Patteriverkoston vaikutus anto- ja ottotehoon sekä hyötysuhteeseen

[fraatti]

Käytetään tätä kuvaa pohjana. Kuvaan olen virheellisesti merkannut että patterin koko olisi 150*60cm, patterin koko mitä tehot koskevat on 140*50cm.


-20% huonommilla pattereilla menoveden lämpötila on 56 astetta kun koneen kaikki teho saadaan luovutettua patteri verkostoon. Koneen teho on tuolloin 8,6kW.
Tavallisen tehoisilla pattereilla 52 astetta, teho 9kW.
20% tehokkaammilla 49 astetta, teho 9,2kW.

Mitä tämä kaikki sitten vaikuttaa hyötysuhteeseen. Se selviää seuraavasta kuvasta.


-20% huonommilla pattereilla tarvittiin 56 asteinen vesi. Cop on tuolloin 3,2. Eli 1kW sähköä saadaan 3,2kW lämpöä.
Normaaleilla pattereilla tarvittiin 52 asteista vettä. Cop on tuolloin 3,5. Eli Eli 1kW sähköä saadaan 3,5kW lämpöä.
+20% paremmilla pattereilla tarvittiin 49 asteinen vesi. Cop on tuolloin 3,7. Eli 1kW sähköä saadaan 3,7kW lämpöä.

Johtopäätösenä huonoimman ja parhaimman patteriverkoston ero on sellainen että paremmalla verkostolla saadaan 0,5kW lämmitystehoa "ilmaiseksi" kaivosta tai että paremmalla verkostolla saadaan lämpöä ulos 15% enemmän ilmaiseksi.   

[naur1s]

-20% huonommilla pattereilla tarvittiin 49 asteinen vesi. Cop on tuolloin 3,7. Eli 1kW sähköä saadaan 3,7kW lämpöä.

Pitäisi varmaan lukea paremmilla pattereilla?

[fraatti]

-20% huonommilla pattereilla tarvittiin 49 asteinen vesi. Cop on tuolloin 3,7. Eli 1kW sähköä saadaan 3,7kW lämpöä.

Pitäisi varmaan lukea paremmilla pattereilla?

Hups. Laiskuus ja copy paste niittää satoaan, korjattu 

[fraatti]

Jotta saadaan hiukan asiaan konkretiaa että mikä on hyvä ja mikä huono patteri niin tein tälläisen vertailun. Lisätehoa pattereihin saadaan esim pituutta tai korkeutta kasvattamalla tai sitten kokonaan tyyppiä vaihtamalla. Pituudessa 20% lisää tehoa yhtä paljon.


H10 pattereilla saatasiin koneesta ulos 65 asteista vettä ja 7,8kW
H20 pattereilla 53 asteista ja 8,9kW
C21 pattereilla 50 asteista ja 9,2kW
C22 pattereilla 46 asteista ja 9,4kW

[fraatti]

Myös kompressorityyppi näyttää merkitsevän paljon kuinka kone väsähtää kovemmilla lämpötiloilla. Eniten väsähtää mäntäkompressorilla varustettu pumppu. Huonoimmassa tapauksessa 10kW koneesta onkin tullut 65 asteisella vedellä 6,8kW tehoinen lämmityslaite. 

[seppaant]

Myös kompressorityyppi näyttää merkitsevän paljon kuinka kone väsähtää kovemmilla lämpötiloilla. Eniten väsähtää mäntäkompressorilla varustettu pumppu

Mäntäkompressorilla on huonompi isentrooppinen hyötysuhde (0,6) kuin scrollilla (0,65-0,7).
Mutta mikä osuus tehon alenemiseen on eri kylmäaineilla?
Näissähän on eri kylmäaineet?

ATS

[fraatti]

Mäntäkompressorilla on huonompi isentrooppinen hyötysuhde (0,6) kuin scrollilla (0,65-0,7).
Mutta mikä osuus tehon alenemiseen on eri kylmäaineilla?
Näissähän on eri kylmäaineet?

ATS

Alpha Innotecissä taisi olla Mitsun scrolli ja R407, Nibessä Bristolin mäntäkone sekä r407, Viessmannissa Copeland scrolli ja R410 kylmäaineena.

Noiden käyrien perusteella suuremman korrelaation tekee kompressorityppi kuin kylmäaineen tyyppi.