GT

[bittivirhe]

Asennusohjeessa on kuva kahden erilaisen varaajan liittämisestä, mutta vaihtoventtiiliä ei ole esitetty kummassakaan.  Lämmityspiiri on aina piirretty lähtemään varaajasta 3- tai 4-tieventtiilin kautta.

Betonilattiaa on yli 250 m2.

[Roori]

Asennusohjeessa on kuva kahden erilaisen varaajan liittämisestä, mutta vaihtoventtiiliä ei ole esitetty kummassakaan.  Lämmityspiiri on aina piirretty lähtemään varaajasta 3- tai 4-tieventtiilin kautta.

Betonilattiaa on yli 250 m2.

Mitäs eroa noilla varaajilla on?

[bittivirhe]

Ei pumpun kannalta näköjään mitään.

[Dr.Fell]

Asennusohjeessa on kuva kahden erilaisen varaajan liittämisestä, mutta vaihtoventtiiliä ei ole esitetty kummassakaan.  Lämmityspiiri on aina piirretty lähtemään varaajasta 3- tai 4-tieventtiilin kautta.

Betonilattiaa on yli 250 m2.

No tässä tapauksessa on aivan huoletta kaasutella suoraan lattiaan vaihtoventtiilin kera.

[bittivirhe]

Joopajoo.. pumppu on siis SH16 (ei GT, kuten ketjun otsikossa) ja varaaja Oilonin 500-litrainen.  Näyttää työntävän lokiin "Poiskytk.lämp. maks.rajoitus"-ilmoitusta niin tiheään, että 10 lokiriviä täyttyy muutamassa tunnissa.  Pumppu saattaa käynnistyä ja sammua saman minuutin sisään.  En näe lokista lämpötiloja, koska web-palikka ei ole vielä saapunut.

[Dr.Fell]

Mitkäs siellä on esim käyttöveden asetukset?
Missä kohdassa anturi(t) on tankissa?

[bittivirhe]

Käyttövesi 58, antureita muistaakseni kolmella korkeudella.  Kuulemma ongelma johtuu siitä, että varaajan alaosa lämpenee kesällä liikaa, kun talon lämmitystarvetta ei ole ja mlp:n paluuveden lämpötila nousee liikaa. Miten tämä muissa pumppumerkeissä toimii?

[Roori]

Käyttövesi 58, antureita muistaakseni kolmella korkeudella.  Kuulemma ongelma johtuu siitä, että varaajan alaosa lämpenee kesällä liikaa, kun talon lämmitystarvetta ei ole ja mlp:n paluuveden lämpötila nousee liikaa. Miten tämä muissa pumppumerkeissä toimii?

Jos tuo on pumpun toimittajan/oilon lausunto, niin sitten vaan annat niille luvan tulla korjaamaan asia niin ettei se alaosa lämpene liikaa ja käyttövesinormit täyttyy...
Tuossa on se juttu kun se LKV tehdään tulistuksella "sivutuotteena", niin on pakko kuumentaa alapäätä että tulee tulistusta ja sitten kuulostaa että sun 250m2 lattialämmitys ei kuluta yhtikäs mitään näillä keleillä.

Vaihtoventtiili koneilla lämmitys ja LKV tehdään eri aikaisesti eli vain jompaa kumpaa duunataan tarpeen mukaan, samaten Thermian G3:n tulistusvehkeessä (/danfoss) on vaihtovena vaikka on tulistus.

[bittivirhe]

Jos lämmitysvesi otettaisiin vaihtoventiilillä niin eihän se tilannetta parantaisi, ennemminkin päinvastoin?  Eihän silloinkaan varaajan alaosasta otettaisi lämpöä mihinkään, jolloin paluuveden lämpö nousisi kuten se nytkin tekee.  Lämpimän käyttöveden kierto syö lämpöä varaajan yläosasta.

Ei varmaan näillä keleillä mene lattiaan lämpöä, kun ei kosteita tiloja pysty pitämään lämpimämpinä (ei erillisiä jakotukkeja niille).

[Roori]

Jos lämmitysvesi otettaisiin vaihtoventiilillä niin eihän se tilannetta parantaisi, ennemminkin päinvastoin?  Eihän silloinkaan varaajan alaosasta otettaisi lämpöä mihinkään, jolloin paluuveden lämpö nousisi kuten se nytkin tekee.  Lämpimän käyttöveden kierto syö lämpöä varaajan yläosasta.

Ei varmaan näillä keleillä mene lattiaan lämpöä, kun ei kosteita tiloja pysty pitämään lämpimämpinä (ei erillisiä jakotukkeja niille).

Kyllä se muuttais koska lämmitysvettä ei tarvitsis tehdä ollenkaan vaihtovenakoneella...nyt tämä SH tekee sitä pakosta tavallaan sivutuotteena kun se yrittää tehdä LKV:tä...
Vaihtovenakoneella olisi sulla nyt kesällä vain yks homma, eli pitää LKV tarve katettuna.

[Dr.Fell]

Käyttövesi 58, antureita muistaakseni kolmella korkeudella.  Kuulemma ongelma johtuu siitä, että varaajan alaosa lämpenee kesällä liikaa, kun talon lämmitystarvetta ei ole ja mlp:n paluuveden lämpötila nousee liikaa. Miten tämä muissa pumppumerkeissä toimii?

Käyttöveden asetusarvo pitää olla 55C.
Siitä se ongelma johtuu.

Kokeile vaikka ja hups, ongelma on poissa.

Eikä siinä tankissa tarvisi olla kuin yksi anturi keskivaiheilla.

Ja toimii VVn kanssa paremmin kuin tolla persukombinaatiolla.

[bittivirhe]

Jos lämmitysvesi otettaisiin vaihtoventiilillä niin eihän se tilannetta parantaisi, ennemminkin päinvastoin?  Eihän silloinkaan varaajan alaosasta otettaisi lämpöä mihinkään, jolloin paluuveden lämpö nousisi kuten se nytkin tekee.  Lämpimän käyttöveden kierto syö lämpöä varaajan yläosasta.

Ei varmaan näillä keleillä mene lattiaan lämpöä, kun ei kosteita tiloja pysty pitämään lämpimämpinä (ei erillisiä jakotukkeja niille).

Kyllä se muuttais koska lämmitysvettä ei tarvitsis tehdä ollenkaan vaihtovenakoneella...nyt tämä SH tekee sitä pakosta tavallaan sivutuotteena kun se yrittää tehdä LKV:tä...
Vaihtovenakoneella olisi sulla nyt kesällä vain yks homma, eli pitää LKV tarve katettuna.

Selitätkö, miten se toimisi paremmin?  Nythän kone yrittää tehdä vain käyttövettä ja silti varaajan alaosa ja paluuvesi ovat liian lämpimiä.  Eli käsittääkseni tasan sama tilanne kuin jos järjestelmässä olisi vaihtoventtiili ja se käyttövesiasennossa.

[bittivirhe]

Käyttöveden asetusarvo pitää olla 55C.
Siitä se ongelma johtuu.

Kokeile vaikka ja hups, ongelma on poissa.

Eikä siinä tankissa tarvisi olla kuin yksi anturi keskivaiheilla.

Ja toimii VVn kanssa paremmin kuin tolla persukombinaatiolla.

Pitää kokeilla 55 astetta.  Ihmettelen kyllä, kun kuulemma tuo pumppu pystyy tekemään yli 70-asteista vettä ja nyt 58 onkin jo ongelma?  Välillä varaajan yläosan lämpötila on ollut alle 50 astetta ja silti käyntijakso katkeaa heti alkuunsa "liian kuuman paluuveden" takia.  Tätä kun mietin, niin enpä usko, että yläosan 3 asteen pudotus juurikaan auttaa.  Varaajan alaosakin on melkoisen kuuma (alin kierukka melkein polttaa kättä).

[Matias]

Kyllä se muuttais koska lämmitysvettä ei tarvitsis tehdä ollenkaan vaihtovenakoneella...nyt tämä SH tekee sitä pakosta tavallaan sivutuotteena kun se yrittää tehdä LKV:tä...
Vaihtovenakoneella olisi sulla nyt kesällä vain yks homma, eli pitää LKV tarve katettuna.

Tähän lisäisin että tulistinpumppu(tulistinvaihdin) tekee käyttövettä varaajan yläosaan n 20% teholla samaan aikaan lauhdutin lämmittää varaajan alaosaa 80% teholla ja nämä siis aina samanaikaisesti.

Lämmityskauden ulkopuolella,kesällä, ei varaajan alaosasta juurikaan käytetä lämpöä niin siksi varaajan alaosan ja sieltä palaavan veden lämpö nousee väistämättä ja saattaa ylittää hälytysrajan.

SH pumpussahan on tulistinvaihtimen virtauksen säätöä varten shuntti (3-tieventtiili) joka suurentaa tai pienentää tulistinvaihtimen läpi menevää virtausta.

Kun käyttöveden pyynti on korkea,esim +58C niin virtaus tulistinvaihtimen kautta on pieni mutta jos alennat käyttöveden pyyntilämpötilaa esim +50C:n paikkeille niin kesäaikaan sekin riittää koska varaajan alaosan lämpötila on korkeampi ja käyttöveden esilämmityskierukka varaajan alaosassa nostaa varaajan yläosan kierukalle menevän veden lämpöä korkeammaksi kuin lämmityskaudella.

Koetan ympätä liitekuvan SH pumpusta,jos katsot tulistuksen shuntin toimintaa niin huomioi että varaajasta on vain 1 paluu joten tulistin ja lauhdutinpaluu tulee samasta putkesta

[bittivirhe]

Kiitos.  Kyllä minä tuon rautakytkennän olin nähnytkin.  Sitä en ehkä ollut älynnyt, että enimmilläänkin tulistuksen poiston kautta menee vain 20% kierrosta.  Tiputin käyttöveden nyt 52 asteeseen, katsotaan mitä se vaikuttaa.

Jatkossa on tarkoitus laittaa käyttöveden kiertopumppu logiikan kellon ohjaamaksi, jolloin lämpöä ei karkaa varaajan yläosasta niin paljoa (keskimäärin), mikä sekin hiukan helpottanee tilannetta.  (Pitäisi ottaa se käyttöveden kierto varaajan alaosasta.. ja heti kun joku avaa hanan, vaihtaa yläosaan.. köh.)

[tomppeli]

Jatkossa on tarkoitus laittaa käyttöveden kiertopumppu logiikan kellon ohjaamaksi, jolloin lämpöä ei karkaa varaajan yläosasta niin paljoa (keskimäärin), mikä sekin hiukan helpottanee tilannetta.  (Pitäisi ottaa se käyttöveden kierto varaajan alaosasta.. ja heti kun joku avaa hanan, vaihtaa yläosaan.. köh.)

Kuuman käyttöveden kiertopumppu taitaa sotkea varaajan lämpökerrostumisen.

Tämä kiertopumppu pitäisi varustaa lämpimän käyttöveden paluuputkeen asennetulla termostaatilla, joka katkaisee käyttöveden kierron heti, kun käyttöveden kierron paluuputki tulee lämpöiseksi (esimerkiksi +38C).
Termostaatiksi pitää valita lämmöstä aukeavalla koskettimella varustettu tyyppi.
Näin estetään pumpun tarpeeton käynti ja säästetään sähkön kulutuksessakin.
Tämän termostaatin lisäksi järjestelmässä voi olla ajastinkytkinkin käytössä.

Termostaatti ei saa olla liian lähellä varaajaa, josta putkea pitkin siirtyvä lämpö aiheuttaa kiertopumpun sammuttamisen.

[Matias]

Sitä en ehkä ollut älynnyt, että enimmilläänkin tulistuksen poiston kautta menee vain 20% kierrosta.  Tiputin käyttöveden nyt 52 asteeseen, katsotaan mitä se vaikuttaa.

Oikeastaan tuo n20% on tulistinvaihtimen lämpöteho ja n80% on lauhduttimen lämpöteho.

Eli 10kw:n tehoisella lämpöpumpulla tulistuslämpöä tulee n 2kw:n teholla ylävaraajaan ja lauhdutintehoa n 8kw:n teholla alavaraajaan aina kun lämpöpumppu käy.

Sen johdosta alavaraajan lämpötila nousee kesäajan käytöllä nopeammin kuin ylävaraajan 

[tomppeli]

Lainaan tähän Matiaksen kuvaa:

Tulistusvaraajallisessa pumpussa varsinainen lauhdutin lämmittää varaajatankin 2/3 -osaa.
Varaajan yläkolmannekseen menee tuota samaa ja siis yhtä lämmintä kiertovettä, kuin alavaraajaankin.
Näin tapahtuisikin, jos tulistin ei lämmittäisi ollenkaan, eli sen teho olisi 0 kW.
Yläsäiliössä olisi siis sama lämpötila, kuin alasäiliössäkin.

Kun tulistuslämmönvaihdin kuitenkin lämmittää alasäiliöltä yläsäiliölle menevää vettä jonkin verran lisää,
niin koetetaanpa laskea, minkä verran lämpötila nousee.

Oletetaan, että sinulla olisi 10 kW tehoinen pumppu ja 500 litrainen varaaja.
Lauhdutin oletetaan antavan noin 8 kW lämpötehoa ja tulistin noin 2 kW.

500 litraisessa varaajassa
- yläsäiliö on noin 500 / 3 = noin 170 litraa ja
- alasäiliö on noin 500 * 2 /3 = noin 330 litraa.

Pumpun käydessä.:
90 minuutin käyntijaksolla 330 litraa lämpenee noin +5 asteesta -> +40 C -asteeseen.
90 minuutin käyntijaksolla 170 litraa lämpenee noin +40 asteesta -> +55,3 C -asteeseen. (tässä siis pumppu korottaa alasäiliössä olevan veden lämpötilaa noin +15 C asteella.

Yläsäiliöön tulee aina liikaa tulistettua vettä ja säiliön alaosan vesi valuu välipellin pienistä aukoista alasäiliöön.

Kaiken muun lisäksi lämmin vesi nousee ylös ja vastaavasti kylmin vesi menee tankin pohjalle.
Lämpötila kerrostuu tulistuspumpun varaajasäiliössä.
Sama lämpökerrostuminen tuntuu kesällä  järvessä uidessakin.
Pintavesi on mukavan lämmintä, syvemmällä on kylmempää.

[bittivirhe]

Kuuman käyttöveden kiertopumppu taitaa sotkea varaajan lämpökerrostumisen.

Tämä kiertopumppu pitäisi varustaa lämpimän käyttöveden paluuputkeen asennetulla termostaatilla, joka katkaisee käyttöveden kierron heti, kun käyttöveden kierron paluuputki tulee lämpöiseksi (esimerkiksi +38C).
Termostaatiksi pitää valita lämmöstä aukeavalla koskettimella varustettu tyyppi.
Näin estetään pumpun tarpeeton käynti ja säästetään sähkön kulutuksessakin.
Tämän termostaatin lisäksi järjestelmässä voi olla ajastinkytkinkin käytössä.

Termostaatti ei saa olla liian lähellä varaajaa, josta putkea pitkin siirtyvä lämpö aiheuttaa kiertopumpun sammuttamisen.

Varaajassa on kolme kierukkaa, yksi alhaalla, yksi keskellä ja yksi ylhäällä.  Käyttövesi kulkee kaikkien läpi alhaalta ylös.  Käyttövesikierron paluu tulee keskimmäisen ja ylimmän kierukan väliin.  Sen ei siis pitäisi sotkea kerrostumista, koska se ei "koske" kuin varaajan yläosaan.

Termostaatti olisi varmaan hyvä, mutta kiertopumppu on aika lähellä varaajaa ja varaajan lämpö saattaa sotkea, jos termostaatin ymppää tuohon väliin.  Kupari johtaa hyvin lämpöä ja kun vettä ei käytetä, joka paikka tuntuu kuumalta...  Täytyy jututtaa putkimiestä tuosta.

[Roori]

Jos lämmitysvesi otettaisiin vaihtoventiilillä niin eihän se tilannetta parantaisi, ennemminkin päinvastoin?  Eihän silloinkaan varaajan alaosasta otettaisi lämpöä mihinkään, jolloin paluuveden lämpö nousisi kuten se nytkin tekee.  Lämpimän käyttöveden kierto syö lämpöä varaajan yläosasta.

Ei varmaan näillä keleillä mene lattiaan lämpöä, kun ei kosteita tiloja pysty pitämään lämpimämpinä (ei erillisiä jakotukkeja niille).

Kyllä se muuttais koska lämmitysvettä ei tarvitsis tehdä ollenkaan vaihtovenakoneella...nyt tämä SH tekee sitä pakosta tavallaan sivutuotteena kun se yrittää tehdä LKV:tä...
Vaihtovenakoneella olisi sulla nyt kesällä vain yks homma, eli pitää LKV tarve katettuna.

Selitätkö, miten se toimisi paremmin?  Nythän kone yrittää tehdä vain käyttövettä ja silti varaajan alaosa ja paluuvesi ovat liian lämpimiä.  Eli käsittääkseni tasan sama tilanne kuin jos järjestelmässä olisi vaihtoventtiili ja se käyttövesiasennossa.

Tuo varmaan tuli jo selitettyäkin noissa viesteissä, mutta kumminkin...SH:ssasi 3kW menee LKV priimaukseen ja on siis maks tulistusteho joten se loppu 13kW menee sinne lämmmitys osastolle varaajaan ja siksi se paluu hurahtaa ylikuumaksi nopeasti ja yläosaan ei kumminkaan keräänny pyynnin mukaista lämpötilaa...eli jako on 20/80%...vaihtovenakoneessa 100% menee LKV:hen kun sitä duunataan ja 100% menee lämmitykseen kun on sen vuoro.
Thermia G3:ssa (tulistus vaihtovena kone) toimii vaihtovenamaisesti 100% LKV:hen jos tulee semmonen tarve, normaalisti sekin tulistaa vain osan LKV tarpeisiin, eli vois sanoo että se toimii tulistinvehkeenä joustavammin kuin SH.
Tavallaan taitaa kesähommat mennä nyt SH:n kyky-ympyrän ulottumattomiin ja siksi joutunet huijaamaan sen LKV pyynnön alemmas, voi onnistua noin mutta mutta minusta ei oikein viimosen päälle fixu tuommonen "korjauskonsti".

Oliskohan siinä SH:n ohjausksessa valmiuksia hoitaa se käyttövesikierto kello/kalenteri-pohjaisesti ja lisäksi lämpöanturin rajoittamana??
Ei varmaankaan löydy manuskasta uskoisin! 

[bittivirhe]

Oliskohan siinä SH:n ohjausksessa valmiuksia hoitaa se käyttövesikierto kello/kalenteri-pohjaisesti ja lisäksi lämpöanturin rajoittamana??
Ei varmaankaan löydy manuskasta uskoisin! 

Kello-ohjauksen saanee logiikalta (asennusohje puhuu tästä, mutta ei tietysti kerro ihan kaikkea vaan osa pitää arvata), lämpötilatiedon perusteella tapahtuva ohjaus tuskin onnistuu.

Olen kyllä "hiukan" yllättynyt, että tämäkin meni näin vaikeaksi.  Jotenkin tuntuu, että MLP:t on jätetty jotenkin puolitiehen.  Laboratorio-olosuhteissa toimivat, mutta käytäntö on vähän niin ja näin.

[tomppeli]

Kello-ohjauksen saanee logiikalta (asennusohje puhuu tästä, mutta ei tietysti kerro ihan kaikkea vaan osa pitää arvata), lämpötilatiedon perusteella tapahtuva ohjaus tuskin onnistuu.

Siinä ei tarvitse sen kummempaa logiikkaohjausta,
kun vain laittaa kiertopumpun moottorin sähkönsyötön kulkemaan lämpimän veden kierron paluuputkessa olevan katkaisevan termostaatin kautta.
Kiertoa ei valvota, eikä siitä siksi tule mitään hälytyksiä.

[Roori]

Kello-ohjauksen saanee logiikalta (asennusohje puhuu tästä, mutta ei tietysti kerro ihan kaikkea vaan osa pitää arvata), lämpötilatiedon perusteella tapahtuva ohjaus tuskin onnistuu.

Olen kyllä "hiukan" yllättynyt, että tämäkin meni näin vaikeaksi.  Jotenkin tuntuu, että MLP:t on jätetty jotenkin puolitiehen.  Laboratorio-olosuhteissa toimivat, mutta käytäntö on vähän niin ja näin.

Jos sen lämpötilaohjauksen saisi toiseen ohjaimen lähtöön ja kun tuon laittaa sarjaan kello-ohjauksen kanssa niin se olis sitten siinä 'lämpötila valvottu kello-ohjaus'...

No ei nämä kummallisuudet niin outoja ole koska tämä dokumentoinnin taso on suorastaan surkea näillä kotimaisilla toimijoilla...olsikohan lässä tällä osastolla 'paras' kotimaisista, mutta uskoisin että on silti siellä 'surkea' osastolla
vrt ulkomaan toimijoihin...

Jälkiviisautena  tuohon tapaukseesi olisin itse laittanut vaihtovenakoneen, esmes Nibe 1255 lämmityspuskurilla (300-500L +LKV esikierukka), olis LKV ollut oma osastonsa ja puskurista esilämmitettynä, lattialämpö invertteri ohjatusti 4-16kW. Olis kokonaisCOP kohillaan ja ohjekirjat myös eikä tietoa pantata...ja aika iso toimija eli kai huoltovarmuuskin toimii.

[Roori]

Siinä ei tarvitse sen kummempaa logiikkaohjausta,
kun vain laittaa kiertopumpun moottorin sähkönsyötön kulkemaan lämpimän veden kierron paluuputkessa olevan katkaisevan termostaatin kautta.
Kiertoa ei valvota, eikä siitä siksi tule mitään hälytyksiä.

Miksi ei käyttäisi kello-ohjausta jos ohjaimesta semmonen löytyy, suurimmat häviöiden estot saa aikaiseksi kellolla kun ei sitä kiertoa tarvita kuin harvoin...pelkällä termarilla se laukkailee käyntiin aikasen taajaan...

[Dr.Fell]

Kello-ohjauksen saanee logiikalta (asennusohje puhuu tästä, mutta ei tietysti kerro ihan kaikkea vaan osa pitää arvata), lämpötilatiedon perusteella tapahtuva ohjaus tuskin onnistuu.

Olen kyllä "hiukan" yllättynyt, että tämäkin meni näin vaikeaksi.  Jotenkin tuntuu, että MLP:t on jätetty jotenkin puolitiehen.  Laboratorio-olosuhteissa toimivat, mutta käytäntö on vähän niin ja näin.

Jos sen lämpötilaohjauksen saisi toiseen ohjaimen lähtöön ja kun tuon laittaa sarjaan kello-ohjauksen kanssa niin se olis sitten siinä 'lämpötila valvottu kello-ohjaus'...

No ei nämä kummallisuudet niin outoja ole koska tämä dokumentoinnin taso on suorastaan surkea näillä kotimaisilla toimijoilla...olsikohan lässä tällä osastolla 'paras' kotimaisista, mutta uskoisin että on silti siellä 'surkea' osastolla
vrt ulkomaan toimijoihin...

Jälkiviisautena  tuohon tapaukseesi olisin itse laittanut vaihtovenakoneen, esmes Nibe 1255 lämmityspuskurilla (300-500L +LKV esikierukka), olis LKV ollut oma osastonsa ja puskurista esilämmitettynä, lattialämpö invertteri ohjatusti 4-16kW. Olis kokonaisCOP kohillaan ja ohjekirjat myös eikä tietoa pantata...ja aika iso toimija eli kai huoltovarmuuskin toimii.

Nibellä huoltovarmuus toimii..give me a break.

[aeg]

Hei

itse asiassa lähes mikä tahansa tuontipumppu vaihtoventtiilikytkennällä antaisi paremman hyötysuhteen kuin Sh tuolla kytkennällä .
Sen lisäksi se iso hinta ja luotettavuus ero yksinkertaisemman kylmäaineputkiston ansiosta.

Jos sinulle on luvattu 70 c, niin kuluttaja suoja takaa sen sinulle kun reklamoit asiasta. Valistajan sivuilla on ollut lupaukset jopa korkeammistakin
käyttöveden lämpötiloista.

[bittivirhe]

Noniin, nyt on SH16 kiinni OZS164.13:ssa (kun en paremmasta tiennyt, tämähän on huono vaihtoehto).

Ilmeisesti varaajassa on kaksi anturia ristissä:
8830   DHW temperature actual value top (B3)   49.1   °C   
8980   Buffer temp actual value top (B4)   28.3   °C   
8982   Buffer temp actual value bottom (B41)   44.7   °C   
8410   Return temperatur heat pump   34.6   °C   

Luulisi, että top (B4) pitäisi olla lämpimämpi kuin bottom (B41)?  Näin on ollut alusta saakka ja systeemi on kyllä toiminut, mutta mitä sitten vaikuttanee väärät arvot pumpun toimintaan.

Eilen asennettiin myös pehmokäynnistin kompressorille.  Kun kompuran käynnistyminen kuulosti ennen siltä kuin löisi lekalla seinään, niin nyt se muistuttaa puolen tusinan nyrkinkokoisten kiven pudottamista lattialle. 

[bittivirhe]

Jep, ristissä ne kaksi anturia olivat.  Asentaja oli vetänyt useamman anturin johdot samaan nippuun ja kiepille, niin piti purkaa kaikki auki että sai Aku Ankan kuukauden palkintotehtävän ratkaistua.  En sitten tiedä, vaikuttavatko nuo anturit mitään mutta nyt on ylemmän lukema isompi kuin alemman.

Käyttöveden kiertopumpun ohjaus kytkettiin aikaohjelmaan 4.  Tuntuu kyllä pumppu elävän ihan omaa elämäänsä - sen pitäisi olla päivisin pois päältä, mutta siellä se nytkin pyöriä sirisee.   

[Selvittäjä]

Käyttöveden kiertopumpun ohjaus kytkettiin aikaohjelmaan 4.  Tuntuu kyllä pumppu elävän ihan omaa elämäänsä - sen pitäisi olla päivisin pois päältä, mutta siellä se nytkin pyöriä sirisee.   

Mihin liittimiin pumppu kytkettiin?

[bittivirhe]

Enpä tullut katsoneeksi.  Ilmeisesti oli joku konfiguraatio pielessä, vaihdoin sen ja nyt taitaa pumppu pyöriä silloin kuin on tarkoituskin.

EDIT: Kiertopumppu pyörii 10 min ja seisoo 20 min silloin, kun se on käsketty päälle esim. aikaohjelmalla 4.  Tämän pätkimisen saa pois, jos haluaa, mutta lienee ihan fiksu noin.