Ensimmäinen talvi edessä maalämmöllä

[Talvetar]

Otimme maalämmön käyttöön 9.6.2012. Pumppu on lämpöässän V9. Tietoja olen vienyt tiedonkeruuketjuun nro 237. Ajalla 9.6. - 23.8. kului tunteja 125. Meillä oli kesävieraita, joiden kanssa saunottiin joka toinen päivä kolmen viikon ajan eli vettä kului ja muutenkin saunomme joka toinen päivä. Tuona aikana oli toki lämmintäkin ja tunteja tuli keskimäärin 1,7 h/vrk. Nyt olimme viikon lomamatkalla ja talo tyhjillään, yksi ikkuna raollaan koko ajan, jotta vanhan talon ilma ei ummehtuisi. Öisin oli ollut jo lähellä nollaa. Pumppu oli käynyt poissaollessamme 2,7 h/vrk. Lähtösäädöt olivat varaajassa ylämin 50 ja alamin 40, jotka kyllä muutin ennen lähtöä siten, että alamin 35, koska näytti, että arvot olivat miltei samat sekä pienensin kiertovesipumpun säädön I:lle. Alempi musta, josta ei vielä ole selvää mikä se on, III:sta II:lle. Meillä on vesipatterilämmitys ja entisestä varaajahuoneesta (2000 l:n varaaja purettu) tehdään kodinhoitohuonetta, johon tulee pumpusta lähtevä lattialämmitys (12 m2). Meillä on vielä lattialämmitys yhdistämättä, kun ei ole laatoitettukaan. Ihmettelin vain tuota poissaollessa noussutta kulutusta yhdellä kompressoritunnilla, kun luulin, että olisi ollut pienentynyt. Meillä ei ole laitettu muuta varaajaa kuin V9 420 litran varaaja, jonka pitäisi riittää. Nyt on ollut ylä ja alamin ero noin 10 astetta. Pumpun käynnin jälkeen toki ero on pienempi. Laitan tuohon muutamia asetusarvoja ja mittaustuloksia. Joskus voi ajatella läppärin taakse laittoa se Oumanin mittausohjelma, mutta tässä on vielä kaikenlaista ensin, että saa valmiiksi. Aikaisemmin oli puukattila ja varaaja, jossa oli kaksi sähkövastusta; molemmat yösähköllä. Pari viimeistä vuotta poltettu pelkästään puuta eli sähkölaskut meillä nousee  

Asetusarvoja

Huone 21,5
Yöalennus 0
Min raja 15
Max raja 45
Huonekompensaatio 1,5
Syyskuivaus 1
Venttiilin kesäsulku 20
Varaaja ylämin 50
             alamin 35
Sähköyläero 10

Käyrä
L1
-20 = 32
0 = 30
+20 = 21

Eilen kun tultiin, katsoin mittausarvoja, niin oli seuraavat

varaaja ylä 48
            ala 36
kuumakaasu 39

Urakoitsija ei ole vielä kaikkia kertonut laitteesta. Itse olemme opiskelleet ohjekirjoista ja täältä luettu. Meillä ei ole missään mitään mittareita, joten ostin kaksi digitaalimittaria antureilla ja kuparitahnaa, jotka urakoitsija lupasi laittaa kaivosta tulevaan ja lähtevään putkeen. Pitäisikö ostaa vielä kiertoputkiston tulevaan ja lähtevään samanlaiset? Hän sanoi, että ne näkisi itse laitteesta. L1 on menoveden lämpötila, joka näkyy, mutta onko sillä paluuputken lämmöllä merkitystäkään? L2:een tulee lattialämmitys. Käyttöveden kiertovesipumppua ei meille laitettukaan, koska se vie vain turhaa energiaa. Niin sanoi urakoitsija eikä ole laittanut omaan uuteen taloonkaan. Viime kesänä lämmitys- ja käyttövesiputket vedettiin pintavetona. Mitä mieltä olette noista arvoista ja mittaustuloksista?

[tomppeli]

Alempi musta, josta ei vielä ole selvää mikä se on, III:sta II:lle.

Älä kuitenkaan pienennä maakiertopumpun nopeutta.
Sen pienentäminen laskee lämpöpumpun hyötysuhdetta ja saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa häiriötilakatkaisun.

Maanesteen kiertopumpun tunnistaa esimerkiksi siitä, että siihen liitetyt putket ovat heti lämpöpumpun käyntijakson jälkeen varsin kylmiä, noin 4-7 asteisia. Sen nopeutta älä siis laske!

[Renoo]

Alempi musta, josta ei vielä ole selvää mikä se on, III:sta II:lle.

Älä kuitenkaan pienennä maakiertopumpun nopeutta.
Sen pienentäminen laskee lämpöpumpun hyötysuhdetta ja saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa häiriötilakatkaisun.

Maanesteen kiertopumpun tunnistaa esimerkiksi siitä, että siihen liitetyt putket ovat heti lämpöpumpun käyntijakson jälkeen varsin kylmiä, noin 4-7 asteisia. Sen nopeutta älä siis laske!

Ne kaksi päällekkäistä pumppua ovat lataus ja tulistinpumppu. Maapiirin pumppu on hyvin piilossa, joutuu avaamaan kompressorin suojakotelon ja käsikopelolla joutuu pienentämään maapiirin pumppua jos sitä haluaa pienentää, ei ole kuitenkaan mitään järkeä.

[tomppeli]

Tämä seuraava teksti koskee LÄMPÖÄSSÄÄ. Siinä on kaksi latauspumppua.
(GEPRO SH -pumpussa on vain yksi, lataukselle ja tulistukselle yhteinen kiertopumppu. Tulistuksen määrää säädetään kompressorin käynnin aikana Oumanin / Siemensin ohjaamalla kolmitie sekoittajaventtiilillä.)

Lataus ja tulistuspumpun nopeuksien laskeminen nostaa lämpötilaeroa lauhduttimensa yli. (tulistuslauhdutin, ja peruslauhdutin)

Tulistuspumpun nopeuden laskeminen vähentää tulistuskierron virtausnopeutta ja nostaa hiukan tulistusosaan tulevan kiertoveden lämpötilaa.

Samoin tekee latauspumpun nopeuden laskeminen. Latauslauhduttimelta (peruslauhdutin) tulevan veden lämpötila nousee lämpötila nousee vähän.

Niiden laskeminen siis nostaa kummankin lämpötiloja (erikseen), mutta samalla nousee hiukan kompressorin vastapaine ja sen verkosta ottaman sähkövirran suuruus. Siis kompressori ottaa verkosta hiukan enemmän sähköä, jos näiden kiertopumppujen nopeuksia lasketaan.

Patteriverkon kiertonopeus ei vaikuta pumpun verkosta ottamaan sähkötehoon. Vain sen kiertopumpun oman ottotehon määrä muuttuu silloin.
Tämä koskee vain tulistuslämpöpumppuja.

Vaihtoventtiilikoneella on sitten ihan toisenlaiset metkut mielessään.
Niissä lämmönjakoverkon kiertopumpun nopeuden säädöllä on samantapainen vaikutus, kuin tulistuspumpun latauspumpulla.
Jos sen kierron säätää liian alhaiseksi, nousee lämpötilaero lämmönvaihtimella liikaa ja kone voi tehdä ylipaine pressostaatillaan hätäkatkaisun.

[Talvetar]

Maanesteen kiertopumpun tunnistaa esimerkiksi siitä, että siihen liitetyt putket ovat heti lämpöpumpun käyntijakson jälkeen varsin kylmiä, noin 4-7 asteisia. Sen nopeutta älä siis laske!
[/quote]

Ne kaksi päällekkäistä pumppua ovat lataus ja tulistinpumppu. Maapiirin pumppu on hyvin piilossa, joutuu avaamaan kompressorin suojakotelon ja käsikopelolla joutuu pienentämään maapiirin pumppua jos sitä haluaa pienentää, ei ole kuitenkaan mitään järkeä. [/quote]
Totta on, että se putki on kylmä eikä sen pumppu ole (onneksi) näkyvissä. Siellä on ne kaksi musta/hopean väristä pumppua (lataus ja tulistin) sekä kaksi oranssin väristä mötikkää, mitä ne ovat?

[Talvetar]

Paljonko sähkövirtaa vie 9 watin pumppu tunnissa? Onko se 9 kilowattia kuten eräs tuttavamme sanoi?

[tomppeli]

Paljonko sähkövirtaa vie 9 watin pumppu tunnissa? Onko se 9 kilowattia kuten eräs tuttavamme sanoi?

Tarkoitat varmaankin Lämpöässän V9 lämpöpumppua, jonka nimellinen antoteho on noin 9 kW (kiloWattia) = 9.000 W (Wattia).

Sen ottoteho, eli se sähköteho, jonka pumppu ottaa sähköverkosta on karkeasti 1/3 * 9 kW = 3 kW = 3000 W.

Kun se käy tunnin ja ottaa tuon 3 kW = 1 h * 3 kW = 3 kWh.
Siis jos koneen käyntituntilaskuriin tulee lisää 1 tunti,
on se silloin pumpannut hyötysuhteella 3 COP noin
9 kWh lämpöenergiaa taloonne, josta
6 kWh se haki maan alta ja
3 kWh se joutui hakemaan sähkölaitokselta.

Siis:
6 kWh maasta + 3 kWh sähkölaitokselta = yhteensä 9 kWh.
Tämä tunnissa Sinun lämpöpumpullasi.
Ja vielä pienenä kuriositeettinä; 1 kWh sähkötehoa = 1 kWh lämpötehoakin.

Sinulle tulee lasku vain tuosta 3 kWh :sta.

Ainakaan toistaiseksi maasta tulevasta lämpötehosta ei tule laskua, mutta älä huoli, kunhan hallitus huomaa tämän kauhean seikan, niin kyllä se laittaa siitäkin Sinulle laskun...

Noh, noh .. Leikki leikkinä ...jne..

[juippi]

Paljonko sähkövirtaa vie 9 watin pumppu tunnissa? Onko se 9 kilowattia kuten eräs tuttavamme sanoi?

Tarkoittanet sähköenergiaa eikä sähkövirtaa. Se vie n. 10-12 Wh pumpun hyötysuhteesta riippuen.
 Huom. 1Wh=0,001kWh

lisäys: tämä pätee siis  esim. 9 watin kiertovesipumppuun. En tiedä sitten tarkoititko sitä vai tuota Tomppelin selittämää tapausta?

[seppaant]

Otimme maalämmön käyttöön 9.6.2012. Pumppu on lämpöässän V9. Tietoja olen vienyt tiedonkeruuketjuun nro 237. Ajalla 9.6. - 23.8. kului tunteja 125. Meillä oli kesävieraita, joiden kanssa saunottiin joka toinen päivä kolmen viikon ajan eli vettä kului ja muutenkin saunomme joka toinen päivä. Tuona aikana oli toki lämmintäkin ja tunteja tuli keskimäärin 1,7 h/vrk. Nyt olimme viikon lomamatkalla ja talo tyhjillään, yksi ikkuna raollaan koko ajan, jotta vanhan talon ilma ei ummehtuisi. Öisin oli ollut jo lähellä nollaa. Pumppu oli käynyt poissaollessamme 2,7 h/vrk. Lähtösäädöt olivat varaajassa ylämin 50 ja alamin 40, jotka kyllä muutin ennen lähtöä siten, että alamin 35, koska näytti, että arvot olivat miltei samat sekä pienensin kiertovesipumpun säädön I:lle. Alempi musta, josta ei vielä ole selvää mikä se on, III:sta II:lle. Meillä on vesipatterilämmitys ja entisestä varaajahuoneesta (2000 l:n varaaja purettu) tehdään kodinhoitohuonetta, johon tulee pumpusta lähtevä lattialämmitys (12 m2). Meillä on vielä lattialämmitys yhdistämättä, kun ei ole laatoitettukaan. Ihmettelin vain tuota poissaollessa noussutta kulutusta yhdellä kompressoritunnilla, kun luulin, että olisi ollut pienentynyt. Meillä ei ole laitettu muuta varaajaa kuin V9 420 litran varaaja, jonka pitäisi riittää. Nyt on ollut ylä ja alamin ero noin 10 astetta. Pumpun käynnin jälkeen toki ero on pienempi. Laitan tuohon muutamia asetusarvoja ja mittaustuloksia. Joskus voi ajatella läppärin taakse laittoa se Oumanin mittausohjelma, mutta tässä on vielä kaikenlaista ensin, että saa valmiiksi. Aikaisemmin oli puukattila ja varaaja, jossa oli kaksi sähkövastusta; molemmat yösähköllä. Pari viimeistä vuotta poltettu pelkästään puuta eli sähkölaskut meillä nousee  Itku

Asetusarvoja

Huone 21,5
Yöalennus 0
Min raja 15
Max raja 45
Huonekompensaatio 1,5
Syyskuivaus 1
Venttiilin kesäsulku 20
Varaaja ylämin 50
            alamin 35
Sähköyläero 10

Käyrä
L1
-20 = 32
0 = 30
+20 = 21

Kasvaneet käyntitunnit talon ollessa tyhjillään johtunee siitä, että talon lämmitykseen menee enemmän.
Tämä siksi, että poissa ollessa puuttuu asumisesta tuleva ylimääräinen lämpö ja puuttuu myös runsaan saunomisen tuoma lisälämpö.

Asetusarvoista
- Venttiilin kesäsulun voi laskea -> 15C, tosin tällä ei ole juurikaan vaikutusta ennen ensi kesää.
- Alaminimin voi laskea -> 30C (pienin mahdollinen arvo)
- Yläminimiä voi laskea muutamalla asteella.
- Ylä- ja alaminimin laskeminen pienentää lämpimän veden varantoa. Jos lämmin vesi ei riitä, niin silloin on minimejä nostettava, ensin yläminimiä.
- Max raja. Sen näkee vasta talvella mitä pitää olla. Voi olla, että 45C patteritalossa ei riitä.
Paljonko on menoveden lämpötila ollut aiemmin kovilla pakkasilla?
- Käyrä, 32C -20C pakkasella ei varmaankaan riitä patteritalossa. Tämänkin näkee vasta ilmojen kylmetessä.
- Onko pattereissa termostaattiset venttiilit? Jos on, niin ne pitää avata täysin auki.

Oranssit mötikät ovat "shuntteja" eli säätöventtiilejä, joilla säädetään varaajan korkeammasta lämpötilasta pattereille tai lattiaan menevä vesi käyrän pyytämään lämmöntarpeen kannalta sopivaan arvoon.

ATS

[Talvetar]

En ole sähkö- enkä muukaan insinööri, joten maatiaisen kielellä lausuttuna tarkoitin sitä, että paljonko sähkömittariin tulee kilowatteja lisää maksettavaksi sähkölaitokselle, kun maalämpöpumppu puksuttaa yhden tunnin? Pumpun koko on tuo 9 wattia. Meillä ei ole vielä laitettuna pumpulle omaa kulutusmittaria, joten ne hukkuvat kaiken muun kulutuksen sekaan päämittariin.

[juippi]

En ole sähkö- enkä muukaan insinööri, joten maatiaisen kielellä lausuttuna tarkoitin sitä, että paljonko sähkömittariin tulee kilowatteja lisää maksettavaksi sähkölaitokselle, kun maalämpöpumppu puksuttaa yhden tunnin? Pumpun koko on tuo 9 wattia. Meillä ei ole vielä laitettuna pumpulle omaa kulutusmittaria, joten ne hukkuvat kaiken muun kulutuksen sekaan päämittariin.

Eli Tomppelin vastaus oli tuohon varsin tyhjentävä. Mittari antaa tosin vasta tarkan tuloksen.

[Talvetar]

Kasvaneet käyntitunnit talon ollessa tyhjillään johtunee siitä, että talon lämmitykseen menee enemmän.
Tämä siksi, että poissa ollessa puuttuu asumisesta tuleva ylimääräinen lämpö ja puuttuu myös runsaan saunomisen tuoma lisälämpö.

Asetusarvoista
- Venttiilin kesäsulun voi laskea -> 15C, tosin tällä ei ole juurikaan vaikutusta ennen ensi kesää.
- Alaminimin voi laskea -> 30C (pienin mahdollinen arvo)
- Yläminimiä voi laskea muutamalla asteella.
- Ylä- ja alaminimin laskeminen pienentää lämpimän veden varantoa. Jos lämmin vesi ei riitä, niin silloin on minimejä nostettava, ensin yläminimiä.
- Max raja. Sen näkee vasta talvella mitä pitää olla. Voi olla, että 45C patteritalossa ei riitä.
Paljonko on menoveden lämpötila ollut aiemmin kovilla pakkasilla?
- Käyrä, 32C -20C pakkasella ei varmaankaan riitä patteritalossa. Tämänkin näkee vasta ilmojen kylmetessä.
- Onko pattereissa termostaattiset venttiilit? Jos on, niin ne pitää avata täysin auki.

Oranssit mötikät ovat "shuntteja" eli säätöventtiilejä, joilla säädetään varaajan korkeammasta lämpötilasta pattereille tai lattiaan menevä vesi käyrän pyytämään lämmöntarpeen kannalta sopivaan arvoon.

ATS
[/quote]

Kyllä se varmaan niin on, että elämisestä tulee lämpöä jo meistä ihmisistä ja käytetään uunia ja hellaa ym. tietokonetta ja televioita.
En muista niitä lukuja menoveden suhteen, mutta kyllä se oli ainakin 50 asteen korvilla ja ylikin. Pattereihin tuli uudet termostaattiventtiilit viime kesänä, kun putkiremontti tehtiin ja kun silloinkin oli ulko- ja sisätermostaatit, niin lämpö oli aika tasaista. Sekin, että lämmitysputket menevät huonetiloissa, jo lämmittää huoneita sinällään eli lämmityspintaa on enemmän kuin ennen, vaikka kyllähän ne putket lämmitti jonkin verran jossain lattioita.
Hyvä tietää tosiaan noita jippoja ensi talven pakkasten lähestyessä ja niitä saattaa olla näillä korkeuksilla joskus jopa -40.

[Renoo]

En ole sähkö- enkä muukaan insinööri, joten maatiaisen kielellä lausuttuna tarkoitin sitä, että paljonko sähkömittariin tulee kilowatteja lisää maksettavaksi sähkölaitokselle, kun maalämpöpumppu puksuttaa yhden tunnin? Pumpun koko on tuo 9 wattia. Meillä ei ole vielä laitettuna pumpulle omaa kulutusmittaria, joten ne hukkuvat kaiken muun kulutuksen sekaan päämittariin.

Tähän jo vastattiinkin, mutta laitetaan nyt vielä. Sinulla on V9 malli, jonka teho on 9,9 kW kun tehdään 35 asteista vettä ja 9,0 kW kun tehdään 50 asteista vettä, tehoon vaikuttaa myös kaivosta tulevan nesteen lämpötila.

Sinulle riittävällä tarkkuudella voin omien mittauksen perusteella sanoa, että sähkömittariin kertyy jokaisen tunnin aikana kun kone käy niin 3 kW lisää josta sähkölaitos rahastaa. Tämähän ei ole absoluuttinen fakta, mutta ilman omaa mittaria riittävä tieto.

[Talvetar]

Tuo oli hyvä tieto, koska se on kolmasosa siitä, mitä minulle kerrottiin. Olin täältä jo vähän siitä lukenutkin, että se luku ei ole yksi yhteen. Joka tapauksessa ensi talvi sen näyttää, mikä hyötysuhde pumpulle tulee.

[Talvetar]

Mitä kertoo lukemat nesteen lämpötiloista kaivosta ja kaivoon takaisin. Digimittarit laitettiin juuri. Menolämpötila on 2.7 C ja tulo 5.2 C. Tuo menolukema pysyy vakiona. Putket on eristetty ja teipattu sekä käytetty kuparitahnaa. Osa putkesta, joka menee pumpun sisälle, on näkyvissä. Tuloputki kaivosta lämpenee ennen seuraavaa pumpun käyntiä jopa lähelle 20 C. Onko ihan OK? Laskee kyllä vähitellen heti käynnistyksen jälkeen lopulta tuohon n. 5.2.

[Ipe]

Mitä kertoo lukemat nesteen lämpötiloista kaivosta ja kaivoon takaisin. Digimittarit laitettiin juuri. Menolämpötila on 2.7 C ja tulo 5.2 C. Tuo menolukema pysyy vakiona. Putket on eristetty ja teipattu sekä käytetty kuparitahnaa. Osa putkesta, joka menee pumpun sisälle, on näkyvissä. Tuloputki kaivosta lämpenee ennen seuraavaa pumpun käyntiä jopa lähelle 20 C. Onko ihan OK? Laskee kyllä vähitellen heti käynnistyksen jälkeen lopulta tuohon n. 5.2.

Keruun tulon ja menon erotus tarvis olla n. 3 astetta. Sulla se on nyt 2,5 astetta. Ihan ok se on noinkin, se erotus vaihtelee hieman sen mukaan missä vaiheessa pumpun käyntijaksoa noita lämpötiloja tarkastelee.

Se tuloputki (ja myös meno eristyksestä riippuen) lämpenee pumpun ollessa sammuksissa vähitellen teknisen tilan lämpötilaan. Johtuu siitä että keruuneste ei kierrä kun MLP ei käy. Tuo on siis aivan normaalia.

Ipe

[Talvetar]

Niin arvelinkin, että huonelämpö (23,7 C) lämmittää tuon tuloputken pumpun ollessa lepotilassa. Laskin alaminin 35 -> 30 yläminin ollessa 50. Satuin aamulla paikalle, kun kompura käynnistyi, niin ylävaraaja oli 47 ja alavaraaja 34. Kun lopetti käynnin, luvut olivat ylä 53 ja ala 54, kuumakaasu 102. Ihmettelin nyt tuota alalämmön nousua ylävaraajan lämpöä suuremmaksi. Varaajan ylä- ja alaerot ovat 6. Kiertovesipumppu lämmitysverkostoon on 1:llä.

[tomppeli]

Laskin alaminin 35 -> 30 yläminin ollessa 50. Satuin aamulla paikalle, kun kompura käynnistyi, niin ylävaraaja oli 47 ja alavaraaja 34. Kun lopetti käynnin, luvut olivat ylä 53 ja ala 54, kuumakaasu 102. Ihmettelin nyt tuota alalämmön nousua ylävaraajan lämpöä suuremmaksi. Varaajan ylä- ja alaerot ovat 6. Kiertovesipumppu lämmitysverkostoon on 1:llä.

Joku mättää.
Näillä keleillä alavaraajan lämpötila patterilämmitystalossa pitäisi olla vain hiukan yli +40C.
Olisi hyvä saada joku pumpun huoltaja paikalle korjaamaan "virityksiä".

[Talvetar]

Laskin alaminin 35 -> 30 yläminin ollessa 50. Satuin aamulla paikalle, kun kompura käynnistyi, niin ylävaraaja oli 47 ja alavaraaja 34. Kun lopetti käynnin, luvut olivat ylä 53 ja ala 54, kuumakaasu 102. Ihmettelin nyt tuota alalämmön nousua ylävaraajan lämpöä suuremmaksi. Varaajan ylä- ja alaerot ovat 6. Kiertovesipumppu lämmitysverkostoon on 1:llä.

Joku mättää.
Näillä keleillä alavaraajan lämpötila patterilämmitystalossa pitäisi olla vain hiukan yli +40C.
Olisi hyvä saada joku pumpun huoltaja paikalle korjaamaan "virityksiä".

Ainoa muutos mielestäni on ollut tuo em. alaminin pudotus. Ennen sitä alavaraajan lämpö oli ylävaraajaa alempi.

[seppaant]

Laskin alaminin 35 -> 30 yläminin ollessa 50. Satuin aamulla paikalle, kun kompura käynnistyi, niin ylävaraaja oli 47 ja alavaraaja 34. Kun lopetti käynnin, luvut olivat ylä 53 ja ala 54, kuumakaasu 102. Ihmettelin nyt tuota alalämmön nousua ylävaraajan lämpöä suuremmaksi. Varaajan ylä- ja alaerot ovat 6. Kiertovesipumppu lämmitysverkostoon on 1:llä.

Kyllä tämä on L-Ässän V-mallin normaalia toimintaa näillä ulkoilman lämpötiloilla.
Jos vielä varsinaisella lämmityskaudella alaosan lämpötila nousee yläosan lämpötilan paikkeille, tulee säätää tulistusta mutta ei aiemmin.

ATS

[Talvetar]

Laskin alaminin 35 -> 30 yläminin ollessa 50. Satuin aamulla paikalle, kun kompura käynnistyi, niin ylävaraaja oli 47 ja alavaraaja 34. Kun lopetti käynnin, luvut olivat ylä 53 ja ala 54, kuumakaasu 102. Ihmettelin nyt tuota alalämmön nousua ylävaraajan lämpöä suuremmaksi. Varaajan ylä- ja alaerot ovat 6. Kiertovesipumppu lämmitysverkostoon on 1:llä.

Kyllä tämä on L-Ässän V-mallin normaalia toimintaa näillä ulkoilman lämpötiloilla.
Jos vielä varsinaisella lämmityskaudella alaosan lämpötila nousee yläosan lämpötilan paikkeille, tulee säätää tulistusta mutta ei aiemmin.

ATS

Mistä tuota tulistusta säädetään? Onko se toinen niistä sunteista? Pitänee kysyä laitetoimittajalta, kun käy vielä paikalla.

[Matias]

Laskin alaminin 35 -> 30 yläminin ollessa 50

Tämä alamin muutos alkaa vaikuttaa vasta lämmityskaudella kun alavaraajasta otetaan lämpöä talon lämmitykseen.

Kesäaikaan kun talon lämmitystarve on pieni mutta lämmintä käyttövettä tarvitaan normaalisti niin LÄ:n käynti ohjautuu ylämin (yläminimi) asetuksen mukaisesti.

Kesäaikaan ylä- ja alavaraaja lämmittää pääasiassa käyttövettä.

Talviaikaan käyttöveden lämmitys tapahtuu ylävaraajassa tulistuslämmöllä  ja talon lämmitys alavaraajasta lauhdutinlämmöllä.

9kw:n LÄ tuottaa tulistuslämpöä n 2kw:n ja lauhdutinlämpöä n 7kw:n teholla aina kun kompressori käy.

Talviaikaan kun alavaraajasta aletaan käyttää lämpöä myös talon lämmitykseen niin  lämpöpumpun käyntiaika pitenee ja taukojaksot lyhenee.

Tämän käyntiaikasuhteen muutoksen takia ylävaraajan lämpö nousee reilusti yli ylämin asetuksen ja lämpöpumpun ohjaus siirtyy alavaraajalle kun sieltä on suurempi lämmönkulutus.

Ensisijaisesti lämpöpumppu alkaa talviaikaan käydä ns lämpökäyrän ohjaamana,eli alavaraajan lämpötila alkaa seurata ulkolämpötilaa,kovilla pakkasilla alavaraajan lämpö on korkeampi ja lauhemmilla matalampi.

Alamin(alaminimi) asetus kuitenkin seuraa alavaraajan lämpötilaa ja estää alavaraajan lämpötilan laskemisen alle alamin asetuksen.
Eli alavaraajan lämpötila ei missään tilanteessa laske alle alamin asetukseen säädettyä astemäärää.

[vedenkeitin]

Laskin alaminin 35 -> 30 yläminin ollessa 50. Satuin aamulla paikalle, kun kompura käynnistyi, niin ylävaraaja oli 47 ja alavaraaja 34. Kun lopetti käynnin, luvut olivat ylä 53 ja ala 54, kuumakaasu 102. Ihmettelin nyt tuota alalämmön nousua ylävaraajan lämpöä suuremmaksi. Varaajan ylä- ja alaerot ovat 6. Kiertovesipumppu lämmitysverkostoon on 1:llä.

Kyllä tämä on L-Ässän V-mallin normaalia toimintaa näillä ulkoilman lämpötiloilla.
Jos vielä varsinaisella lämmityskaudella alaosan lämpötila nousee yläosan lämpötilan paikkeille, tulee säätää tulistusta mutta ei aiemmin.

ATS

Tässä vastauksessa tuli mulle tieto, jota olen pitkään etsinyt...kiitos!

[Renoo]

Tuo alaminimin pudotus lisäsi käyntikertojen määrää ja samalla kun lämpö ei alavaraajassa riittänyt, niin se rupesi ottamaan ylävaraajasta.

Käyntikerrat lisääntyvät siitä syystä, että kone ei nyt lämmitä koko varaajaa tasalämpöiseksi vaan käy lyhyempiä jaksoja koska kone starttaa alavaraajan mukaan ja sammuu kun ala_ero on saavutettu ja laite käy paremmalla hyötysuhteella. Tähänhän ei yleensä riitä pelkkä ala_min lasku vaan myös ylä_min pitää myös laskea alemmaksi.
 

Kun palautin alaminimin takaisin 30 -> 35, niin käyntitunnit vuorokaudessa tippui 4 -> 3 tuntiin ja lämmin vesi riittää. Toki riitti aikaisemminkin, mutta ei kuluta ylävaraajan lämmintä vettä, vaan toimii alavaraajan mukaan.

Tähän en ihan heti usko että käyntiaika tippuu noin dramaattisesti kun pyyntiä nostetaan (olisko tässä lämpötilan muutoksia tai veden kulutuksen muutoksia myös mukana), koska konehan tekee paremmalla hyötysuhteella kun pyydetään tekemään viileämpää vettä, toki se voi näin tehdä, mutta sähkönkulutus on kyllä suurempi isommalla pyynnillä vaikka käyntiaika olisi pienempi, kuulostaako hassulta, mutta näin se vain on fysiikan lakien mukaan .

Jos on Trendi olemassa niin siitä näkyy pumpun koko toiminta, yksittäisistä mittauksien seurannasta koneen näytöltä ei saa tarkkaa kuvaa. Jos se Trend löytyy niin mielellään laita tänne niin analysoidaan.

[Talvetar]

Tuo alaminimin pudotus lisäsi käyntikertojen määrää ja samalla kun lämpö ei alavaraajassa riittänyt, niin se rupesi ottamaan ylävaraajasta.

Käyntikerrat lisääntyvät siitä syystä, että kone ei nyt lämmitä koko varaajaa tasalämpöiseksi vaan käy lyhyempiä jaksoja koska kone starttaa alavaraajan mukaan ja sammuu kun ala_ero on saavutettu ja laite käy paremmalla hyötysuhteella. Tähänhän ei yleensä riitä pelkkä ala_min lasku vaan myös ylä_min pitää myös laskea alemmaksi.
 

Kun palautin alaminimin takaisin 30 -> 35, niin käyntitunnit vuorokaudessa tippui 4 -> 3 tuntiin ja lämmin vesi riittää. Toki riitti aikaisemminkin, mutta ei kuluta ylävaraajan lämmintä vettä, vaan toimii alavaraajan mukaan.

Tähän en ihan heti usko että käyntiaika tippuu noin dramaattisesti kun pyyntiä nostetaan (olisko tässä lämpötilan muutoksia tai veden kulutuksen muutoksia myös mukana), koska konehan tekee paremmalla hyötysuhteella kun pyydetään tekemään viileämpää vettä, toki se voi näin tehdä, mutta sähkönkulutus on kyllä suurempi isommalla pyynnillä vaikka käyntiaika olisi pienempi, kuulostaako hassulta, mutta näin se vain on fysiikan lakien mukaan .

Jos on Trendi olemassa niin siitä näkyy pumpun koko toiminta, yksittäisistä mittauksien seurannasta koneen näytöltä ei saa tarkkaa kuvaa. Jos se Trend löytyy niin mielellään laita tänne niin analysoidaan.

Kohta "mutta sähkönkulutus on kyllä suurempi isommalla pyynnillä vaikka käyntiaika olisi pienempi, kuulostaako hassulta, mutta näin se vain on fysiikan lakien mukaan." kuulostaa kyllä ei insinöörinkin korvaan hassulta, koska 3 tunnissa menee 3 x n. 3 kwh sähköä (9 kw:n pumpulla), vaikka pyynti olisi mitä. Ilmat päinvastoin viilenivät ja lämpimän veden kulutus oli samaa luokkaa. Urakoitsijan kehotuksesta nostimme alaminimin 35:een. Nyt tietysti käyntiajat vuorokaudessa kasvavat, kun ilmat kylmenevät. Ei olla laitettu vielä trendiä eikä ihan heti laitetakaan. Tuleva talvi näyttää tarvitseeko tarkempaa seurantaa tehdä. Jos toimii moitteettomasti ja "normaalisti", niin pelkkä näkö- ja kuuloaisti -seuranta riittänee.

[MM]

Minun tapauksessani jos lämmittää 30c vettä kompura vie 3,4kw ja jos nostaa veden 50c sitten vie 5,4kw eli kyllä se kulutus muuttuu enemmän mitä moni uskookaan.

[Talvetar]

Minun tapauksessani jos lämmittää 30c vettä kompura vie 3,4kw ja jos nostaa veden 50c sitten vie 5,4kw eli kyllä se kulutus muuttuu enemmän mitä moni uskookaan.

En usko, että 5 asteen alaminimin nosto vaikuttaa sähkövirran kulutukseen juurikaan, kun käyntiaika tippui. Senkin voi testata, kun saadaan kulutusmittari pumpun yhteyteen. Ala- ja ylävaraajan lämpötila on pumpun käynnin jälkeen n. 53 astetta kumpainenkin.
 Nyt on alkuvaiheen jälkeen kaivoon menevä neste laskenut asteella pysyen 1.6 asteessa ja tuleva päätyy käynnin jälkeen 4.6 - 4.8 asteeseen.
Laitoin muuten yöalennuksen samalla -1 aste voimaan samoihin aikoihin, kun nostin tuon alaminimin.

[Talvetar]

Minun tapauksessani jos lämmittää 30c vettä kompura vie 3,4kw ja jos nostaa veden 50c sitten vie 5,4kw eli kyllä se kulutus muuttuu enemmän mitä moni uskookaan.

En usko, että 5 asteen alaminimin nosto vaikuttaa sähkövirran kulutukseen juurikaan, kun käyntiaika tippui. Senkin voi testata, kun saadaan kulutusmittari pumpun yhteyteen. Ala- ja ylävaraajan lämpötila on pumpun käynnin jälkeen n. 53 astetta kumpainenkin.
 Nyt on alkuvaiheen jälkeen kaivoon menevä neste laskenut asteella pysyen 1.6 asteessa ja tuleva päätyy käynnin jälkeen 4.6 - 4.8 asteeseen.
Laitoin muuten yöalennuksen samalla -1 aste voimaan samoihin aikoihin, kun nostin tuon alaminimin.

Ei nuo digitaalimittarien asteet olleet ihan kohdallaan. Kun nappulaa painaa, niin saa kolmenlaisia lukemia ja niistä sitten valitsee sen oikeammassa olevan, joka edes muuttuu kompuran käynnin aikana ja sen jälkeen. Kompuran käynnin lopussa maanesteen maahan lähtevä astelukema on nykyään n. 2,4 ja tuleva 4,4, välillä on suuremmat lukemat. Eristetty kyllä on anturit.