Maalämpö 135 m2 matalaenergiataloon?

[Freija]

Onkohan maalämpöpumppu meille millään tavalla järkevä valinta lämmitysjärjestelmäksi tulevaan taloomme, joka rakennetaan v. 2012 matalaenergiamääräysten mukaisesti, energialuokka A. Ja mitoitustakin kaipailen. Tällainen talo:

- 135 m2 josta 10 m2 on puolilämmintä ja 125 m2 varsinaista asuintilaa. Tilavuus n. 382 m3.
- 1-kerroksinen puutalo
- asukkaita nyt 3, tulevaisuudessa ehkä pari hlö enemmän
- talon malli perus suorakulmio. Ei lämmitettävää piharakennusta. Ikkunoiden määrässä on säästelty ja valittu hyvän u-arvon ovet ja ikkunat.
- yhden laskurin mukaan energian tarve kokonaisuudessaan olisi noin 21 600 kwh/v, laskuri laski lämmitysenergian tarpeeksi 14 100 kwh ja laitesähkön 7500 kwh.
- vesikiertoinen lattialämmitys
- ei mitään poreammeita tms. kuuman veden tuhlaajia
- varaava leivinuuni jota aiotaan melko ahkerasti lämmitellä
- Iv-koneen LTO hyötysuhde 72 %
- kallio 12-20 metrin syvyydessä (ei tilaa vaakaputkistolle joten pitää porata). Maaperä moreenia.
- Oulun seudulla ollaan.

[tomppeli]

Voisi näyttää suunnilleen tällaiselta:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”Freija”      Lattialämmitystalo      90100      Oulu
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla.       V42.14      Tulostuspäivä      07.05.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                        13 800 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa            5 pers      5 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa                  18 800 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi                  135 m2      19,8      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi                  382 m3      7,0      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2                  135 m2      102      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3                  382 m3      36,1      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä            135 m2      13 800 kWh      102 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö            163 m2      3200 kWh      22 000 kWh      135 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      163 br m2      135 ET      A luokka
                                          
TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle                  7,0 kW      tehoisella pumpulla            
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                  2 161 litraa      1,250 €/ltr      2 701 €      87,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                  18 800 kWh      0,125 €/kWh      2 350 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta                  18 800 kWh      0,125 €/kWh      733 €      3,2 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                        0 kWh      0,125 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP                              18 800 kWh      5 866 kWh      3,2 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                  100,0%      5 866 kWh      733 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa            100,0%      5 866 kWh      733 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            1 968 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            1 617 €      
                                          
LÄMMÖN KERUU                                          
Jos keruupiiri PELLOSSA      KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus      MÄRKÄ      SILTTI      42,0 kWh/m      448 m      1,1 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu       200 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )       4,1 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      21 011 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -33C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      3,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      4,4kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      5,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      5,7 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      6,4 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      7,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      7,8 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      6,8 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI                              7,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -34,3 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 686 h      30,7%
Laskennassa lämmitystarpeen referenssipaikkakuntana            Oulu, koko vuosi=5170 AP, tammikuu=829 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!

Laskentaohjelman EXCEL -versio täällä!
Laskentaohjelman OpenOffice -versio tässä!

[justus01]

Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu       200 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )       4,1 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      21 011 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!      

Itse olisin sitä mieltä, että tuohon taloon riittää aivan hyvin 6kW + 140m (kokonaissyvyys).  Meillä lämmitysenergian tarve vuositasolla aika lähelle tuota aloittajan mainitsemaa 14000 kWh ja 8kW pumppu on reilusti "ylitehoinen".

Onkohan maalämpöpumppu meille millään tavalla järkevä valinta lämmitysjärjestelmäksi tulevaan taloomme

Sähkön säästöä maalämpöpumpulla noin 10000 kWh vuodessa. Tekee nykyisillä sähkön hinnoilla noin 1200€ vuodessa.

Jos maalämpöjärjestelmä maksaa 10000€ enemmän kuin suorasähkö, velkarahalla ostettaessa siitä joutuu maksamaan korkoineen 13000 - 15000€. Jos sähkönhinta ei nouse, takaisinmaksuaika noin 10-15 vuotta. Jos sähkönhinta nousee, takaisinmaksuaika on sitten vähemmän...

[sam68]

Tuo 14000 on aika lähellä lämmitysenergiantarvetta.
Itse suosittelisin tuohon 6kW pumppua ja 130m aktiiviporakaivoa (riippuen maaosuudesta).
Lähtökohta että kannattaako on aina hyvä kysymys. Uutta autohan ei kannata ostaa ikinä jos rahaa ajattelee ollenkaan. Arvo laskee ~500€/kk min. Talon lämmitysjärjestelmä on hieman isompi juttu kuitenkin tuohon verrattuna. Säästöä tulee maalämmöllä ~1400€/a.

Tuollainen paketti maksaa Oulun seudulla reippaat 13t€. Toinen vaihtoehto on laittaa vaikka sähkökattila/tehowatti ja tehdä maalämpö lopputarkastuksen jälkeen jolloin voi hyödyntää mahdollisia tukia.

[Freija]

130m aktiiviporakaivoa (riippuen maaosuudesta).

Minulla on vähän termistö hakusessa joten varmistan, että tarkoittaako maaosuus sitä, kuinka pitkä matka on kallioon? Vai sitä, kuinka pitkä matka on pohjaveteen? Kallioon, olettaisin...

[sam68]

130m aktiiviporakaivoa (riippuen maaosuudesta).

Minulla on vähän termistö hakusessa joten varmistan, että tarkoittaako maaosuus sitä, kuinka pitkä matka on kallioon? Vai sitä, kuinka pitkä matka on pohjaveteen? Kallioon, olettaisin...

Rautaputkiosuus eli kallioon plus ~2m. Tehollinen lasketaan usein pohjaveden korosta mutta se ei päde jos ollaan maaosuus on pitkä esim. 20m. Silloin tulisi lisätä metrejä kaivoon jottei tule ongelmaa.

[tomppeli]

130m aktiiviporakaivoa (riippuen maaosuudesta).

Minulla on vähän termistö hakusessa joten varmistan, että tarkoittaako maaosuus sitä, kuinka pitkä matka on kallioon? Vai sitä, kuinka pitkä matka on pohjaveteen? Kallioon, olettaisin...

Kyllä kaikki se osuus, joka on aina veden vallassa on aktiivisyvyyttä!
Vain se osuus, jossa keruuputket ovat ilman ympäröimänä, ei tuota mitään, eli on muuta, kuin aktiiviosuutta.
Löytäähän se peltoonkin upotettu  keruuputki lämpöä!

[sam68]

Tomppeli, tuossa oli kyse maaosuudesta ei aktiivisyvyydestä. Rautaputken kohdalla tuotto on huonompi kuin kalliossa vaikka on vettä. Sitä tuossa tarkoitin.

[Freija]

Sitten vähän toinen kysymys: kuinka lähellä rakennusta maalämpökaivo saa olla? Siihen on varmaankin joku sääntö olemassa?

[Renoo]

Sitten vähän toinen kysymys: kuinka lähellä rakennusta maalämpökaivo saa olla? Siihen on varmaankin joku sääntö olemassa?

SULPUN mukaan 3-5m talosta, ei mielellään alle 2m.

[tomppeli]

Sitten vähän toinen kysymys: kuinka lähellä rakennusta maalämpökaivo saa olla? Siihen on varmaankin joku sääntö olemassa?

Täällä hyvä ohje lämpökaivon tekemiseen:
www.hanko.fi/files/2897/YO_2009_Lampokaivo_26_4_2011.pdf

Sen sivulla 22 on ohjeet kaivon sijoittamisesta.

[hoohöö]

Sitten vähän toinen kysymys: kuinka lähellä rakennusta maalämpökaivo saa olla? Siihen on varmaankin joku sääntö olemassa?

Täällä hyvä ohje lämpökaivon tekemiseen:
www.hanko.fi/files/2897/YO_2009_Lampokaivo_26_4_2011.pdf

Sen sivulla 22 on ohjeet kaivon sijoittamisesta.

copy-paste tuolta dokumentista;
Kaivo vesieristetään vähintään 6 metrin syvyyteen muovisella eristysputkella.
Pohjavesialueella eristysputki asennetaan aina kallioon asti, teräksistä suojaputkea
syvemmälle.

enpä ole vielä semmoista lämpökaivoa nähnyt johon tuo vesieristys olisi laitettu, tosin naapuruston kaivot mukaan lukien kokemus rajoittuu muutamaan eri porausfirmaan

[Xargo]

...joka rakennetaan v. 2012 matalaenergiamääräysten mukaisesti, energialuokka A. Ja mitoitustakin kaipailen. Tällainen talo:

- 135 m2 josta 10 m2 on puolilämmintä ja 125 m2 varsinaista asuintilaa. Tilavuus n. 382 m3.
- 1-kerroksinen puutalo
- asukkaita nyt 3, tulevaisuudessa ehkä pari hlö enemmän
- talon malli perus suorakulmio. Ei lämmitettävää piharakennusta. Ikkunoiden määrässä on säästelty ja valittu hyvän u-arvon ovet ja ikkunat.
- yhden laskurin mukaan energian tarve kokonaisuudessaan olisi noin 21 600 kwh/v, laskuri laski lämmitysenergian tarpeeksi 14 100 kwh ja laitesähkön 7500 kwh.

Lähinnä tulee mieleen, että miten voi 2012 määräyksien matalaenergiamäärityksen mukainen tuon kokoinen talo haukata 14 100 kWh/a lämmitykseen? Muinaisilla Jyväskylän astepäiväluvuillahan nuo teoreettiset lämmitystarpeet kuitenkin lasketaan eli ei sijaintikaan selitä tuota. Mulla on juuri valmistumassa ("pikkasen" venähti) 2010 aloitettu 2010 määräysten mukaan nippanappa matalaenergiataloksi yltävä 227brm², rakennetilavuus 849m³ torppa ja mulla lämmitystarve samaa luokkaa ja näin näyttää olevan myös käytännössä. Taloa lämmiteltiin 2010-2011 lämmityskausi suoralla sähköllä parilla raksalämppärillä ja 2011-2012 mentiin maalämmöllä. Molempien vuosien toteutuneet lämmityskustannukset täsmäävät laskennallisiin melko hyvin.

Kaivoa on 100m ja pumppu 8kW. Kaivo veti hetkellisesti aika kylmäksi Helmikuun pakkasilla kun tuo 8kW pumppu on turhan järeä noin matalalle kaivolle. Pahimmillaan kaivolta nousi -2C viina. 30min huilin jälkeen tuli taas +1C eli ei se kaivo suinkaan umpijäässä ollut. Karvalakkitason LTO-kennon kaivon turvin toimiva esilämmmityspatterikin otti osansa kaivon kapasiteetista. Vesiautomaatillakin pystyi nostamaan vettä sydäntalvella kaivosta. Vuotuisen energiantarpeen suhteen kuitenkin kaivo on pelittänyt mainiosti. Eli siis jos haluaa huolettoman järjestelmän niin ei turhan järeää pumppua matalaan kaivoon. Matala kaivo taas ei ole ongelma matalaenergiatalolle, mutta se onkin sitten eri asia saadaanko siitä talosta käytännössä rakennettua niin hyvää kun se on paperilla mutta näillä tiedoilla ei kyllä kuulosta siltä, että suunnitelmia olisi kaunisteltu. Pikemminkin päinvastoin.

Tältä näyttää 100m kaivo 14MWh/a lämmityksellä ja 5MWh/a käyttövedellä. Lämmityksen COPpina käytetty 4 ja käyttövedelle 2,5. Korkea COP vaatii syvemmän kaivon:

BASE LOAD: MEAN FLUID TEMPERATURES (at end of month) [°C]

   Year        1           2           5           10          25
   JAN         8.86        0.45       -0.13       -0.36       -0.56
   FEB         8.86        0.60        0.06       -0.16       -0.36
   MAR         8.86        1.49        0.98        0.77        0.57
   APR         8.86        2.58        2.10        1.89        1.69
   MAY         8.86        4.10        3.65        3.44        3.25
   JUN         8.86        6.93        6.50        6.30        6.10
   JUL         8.86        7.10        6.69        6.49        6.30
   AUG         8.86        7.19        6.81        6.61        6.42
   SEP         5.20        4.62        4.26        4.06        3.88
   OCT         3.90        3.41        3.06        2.87        2.69
   NOV         2.44        2.02        1.68        1.49        1.31
   DEC         1.10        0.73        0.40        0.22        0.03

... ja vaikkapa 140m kaivo:

 BASE LOAD: MEAN FLUID TEMPERATURES (at end of month) [°C]

   Year        1           2           5           10          25
   JAN         9.20        3.15        2.72        2.54        2.36
   FEB         9.20        3.26        2.85        2.68        2.50
   MAR         9.20        3.90        3.52        3.35        3.17
   APR         9.20        4.68        4.32        4.15        3.98
   MAY         9.20        5.77        5.43        5.27        5.10
   JUN         9.20        7.81        7.48        7.32        7.15
   JUL         9.20        7.93        7.62        7.46        7.29
   AUG         9.20        8.00        7.70        7.54        7.38
   SEP         6.57        6.15        5.87        5.72        5.55
   OCT         5.63        5.28        5.01        4.86        4.70
   NOV         4.59        4.28        4.02        3.87        3.71
   DEC         3.62        3.35        3.10        2.95        2.79

Molemmista tapauksista pitää vähentää kaikista luvuista ~pari astetta kun maaperä on siellä Pohjolassa kylmempää kuin tuon simulaation käyttämä. Laskettu EED:n demoversiolla, joka ei siis anna muuttaa maaperän lämpötilaa.

Jos tulee viilennys IV:n kautta niin se lataa kaivoa kesällä ja vaikuttaa simulaation mukaan lähinnä niin, että se auttaa tuohon kaivon pitkän aikavälin kylmenemiseen ja kesällä tietenkin käyttövesi tulee todella hyvällä hyötysuhteella (siis olettaen, että on hellettä ja viilennystä myös käytetään).

EED:n kertoma minimi kaivon syvyys on tässä tapauksessa 67,83m (en suosittele).

[Freija]

Lähinnä tulee mieleen, että miten voi 2012 määräyksien matalaenergiamäärityksen mukainen tuon kokoinen talo haukata 14 100 kWh/a lämmitykseen?

Laskin tällä ohjelmalla niin että syötin sinne talon tiedot (se kysyy ne hyvin yksityiskohtaisesti) mutta onhan se mahdollista että joku tiedoista on syötetty väärin tai laskuri on laskenut väärin. Pitää katsoa mitä lukee energiatodistuksessa sitten kun pääsuunnittelija saa sen tehtyä manuaalisesti laskettuna.

Edit. jahas, nyt kun tutkimme tuota laskelmaa niin ilmeisesti se 14000 on laskettu niin että siinä on lämmin käyttövesi mukana. Siinä ei ole selkeästi sanottu että onko se mukana vai ei. Mutta luultavasti se on. Käyttövedeksi siinä on laskettu reilut 4000 joten pelkälle lämmitykselle jää vain alle 10 000 kwh. Onkohan tuo nyt mahdollista?

[Xargo]

Laskin tällä ohjelmalla niin että syötin sinne talon tiedot (se kysyy ne hyvin yksityiskohtaisesti) mutta onhan se mahdollista että joku tiedoista on syötetty väärin tai laskuri on laskenut väärin. Pitää katsoa mitä lukee energiatodistuksessa sitten kun pääsuunnittelija saa sen tehtyä manuaalisesti laskettuna.

Edit. jahas, nyt kun tutkimme tuota laskelmaa niin ilmeisesti se 14000 on laskettu niin että siinä on lämmin käyttövesi mukana. Siinä ei ole selkeästi sanottu että onko se mukana vai ei. Mutta luultavasti se on. Käyttövedeksi siinä on laskettu reilut 4000 joten pelkälle lämmitykselle jää vain alle 10 000 kwh. Onkohan tuo nyt mahdollista?

Itse olen käyttänyt tätä ilmaista tasauslaskenta excel-pohjaa:

http://www.dof.fi/isover/Tasauslaskenta_2009.xls

Tuo Energiajunior näyttäisi kyllä perustuvan ihan samaan laskentaan jos nyt oikein ymmärsin eli pitäisi kyllä antaa sama tulos kun tuo Isoverin pohja. Energiajuniorin demossa ei näköjään päässyt muuttelemaan arvoja niin hankala sanoa tuosta käyttövedestä, mutta ei alle 10MWh/a laskennallinen lämmitystarve pitäisi olla mikään ongelma tuon kokoisessa uudessa matalaenergiatalossa.

Näissä hämää aika paljon se, että esim. vuosituhannenvaihteen matalaenergiatalo on speksin mukaan vähemmän eristetty kuin 2010 normitalo... Välittäjä tietenkin myy talon matalaenergiatalona jos se vaan on suinkin mahdollista, vaikka se olisikin harhaanjohtavaa.

Demossa oli kyllä valintaruutu "lämmönkehitys sisältää käyttöveden lämmityksen". Voihan se tosiaan olla, että jos tuo on jäänyt päälle niin ohjelma laskee käyttöveden mukaan tuohon 14MWh lukemaan? Mutta tosiaan se n. 10MWh/a kuulostaa "realistisemmalta". Lainausmerkeissä siksi, että vaatii huolellista rakentamista, että siihen myös päästään.

10MWh/a COP 4 lämmityksellä, 5MWh/a COP 2.5 käyttövedellä ja 100m kaivolla tilanne näyttäisi EED:n mukaan tältä:

BASE LOAD: MEAN FLUID TEMPERATURES (at end of month) [°C]

   Year        1           2           5           10          25
   JAN         8.86        2.52        2.07        1.89        1.73
   FEB         8.86        2.63        2.20        2.03        1.87
   MAR         8.86        3.26        2.86        2.70        2.54
   APR         8.86        4.03        3.66        3.50        3.34
   MAY         8.86        5.12        4.77        4.61        4.45
   JUN         8.86        7.14        6.80        6.64        6.49
   JUL         8.86        7.26        6.94        6.78        6.63
   AUG         8.86        7.32        7.02        6.87        6.72
   SEP         5.95        5.49        5.20        5.05        4.90
   OCT         5.01        4.62        4.35        4.20        4.05
   NOV         3.95        3.62        3.36        3.21        3.07
   DEC         2.99        2.70        2.45        2.30        2.16

... ja jälleen kerran viilennyksellä voi vähentää tuota pitkän aikavälin kylmenemistä (ainakin teoriassa).

Mutta tosiaan painotan vielä sitä, että jos päätyy matalaan kaivoon ja talo kuluttaakin enemmän kuin laskettiin niin kylmäksihän se vetää. Se on sitten jokaisen itse päätettävissä, maksaako kaivosta pari tonnia "ylimääräistä" ja ostaa sillä palan mielenrauhaa.

[Freija]

135 m aktiivisyvyistä kaivoa nämä firmat tuntuvat suosittelevan, kun olen nyt tarjouksia kysellyt. Jotkut ovat laittaneet pumpun kooksi 6 kw jotkut 8 kw. Talossa on 2 suihkua, niiden takia tarvitaan enemmän tehoa kuulemma. Tosin joku tarjosi sellaista lähestymistapaa, että laitetaan 40 l isompi varaaja (180 litraisen tilalle 220 litrainen) että riittää vesi kahdelle suihkulle. Joku toinen sanoi että ei se 40 l siinä mitään vaikuta, sehän on tosi pieni määrä vettä. Että pitäisi mielummin vaan laittaa tehokkaampi pumppu. Ota nyt tästäkin selvää!

[justus01]

135 m aktiivisyvyistä kaivoa nämä firmat tuntuvat suosittelevan, kun olen nyt tarjouksia kysellyt. Jotkut ovat laittaneet pumpun kooksi 6 kw jotkut 8 kw. Talossa on 2 suihkua, niiden takia tarvitaan enemmän tehoa kuulemma. Tosin joku tarjosi sellaista lähestymistapaa, että laitetaan 40 l isompi varaaja (180 litraisen tilalle 220 litrainen) että riittää vesi kahdelle suihkulle. Joku toinen sanoi että ei se 40 l siinä mitään vaikuta, sehän on tosi pieni määrä vettä. Että pitäisi mielummin vaan laittaa tehokkaampi pumppu. Ota nyt tästäkin selvää!

Varaajan koko on paljon merkittävämpi asia kuin pumpun antoteho, jos käyttää kahta suihkua yhtä aikaa. Ei 6 kw tai 8 kw tehoerolla ole paljon merkitystä, jos tehon kulutus on luokkaa 40kW. Sitten taas jos integroidusta 180L:sta siirrytään erillisvaraajaan, niin ilman muuta 300 litrainen eikä 220 litrainen. Hintaero noiden kahden välillä ei ole varmaan kovin merkittävä.

Meillä on 160L varaaja eikä pumpun (jatkuva) antoteho käyttöveden lämmitykseen on ehkä 5-6kW ja 2 suihkua löytyy. Käyttövesi riittää kaikkeen muuhun ilman vastusapuja paitsi lasten leikkeihin ja teinien "hiustenvärjäys/karvanajo"-sessioihin.  

10 (aikuisen) saunaillatkin menee ihan hyvin.  Varaaja ehtii hyvin latautua/palautua saunomisten ja vuoronvaihtojen aikana. 5 minuuttia suihkuttelua, 15-45 minuuttia saunomista, 5 minuuttia suihkuttelua...jne..

Silloin tällöin lasten omatoimisen suihkuttelun jäljiltä yllättää lämpimän veden puute, että sen puoleen 300 l varaaja olisi ihan kiva. Välttämättä tuokaan ei poistaisi "ongelmaa"  

[Xargo]

135 m aktiivisyvyistä kaivoa nämä firmat tuntuvat suosittelevan, kun olen nyt tarjouksia kysellyt. Jotkut ovat laittaneet pumpun kooksi 6 kw jotkut 8 kw. Talossa on 2 suihkua, niiden takia tarvitaan enemmän tehoa kuulemma. Tosin joku tarjosi sellaista lähestymistapaa, että laitetaan 40 l isompi varaaja (180 litraisen tilalle 220 litrainen) että riittää vesi kahdelle suihkulle. Joku toinen sanoi että ei se 40 l siinä mitään vaikuta, sehän on tosi pieni määrä vettä. Että pitäisi mielummin vaan laittaa tehokkaampi pumppu. Ota nyt tästäkin selvää!

135m on varmaan aikalailla sopiva kaivo. Voi olla jonkin verran ylimitoitettu, mutta sillä ostaa sitten mielenrauhaa.

Mulla tosiaan 100m kaivon kaverina 8kW pumppu ja se on kyllä liikaa "huolettomaan" käyttöön. Asetukset saa hakea todella tarkkaan, että käyntijaksot pysyvät sopivan pituisina. Sinuna laittaisin kyllä 6kW pumpun integroidulla varaajalla ja jättäisin viereen tilaa 300l lisävaraajalle jos näyttää siltä, että käyttövesi ei riitä. Mutta siis tuskin 135m kaivon kanssa kasikiloisellakaan tulee ongelmia. Yleensä taitaa kyllä olla luokkaa 150-160m 8kW kanssa? Sellaisia komboja mulle tarjottiin.

Se kyllä pitää paikkaansa, että tehokkaampi pumppu tekee käyttövedenkin nopeammin. Itse valkkasin tuon 8kW:n ammeen takia ja olen laskeskellut, että pitäisi riittää. Pumpun vieressä on kuitenkin tila juuri 300l varaajalle eli laitan sen sitten jos näyttää, että ei riitä. Lisäksi on kaksi suihkua. Käyttökokemuksia ei vielä ole käyttövedestä. Tai onhan tuota tarjolla, mutta suihkussa/kylvyssä ei ole tullut käytyä kun on vielä loppukiri jäljellä.

6kW pumpussa taas olisi parempaa se, että toimisi lämmityskäytössä tasaisemmin.

[Ihanpihalla]

135 m aktiivisyvyistä kaivoa nämä firmat tuntuvat suosittelevan, kun olen nyt tarjouksia kysellyt. Jotkut ovat laittaneet pumpun kooksi 6 kw jotkut 8 kw. Talossa on 2 suihkua, niiden takia tarvitaan enemmän tehoa kuulemma. Tosin joku tarjosi sellaista lähestymistapaa, että laitetaan 40 l isompi varaaja (180 litraisen tilalle 220 litrainen) että riittää vesi kahdelle suihkulle. Joku toinen sanoi että ei se 40 l siinä mitään vaikuta, sehän on tosi pieni määrä vettä. Että pitäisi mielummin vaan laittaa tehokkaampi pumppu. Ota nyt tästäkin selvää!

Meillä samankokoinen, uusilla määräyksillä tehty talo, 6 kW:n (ylimitoitettu) pumppu ja energiantarve suunnilleen sama kuin sulla.
Kaivo sekin vähän ylisyvä, mutta eipähän lopu energia kesken. 135m.

Suihkuja on talossa 3, tosin toistaiksi käytetty vain kahta kerrallaan, mutta lämmin vesi ei ole ikinä loppunut. Eikä ole mitään lisävaraajia.

[Freija]

Minulla on taas termistön kanssa ongelmia, joten osaisikohan joku selventää?

Talotoimittajamme selitti, että he laittavat lattialämmityksemme niin, että on kaksi eri piiriä: kosteat ja kuivat tilat. Ja kaksi jakotukkia. Mutta näille piireille ei voi ajaa eri lämpöistä vettä.

Onko tällöin kyse kaksoisshunttauksesta vai ei? Koska kun olen kysynyt tarjouksia maalämpöfirmoista, ja koittanut selittää että taloon tulee nuo kaksi eri piiriä, he ovat kysyneet että haluanko siis kaksoisshunttauksen siihen pumppuun. Joka tarkoittaa lisäshunttisarjan asentamista ja kaksoisshunttauksen mahdollistavan pumpun valitsemista, tämän höskän lisäkustannus lähentelee tuhatta euroa.

Nyt en tiedä onko kyse kaksoisshunttauksesta vai ei, kun en ymmärrä tästä tekniikasta mitään ja termistö on myös aivan hukassa. Kun koitin kysyä asiaa talotoimittajalta (kysyin että tarvitaanko siis kaksoisshunttaus), jäi minulle sellainen käsitys, ettei hän oikein tiennyt mitä tarkoitin. Mutta hän korosti, että niihin piireihin ei voi ajaa eri lämpöistä vettä.

Tässä on siis sellainen ongelma, että yksi puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Ja välissä olen minä asioita ymmärtämättömän sekoittamassa asiaa entisestään.

[Matias]

Talotoimittajamme selitti, että he laittavat lattialämmityksemme niin, että on kaksi eri piiriä: kosteat ja kuivat tilat. Ja kaksi jakotukkia. Mutta näille piireille ei voi ajaa eri lämpöistä vettä.

Tuossa on varmaan tarkoituksen että kesäaikaan voi pysäyttää kuivien tilojen lattialämmityksen.Kosteissa tiloissa lattilämmitys kannattaa pitää päällä ympäri vuoden.
Varmaan samanlämpöinen vesi sopii molempiin piireihin.
Lattialämmityksissä ei välttämättä tarvitse shunttausta laisinkaan,ainakin vaihtoventtiilipumpuissa lämpöpumppu säätää menoveden aina sopivan lämpöiseksi lämpökäyrän avulla ilman shunttausta.

[tomppeli]

Talotoimittajamme selitti, että he laittavat lattialämmityksemme niin, että on kaksi eri piiriä: kosteat ja kuivat tilat. Ja kaksi jakotukkia. Mutta näille piireille ei voi ajaa eri lämpöistä vettä.

Tuossa on varmaan tarkoituksen että kesäaikaan voi pysäyttää kuivien tilojen lattialämmityksen.Kosteissa tiloissa lattilämmitys kannattaa pitää päällä ympäri vuoden.
Varmaan samanlämpöinen vesi sopii molempiin piireihin.
Lattialämmityksissä ei välttämättä tarvitse shunttausta laisinkaan,ainakin vaihtoventtiilipumpuissa lämpöpumppu säätää menoveden aina sopivan lämpöiseksi lämpökäyrän avulla ilman shunttausta.

Jos kesällä suljetaan liian paljon lämmönjakoverkkoa pois, tulee vaihtoventtiilikoneelle ongelmia liian korkealle nousevan lauhduttimen lämpötilan kanssa. Lauhdutinta ei kuormiteta tarpeeksi, jos kulutusta on kovin vähän.
Siksi syytä jo suunnittelussa ottaa tuo huomioon.!

[peki]

Joo, pätkää alkaa käydä jos piirejä ei oo tarpeeksi. Lisäksi vielä kylppäristä tulee kyllä aika lämmin jos sinne pukkaa jotain 30 asteista vettä. Laatan pintalämmöt alkaa tuntuu jalkapohjissa vasta kun kylppäri on liian lämmin kesäkeleillä.

Aika mahdoton yhtälö muutenkin. Ekotalo jossa lämpimät lattiat kesälläkin

[Ihanpihalla]

Talotoimittajamme selitti, että he laittavat lattialämmityksemme niin, että on kaksi eri piiriä: kosteat ja kuivat tilat. Ja kaksi jakotukkia. Mutta näille piireille ei voi ajaa eri lämpöistä vettä.

Tuossa on varmaan tarkoituksen että kesäaikaan voi pysäyttää kuivien tilojen lattialämmityksen.Kosteissa tiloissa lattilämmitys kannattaa pitää päällä ympäri vuoden.
Varmaan samanlämpöinen vesi sopii molempiin piireihin.
Lattialämmityksissä ei välttämättä tarvitse shunttausta laisinkaan,ainakin vaihtoventtiilipumpuissa lämpöpumppu säätää menoveden aina sopivan lämpöiseksi lämpökäyrän avulla ilman shunttausta.

Jos kesällä suljetaan liian paljon lämmönjakoverkkoa pois, tulee vaihtoventtiilikoneelle ongelmia liian korkealle nousevan lauhduttimen lämpötilan kanssa. Lauhdutinta ei kuormiteta tarpeeksi, jos kulutusta on kovin vähän.
Siksi syytä jo suunnittelussa ottaa tuo huomioon.!

Tarkoittaako tämä, että meidän on lämmitettävä taloa kesälläkin, ettei tule ongelmia?

[tomppeli]

Jos kesällä suljetaan liian paljon lämmönjakoverkkoa pois, tulee vaihtoventtiilikoneelle ongelmia liian korkealle nousevan lauhduttimen lämpötilan kanssa. Lauhdutinta ei kuormiteta tarpeeksi, jos kulutusta on kovin vähän.
Siksi syytä jo suunnittelussa ottaa tuo huomioon.!

Tarkoittaako tämä, että meidän on lämmitettävä taloa kesälläkin, ettei tule ongelmia?

Ei, asia hoituu sillä, että laitetaan sopiva varaaja + ns. hullunkierto.
Silloin pumppu lataa kiertovesivaraajaa ja siitä kiertovesi pumpataan toisella pumpulla, hullunkierron pumpulla ja omalla kiertopiirillään lämmönjakoverkkoon.
Silloin lauhduttimen lämpöteho siirretään lämpöpumpussa olevalla kiertopumpulla varaajaan. Jos varaaja on tarpeeksi iso, voi jakoverkko olla vaikka kokonaankin suljettuna, ilman, että pumpulle tulee ongelmia tai tiheää pätkäkäyntiä.
Tässä lähestytään tulistupumpun toimintaperiaatetta.

[AAA]

Jos kesällä suljetaan liian paljon lämmönjakoverkkoa pois, tulee vaihtoventtiilikoneelle ongelmia liian korkealle nousevan lauhduttimen lämpötilan kanssa. Lauhdutinta ei kuormiteta tarpeeksi, jos kulutusta on kovin vähän.
Siksi syytä jo suunnittelussa ottaa tuo huomioon.!

Tarkoittaako tämä, että meidän on lämmitettävä taloa kesälläkin, ettei tule ongelmia?

Ei, asia hoituu sillä, että laitetaan sopiva varaaja + ns. hullunkierto.
Silloin pumppu lataa kiertovesivaraajaa ja siitä kiertovesi pumpataan toisella pumpulla, hullunkierron pumpulla ja omalla kiertopiirillään lämmönjakoverkkoon.
Silloin lauhduttimen lämpöteho siirretään lämpöpumpussa olevalla kiertopumpulla varaajaan. Jos varaaja on tarpeeksi iso, voi jakoverkko olla vaikka kokonaankin suljettuna, ilman, että pumpulle tulee ongelmia tai tiheää pätkäkäyntiä.
Tässä lähestytään tulistupumpun toimintaperiaatetta.

Voi haloo! Vai että lähestytään tulistuslämpöpumpun toimintaperiaatetta!

Edelleenkin vaihtoventtiilikoneessa voi olla iso tai pieni puskurivaraaja, kierukalla online käyttövettä tekevä varaaja tai mitä tahansa.

[juippi]

[quote Jos varaaja on tarpeeksi iso, voi jakoverkko olla vaikka kokonaankin suljettuna, ilman, että pumpulle tulee ongelmia tai tiheää pätkäkäyntiä.
[/quote]

Mulla on puskurivaraajan paluupuolen yhdysputkessa takaiskuventtiili, joten vesi ei pääse varaajalta minnekkään jos jakoverkko suljetaan. Olen ymmärtänyt että tälläinen kytkentä on aivan yleinen käytäntö, vai onko? Muutenhan lämmitetty vesi voisi oikaista suoraan paluupuolelle, ilman että kiertää lämmitysverkon kautta.

[Raid]

Talotoimittajamme selitti, että he laittavat lattialämmityksemme niin, että on kaksi eri piiriä: kosteat ja kuivat tilat. Ja kaksi jakotukkia. Mutta näille piireille ei voi ajaa eri lämpöistä vettä.

Tuossa on varmaan tarkoituksen että kesäaikaan voi pysäyttää kuivien tilojen lattialämmityksen.Kosteissa tiloissa lattilämmitys kannattaa pitää päällä ympäri vuoden.
Varmaan samanlämpöinen vesi sopii molempiin piireihin.
Lattialämmityksissä ei välttämättä tarvitse shunttausta laisinkaan,ainakin vaihtoventtiilipumpuissa lämpöpumppu säätää menoveden aina sopivan lämpöiseksi lämpökäyrän avulla ilman shunttausta.

Jos kesällä suljetaan liian paljon lämmönjakoverkkoa pois, tulee vaihtoventtiilikoneelle ongelmia liian korkealle nousevan lauhduttimen lämpötilan kanssa. Lauhdutinta ei kuormiteta tarpeeksi, jos kulutusta on kovin vähän.
Siksi syytä jo suunnittelussa ottaa tuo huomioon.!

 Meillä kun kone itsessään sulkee kokonaan lattialämmityksen kierron pois jos ulkolämpötila nousee yli 18 asteen eikä se ol koskaan tuottaanut mitään ongelmia. Kaikissa muissa huoneissa on termarit paitsi takkahuoneessa ja suihkutilassa. yht. 30m2 220 m2stä . Eikä mitään ongelmia ole koskaan ollut.

Taas jotain MUTUA  

[jeees]

toi 14000 kwh mitä tomppeli käytti laskelmassa, se sisältää mielestäni lämpimän käyttöveden. ei siihen tarvi enään lisätä 5000 kwh lämmintä vettä 

ja toiseksi, miksi pitää aina laskea 200 m kaivolla jos kummiski 135 m riittää ja on luultavasti ylimitoitettu 

[tomppeli]

toi 14000 kwh mitä tomppeli käytti laskelmassa, se sisältää mielestäni lämpimän käyttöveden. ei siihen tarvi enään lisätä 5000 kwh lämmintä vettä 

ja toiseksi, miksi pitää aina laskea 200 m kaivolla jos kummiski 135 m riittää ja on luultavasti ylimitoitettu 

Omakotitalo ”Freija” Lattialämmitystalo, Oulu
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                        13 800 kWh                   (Tämä ei sisällä käyttövettä) (7,0 Wh/m3/Ap/v, joka tarkoittaa matalaenergiataloa!)
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa       5 pers      5 000 kWh      (Käyttövesi on tässä!)
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa              18 800 kWh                  (Tässä lämmitys + käyttövesi.)

Paikka on Oulu, siis aika pohjoisessa, siksi kohtalaisen syvä kaivo.

[jeees]

toi 14000 kwh mitä tomppeli käytti laskelmassa, se sisältää mielestäni lämpimän käyttöveden. ei siihen tarvi enään lisätä 5000 kwh lämmintä vettä 

ja toiseksi, miksi pitää aina laskea 200 m kaivolla jos kummiski 135 m riittää ja on luultavasti ylimitoitettu 

Omakotitalo ”Freija” Lattialämmitystalo, Oulu
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                        13 800 kWh                   (Tämä ei sisällä käyttövettä) (7,0 Wh/m3/Ap/v, joka tarkoittaa matalaenergiataloa!)
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa       5 pers      5 000 kWh      (Käyttövesi on tässä!)
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa              18 800 kWh                  (Tässä lämmitys + käyttövesi.)

Paikka on Oulu, siis aika pohjoisessa, siksi kohtalaisen syvä kaivo.

luin tässä just omaa energiaselvitystä, kuuluuko lämmin vesi sitten laitesähköön? mielestäni ei.
itelle tulossa saman verran kuutioita ja vielä oulua ylempänä ja 16900 kwh. tuleeko mulle sitten vain yksinkertaisesti parempi talo? 

[tomppeli]

Lämpimän käyttöveden sisältämä energia ei lämmitä taloa.
Se valuu pääasiassa lämmittämään viemäriverkostoa.
Käyttöveden energia menee siis rakennuksen kannalta hukkaan.
Lämpimän käyttöveden mukana menee vuosittain noin 1000 - 1200 kWh/ asukas viemäriin.

Käyttösähkö (taloussähkö) muuttuu rakennuksessa lämmöksi ja suurelta osaltaan lämmittää taloa. Ei kuitenkaan kaikki.
- Huippuimurissa moottorin sähköverkosta ottama energia katoaa taivaan tuuliin.
- Ulkovalaistus ei pääse tupaa lämmittämään.
- Tiski- ja pyykkikoneen kuumentama vesijohtovesi menee lopulta lämpöineen viemäriin.
- Auton talvilämmitys sähköllä saattaa kuluttaa paljonkin kilowattitunteja ja ulos sekin lämpöteho jää!
...
Mitä näistä loppujen lopuksi jää tupaan! Ei kovin paljon.
Ei kannata olla liian optimistinen!
Voipi pettyä.