Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Liuoskierron tehostaminen konvektorille lähtevän haaran pumpulla  (Luettu 9581 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Spedetouhuja.  :D Iski tuollainen päähänpisto hetki sitten että tuolla kytkennällä mikä mulla on pystyisi todennäköisesti buustaamaan liuoskiertoa. Vai?

Eli kytkentä on kuvan mukainen lukuunottamatta magneettiventtiiliä joka sijaisee toisessa haarassa kuin pumppu.


Konvektorille lähtevän ja palaavan putken välissä on niitä yhdistävä putki missä on hana. Tuolla oli tarkoitus säädellä konvektorille menevän liuoksen lämpötilaa jos kondessi olisi liian suurta. Tosin en olisi sitä aivan noin kyllä asentanut mutta tais putkarilla klikata joku kun sanoin että laittaa väliin putken sitä varten että saan tuosta säädettyä konvektorilla kiertävän veden lämpötilaa jos kondessi tulee ongelmaksi. Eihän tuo nyt tuossa tarkoituksessa toimi kuten olin ajatellut. Silloin se olisi pitänyt mennä pumpun imupuolelle takaisin.

Jos avaan tuon hanan ja laitan tuon konvektoria varten olevan pumpun käyntiin samaan aikaan kuin maalämpöpumpun liuospumppu käy niin eikö silloin liuoskierto kaivossa tehostu?

Vai käykö tuossa päinvastoin kun tuo pikkupumppu painaa painetta tuota takaiskuventtiiliä vasten?

Liuospumppu on stratos para 1-7

Ja konvektorin pumppu wilo YONOS PICO 25/1-6


Jos takaisku ei aiheuta ongelmia niin millainen pumppukäyrä tuosta voisi tulla? Seppaant taitaa olla näissä haka?

Entäs mitä tuolle konvektorin kierrolle käy? Oikaiseeko pikkupumpun aiheuttamasta virtauksesta suurin osa tuon lyhyen haaran kautta? Vai kaikki? Harmittavasti tuohon asennettu solenoidin on juuri ennen tuota väliputkea. Muutenhan tuolla saisi estettyä kierron katossa olevaan konvektoriin.
Lyhyt haara on muutama mutka, pari t-kappaletta ja varmaan 13mm putkea 40-50cm.
Pidempi konvektorin kautta kulkeva haara on noin 2x 10m jonka sisähalkasija on 13.88mm sekä itse konvektorin painehäviö on 30kPa virtauksella 1030l/h.

Siinä pähkinää purtavaksi...  ::)  ???  ::)
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 849
  • Maalämpöfoorumi
Laita tuo 25/1-7 myyntiin ja ota tilalle 25/1-8. Se kuitenkin vaivaa siellä sun takaraivossa loppuelämän.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Jos avaan tuon hanan ja laitan tuon konvektoria varten olevan pumpun käyntiin samaan aikaan kuin maalämpöpumpun liuospumppu käy niin eikö silloin liuoskierto kaivossa tehostu?
Mielenkiintoinen kysymys.
Jos pumput olisi kytketty sarjaan tai rinnan, olisi asia huomattavasti yksinkertaisempi.
Tämä kytkentä ei ole kumpaakaan.

Apupumpun päälinjassa olevien tulo- ja poistoyhteiden välillä ei ole muuta paine-eroa kuin päälinjan takaiskuventtiili.
Pääpumpun ollessa käynnissä rajoittaa apupumpun virtausta vain sen oma putkisto.
Pienikin virtauksen lisäys viinapiirissä nostaa huomattavasti sen virtausvastusta ja samalla pääpumpun painepuolen painetta ja tämä pienentää pääpumpun virtausta.
Eli viinapiirin virtauksen lisääntymisellä on voimakas negatiivinen takaisinkytkentä pääpumpun virtaukseen.

Päätelmä:
Virtaus kasvaa mutta vain vähän.

Kokeile
Keruupiirin Dt:n muutoksesta pystyy laskemaan virtauksen muutoksen. (Mikäli mittaustarkkuus riittää)

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Lainaus
Jos avaan tuon hanan ja laitan tuon konvektoria varten olevan pumpun käyntiin samaan aikaan kuin maalämpöpumpun liuospumppu käy niin eikö silloin liuoskierto kaivossa tehostu?
Mielenkiintoinen kysymys.
Jos pumput olisi kytketty sarjaan tai rinnan, olisi asia huomattavasti yksinkertaisempi.
Tämä kytkentä ei ole kumpaakaan.

Apupumpun päälinjassa olevien tulo- ja poistoyhteiden välillä ei ole muuta paine-eroa kuin päälinjan takaiskuventtiili.
Pääpumpun ollessa käynnissä rajoittaa apupumpun virtausta vain sen oma putkisto.
Pienikin virtauksen lisäys viinapiirissä nostaa huomattavasti sen virtausvastusta ja samalla pääpumpun painepuolen painetta ja tämä pienentää pääpumpun virtausta.
Eli viinapiirin virtauksen lisääntymisellä on voimakas negatiivinen takaisinkytkentä pääpumpun virtaukseen.

Päätelmä:
Virtaus kasvaa mutta vain vähän.

Kokeile
Keruupiirin Dt:n muutoksesta pystyy laskemaan virtauksen muutoksen. (Mikäli mittaustarkkuus riittää)

ATS

Juu hiukan samanlaisiin päätelmiin tulin itsekin. Jos pumput olisivat sarjassa sitten nostokorkeus kasvaisi. Jos rinnan niin saman nostokorkeuden pumpuilla taas tuotto kasvaisi.

Täytyi tuo kuitenkin kokeilla mitä tapahtuu. Joko muutos Dt:ssä oli -0,1 tai ei mitään. Jokatapauksessa ainakaan mitään oleellista muutosta ei tapahtunut.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Laita tuo 25/1-7 myyntiin ja ota tilalle 25/1-8. Se kuitenkin vaivaa siellä sun takaraivossa loppuelämän.

Tuon 25/1-8:n nostokorkeus on 8m ja tuotto maks 8m3/h, teho 130W
Vastaavasti 25/1-11 nostokorkeus on 11m ja tuotto maks 4,5m3/h, teho 140W

Mielestäni tuo tuo 25/1-8 on optimoitu volyymille ja matalalle nostokorkeudelle ja vastaavasti tuo toinen tuottamaan nostokorkeutta mutta ei niinkään volyymia. Jos tulkitsen asian oikein niin lämpöpumppu käyttöön yhdessä syvässä maalämpökaivossa parempi on ehdottomasti 25/1-11. Mitä sanoo ATS?

Jos nyt muistan oikein niin sinulla virtaus oli noin 3600l/h. Silloin tuolla 25/1-8:lla saa marginaalisesti suuremman virtauksen aikaiseksi kuin 25/1-11:sta. Jälkimmäisellä arvioisin virtaukseksi sinulle 3500l/h. Molemmilla virtaus olisi jokatapauksessa vähintäänkin riittävä.

Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Mielestäni tuo tuo 25/1-8 on optimoitu volyymille ja matalalle nostokorkeudelle ja vastaavasti tuo toinen tuottamaan nostokorkeutta mutta ei niinkään volyymia. Jos tulkitsen asian oikein niin lämpöpumppu käyttöön yhdessä syvässä maalämpökaivossa parempi on ehdottomasti 25/1-11. Mitä sanoo ATS?
Samaa mieltä.
Fraati, paljonko sinulla on keruupiirin virtaus? Olet sen joskus laskenut tehosta ja lämpötilaerosta mutta en tähän hätään viitsi etsiä.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Lainaus
Mielestäni tuo tuo 25/1-8 on optimoitu volyymille ja matalalle nostokorkeudelle ja vastaavasti tuo toinen tuottamaan nostokorkeutta mutta ei niinkään volyymia. Jos tulkitsen asian oikein niin lämpöpumppu käyttöön yhdessä syvässä maalämpökaivossa parempi on ehdottomasti 25/1-11. Mitä sanoo ATS?
Samaa mieltä.
Fraati, paljonko sinulla on keruupiirin virtaus? Olet sen joskus laskenut tehosta ja lämpötilaerosta mutta en tähän hätään viitsi etsiä.

ATS

En löytänyt äkkiseltään mitään varmaa faktaa asiasta. Joissain vanhoissa laskuissa oli jotain virheitä ja muutenkin pumppu oli varsin villillä päällä kun sai lasketella tulemaan todella matala lämpöistä vettä ja cop oli taivaissa. Nyt on kaivo viileämpi keskellä lämmityskautta ja toinen rakennus tullut vielä lämmitettäväksi ja vielä ihmiset sisällä huutavat lisää lämpöä. Tilanteet ovat muuttuneet lähtötilanteesta melkoisesti joten ajattelin että taidan tehdä tuon vastusajon uudestaan jotta pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä.

Palaan asiaan kun saan jotain järkevää näytille.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 849
  • Maalämpöfoorumi
Eipä ollutkaan ittelleni tuon 25/1-11 teho tiedossa. Olin sellaisessa luulossa, että työntää jollain luokkaa 300 W teholla menemään. Taitaakin olla kysymys jostain siipien koosta ja kehän mitoituksista. Kattelin noita käyriä vain lähinnä ampumalla suoraan tuota käyrästöä ylös siinä n. 2,2 kuution kohdalta, kun muistaakseni sun pumpulle olisi minimi virtaama 1,5 kuutiota ja siihen ei ihan täyttä 1 kuutiota tartte lisätä, niin Se olisi meikäläisen vehkeeseen suhteessa vastaava.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Taitaakin olla kysymys jostain siipien koosta ja kehän mitoituksista
Hieman keskipakopumpuista.
Virtaus on suoraan verrannollinen juoksupyörän leveyteen.
Nostokorkeus on verrannollinen juoksupyörän halkaisijan toiseen potenssiin.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Olikin jo joskus tehnyt näköjään tälläisen mistä erottaa selvästi millainen pumppu kannattaisi vaihtaa 25/1-7:n tilalle jos se vaikka porsisi...

Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa erkka

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 51
  • Thermia Diplomat Optimum Duo 12kW / 220m kaivoa
Kannattaa myös muistaa uudet Grundfos Magna3 25-80 ja 25-100, niitä saa saksasta suhteellisen edullisesti ja sisältävät kaikkea kivaa (mm 0-10v ohjaus, lämpömittari ja virtausmittari).


Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Kannattaa myös muistaa uudet Grundfos Magna3 25-80 ja 25-100, niitä saa saksasta suhteellisen edullisesti ja sisältävät kaikkea kivaa (mm 0-10v ohjaus, lämpömittari ja virtausmittari).

Juu noita katselinkin että hinnat eivät ole pahoja. Tosin noista näytti puuttuvan manuaali valintakytkin pumpun nopeudelle. Tuohon tarkoitukseenhan on olemassa tuo oma magna GEO malli mikä pärjää kondenssin kanssa. Mahtaakohan tuommoinen normaali 25-100 päätyä hautaan ennenaikaisesti tuossakäytössä tuon kondenssin takia?

Saakos tuota 0-10v ohjausta käytettyä mitenkään yksikertaisesti ilman mitään erillistä elektroniikkaa? Tyyliin potentiometri vain tuohon piuhojen päihin?

Tuo onkohan tuo pumpun pesä niin tiiivis että virtausmittaus pitää aivan kutinsa? Olettaen tietysti että virtaus lasketaan pumpunpyörän pyörimisnopeuden perusteella....

Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa erkka

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 51
  • Thermia Diplomat Optimum Duo 12kW / 220m kaivoa
0-10V ohjaus toimii esim potikan kanssa, tai sitten jos pumppu tai koin muu toimilaite antaa sen niin sitä kautta. Magna3:sen voi myös ymmärtääkseni asettaa ylläpitämään toivottua lämpötilaeroa, jos käytössä on lisävarusteena saatava lämpö ja painemittari.
Magna3 sisältää monta erillaista tapaa ohjata, joten eiköhän sieltä sopiva löydy.


3.2.1 Glycol
The pump can be used for pumping water/ethylene glycol
mixtures up to 50 %.
Maximum viscosity: 50 cSt ~ 50 % water / 50 % ethylene glycol
mixture at +14 °F (-10 °C)

Eli kyllä tuon pitäisi kevyesti toimia kylmällä litkulla.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Magna3 sisältää monta erillaista tapaa ohjata, joten eiköhän sieltä sopiva löydy.

Olikin itseasiassa varmaan katsellut magna enkä magna3 pumppuja. Nyt nuo kolmoset näyttävät maksavan 600€...
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa erkka

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 51
  • Thermia Diplomat Optimum Duo 12kW / 220m kaivoa
Magna3:sta voi myös ajaa vakio käyrällä, kuten "tyhmää pumppua".
Heizman24:sesta irtoaa 25-80 503,90€ ja 25-100 557,90 + 19€ postit