Kerrostaloon kustannustehokkuutta

[PuhisNalle]

Miten parantaisit kustannustehokkuuttamme?

Hylättiin kerrostalon maalämpöurakka karanneiden kustannusten vuoksi. Tarjouksesta  puuttuui mm. sähköliittymän kasvatus lämpökattilan vaatimuksille, piha-alueen ennallistaminen ja keruupintaputkien naamiointi kallioisella tontillamme. Muutakin on mietitty, mm. Ilmanvaihdon LTO onnistuisi nykysellä sähköliittymällä. Aurinkokeräimet haittaa kattohuoltoa liikaa. Putkisaneerausta suunnitellaan parhaillaan.

Kohteemme on seuraavanlainen:

Betonielementtitalo vm 1969, 8 kerrosta, 3 talosaunaa, 2 talon pesukonetta, 2 kuivaushuonetta vesikiertopattereilla, kaukolämpökeskus uusittiin 2010.
Huoneistoala 5500m2
Tilavuus 23000m3
Espoo, tuulinen paikka, hieman puita kuitenkin, rakennus ylikuumenee auringossa paukkupakkasillakin ja kesähelteellä täällä on tukalaa. Jäähdytys ois pop, mut ei onnistune nykysellä patteristolla vai paljonko tommosesta sais jäähdytystehoa ilman kondenssiongelmia? Vai laukeeko puristusliitos lämpökutistumisen johdosta tms?
Lisäeristetty vaippaa mineraattilevyillä, ikkunoilla ja lasitetulla parvekkeella. Muutoin rakennus on alkuperäinen. Toimien vaikutus on -25% vuosikulutuksessa eli 1GWh:sta on päästy 750MWh nurkille. Normitettukin luku yhtyy tähän. Joskin omia laamannin laskelmiani ei ole kukaan tarkistanut. Voin lähettää privana jos kiinnostaa
Vesipatterit on kuumakiertoisia ja teknistä käyttöikää on viel 20 vuotta. Osassa suihkutiloja on mukavuuslattialämmitys asukassähkössä ja rättipatterit käyttövesikierrossa (ei huomioida mitoituslaskennassa).
Sulakekoko on 3x80A, mikä siis kaatoi aiemman projektin. Kiinteistömuuntamon kokoa selvittelen edelleen vaikka taitaa olla Carunan omistuksessa. Yhdistäminen vaikka sähköautolatureiden pihamuuntamoon tekis maalämmöstäkin kannattavampaa. Pienen pihamaamme haluaisin varata puutarhalle ja pysäköintiin. Keskijänniteverkon reittejä tai sijaintia en tiedä. Aluemuuntamon kyll.
Mitoituslämpötila on -26C
Nykynen kytkentäteho on X, josta puolet vesipattereille ja puolet käyttövedelle. Lämmön säilöntä rakennusmassaan olis helpompaa kuin suositeltu 40 kuutiota vesisäiliöitä. Miten selvittäisit perustusten kestävyyden?

Kulutustietoja mulla on vuodesta 2006... voin lähettää privana jos jotakuta kiinnostaa.

Helppoja porareiän paikkoja on vain 4kpl (7,5m rajasta ja kaivot 20m välein). Vinoon poraus talon alle tuplannee paikat ja nykytekniikka sallinee 400m syvät kaivot? Helpompi ois porata yks erittäin syvä kaivo kuin useita 200m syviä. Lienee liian riskialtista tuketua vain yhteen kilometrin syvään kaivoon tukkeutumisen vuoksi? Takapiha on taasen hankala: naapurit, viemärit, väestönsuojan poistumistie, pihavalaistuksen kaapelointi ja maaperää/kivimursketta on 5-10m. Sähkökin tulee 'jostain'. Keruuputkien tuonti rakennukseen on kans yks ratkaistava ongelma sillein ettei törpöt kuskit katko rakennuksen lämmitystä. Eli mekaaninen hautaus ja kivimuuri johki.

Kuis pumppujen luotettavuus? Korjauksen venyminen paukkupakkasilla yli kahden päivän johtaa hallituksen polttoon paperinkeräysastiassa. Onko varalämpövoimaloita saatavissa nopealla aikataulula? Esim. polttoöljytankkeriauto ja kamiina parkkipaikalla on ihan pätevä ratkaisu. Kuinka nopeasti kaukolämpöön voi palata? Minkälaiseen sisälämpötilaan lämpökattilan teho riittää -26C paukkupakkasella? Esim +5C sisällä riittää vesiputkille. +15C ois viel asuttava vaikka terveysviranomainen älähtääkin.

Tarjouksesta poimittua vähän muunneltuna:
Lämpöpumpputeho MUT kW 150
Lämpökaivoja 18kpl
Aktiivisyvyys vähintään 240m
Käyttövesi 250MWh
Kokonaisenergia 750MWh
COP/SPF 3,1
Tehokerroin W/m 33
Tehontarvearvio 250kW ja lisätehotarve 100kW < nää on mitoitettu alle kaukolämpösysteemin
Pannuhuoneen katselmuksessa myyjä lupasi että laitteisto mahtuu sinne, mutta sopimuksessa luki muuta. Tuo ei siis sisältänyt 40m3 lämpövarastoja vaan pari pumppua, jotka omien katselmuksien mukaan mahtuis neliön alalle.
Onko nää yhtään hehtaarilla?

Nimimerkillä: Yksi maalämpö, kiitos.

[fraatti]

Kilometrin reijistä on turha haaveilla, tällähetkellä syvimmät kaivot taitaa tulla rototecin laitteista ja siellä ollaan 300-350m nurkilla. Tässä esimerkkinä heidän referenssejään. https://www.muovitech.fi/?page=about&underpage=reference Mainittakoon tuosta turun kohde missä on  42 kpl 50mm keräintä 340m kaivoissa. Ja täällähän oli toisesta syvästä mainintaa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8214.msg109877#msg109877

Jos tontilla ei ole tilaa kaivoille niin hanke kaatuu siihen. Viistoporaus vähentää kaivosta saatavaa energiaa.

Vanhoilla pattereilla jäädyttämiseen en usko eikä muutama haku googlessa tuota mitään tulosta esim hakusanoilla "radiaattori jäähdytys"/"patterit viilennys"
Tässä oli yksi foorumilla kirjoittelevan vastaava projekti: http://www.rsaarela.com/kiinteisto/index.htm

[tomppeli]

Betonielementtitalo vm 1969, 8 kerrosta, 3 talosaunaa, 2 talon pesukonetta, 2 kuivaushuonetta vesikiertopattereilla, kaukolämpökeskus uusittiin 2010.
Huoneistoala 5500m2
Tilavuus 23000m3

Ison taloyhtiön lämmitysjärjestelmän saneeraus on vaativa ja vastuullinen urakka.
Suunnitteluun ja totetuksen valvontaan tarvitaan vastuulliset toimijat.
Täällä maalämpöfoorumilla emme pysty sellaiseen.
Me emme voi ottaa minkäänlaista vastuuta, voimme vain koettaa tehdä jotain suuntaa-antavia laskelmia.
Kun nekin perustuvat vajavaisiin lähtötietoihin, eivät laskelmamme voi olla luotettavia.

Tällaisen arvion antoi laskelmani:
Taloyhtiö ”PuhisNalle”         ESPOO      (Uusimaa)

LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Kerrostalo: Patterilämmitys, 21 C, 8 x 700 m2, 17500 m3 (netto),            223,31 kW   543 364 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      223,3 kW   543 364 kWh

ERITTELY   Energiaa/a    Osuus    Max teho   Osuus
Johtumishäviöt      316 055 kWh   58 %   128,79 kW   58 %
Ilmanvaihto      187 401 kWh   34 %   77,93 kW   35 %
Vuotoilmat      39 907 kWh   7 %   16,59 kW   7 %
Lämmönsiirtokanaali      0 kWh   0 %   0,00 kW   0 %

JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY               
Alapohjat   700,0 m2   10 201 kWh   2 %   1,61 kW   1 %
Yläpohjat   700,0 m2   9 257 kWh   2 %   3,85 kW   2 %
Umpiseinän ala   3 190,0 m2   126 562 kWh   23 %   52,63 kW   24 %
Ikkunat   800,0 m2   132 249 kWh   24 %   54,99 kW   25 %
Ovet   200,0 m2   37 785 kWh   7 %   15,71 kW   7 %
Johtumat yhteensä   5 590,0 m2   316 055 kWh   58 %   128,79 kW   58 %

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( PATTERILÄMMITYS  +46 C )   
• Kiinteistö,  8 x 700 m2,  17500 m3 (netto)      3,3 COP   197,69 kW   543 364 kWh
- Lämmin käyttövesi         2,6 COP   28,49 kW   249 600 kWh
- Yhteensä         3,0 SCOP   226,2 kWh   792 964 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -42 100 kWh   12,01 kW   750 864 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   750 864 kWh
- Pumpulla tuotetaan             232,00 kW   750 864 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä         750 864 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         226,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      226,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -28 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,0 COP)   157,4 kW   502 783 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         248 081 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         248 081 kWh
Tarvitaan 15 x 294 m = 4410 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 11,75 l/s.

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille yhtä kaivoa kohden:
• Kunkin kaivon painehäviö 0,78 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K         0,68 bar (68 kPa)
Kaivot  3 -rivissä, kaivojen keskinäinen etäisyys 25 m.

Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!   
Kohteeseen tarvitaan osaava, vastuullinen ammattisuunnittelija.

[PuhisNalle]

Liitän tähän omiksi muistiinpanoiksi ja ehkä muittenkin iloksi:

Selvittelimpäs kiinteistömuuntamon kapasiteetin Carunalta: Muuntamossa ois viel 150A lisäkytkentäkapasiteettia ja liittymästä on maksettu jopa 160A asti. Kytkentäkaapeli on alumiinia 185mm2. Lisäkapasiteetin vaatima puistomuuntamo oiski se vasta kiva osa tätä rojektia. Unohdin kysyä josko lisämuuntamo mahtuis nykyseen kiinteistömuuntamohuoneeseen. Rakennus kuuluu 20kV keskijänniteverkkoon ja tää on vissii rengasmainen syöttöverkko eli käyttövarmuus on hyvä.

Pohjakulutus on täällä 7.5kW eli /230V se tekis 3x11A. Virrankulutuksen pohjatehosta laskin yksivaiheisena. Kiukaat nostavat kulutuskäyrät 30kW tasoon eli 3x 44A käytetty. Oisko kiukaiden vuorottelussa järkeä kerrostaloyhtiössä? Muuta vuoroteltavaa lienee autojen lämmityslaitteet ja tulevaisuudessa sähköautolaturit.

Esim. IVT Geo G280 lämpöpumppu vaatii 80A sulakkeet ja jatkuva virta on 72A - näemmä tuo ois sittenkin 3x 24A eikä 3x72A. Siihen viel kiertopumput päälle. Lämpöpumput suunniteltiin pinottaviksi pannuhuoneeseen. Mitenköhän asentaja ajatteli nostaa 500kg pumpun katonrajaan kun ovikin on vain 80cm leveä? Teknisen tilan lisääminen vaatis lisäselvityksiä paloturvallisuusmääräysten osalta.

Kylmäainettakin menee yli 3kg raja eli vuosittainen kylmälaitehuolto on pakollinen ja R410A on otsonivaaralllisena poistettava tuote eli huoltotäydennykset olis erittäin kalliita. Kylmäaineena CO2 ois helpompaa lainsäädännöllisesti sekä ilmastolle. Mistä hyvä lämpöpumppu luonnollisella kylmäaineella?

Kallioperä on punasta graniittia eli jotain hyvää sentäs

[fraatti]

Liitän tähän omiksi muistiinpanoiksi ja ehkä muittenkin iloksi:

Selvittelimpäs kiinteistömuuntamon kapasiteetin Carunalta: Muuntamossa ois viel 150A lisäkytkentäkapasiteettia ja liittymästä on maksettu jopa 160A asti. Kytkentäkaapeli on alumiinia 185mm2. Lisäkapasiteetin vaatima puistomuuntamo oiski se vasta kiva osa tätä rojektia. Unohdin kysyä josko lisämuuntamo mahtuis nykyseen kiinteistömuuntamohuoneeseen. Rakennus kuuluu 20kV keskijänniteverkkoon ja tää on vissii rengasmainen syöttöverkko eli käyttövarmuus on hyvä.

Pohjakulutus on täällä 7.5kW eli /230V se tekis 3x11A. Virrankulutuksen pohjatehosta laskin yksivaiheisena. Kiukaat nostavat kulutuskäyrät 30kW tasoon eli 3x 44A käytetty. Oisko kiukaiden vuorottelussa järkeä kerrostaloyhtiössä? Muuta vuoroteltavaa lienee autojen lämmityslaitteet ja tulevaisuudessa sähköautolaturit.

Esim. IVT Geo G280 lämpöpumppu vaatii 80A sulakkeet ja jatkuva virta on 72A - näemmä tuo ois sittenkin 3x 24A eikä 3x72A. Siihen viel kiertopumput päälle. Lämpöpumput suunniteltiin pinottaviksi pannuhuoneeseen. Mitenköhän asentaja ajatteli nostaa 500kg pumpun katonrajaan kun ovikin on vain 80cm leveä? Teknisen tilan lisääminen vaatis lisäselvityksiä paloturvallisuusmääräysten osalta.

Kylmäainettakin menee yli 3kg raja eli vuosittainen kylmälaitehuolto on pakollinen ja R410A on otsonivaaralllisena poistettava tuote eli huoltotäydennykset olis erittäin kalliita. Kylmäaineena CO2 ois helpompaa lainsäädännöllisesti sekä ilmastolle. Mistä hyvä lämpöpumppu luonnollisella kylmäaineella?

Kallioperä on punasta graniittia eli jotain hyvää sentäs

Eikös noissa mennyt niin että kylmäainetta piti olla yhdessä yksikössä yli 3kg? Siksi pumppuja löytyy sellaisia joissa sisällä on useampi pienempi yksikkö?

esim https://www.nibe.fi/tuotteet/maalampopumput/nibe-f1345/#technical
Ja tälläisiäkin löytyy https://www.nibe.fi/tuotteet/maalampopumput/nibe-f1355/

[PuhisNalle]

Eikös noissa mennyt niin että kylmäainetta piti olla yhdessä yksikössä yli 3kg? Siksi pumppuja löytyy sellaisia joissa sisällä on useampi pienempi yksikkö?

esim https://www.nibe.fi/tuotteet/maalampopumput/nibe-f1345/#technical
Ja tälläisiäkin löytyy https://www.nibe.fi/tuotteet/maalampopumput/nibe-f1355/

Nibet on varmasti hyviä pumppuja ja asennettavuus ainakin helpottuis tornimalleissa. Tehon puolesta tarttis asentaa 4kpl 60kW.

HFO-kylmäaineet olis kuitennii tulevaisuutta. Oisko pumppua HFO kylmäaineella?

[fraatti]

Nibet on varmasti hyviä pumppuja ja asennettavuus ainakin helpottuis tornimalleissa. Tehon puolesta tarttis asentaa 4kpl 60kW.

Kannattaa nyt alkuun selvittää onko tontilla tilaa kaivoille vai ei. Ja jos on niin kuinka paljon noista voi ottaa energiaa.

[PuhisNalle]

Kannattaa nyt alkuun selvittää onko tontilla tilaa kaivoille vai ei. Ja jos on niin kuinka paljon noista voi ottaa energiaa.

Onhan näitä tänne piirrelty 13kpl.

Rakennus Minimietäisyys 3 m
Omat vesi- ja viemärijohdot Minimietäisyys 3 m
Omat lämpöjohdot Minimietäisyys 3 m
Tontin raja 7,5 m
Toinen lämpökaivo Minimietäisyys 15 m
Mikä on turvaraja 20kV keskijännitekaapeliin ja datalinjoihin? Saako porauttaa ylempiä rajoja lähemmäksi?

LVI-mies piirsi 13kpl 235m kaivoja 0-9 asteen kallistuksilla, joista osa porattaisiin rakennuksen alle. Nykytekniikka pystyy 350m syvään => 4550m. Teoriassa tuosta sais jo jonkun verran. Aktiivimetrit ja saanto täytyisi jo mittauttaa.  Pohjaveden pinta on tuskin merenpintaa alempana? Sen perusteella arvioiden aktiivimetrejä 310m * 13kpl = 4030m.

Piirros on ongelmillinen sillä tästä puuttuu sadevesiviemärit, katulamppujen sähköt ja väestönsuojan hätäpoistumistie sekä ilmastointiputket.

Paljonko viuhkaporaamisessa tulee takkiin ja mikä on maksimi kallistus porareiälle? Pintakalliohan on muutenkin huonoa lämmönsaannin kannalta. Tuo säästäis huomattavan määrän pihatöitä, asvaltointia, kokoomaputkistoa jne. Myös asumisrauha säilyis kun porattais pelkästään takapihalla.

[fraatti]

Paljonko viuhkaporaamisessa tulee takkiin ja mikä on maksimi kallistus porareiälle? Pintakalliohan on muutenkin huonoa lämmönsaannin kannalta. Tuo säästäis huomattavan määrän pihatöitä, asvaltointia, kokoomaputkistoa jne. Myös asumisrauha säilyis kun porattais pelkästään takapihalla.

Luulen että saat parhaan vastauksen näiltä suuria projekteja tekeviltä yrityksiltä. Viistoporrattuja kaivojahan on mennyt suurillakin toimijoilla jäähän. Kysyä voisit esim rototec.

Tässähän näitä herkkuja.


Ja seurauksia.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,20050.0.html

[tomppeli]

Kaivot vievät, ryöstävät lämpövaroja toisiltaan, jos ne ovat liian lähellä toisiaan.
Alla oleva kuva kertoo grafiikan avulla kaivon ympäristön kallioperän viilenemisestä.



Vaikutusalueen suuruus riippuu kallioperän lämmönjohtokyvystä ja kaivojen kuormitusasteesta.

Viuhkaan poratutuissa kaivoissa alkupäät ovat niin lähellä toisiaan, että saanto kahdesta vierekkäisestä kaivosta vastaa yhden kaivon saantoa.
Käytännössä kaivojen etäisyys pitäisi olla vähintään 20 metriä, mieluummin 25 m tai sitäkin enemmän.
On parempi porata syvälle, kuin laittaa kaivoja viuhkaan.

Lämpökaivolla kerätään kallioperään varastoitunutta lämpöenergiaa.
On parempi kerätä se energian määrä mahdollisimman suuresta kalliovolyymistä.
Kallioperään tulee uutta energiaa auringon lämmöstä ja maan uumenista.
Lämpövuo maan ytimestä on Suomessa noin 30 -65 mW/m2.
Lisäksi lämpöä siirtyy lämmönkeruun alueelle sitä ympäröivästä kalliomassasta.
Uutta energiaa tulee auringosta ja maan ytimestä yllättävän vähän.

[fraatti]

Viuhkaan poratutuissa kaivoissa alkupäät ovat niin lähellä toisiaan, että saanto kahdesta vierekkäisestä kaivosta vastaa yhden kaivon saantoa.
Käytännössä kaivojen etäisyys pitäisi olla vähintään 20 metriä, mieluummin 25 m tai sitäkin enemmän.

Niin ja kuka sen kertoo mihin se "viistoporatun" kaivon alapää oikeasti osuu? Maan vetovoima pitänee siitä kuitenkin huolen että pallon keskustaa kohti taitavat jokainen reikä lopulta osoittaa...

[PuhisNalle]

Kertooko tuo kuva keruunesteen lämpötilasta? Pikasella vilkasulla alle 30metrin välein ei kannattaisi kaivoja porailla.

Tää tontti on 49x91m. Se tarkoittaisi vain 4kpl kaivoa ja osatehoista järjestelmää kaukolämmön rinnalla.

[tomppeli]

Kertoo lähinnä kallioperän jäähtymisestä vuosien kuluttua ja kovalla pakkasella.
Tämä esimerkki on ihan äärimmäinen ja ylikuormituksen seurausta.
Kaivosta tulee ylikuormituksen seurauksena lopulta käyttökelvoton.

[PuhisNalle]

Tämä esimerkki on ihan äärimmäinen ja ylikuormituksen seurausta.

Ah, no mites tää lasketaan käytännössä? https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7327.0

Etelä-Suomessa lämpövarannon määrä on 6x kallion ominaislämpökapasiteetti, joka graniitilla on 0,75kJ/kgK. Nopeasti laskien E=tilavuus*tiheys*ominaislämpökapasiteetti*lämpötilaero=49m*91m*350m*2650kg/m3*0.75kJ/kgK*6K=18 610 751 250kJ eli 5 169 653 kWh tai 5GWh eli 690% rakennuksen vuosikulutus. Tulikohan pilkkuvirhettä? Energiamäärästä pääteltäneen varannon ehtyminen seitsemäntenä vuonna.

Seuraavaksi lasketaan kaivon latautuminen eli tehon antokyky. Lämpövuo ytimestä 30-65 mW/m2 on olematonta ja voidaan jättää huomioimatta = 133 - 290W. Saku Purhoselta on opinnäytetyö Energiakaivojen mitoituksekseen liittyvät tekijät. Mietiskelen tänne ääneen lisää luettuani sen.

[tomppeli]

Maan ytimestä nouseva lämpöenergiavuo on siis tosi pieni. Sen saa lähes unohtaa.!
Sitä huomattavasti suurempi on auringon lämpösäteilystä tuleva energia. se on monikertainen edelliseen nähden.

On siis turvauduttava kallioperään varastoituneeseen lämpöenergiaan. Se on aika helposti laskettavissa lieriöimällä.
Lieriön säde riippuu kallioperän lämmönjohtavuudesta, eikä kyseessä suinkaan ole mikään selvärajainen lieriö.!
Yhtenä komponenttina on lieriön alueelle esim. pohjavesivirtaamien tuoma lämpöenergia. Sitä ei kuitenkaan ole saatavissa kaikissa kallioissa. Siksi laskelma tehdään yleensä ns. kuivalle kaivolle.

Laskentaa vaikeuttaa se, että lämpöä siirtyy ympäristöstä keruualueelle.
Yhden kaivon laskeminen on jo aika vaikeata.
Kaivokentän laskeminen vielä vaikeampaa. Asiasta on matemaattisia malleja netissä.
Ruotsissa toimivia alan guruja mm. Bo Nordell, José Acuña.
Jos haet heidän nimellään tutkimusraportteja, löydät mielenkiintoista tietoa kalliosta saatavasta energiasta.
Suomessa on toiminut aktiivisesti GTK:n tutkija Ilmo T. Kukkonen.

Laskenta on varsin monimutkaista.
Loppuviimeksi joutuu turvautumaan kokemuksen osoittamaan keskimääräiseen kuormitusasteeseen.
Yksittäinen kaivo kestää jatkuvaa kuormaa 1,6 - 1,7 W/mK, kun kallioperän lämmönjohtavuus on noin 3,0 W/mK.

[repomies]

Taitaa aika harva näistä kerrostalorojekteista yltää täystehomitoitukseen. Se mitä joissain on tehty, on poistoilman LTO. Vanhoissa kerrostaloissa taitaa aika pääsääntöisesti mennä poistoilma harakoille, ja ratkaisu on poistoilmalämpöpumput. Niillä ei mennä kuuhun, eikä lämmitetä taloa merkittävästi, mutta niillä saadaan vähennettyä lämmitystarvetta ja siten kaivojen määrää.

Tuonkin jälkeen yleensä jäädään osatehoiseksi. Mikäli kaivoja ei saa tarpeeksi, ulkoilmastakin voidaan pumpata lämpöä. Se onnistuu kohtalaisella hyötysuhteella 9-10kk vuodesta, varsinkin jos kuuma käyttövesi tehdään poistoilmalämpöpumpulla.

Teknisessä monimutkaisuudessaan tuollainen useamman pumpputyypin ratkaisu on kuitenkin hiukka pelottava. Jos lämpöä pumpataan niin maasta, ilmasta kuin poistoilmastakin, niin kyllä laitteiden huolto tulee viemään jatkossa kohtalaisesti aikaa ja rahaa. Myöskään sähköliittymän ongelmia tuolla ei ratkaista.

[Perheenisä]

Puhisnallelle sen verran, että tehkää ensiksi sinne LTO tai poistoilmalämpöpumppu. Te lämmitätte ilmakehää ihan turhaan niin kuin niin moni muukin as oy.

Pudottaa projektin kokoa 20-25%... ja sitten maalämmön tekeminen ei olekaan niin mahdoton homma.

1) kulutus alas
2) tehontuoton kustannus alas

Siinä meikän idikset niissä kymmenissä talo & kiinteistöyhtiöiden hallituksissa joissa istun / olen istunut.

Eli lopetetaan ensiksi se energian hukkaaminen ja sitten laitetaan se itse kamiina kuntoon.

Jos kustannuksista urputetaan, niin sitten vaan 1) kulutukset + kustannukset JA 2) talon osakkeiden yhteenlaskettu arvo ja sen suhteuttaminen projektin hintaan vs arvontuottoon. Tuon jälkeen ei ole ongelma.

Kun "50-55 centtiä/m2/kk kustannuksia alentava & laskennallisesti osakkeiden arvoa 6-7% nostava" 320.000 euron maalämpöurakka taloyhtiössä, missä on 14 miljoonan euron edestä asunto-osakkeita, niin tällöin on pienen laskutoimitus-harjoituksen paikka yhtiökokouksessa.

Toimin teollisuudessa, mitä johtaa ns. "Fiksu pääoma" ja se on valitettavaa, että taloyhtiöissä ja miksei myös omakotitaloissakin käytetä samankaltaista, optimoitua lähestymistapaa asioihin??
Ajatukseni "asuntokohtaisen putkiremontin teettämisestä" taloyhtiössä, missä hyvin aktiivisesti saneerattiin paikkoja sen 10 vuoden aikana kun olin hallituksessa ei koskaan mennyt läpi. Eli, kun sen 60% putkiremontista eli purkaminen oli tehty osakkaan toimesta, niin miksei yhtiö teettänyt sinne muutamalla tonnilla vesiterminaaleja kaksoismuoviputkin ja lattia-kaivojen uusintaa??