Vanhan EPT400 pumpun modernisointi?

[Matias]

Moron vaan.Meillä on 10 vuotta pyörinyt EPT400 pumppu ja haluaisin nykyaikaistaa lämpimän käyttöveden kehittämistä.
Nykyisellään (alkuperäinen) systeemi toimii siten että kompressorilta lähtevässä kuumakaasuputkessa on ensin käyttöveden (tulistin)lämmönvaihdin ja siitä kuumakaasu menee lämpöjohtoverkon lämmönvaihtimelle,ovat tavallaan "sarjassa".
Toi käyttövesipiiri kiertää luonnonkierrolla tulistinlämmönvaihtimen ja erillisen 150 litran varaajan välillä.
Varaajassa on kierukka missä varsinainen käyttövesi lämpiää.
Aikoinaan pumpun käyttöönotossa avustanut Ekowellin kaveri (Karppinen?) kertoi että tuon käyttöveden vaihtimen(tulistin?) teho olisi n 1kw.
Käytännössä toiminta on nykyisellään sikäli huonoa että tuolla alkuperäisellä luonnonkierrolla toimivasta lämmönvaihtimesta saa riittävästi lämmintä käyttövettä vasta kun pumpun käyntiaikasuhde on yli 40% ,eli vuorokaudessa pumpun pitää käydä n 10 h että lämmintä käyttövettä piisaisi.Kompressorina 3kw Copeland
Tämä edellyttäisi tuollaista - 10 asteen tai kovempia pakkasia joita tässä Lahden korkeudella on vain jokunen päivä talvessa.
Kesäaikaan ei tuosta tulistinvaraajasta nykyisellään ole hyötyä kun käyntiaikasuhde on 5% luokkaa.
Kesäajan lämmin käyttövesi on tehty pumpulla lämmittämällä lämpöjohtoverkon varaaja(1200 l) +50 asteiseksi ja siihen pumpun tarvii käydä keskimäärin 2-3h/vrk.
Olen tässä foorumilta lueskellut fiksun tuntuisista vaihtoventtiili yms systeemeistä joissa pumppu tekee lämmintä käyttövettä erillisenä työvaiheena korkeammalla lämmöllä tarvittaessa ja muun ajan ruokkii lämpöjohtoverkkoa,yleensä lattialämmitystä matalammalla lämmöllä.
Olen ajatellut tuollaista vaihtoventtiili/tulistin systeemiä siten että tulistinlämmönvaihdin jäisi ennalleen mutta kesäajaksi erottaisin tuon ison 1200 l:n varaajan systeemistä ja pumppu kierrättäisi vain pienen 150 litran varaajan vettä  lämpöjohtoverkon vaihtimessa.
Tässä kun on hiukan hassu tilanne että kun kesäaikaan ison 1200l varaajan lämpötilana pidetään +50 astetta että saadaan pumpulla tehtyä lämmintä käyttövettä niin talviajaksi tuon varaajan lämmön voi alentaa + 40 asteeseen mikä rittää pattereille talon lämmitykseen.
Sitä olisin kysynyt että kun muutan lämpöjohtoverkon varaajan 1200 litraisesta 150 litraiseen niin onko odotettavissa jotain haittatekijöitä tms komplikaatioita mitä en osaa ennakoida tässä vaiheessa.
Käyntijaksot tietysti lyhenevät ja tihenevät.
Hyötysuhteen uskoisin paranevan kun tulistinlämmönvaihtimen teho tulisi mukaan käyttöveden kehittämiseen.
Se kun on nykyisin sähköenergian hinta sitä luokkaa että pienemmätkin säästöt tuntuu noin rahallisesti.
Tässä nykyversiossa meillä menee vuodessa keskimäärin 6000kwh lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen 115m2:n talossa (rak -87),pumpulle laitoin oman kwh mittarin joten on todellinen kulutus.
Että mitäpä mieltä "alan miehet" tuosta operaatiosta?
Kokemuksesta kun on tullut opittua että helposti jää jotain oleellista muutoksissa huomioimatta...... :-/

[Matias]

Esimmäinen vaihe tuli tehtyä elikkä lisäsin kiertopumpun tulistin/käyttövesipiiriin putkeen lämmönvaihtimen ja käyttövesivaraajan välille.
Alkujaan oli luonnonkierrolla.
Käyttövesivaraajan lämpötila nousi reippaasti,yhdellä käyntijaksolla 150 litran varaaja lämpenee nyt peräti +55 asteiseksi kun alkulämpö käyntijakson alussa on +45 astetta.
Sellainen muutos kuumakaasun lämpötiloissa että  pumppukierrolla tulistinlämmönvaihdin jäähdyttää kuumakaasua nyt n 50 astetta kun se luonnonkierrolla jäähtyi tuollaiset 25 astetta.
Kuumakaasun lämpötila on nyt vastaavat 25 astetta alhaisempi kun se menee lauhduttimelle.Alimmillaan käyntijakson alussa +28 astetta ja jakson lopussa + 40 astetta.
Ei kai tuosta kuumakaasun tulistinpiirin lisäjäähdytyksestä mitään haittaa muille laitteille tule?

[Matias]

Eipä ollutkaan hyvä ratkaisu.Tulistinpiirissä lämpö(teho) kyllä nousi mutta lauhdutinpiirissä tehot hävisi.
Eli jos alkutilanteen muuttaa nykytermeiksi niin olisi näin.
Yläsäiliön (150l) lämpö ei riitä käyttöveden lämmitykseen,kuumakaasutulistus ja kaasun menolämpö +100 astetta ja paluu +75 astetta.
Luonnonkierrolla,käyttöveden esilämmityskierukat alasäiliössä
Alasäiliö (1200l) lämpiää lauhdutinpiirissä pumppukierrolla 5 astetta tunnissa.Asetusarvo +43 ja hystereesi 5.
Kesäajaksi olen nostanut alasäiliön lämmön +50 asteeseen ja lämmin käyttövesi otettu suoraan siitä,yläsäiliö lämpiää +30 asteen tienoille tulistuksella ja tuo lämpö menee "harakoille" kun ei riitä suihkuvedeksi.
Isosta alasäiliöstä johtuen pumpun käyntijaksot aika harvat,tarvii -10 astetta pakkasta että pumpun käyntijaksot lisääntyy ja yläsäiliössä alkaa lämmin vesi piisata.
Lisäsin kiertopumpun yläsäiliön tulistinpiiriin ja veden lämpö nousikin ihan sillä +55 asteiseksi yhden käyntijakson aikana.
Tulistinlämmönvaihtimelle menevän kaasun lämpö sama +100 astetta mutta sieltä palaavan kaasun lämpö nyt vai + 50 astetta
Ehdin jo tovin hyrritellä että "kyllä muutamat on niin eteviä",,,,,mutta mutta ,nyt toi alasäiliö ei lämpiäkään enää yhtä reippaasti kuin ennen kiertopumpun asennusta.
Meneekin nyt tunnin asemesta 3-4 tuntia ennenkuin lämpö on noussut 5 astetta.
Ja sähköä palaa vastaavasti yli kolminkertainen määrä yhdellä käyntijaksolla kun lämpöpumppu käy pidemmän aikaa.
Vaikuttaisiko kuumakaasun alentunut lämpö noin paljon lauhduttimen tehoon?
Että mikäpä nyt neuvoksi?
-jos mä kuristan tulistinpiirin kiertoa niin pääsen takaisin alkutilanteeseen eli alasäiliö lämpenee tunnissa mutta yläsäiliö jää kylmäksi.
-jos kaasun lämpötilalla on noin suuri vaikutus niin kannattaisiko ottaa tulistinpiiri pois käytöstä tyhjentämällä lämmönvaihtimen vesi pois ja laskea tuo + 100asteinen kuumakaasu suoraan lauhduttimelle?

[Roori]

Auttaisko jos ohjaisit sitä laittamaasi pumppua KV lämpötilan perusteella (niksnaks termostaatilla) tai vain kellolla, silloin kun KV prioriteetti pitää olla iso!

[Matias]

Joo,itse asiassa EPT:ssä onkin yläsäiliölle 2-osainen on-off termostaatti vaihtokoskettimilla joista joutaisi toinen ohjaamaan lisäpumppua.
Se ei vaan taida mun ongelma ratketa tuolla lisäpumpulla koskapa  jotain mystistä tuossa kuumakaasun sisältämässä lämpöenergiassa  kyllä nyt tuntuu olevan.
Siis jos kompressorilta lähtevän kaasun lämpö on +100 astetta, tulistinlämmönvaihdin jäähdyttää sitä 25 astetta ja lauhdutin loput niin lämpötehoa siirtyy veteen tulistimelta n 1kw ja lauhduttimelta n 8-9kw.
Kun mä jäähdytän tulistinpiiriä lisäpumpulla että kaasu jäähtyy 50 astetta niin mihin häviää lauhduttimen teho? :-/
Alkutilanteessa lauhduttimelta saa lämpötehoa n 8kw mutta tulistimen lisäjäähdytyksellä tehoa saa enää jotain 3,5kw.
Tehonlisäys käyttövedelle ehkä 1kw:n luokkaa ja arvelin ettei meinaa mitään jos lauhdutinpiirin teho laskisi tuon yhden kilowatin,,,mutta kun taitaa hävitäkin liki 5 kw. :-?

[Matias]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=503.0

(sailor/vuosi 2006)että vesi kiertää  pumppukiertoisesti tulistimen kautta ja läpivirtaavan veden massavirtaa voidaan säätää kolmitieventtiilillä, jotta kulloinkin haluttu lämpötila saavutetaan varaajan yläosaan."

Aktiivisuudella ei saada mitään hyötyä(kö?), mikäli talon lämmönkulutus ei ole niin suuri että tulistuslämmöstä on ylipäätänsä hyötyä. Alalämmöt  nousee niin kuin ne nousevat kaikissa muissakin pumpuissa pakkaskauden ulkopuolella.

Sitten kun lämmöntarve on niin kova että tulistusenergiaa saadaan yli oman tarpeen (kaikki kuuma käyttövesi tehdään tulistuksella) niin aktiivisella tulistuksella(ko) saadaan yläosan lämpötila määrättyä tarkasti tiettyyn astelukuun, jonka jälkeen tulistusenergiaa voidaan ohjata jonnekkin muualle, mutta minne?

Jahas,taisi ratkaisu löytyä eli tulistusta ei sitten kannatakaan alkaa virittelemään.

[Roori]

Kai tossakin pelaa se : energian häviämättömyyden laki!
Onko teholaskelmasi oikein eri tavoilla?
Vai tarkoititko että lauhdutin lämpö nousee kun käytät lisäpumppuasi...
ja siten antoteho laskee...

[Matias]

No ei,vaan kun kuumakaasun tulistimelta lauhduttimelle menevä lämpö laski 25 astetta (+75 asteesta +50 asteeseen) niin lauduttimen perässä olevan 1200l:n varaajan lämpenemisaika piteni yhdestä tunnista kolmeen tuntiin .
Tuo on normaali käyntijakso ja hystereesi 5 astetta.
Lauhduttimessa kiertävän veden lämpö alussa +38 ja lopussa +43 astetta,tuo asetus oli samana tulistinkiertopumppukokeilun ajan.
Enpä minä oikeastaan osaa tuollaisia asioita laskea mutta lämmöt katoin mittarilla ja ajan kellosta niin tuon lauhdutinvaraajan lämpenemisaika piteni kolminkertaiseksi ja kun ylävaraajan lämpöä sain nousemaan 10 astetta tulistinpiiriin  lisättyä kiertopumppua käyttämällä.Se pumppu siis kierrätti vain ylävaraajan vettä tulistimen läpi,on ihan erillinen kierto
Tuosta mainitsemastasi energian häviämättömyyden laista niin siellä sanotaan myös jotenki näin "energia ei voi hävitä mutta se voi vaihtaa muotoaan"tjsp.
Mä vähän luulen että jokin energian muodonmuutos tilanne tuossa kai tuli,ei mun ymmärrys oikein piisaa pitemmälle.
Foorumin tulistinjuttuja olen mielenkiinnolla lueskellut ja alkaa näyttää että se on jotenkin kiinteä osa lauhdutusprosessia  eikä parane mennä tulistinpiiriä muuttelemaan.Paitsi jos tulistinenergiaa tulee enempi mitä käyttöveteen tarttee niin sitte voi ottaa muuhunkin käyttöön

[seppaant]

Tässä taisi käydä siten, että uuden pumpun johdosta virtaus on liian suuri ja tulistin toimii osittain myös lauhduttimena, jolloin varsinaiselle lauhduttimelle ei jää enää riittävästi energiaa.
 Kyllä se energian häviämättömyyden laki tässäkin toimii. Lämpötilakerrostuneiden säiliöiden energian muutosten (=tehon) laskeminen ilman useita pystysuunnassa olevia lämpömittauksia on mahdoton tehtävä.
Onko uudessa pumppuviritelmässä virtauksen säätömahdollisuutta, ellei niin lisää putkeen säätöventtiili ja testaa toimintaa eri virtauksilla.
 Mielestäni pitäisi toimia, kesällä enemmän virtausta niin saat myös lauhdutuslämpöä lämminvesikäyttöön ja talvella vähemmän virtausta niin lämmityskäyttöön jää enemmän lauhdutuslämpöä.
ATS

[Matias]

On venttiili pumpun jälkeen joten virtauksen säätö on mahdollista.
Tuosta tehon häviämisestä niin tämä systeemi varmaan 9 vuotta pyörinyt näillä asetuksilla ja kun alasäiliön osalta ei mikään ole muuttunut niin kylläkai pumpun käyntiaikaa voi pitää ainakin suuntaa antavana tehomittarina.Tuo 1200 l:n varaajan lämpö on aina n tunnissa noussut +38:sta +43 asteeseen.
Tässä piirissä kiertää vain lauhduttimen vesi omana piirinään.
Ja käyntiaika tosiaan kolminkertaistui kun tulistinpiirin lisäpumppu oli päällä.
Hittolainen ,,muten täytyykin ottaa pumpun kwh mittarilta sähkönkulutuslukemat kumpasestakin käyntivariaatiosta niin sehän kertoo suoraan mitä menee sähköä.

[seppaant]

Tulistetun kaasun teho konaistehosta on 20% suuruusluokkaa. Tähän vaikuttaa lauhtumislämpötila, tulistuksen osuus kasvaa lauhtumislämpötilan kasvaessa.
Sinun pumppusi antoteho lienee n. 9 kW. Tällöin tulistuksen osuus kokonaistehosta on n. 1,8 kW.

Tulistinpiirin virtaus. En tiedä mitkä ovat käyttövesivaraajasta tulistimelle tulevan ja sieltä lähtevän veden lämpötilat.
Jos oletetaan, että lämpötilaero on 15C ja teho on 1,8kW on virtaus 0,028 l/s = 1,71 l/min. Virtaus on vähän vajaa yskänlääkemukillinen sekunnissa eli tosi pieni virtaus. On vaikea löytää näin pientä pumppua.
Mietippä tältä kantilta uutta pumppuasi ja virtauksen säätöä.

Tuo lunnonkierto ei ole olenkaan tyhmempi keksintö, koska siinä virtaus säätyy automaattisesti tulistimen tehon mukaan. Kuitenkin systeemin virittäminen on haasteellinen tehtävä. Tulistimen ja käyttövesivaraajan korkeusero vaikuttaa luonnonkierron voimakkuuteen.
Mitenkä käyttövesivaraajan korkeusasema on ohjeistettu laitteiston asennusohjeissa?
Jos sinulla on mahdollisuus nostaa käyttövesivaraaja korkeammalle, lisäisi tämä luonnonkiertoa ja samalla tulistimelta saatavaa tehoa.
Tulistimelta varaajalle menevä putki pitäisi olla koko matkan nouseva ja paluuputki laskeva.
Mitkä ovat lämmitys- ja käyttövesivaraajille menevien ja palaavien linjojen lämpötilat?
ATS

[Matias]

Tulistetun kaasun teho konaistehosta on 20% suuruusluokkaa. Tähän vaikuttaa lauhtumislämpötila, tulistuksen osuus kasvaa lauhtumislämpötilan kasvaessa

Tarkoittaako tulistettu kaasu että on joku lämpötilaraja minkä yli menevä osa muuttaa kaasun tulistetuksi?
Esim meillä lähtevän kuumakaasun alkulämpö on +100 astetta niin onko siinä siis ensimmäiset +20 astetta tulistettua ja loput +80 astetta tulistamatonta kaasua?

Vai onko kaasussa joku rakenteellinen ominaisuus että se on tulistettua?
Tulistaminen on tuttu sanana muttei ole hajuakaan mitä se käytännössä tarkoittaa

Tuo lunnonkierto ei ole olenkaan tyhmempi keksintö, koska siinä virtaus säätyy automaattisesti tulistimen tehon mukaan. Kuitenkin systeemin virittäminen on haasteellinen tehtävä. Tulistimen ja käyttövesivaraajan korkeusero vaikuttaa luonnonkierron voimakkuuteen.
Mitenkä käyttövesivaraajan korkeusasema on ohjeistettu laitteiston asennusohjeissa?
Jos sinulla on mahdollisuus nostaa käyttövesivaraaja korkeammalle, lisäisi tämä luonnonkiertoa ja samalla tulistimelta saatavaa tehoa.

Joo samansuuntainen käsitys alkaa mullekin tulla,kyllä toi tulistinlämmönvaihdin luonnonkierrollakin säätää lauhduttimelle menevän kuumakaasunkin lämpötilaa käyttövesivaraajan veden lämpötilan mukaan,en vaan tajunnut heti sitä.
Eli jos kv-varaajassa on alussa vaikkapa +40 asteinen vesi ja se menee tulistimelle niin kuumakaasu jäähtyykin enemmän kuin jos varaajan vesi olisi alussa vaikkapa +60 asteista niin kaasu jäähtyy vähemmän ja jos (teoriassa) veden lämpö olisi sama +100 astetta kuin kuumakaasun niin se eihän se jäähtyisi laisinkaan.
Eli siinä toimiikin jo  lämpötilaeroihin perustuva "luonnonsäätö" käyttövesikierrossa ja kuumakaasupiirissä kompressorin ja lauhduttimen välillä.
Näyttää tosiaan siltä että kv-varaajan lämmitysteho muuttuu sen mukaan mikä on varaajan veden lämpötila ja varmaankin lauhduttimen lämpöteho muuttuu sen mukaan miten kuumana kaasu sinne tulee.Siis jo kv:n luonnonkierrolla.
Jos mä jotain säätöä vielä kokeilen niin näillä näkymin laitan shuntin pumppukiertoon ja shuntille ohjauksen kuumakaasutulistimelta jollain termostaattiventtiilillä,esim joku sentapainen mitä foorumilla on puhuttu lämpimän käyttöveden pumpun kiertoon.
Ajatuksena että voisi pitää kuumakaasutulistimen läpi menevän veden lämpötilan vakiona ja kaasun myös.
Varmaankin siihen löytyy joku optimaalinen lämpötila
Tai sitten puran vähin äänin pumppuviritykset ja palautan alkuperäisen luonnonkierron kun ei vielä mitään ole hajonnut.

Tulistimelta varaajalle menevä putki pitäisi olla koko matkan nouseva ja paluuputki laskeva.

Joo toi varaaja on pumpun päällä ja molemmat putket menee kohtisuoraan ylös/alas.Jopa kyljessä olevat liitäntänatsat on samalla kohtaa pystysuunnassa

[Matias]

Mitkä ovat lämmitys- ja käyttövesivaraajille menevien ja palaavien linjojen lämpötilat?

Lämmitysjakson lopussa seuraavasti

-LV-meno +43 astetta,sama kuin lauhduttimelta lähtevän (imu?)kaasun lämpö
-LV-paluu  +32 astetta,
-KV-meno +62 astetta,siis tulistimelta varaajalle
-KV -paluussa ei ole mittaria

[seppaant]

Tarkoittaako tulistettu kaasu että on joku lämpötilaraja minkä yli menevä osa muuttaa kaasun tulistetuksi?
Esim meillä lähtevän kuumakaasun alkulämpö on +100 astetta niin onko siinä siis ensimmäiset +20 astetta tulistettua ja loput +80 astetta tulistamatonta kaasua?

Vai onko kaasussa joku rakenteellinen ominaisuus että se on tulistettua?
Tulistaminen on tuttu sanana muttei ole hajuakaan mitä se käytännössä tarkoittaa

Lyhyt termodynamiikan oppitunti:
Useimmilla aineilla on kolme olomuotoa
- kiinteä
- neste
- kaasu
Kiinteästä, nesteeseen ja kaasuun voidaan siirtyä lisäämällä aineen lämpötilaa. Lämpötilan nosto lisää aineen lämpösisältöä.
Aineen olotilan muutos (kiinteä ->neste ja neste ->kaasu) tapahtuu  vakiolämpötilassa. Paine vaikuttaa sulamis- ja höyrystymislämpötiloihin. Paineen kasvaessa sulamislämpötila laskee? ja höyrystymis (kiehumis) lämpötila nousee.
Vaikka sulamisesa ja höyrystymisessä lämpötila ei muutu, vaativat nämä olotilan muutokset paljon energiaa, ja päinvastoin höyryn lauhtuessa nesteeksi tai nesteen muuttuessa kiinteäksi vapautuu vastaava määrä energiaa.

Kylmäkoneissa vuorotellen höyrystetään ja lauhdutetaan kylmäainetta. Kylmäaine höyrystyy lauhduttimen lämpötilan ja paineen ollessa n. 0C ja 5bar.
Kaasujen lämpötila nousee kun painetta nostetaan. Lämpöpumpussa kompressori nostaa kylmäaineen paineen esim 20 bar:iin. Tällöin kaasun lämpötila on noussut n. 100C:een. 20 bar paineessa on kylmäaineen höyrystymis (lauhtumis)lämpötila n. 50C.
Kaasun lämpötilan ollessa höyrystymislämpötilan yläpuolella sanotaan kaasua tulistetuksi.
Tässä tapauksessa kaasun lämpötilan ollessa suurempi kuin 50C on se tulistunutta. Eli vallitseva paine (lauhtumispaine) määrittelee sen mistä lämpötilasta ylöspäin kaasu on tulistunutta.

Lauhduttimen lämpötila (lauhtumislämpötila) määrittää systeemin paineen. Vain jos KV-varaajalta tulee tulistimelle kylmempää vettä kuin mitä on LV-varaajalta lauhduttimelle tule vesi, voi tulistimessa tapahtua lauhtumista. Muussa tapauksessa toimii se vain osittaisena tulistuksen poistimena.

Tulistin on lämpöpumppujen yhteydessä väärä termi pitäisi puhua tulistuksen poistimesta. Tulistin on sellainen laite missä nostetaan kaasun lämpötila yli höyrystymislämpötilan.

Onko käyttöveden lämmityskierukka ainoastaan KV-varaajassa vai esilämmitetäänkö käyttövesi jo LV-varaajassa?

Yritä ottaa selvää sekavista ajatuksistani

ATS

[Matias]

Suurkiitos ,kestää kyllä hetken ymmärtää prosessin kierto.
Äkkiseltään  on kyllä melkoinen "Rubikin kuutio" tämän kylmäaineen kierron vaiheet jo pelkästään lämpötilojen osalta,ja yhden kohdan lämpötilamuutoksen vaikutus toisaalle.
Mulla oli vähän yksoikoinen  oletus että kun jäähdytän lisäpumpulla tulistuksen poisto lämmönvaihdinta niin saan kv-varaajan lämpötilaa nostettua.
Nouseehan se toki mutta  pienentää hurjasti lauhduttimen hyötytehoa.
Mulla on lv-varaajana 1200l:n Jämän "kantikas" -80 luvulta ja siinä on 2 kpl käyttövesikierukoita ja EPT:n päällä 150l;n  kv-varaajassa kolmas kierukka.Nämä on kaikki "sarjaan" kytketty talviajan.
Kesäajan on pikkuvaraaja pois käytöstä ja otan lämpimän käyttöveden suoraan ison varaajan ylemmästä kierukasta.
Nostan siis kesäajaksi ison varaajan lämpötilan +50 asteeseen ja kun kulutusta on vain käyttövesi niin kone käy pari kertaa/vrk tunnin kerrrallaan.
Tulistinvaihtimelta pikkuvaraajalle kehittyvä lämpöenergia menee kaikki "harakoille" ,toi 150 litran varaajan lämpö on siinä +30 kieppeillä noilla käyntiajoilla.
Just tätä yritin tulistinvaihtimen lisäpumpulla korjata.
Vastukset tietysti poiskytketty,lienee maalämpöihmisille tyypillinen "vastusfobia".
Talviaikana olen pitänyt ylävaraajan vastusta päällä asetusarvona +50 ja sähköä on tuo vastus syönyt keskimäärin 245 kwh/vuosi.(2007-2008)
Pumpun ja vastuksen kokonaiskulutus on 5500-6000kwh/v.
Pumpun ovessa on Ekowellin piirikaavio kytkennäntä ja siinä on ilmeisesti suositusarvoina että yläsäiliön lämpö pidetään vastuksella +60 asteessa ja toinen termostaatin piireistä ohjaa kompressoria ja kompressori pysähtyy jos/kun yläsäiliön lämpö ylittää +75C tai alasäiliön + 55C.
Eli yläsäiliö on aina +60C tai yli .
Alasäiliölle on toinen termostaattipiiri joka pitää alasäiliön +45 asteessa.
Pidin tätä kytkentää ja asetusarvoja aika tuhlailevana mutta kun alkaa tulistinvaihtimen toiminta kokonaisuudessaan hahmottua niin ehkä ei niin olekaan vaan jos ylävaraajan pitää +60 asteessa niin kuumakaasusta jää enempi tehoja lauhduttimelle,sieltähän se varsinainen hyöty saadaan.
Lauhdutinvaihtimessa tuntuu kapasiteettia piisaavan todella hyvin,se on aina samanlämpöistä siitä lähtevä lv-säiliön menovesi ja kiertoon palaava kuumakaasu.

[Matias]

seppaant kirjoitti:

Tuo lunnonkierto ei ole olenkaan tyhmempi keksintö, koska siinä virtaus säätyy automaattisesti tulistimen tehon mukaan

Joo,pitkällisen pohdiskelun ja tarkkailun tuloksena näyttää olevankin varsin kattava säätöominaisuus tulistinvaihtimen luonnonkierrossa.

Ylävaraajan lämpötila vaikuttaa melkoisesti tulistinvaihtimen  antamaan tehoon,jos ylävaraaja on +45C niin tulistinvaihdin jäähdyttää kuumakaasua enempi(n40C) kuin jos ylävaraajan lämpö on +75C,silloin tulistinvaihtimessa kaasu jäähtyy vain n 10C . Varmaankin lauhduttimen teho on suhteessa tulistinvaihtimelta tulevaan kaasun lämpötilaan.
Elikkä pelkällä luonnonkierrolla ylävaraaja saa sitä enempi lämpötehoa mitä kylmempää sen vesi on.
Jos taas ylävaraajan alkulämpötila on jo +65C tai yli niin tulistivaihdin ei enää ihmeemmin lämmitä ylävaraajaa koska veden ja kuumakaasun lämpötilaerot on aika pienet ja alavaraaja lämpiää  nyt nopeammin kun ylävaraaja ei vie kaasusta "päältä" lämpötehoa .
Ei tuohon tulistinvaihtimen luonnonkiertoon näköjään kannata mitään säätöautomatiikkaa alkaa lisäilemään kun se näyttää säätävän itse tehon jakautumista sen mukaan mitä yläsäiliössä on veden lämpötila ja luonnostaan pyrkii pitämään yläsäiliön lämpötilan tuossa 55C-65C:n paikkeilla.
Nyt tarvii alkaa miettimään uudestaan tulistinvaihtimen hyödyntämistä kesäaikana kun käyntijaksot on aika harvat,mutta tuon kokonaistoiminnan tajuaminen ei ole ihan helppoa :-/

[Matias]

Eipä ole Ekowellin toiminta noin suoraviivaista mitä arvelin,jouduin pakkasen takia nostamaan alavaraajan lämpöä +43C:sta tuonne +48 asteeseen että sisällä tarkenee(vesipatterilämmitys).
Istuskelin pumpun vieressä mittailemassa kun on suurempi lämmöntarve ja hiukan erikoisesti alkaa lämpötilat muuttua kun lauhduttimelta lähtevän veden lämpö ylittää +46C.
Maaliuospiirin lämpötilat alkoi hienokseltaan nousta ,höyrystimeltä maahan  kiertoon lähtevän liuoksen lämpö nousi -0,3C:sta -02C:n ja vajaan tunnin käynnin jälkeen kun lauhduttimelta lähtevän veden lämpö oli +48C niin maapiiriin lähtevän liuoksen lämpö oli  enää - 0,1C,kun maasta koneelle tuleva lämpö pysyi vakaasti +1,3C.
Kompressorin ottama vaihevirta alkoi myös hienokseltaan kasvaa ,kun se tuossa alkutilanteessa oli 4,3A niin nousi 4,5A:n ja puolentunnin päästä oli 4,8A,eli ottoteho kasvoi liki 10%.
Ilmeisesti tässä alkoi tapahtua hyötysuhteen heikkeneminen,arvatenkin lauhduttimen kohoava lämpötila vaikuttaa höyrystimen jäähdytystehoon joka näkyi lähtevän maaliuosnesteen lämpötilan hienoisena nousuna.
Luultavasti myös kaasun korkeampi lämpötila nostaa painetta ja kompressorin moottori joutuu vääntämään enempi mikä näkyy moottorivirtojen kohoamisena.
Normaali asetuksilla +38C---+43C ei tuollaisia muutoksia ole näkynyt.
Olisiko tälle hyötysuhteen heikkenemiselle mitään tehtävissä?
Toinen juttu vielä että pystyiskö tähän vanhaan pumppuun jälkiasennuksena lisäämään systeemin jolla noi lämpötilatiedot saisi  kaikki käyrämuodossa tietsikan monitorille näkyviin ?  
On aika työlästä tuntitolkulla istua pumpunvieressä lehtiöön kynällä lukemia kirjoitella

Edit:Sellainen vielä että kompressorilta lähtevä kuumakaasu oli käyntijakson lopussa +115C kun se normaalisti on tasan +100C

[Matias]

Tuossa edellä kirjoiteltu oli tilanteessa jossa tulistinvaihdin oli luonnonkierrolla.
Kokeilinpa seuraavalla käyntijaksolla siinävaiheessa kun lauhduttimelta lähtevän veden lämpö ylitti +46C ja  höyrystimen jäähdytysteho alkoi pienentyä niin pistin aiemmin lisätyn tulistimen kiertopumpun sähköllä pyörimään.
Yllättäen höyrystimen jäähdytysteho palautui,koneelta maahan lähtevän liuoksen lämpö laski 0,3C ja ylävaraajan lämpö alkoi nousta reippaasti
Näyttää siltä että kannattaakin laittaa tulistinpiirin lisäpumppu käynnistymään kun lauhduttimelta lähtevän veden lämpö nousee +46 asteeseen.
Eli lauhduttimelta alavaraajaan menevän putken lämpöeristeen alle pintatermostaatti joka käynnistää tulistimen kiertopumpun kun lämpö tuossa nousee +46C

[Matias]

Alkaa taas olla käsillä se aika vuodesta ettei talon lämmitystä isommin tarvita ,pumpun käyntijaksot harvenee ja tulistinvaraajan lämpö loppuu.
Pitkällisen fundeeraamisen ja pumpun toiminnan "sisäistämisen" myötä kokeilen vaihtaa kesäajaksi tulistinvaihtimen vesikierron isolle varaajalle.
Käytännössä aika vähäinen homma kun osa lauhduttimelta isolle varaajalle menevästä vedestä kierrätetään nyt tulistinvaihtimen kautta.
Eli 2 lämmönvaihdinta,lauhdutin ja tulistin,osittain "sarjaan"kytkettyinä vesikierron puolelta.
Pieni 150l varaaja saa olla kylmänä kesäajan.
Alkutilannehan tässä oli se että tulistinvaihdin ei kesäajan käyntijaksoilla pystynyt pitämään ylävaraajan kuin jossain +35 asteen paikkeilla ja sitä lämpöä ei pystynyt mitenkään hyödyntämään kun on erilliset varaajat ja laudutinlämmöllä ajettiin iso varaaja +50 asteiseksi että käyttövesi lämpeni riittävästi.

[Matias]

Jeps,nyt saa venttiilillä valittua meneekö tulistinvaihtimen lämpöteho isoon vai pieneen varaajaan.
Ihan turhaan tuli lisäkiertopumppu laitettua,kun tulistinvaihtimelle vedet menee lauhdutinpumpun painepuolelta niin virtausta on liiaksikin.
Tälle projektille laitan nyt pisteen,iso kiitos korvaamattomasta infoavuista foorumilaisille.

edit 5.2.2013: Tuli tuohon systeemiin vielä "pari muutosta" vuosien varrella mutta nyt tuntuisi toimivan

[Matias]

Tulipa ajatus vanhan pumpun ohjauksen muutoksesta siten että pumppu ohjautuisikin ulkolämpötilan(lämmöntarpeen) mukaan.
Tässä kun nykyisellään on lämpöjohtoverkon 1,2m3 varaajassa termostaatti ja pumppu lämmittää sen mitä termostaatti pyytää.
Käytännössä talviaikana pumppu käynnistyy kun varaajan lämpö laskee alle +38 ja pysähtyy kun varaaja on +43asteessa.
Kuitenkin menoveden lämpö on enimmäkseen +30--+35 astetta,miten Oumanin EH-80 säätää että sisälämpö pysyy vakiona.
Tuossa Oumanissahan on varsin tarkka säätö ulko-,menovesi-, ja sisäantureiden mukaan ja säätö tapahtuu mekaanisesti siten että Ouman säätää Esben 3-tie venttiiliä portaattomasti auki tai kiinnipäin lämmöntarpeen mukaan.
Ajatus tässä vaiheessa olisi että laitan mikrokytkimen tuohon säätöakseliin siten että kun 3-tie venttiili on lähes auki niin mikrokytkimen kosketin sulkeutuu ja käynnistää pumpun ja kun varaajan lämpö on jonkinverran noussut että Ouman alkaa pienentää shunttia niin niin mikron kosketin avautuu ja pumppu pysähtyy.
Sähköisesti tuon mikron kosketin tulisi sarjaan termostaatin koskettimen kanssa ja termostaatissa olisi +43 katkaisuarvona.
Olisko tuossa ajatuksessa jotain mitä pitäisi huomioida tai jotain sivuvaikutuksia mitä en hoksaa?
Tuntuisi että saattaisi säästyä sähköä COP arvon paranemisen myötä jos pumpun lauhdutinpiirin lämpötilaa saisi laskettua.
Äkkiseltään tuntuisi että melko vähäisillä töillä ja tarvikkeilla saisi muutettua pumpun Oumanin ohjaamaksi ja nykyinen termostaatti toimisi rajoittimena :-/

edit 5.2.2013 :Toimii edelleen

[Roori]

Kuulostais semmoselta että vois vaikka toimia, varaajan/starttilämpö tippuisi yli 5C.
Miten käyttöveden laita, taitaa vaikuttaa senkin määrään, vai kuinka se siinä pompassa on tehty?

[Matias]

Tässä on erillinen pieni (150l) tulistinvaraaja talvikäytössä,isossa varaajassa on pari esilämmityskierukkaa.
Varmaan jonkinverran tuotto pienenee kun esilämmitys heikkenee ja  käyntiaika lyhenee ainakin lauhemmilla ilmoilla

[Roori]

Jep tulistusvaraajaan ei taida tulla enää niin paljon lämpöö...mutta sen saat kellokytkimellä pidettyä nykyisellään jos LV-määrä jää joskus vajaaksi tiettynä ajankohtana vuorokaudessa aamu/ilta.
Eli kello sarjaan sen shuntti-jutun kanssa.

[lasse200]

Hei!
Oletko muuten ollut tyytyväinen ept malliin ja isoon erillisvaraajaan.
Onko ollut mitään vikoja ja paljonko vuosi kulutus.
Itselläni 1500l varaaja ja ajattelin siihen ept:tä.

[Matias]

Kaikinpuolin hyvin toimiva yhdistelmä.
Pumpun asennus simppeli,kahdella putkella varaajaan ja sähkön syötöksi otin toisen varaajan vastuksen kaapelin.
Sähköä menee lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen n 5000kwh/v.
Varaavalla yösähköllä kului n 17000kwh/v.

[lasse200]

Hei! unohdin kysyä paljonko lämmitettäviä kuutioita.

[Matias]

Normaalilämpöinen (asunto ym) 320m3 ja puolilämmin +10 verstas/autotalli/varastoa 110m3