Maalämmön mitoitus

[pAy]

Moro! Maalämpöä suunnitteilla 1-kerros OK taloon Pohjois-Satakuntaan. Nyt lämmitys ollut öljyllä, sekä ilpillä. Talo on tiiliverhoiltu 1972 rakennettu, seinissä 15cm villaa ja välikatolla ehkä saman verran. Ikkunat uusittu 3-kerros laseihin muutama vuosi sitten. Pohjapinta-ala n. 200m2 jos arviolta asuinpinta-ala n. 140m2 ja autotalli n 40m2, autotalli ollut tähän asti kylmillään, mutta maalämmöllä voisi pitää plussan puolella. Yhdellä eläkeläisellä kulutus ollut 1500l öljyä + ilp, jonka sähkönkulutuksesta ei tietoa, tuolla kulutuksella yksi MH viileänä sekä lämmintä käyttövettä ei ole kulutettu juuri muuta kuin kerran viikossa saunassa käydessä. Lämmönkeruu tulisi maapiirillä savimaasta, peltoa ympärillä riittää. Ehdotuksia pumpuksi, keruupiirin pituudeksi ja muuten järjestelmän suunnitteluun otetaan vastaan. Kiitos!

[tomppeli]

Moro! Maalämpöä suunnitteilla 1-kerros OK taloon Pohjois-Satakuntaan. Nyt lämmitys ollut öljyllä, sekä ilpillä. Talo on tiiliverhoiltu 1972 rakennettu, seinissä 15cm villaa ja välikatolla ehkä saman verran. Ikkunat uusittu 3-kerros laseihin muutama vuosi sitten. Pohjapinta-ala n. 200m2 jos arviolta asuinpinta-ala n. 140m2 ja autotalli n 40m2, autotalli ollut tähän asti kylmillään, mutta maalämmöllä voisi pitää plussan puolella. Yhdellä eläkeläisellä kulutus ollut 1500l öljyä + ilp, jonka sähkönkulutuksesta ei tietoa, tuolla kulutuksella yksi MH viileänä sekä lämmintä käyttövettä ei ole kulutettu juuri muuta kuin kerran viikossa saunassa käydessä. Lämmönkeruu tulisi maapiirillä savimaasta, peltoa ympärillä riittää. Ehdotuksia pumpuksi, keruupiirin pituudeksi ja muuten järjestelmän suunnitteluun otetaan vastaan. Kiitos!

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Lämpöeristeiden määrissä voi olla vääriä arvoja.!

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 11 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Laskelma antoi maakeruupiirin pituudeksi 553 metriä. Jos tontilla on tilaa, on eduksi, jos keruupiiri on tuotakin pidempi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:         
Talo   ”pAy”   KANKAANPÄÄ   
Lämmitettävää      180 m2   460 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö         27 381 kWh
- Lämmin käyttövesi      6 000 kWh
- Yhteensä         33 381 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30,7 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,22 COP)   7,6 kW   22 661 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   10 720 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 231 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai          
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   553 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[pAy]

Kiitos laskelmasta, itse olin ajatellut Nibe F1245 10KW ( (B 0/ W 50 8,5kw),  ja 500m 40mm putkea maahan, luulisin tuolla menevän, vastukset hoitaa lopun jos talvessa sattuu muutama alle -25 päivä olemaan. Juuri vasta aloitin tarkemman tutustumisen pumppuihin, mitä muuta hankittavaa tulee mieleen pumpun, putken, liuoksen ja kytkennän lisäksi?

[tomppeli]

Kiitos sinulle mukaan tulostasi.
Kerrohan meille jatkossakin projektin etenemisestä ja sitten aikanaan käyttökokemuksista.

Otathan huomioon, että  suunnittelemasi pumppu tarvitsee patteritalossa patteriverkoston kiertovedelle varaajan.
Useimmissa vaihtoventtiilipumpuissa ei ole kiertovedelle minkäänlaista varaajatilavuutta.

Varaaja tarvitaan siksi, että varaajaton lämpöpumppu käy liian lyhyitä jaksoja.
Käynnistymiskertoja tulee liian paljon. Kompressorin elinikää lyhentää suuri käynnistysten määrä.
Käyntijaksoja voi koettaa pidentää asteminuuttimäärää nostamalla.
Seurauksena on patteriverkoston lämpötilan sahaaminen ja siitä aiheutuva putkituksen napsuminen.

100 litrainen varaaja ei riitä. 200 litrainenkin on turhan pieni.
Isommalla varaajaa lisätään käyntijaksojen ja taukojen pituutta.
Käynnistymiskertoja tulee vähemmän ja kompressori kestää paremmin.

[pAy]

Otathan huomioon, että  suunnittelemasi pumppu tarvitsee patteritalossa patteriverkoston kiertovedelle varaajan.
Useimmissa vaihtoventtiilipumpuissa ei ole kiertovedelle minkäänlaista varaajatilavuutta.

Mitäs noissa pumpuissa on valmiina lämmityskierrolle? Lämmönvaihdin, kiertovesipumppu, onko shunttia vai onko edes mahdollista olla? Entä miten Invertteripumppu, tarvitseeko sekin kuitenkin pienen varaajan lämmitysvedelle vai meneekö ilman, onko niissä shuntti?

[jm82]

Invertteripumpun teho taisi olla 3-12kW. Jollain oli/on invertteri ilman puskuria ja kai se toimii. Mutta taitavat suositella jotain 200 litraista puskuria invertteriinkin. Invertteri siis toimisi minimiteholla tai olisi pois päältä. Ei ole shunttia siinä, mutta nuo muut jutut on.

[pAy]

Meneekös tuo lämmityspuoli niin, että maalämpöpumppu (esim Nibe F1245) lämmittää lämmitysveden eli varaajan oikeaan lämpötilaan ulkolämpötilan mukaan (käyrä asetettu asetuksista) ja varaajaan liitetään vain kiertovesipumppu kierrättämään vettä pattereissa?

[fraatti]

Meneekös tuo lämmityspuoli niin, että maalämpöpumppu (esim Nibe F1245) lämmittää lämmitysveden eli varaajan oikeaan lämpötilaan ulkolämpötilan mukaan (käyrä asetettu asetuksista) ja varaajaan liitetään vain kiertovesipumppu kierrättämään vettä pattereissa?

Jotakuinkin noin. Varaajan tarve riippuu millainen lämmönjako on kyseessä: patterit/ll-lämpö, lämmönvarauskapasiteetti ilman varaajaa(pattereissa vesitilavuus) sekä tietysti mlp teho. Myös virtaus maalämpöpumpun läpi pitää olla tarpeeksi suuri(esim lämmitellessä pelkkiä pesutiloja). Invertterissä varaajan tarve on periaatteessa vähäisempi koska kone säätää antotehoa tarpeen mukaan(pyrkii pitämään menoveden lämpötilan käyrän pyytämässä arvossa).

[pAy]

Kumpiko patterilämmityksen UKV varaajan kytkentätapa olisi parempi, 2 vai 3-putkinen ja mitä eroa toiminnassa niillä on?

https://www.dropbox.com/s/hmpeawmt1raf42h/2-putkinen.pdf?dl=0

https://www.dropbox.com/s/6cndagmbwqrldrl/3-putkinen.pdf?dl=0

[tomppeli]

Patterilämmitteisessä kohteessa kannattaa myöskin miettiä tulistusvaraajallisen maalämpöpumpun hankkimista.
Varsinkin silloin, jos kohteessa on sekä patteri, että lattialämmitystä.
Tulistusvaraajallinen on helpompi liittää ja saada toimimaan tällaisissa kohteissa.

[Roori]

Patterilämmitteisessä kohteessa kannattaa myöskin miettiä tulistusvaraajallisen maalämpöpumpun hankkimista.
Varsinkin silloin, jos kohteessa on sekä patteri, että lattialämmitystä.
Tulistusvaraajallinen on helpompi liittää ja saada toimimaan tällaisissa kohteissa.

niin koskee pelkästään Lässää asennuksen osalta ja muuten asennuksista ja toimintaan saattamisesta ei löydy periaatteessa eroja, joka pumpussa on vaan omat pikku nyanssinsa käyttöönottoa koskien, eroja löytyy sitten enemmän manuaalien tasosta ja softien ominaisuuksista/mahdollisuuksista.

[Roori]

Kumpiko patterilämmityksen UKV varaajan kytkentätapa olisi parempi, 2 vai 3-putkinen ja mitä eroa toiminnassa niillä on?

https://www.dropbox.com/s/hmpeawmt1raf42h/2-putkinen.pdf?dl=0

https://www.dropbox.com/s/6cndagmbwqrldrl/3-putkinen.pdf?dl=0

3-putkinen koska siinä patterit toimii myös käyttövesijakson aikana, naksunta mahdollisuus on pienempi.

[Seagear]

3-putkinen koska siinä patterit toimii myös käyttövesijakson aikana, naksunta mahdollisuus on pienempi.

Myös 4-putkinen kytkentä on mahdollinen. Meillä on sellainen mutta en ole koskaan jaksanut selvittää sen etuja/haittoja esim. 3-putkiseen verrattuna.