Ilmalämmitys ja maalämpö

[seppaant]

Varaajathan tuossa kytkentäehdotuksessa ovat nyt sarjassa ja kuormat varaajien rinnalla omilla säädöillään.

Ei tuo nyt oikein sarjakytkennältä näytä.
Mitä hyötyä on mielestäsi lisävaraajasta?

Mielestäni lisävaraajaan varataan Aeromasterin poistovettä, josta sitten shuntataan lattiavettä.
Ilman lisävaraajaa lattiavesi shuntataan suoraan Aeromasterin poistovedestä.
Kulutussuhteella 70% Aerom/30% lattia, nykyinen varaaja tyhjenee aina ennen lisävaraajaa joten käyntiaika määräytyy nykyisen varaajan mukaan eli pysyy samana.

ATS

[erkki46]

Varaajan tilavuuden lisäämisellä olis tarkoitus pidentää käyntijaksoja jos lämpökäyrä pidetään ennallaan. Toinen vaihtoehto on pitää käyntijaksot ennallaan ja pudottaa lämpökäyrää muutamia asteita. Lisävaraajan koko voisi olla 200l. Jos ei lisää varaajakapasiteettiä silloin lattialämmitysen voisi ottaa Niben paluusta takaiskun avulla kuten jäähdytys maapiiristä. Tämä virtauksien laskeminen ja lämpötilojen arviointi piirin eri kohdissa ja eri tilanteissa ei nyt ole ihan minun ydinosaamista. Olen kuitenkin päätynyt seuraavaan arvioon tilanteesta nykyisellä kytkennällä. Niben lämpöjohtopumppu 30%, 1000l/h virtaus kompressorin käydessä. Ja komressori seis 25%, 800l/h. Aeromasterin lämpöjohtopumpun virtaus on ollut 600l/h, 11W (mittaus pumpussa), joka riitti 30 ast. pakkasillakin. Näillä virtauksilla varaajan läpi virtaa vähintään 200l/h, josta Nibe saa asteminuuttien laskentatiedon. Kun talon lämmöntarve ei ole muuttunut, uskoisin  löytyvän 500l varaajalla myös toimivat säädöt. Niben 25% jatkuvaa kiertoa voi helposti korottaa. Ja sitten vielä tuosta sarjaan kytkennästä. Oheisena vielä pelkistetty kuva tilanteesta.

[-Markus-]

Nostellaan vanhaa topikia..

Oletteko kovemmilla pakkasilla rajoittanu raitisilmanottoa ja onko ollu hyötyä vai haittaa?

[Rutja]

Miksi yrittäisit säätää ulkoilmavirtausta, ulkoilma tulee jokatapauksessa joko kojeen kautta tai rakenteiden läpi vuotona.  LTO kennon jäätymissuojaus rajoittaa ulkoilman ottoa katkomalle ulkoilmapuhallinta jotta poistoilmapuoli ei jäädy tukkoon. Muulla tavoin rajoittaminen on  hankalaa, vaatisi jatkuvaa virittelyä ja valvontaa.

[-Markus-]

Eikös Vallox Kotilämmössä "kiertoilmapuhallin/lämmityspuhallin" nopeus määrää sen mitä pirttiin puhalletaan lämmintä ilmaa? Iso osa tästä ilmasta tulee pirtistä ja toinen iso osa suoraan ulkoilmasta. Jos pakkasella hieman kuristaa ulkoilmaa, ni järki sanoo, että lämmitystehotarve pieneneen. Kierrätetään enemmän sitä valmiiks lämmitettyä huoneilmaa. (Sama efekti kun autossa laitat ilmastoinnin sisäilmakierrolle.)

En todellakaan oikeesti näistä mitään tiedä, pakko vaan ollu alkaa perehtyy näihin... eli korjatkaa ilmanmuuta jos puhun puuta heinää.

Pumppuna bosch 7800i 300 litran puskurivaraajalla. kaivot 2 x 165 m. Vanha talo, lämmitettävää n 230 m2  kolmessa kerroksessa. Alakerrassa osittain vesikierto lattialämpö.

[Rutja]

Valmet Kotilämpöjä on useampia malleja n vuodelta 80. Sen jälkeen 2000 luvulla on Vallox tuotemerkillä ilmalämmityskoneita kehittyneenmällä  LTO osalla. Vanhempia malleja on joko kahdella tai kolmella puhaltimella, kaksipuhaltimisista malleista puuttuu ulkoilmapuhallin ja niissä ulkoilma tulee sisään kiertoilmapuhaltimen alipaineella. Ilmanvaihdon energiankulutuksen tärkein vaikuttaja on poistoilmavirtaus, Ulkoilmavirtauksen kuristaminen tarkoittaa, että enemmän ulkoilmaa tulee lton ohi raakana ulkoilman lämpötilassa ilman lämpenemistä, jolloin energiankulutus kasvaa mikäli poistoilmavirtaus pysyy samana. Rakenteiden kannalta talon alipaineisuus on hyväksi, mutta sisäilman laadun kannalta siitä voi olla haittaa. Maalämmön kannalta on tärkeää, että ilmalämpökoneelta palaava vesi on lähellä sisäilman lämpötilaa, ja koneelle menevä vesi mahdollisimman viileää. Jäähtymää voi tehostaa lisäämällä kiertoilmapuhaltimen nopeutta mikäli se on mahdollista, yleensä äänitaso rajoittaa.