Ollaan siirtymässä puulämmityksestä maalämpöön ja tukea kaivattaisiin sopivan mitoituksen valitsemisessa ja järjestelmän toteutuksessa niin, että toimii järkevästi. Tarjouksia on kyselty ja niin mitoituksessa kuin toteutuksessakin on ollut vaihtelua. Tarkoituksena on ottaa ns. avaimet käteen paketti.
Talo, valmistunut 1998, Asuinala noin 230m2, Keski-suomessa. Lämmitettävää tilaa kuutioina noin 590m3. Puurunkoinen, lämmintä tilaa kahdessa kerroksessa. Pääosin patterilämmitys, mutta märkätiloissa, kodinhoitohuoneessa ja vessoissa on lattialämmitys. Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Taloa lämmitetään puukeskuslämmityksellä. Arimax 240 + 1100l varaaja. Tarkkaa määrää lämmitykseen käytettävästä puumäärästä ei ole. Meillä on vasta kolmen talven kokemus tästä talosta ja sen lämmittämisestä. 20-25 pinokuutiota + noin 7 000 kWh sähköä on varmaan melko hyvä arvaus. Epämääräinen arvio jokatapauksessa puun osalta
Autotalli, valmistunut 2012, Runko 125 mm ja katolla 40 cm selluvilla. Lämmintä tilaa 43m2 ja kuutioina noin 120m3. Sitä on tarkoitus pitää talvisin vain noin +10 C lämpötilassa. Tallissa on lattialämmitys. Tällähetkellä se lämpiää 2 kW öljypatterilla, joka ainakin näin leutona talvena riitti ihan kivasti. Minulla on ollut 11.12.2012 lähtien mittari, joka tänään 14.4.2013 näyttää 2450 kWh. Autotallissa on lähes kaikki valmiina lämmitystä varten. Sinne on vedetty lattialämmitysputket ja jakotukki ja tallista ulottuu lämpökanaali routasuojausten ulkopuolelle. Talon ja tallin väliin pitäisi vetää noin 35 metriä lämpökanaalia.
Vielä on vähän epäselvää, että kannattaako talli yhdistää talon lämmitykseen vai ei. Noin pienen tilan pitäminen puolilämpöisenä kun ei aivan mahdottomia kuitenkaan kustanna vaikka sinne tekisi ihan sähköllä toimivan lämmityksen. Lämpökanaali on käsittäkseni noin 50€/m, joka tekee sen 1750€. Tähän tulee tietenkin sitten päälle vielä kytkennät. Tarkoituksena on joka tapauksessa ensi kesänä tehdä kaivuutöitä talon edustalla tallin ja talon välillä, joten lämpökanaalin veto sopisi samalla.
Päällimmäisenä kysymyksenä tallin liittämisen kustannusten/järkevyyden lisäksi on, että kuinka kytketään? Ainakin yksi tarjoaja meinasi lisäshunttisarjan laittamista lämmön alentamiseksi pumpun päässä ja, että sama vesi kiertää myös tallissa. Toinen tarjoaja taas oli ehdottomasti sitä mieltä, että qlycoli kiertämään putkiin. Itseäni myös huokuttaisi qlycolin laittaminen tallin kiertoon, koska silloin ei olisi aivan pakollista pitää tallia lämmössä ja muutenkaan seurailla niin tarkkaan tallin vesien lämpöjä.
Maalämpöpumppujen tarjoajien välillä on muutenkin huomattavia näkemyseroja ja näiden punnitsemiseen tarvitsinkin apuja. Erot liittyvät pumpun mitoitukseen, kaivon mitoitukseen ja siihen, että kannattaako varaaja pitää mukana, kun puulla ei lämmitetä vai sulkea se pois. Mielelläni pitäisin systeemit simppelinä ja varaaja kokoajan mukana. Etuna näkisin myös, että varaajan ollessa käytössä, joten vesi vaihtuu ja luulisin tämän olevan vanhan järjestelmän säilyvyyden kannalta parempi
Tässä tähän mennessä saamani mitoitukset ja vähän omia tuumailuja kustakin:
1. Danfoss DHP-HL 16 kW + 200 l työsäiliö + 300 l käyttövesivaraaja + 2x165 m kaivoa. Tämän kanssa oli sellainen kytkentä, että varaaja pois, kun ei lämmitetä puulla. Mitoituksessa mukana talo+talli.
2. Danfoss DHP-HL 12 kW + 200 l työsäiliö + 2x120 m kaivoa. Tämän kanssa oli sellainen kytkentä, että varaaja pois, kun ei lämmitetä puulla. Mitoituksessa mukana vain talo. Oudoksun, että miksi kaksi matalaa kaivoa yhden syvemmän sijaan. Mitoittajan mukaan yksi ei riitä. Olen kuitenkin siinä ymmärryksessä, että yksi syvä on tehokkaampi kuin kaksi matalaa.
3. Stiebel WPC 10 + 200l puskurivaraaja + kaivo 1x190 m. Energiapeittoaste 110%. Tämän kanssa oli sellainen kytkentä, että varaaja pois, kun ei lämmitetä puulla. Mitoituksessa mukana talo+talli.
4. Stiebel WPF 10 Basic + 1x190 m kaivo. Energiapeittoaste 110%. Pumppu kytketään suoraan vanhan järjestelmän rinnalle. Käyttää vanhaa varaajaa. Edullisempi vaihtoehto, mutta käyttöveden kanssa haastetta, koska etenkään kesäaikaan ei koko varaajaa kannata käyttöveden takia pitää kuumana. Muuten pidän ideasta. Voisihan sen käyttöveden esilämmittää varaajassa ja kytkeä perään pienen sähkövaraajan, mutta tilaa ei pannuhuoneessa oikein ole lisävaraajalle.
5. Thermia Diplomat Optimum G3 10 + 224 m kaivoa. Energiapeittoaste 99,1%. Kytketään vanhan järjestelmän rinnalle, varaajaa ei suljeta pois. Mitoitettu niin, että tallinkin voi liittää mukaan. Pidän ajatuksesta, mutta tulevatko pumpun käyntijaksot liian pitkiksi?
6. Viessmann Vitocal 222-G 10 kW + 180 m kaivoa. Energiapeittoaste 100%. Kytketään vanhan järjestelmän rinnalle, varaajaa ei suljeta pois. Mitoitettu niin, että tallinkin voi liittää mukaan. Vastaava kuten yllä. Pidän ajatuksesta, mutta tulevatko pumpun käyntijaksot liian pitkiksi ja voiko kaivo alkaa jäätämään kovilla pakkasilla, kun kerralla yritetään ottaa pitkänaikaa lämpöä?
Muilta en vielä ole saanut tarjouksia, mutta ainakin Lämpöässän edustajalta on moinen tulossa lähiaikoina. Lämpöässissä vaan on monessa melko isot varaajat, joten tuleekohan nykyisen 1100l kaverina turhan paljon vesimassaa lämmitettäväksi?
Huomioitavaa vielä on, että noissa yllä olevissa mitoituksissa ainakin osa on tehty sen mukaan, että talo olisi 540m3, mutta tarkemmin laskettuani todellinen 40-50 kuutiota enemmän, kun otetaan kaikki seinien välissä oleva tila mukaan (väliseinät).
Ja toinen huomioitava asia on, että kallio tulee nähtävästi vastaan vasta 20 metrissä. Näin on ainakin ollut parilla naapurilla ihan tuossa 50 metrin sisään meidän talosta.
Stoorista tuli valitettavan pitkä, mutta toivottavasti edes joku jaksais lukea ja heittää mielipiteitä
...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!
