella lämpimäksi aina silloin joskus kun talvella siellä tarvitsee jotain isompaa tehdä.

Yläkerran rakentamisen yhteydessä vedetiin taloon varuilta myös tuloilmakanavat ja nyt on pohdinassa siirtyä tuosta PILP:stä pois erilliseen LTO:hon ja ehkä maalämpöön. Maalämmön investointeja tuskin näillä kulutuksilla ikinä saa takaisin, mutta ajatuksena onkin enemmän helppous ja parempi säädeltävyys LTO:n kanssa tuohon PILP-ratkaisuun nähden. Talo on käytännössä rakennettu kalliolle eli maaporausta tulee ehkä sen metrin verran ennen kuin kallio on vastassa. Talo kuitenkin jonkunlaisen kukkulan päällä ja arvio olisi että noin 10m-20m alkaisi pysyvän veden pinta. Erillistä teknistä tilaa ei ole eli sisäyksikkö pitäisi saada tuon Nibe 310P:n tilalle (~60*60*230cm) kodinhoitohuoneeseen. Periaatteessa vieressä on 35cm ylimääräistä tilaa, mutta siihen ei taida pieninkään puskurivaraaja mahtua. LTO:n saa ängettyä viereen seinälle tai sitten yläpuolelle yläkerran lappeeseen.

Kun tuota exceliä pyörittelin niin se antoi jonkun arvion että 6kW pumppu olisi lähes riittävä Espoon pakkasille ja efektiivistä kallioreikää tarvitsisi 125m. En tiedä menikö ihan metsään, mutta ei nuo kulutukset tähänkään asti kovin kovia ole olleet. Samoin jos tuota puskurivaraajaa ei saa tungettua KHH:n, niin olisiko se iso synti vain luottaa invertterin skaalautuvuuteen vai tarviiko pelätä että kompura sitten mossahtaa alta aikayksikön? Niben F1255-6:sta on nyt tullut katseltua. ILP jäisi tässä ratkaisussa varalämmittäjäksi, kesäjäähdyttäjäksi ja ehkä ilman kiertämisen tehostajaksi portaikkoon. Jos maalämpöön päädytään, niin varmaan olisi kuitenkin silloin järkevä asentaa ne patterit yläkerran makkareihin kun niille putket kuitenkin vedetty valmiiksi kodinhoitohuoneeseen asti. Tämä pitäisi varmaan kuitenkin hoitaa eri piirillä tai entiedämillä, koska alakerran putket tulivat talon mukana mustarautana ja yläkerran putket taas Wirsboa.

[tomppeli]

Teen tähän laskelman tänään illalla.
On päivällä vähän menoa..

[Sushukka]

Teen tähän laskelman tänään illalla.
On päivällä vähän menoa..

Joo, ei tässä hengenhätä ole. 

[tomppeli]

Vastaukseni tulee nyt vähän viiveellä; hellapoliisi keksi muuta aktiviteettia..
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Älvbytalo Pihlajatar ”Sushukka”      ESPOO      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 C°
- Talon alakerta: Patterilämmitys, 22 C°, 103 m2, 247 m3,   3,39 kW   9 332 kWh
- Talon yläkerta: Patterilämmitys, 22 C°, 70 m2, 168 m3,   2,36 kW   5 971 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   5,7 kW   15 303 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  (PATTERILÄMMITYS  +39 C°)
• Kiinteistö,  173 m2,  415 m3       3,9 COP   5,29 kW   15 303 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,6 COP   1,08 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,5 SCOP   6,4 kWh   20 103 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -792 kWh   0,25 kW   19 311 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   19 311 kWh
- Pumpulla tuotetaan       6,40 kW   19 311 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä      19 311 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      6,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -28 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,5 COP)   4,8 kW   13 767 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      5 544 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      5 544 kWh
Tarvitaan 138 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,35 l/s (= 21 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,35 l/s)
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      23 kPa (0,23 bar)
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      14 kPa (0,14 bar)
• Kaivon painehäviö 0,35 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      10 kPa (0,1 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 320 metriä  = 1 x 400 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Huomaa: Laskelmassa on rakennuksen alapohjaksi valittu [maanvarainen], vaikka itse ilmoitit ROSSIPOHJA.
Näin siksi, että kerroit rossipohjan ryömintätilan lämpötilan olevan vähintään +4 C°.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Sushukka]

Kiitos paljon! Lukemat ovat aika lähellä samoja mitä itsekin sain tuolla laskurilla. Hyvä kuitenkin vahvistaa omat säädöt jonkun asiantuntevamman kanssa. Riitäisikö tähän tarpeeseen siis tuo Niben F1255-6 invertterivehje? Olenko ymmärtänyt oikein, että invertterin kanssa tuo puskurivaraaja ei olisi niin pakollinen kuin on-off-laitteiden kanssa?

[tomppeli]

Kyllä se voi riittää. On kylläkin vähän rajoilla.

[Sushukka]

Moikka,
Tässä remontissa lähti mopo keulimaan sitten oikein huolella. Nyt on pian talon alakerran patteriverkosto korvattu lattialämmityksellä. Thermotechin 20mm styroksilevyt läiskitty lattiaan ja niihin upotettu lämmönluovutuslevyt. Kuivat tilat on tehty ja alkuviikosta alkaa kosteiden tilojen valu ja laatoitus. Yläkertaan tulee silti ehkä kolmisen patteria, mutta ne olisi tarkoitus olla tämmöiset:
https://www.purmo.com/fi/tuotteet/vesikiertoiset-radiaattorit/paneeliradiaattorit/belize-e2.htm
Saadaan pidettyä radiaattorit maltillisen kokoisina ja silti tarpeeksi tehokkaina että lattialämmityksessä kiertävä matalalämpöinen vesi riittää. Toisin sanoen ryhmäjakotukista lähtee kierto myös yläkerran kolmen patterin lenkkiin ja mitoitus on tehty tuolle 35 asteelle.

Kysymys siis kuuluukin (johon pystynet lonkalta heittämään vastauksen) että nyt kun talo muuttuu käytännössä lattialämmitteiseksi, niin tuo Niben 1255 1,5kW-6kW pitäisi riittää paremmin? Ymmärtääkseni tuota voi ajaa myös suht virallisesti 8kW:na, mutta äänitasot nousevat.