Puulämmityksestä maalämpöön?

[Hurm0s]

Tervehdys uudelta foorumilaiselta!

Eli pohdinnassa siis nykyisen puulämmityksen korvaaminen ensisijaisesti maalämmöllä, lähinnä arkea helpottamaan ja vapaa-aikaa lisäämään.
Talossa ollaan nyt asuttu reilu 2 vuotta, alusta alkaen oli asenne tuohon puulämmitykseen sellainen "kokeillaan ja vaihdetaan jos ei maistu".
Nyt kun puuta on raahattu kärryn akselit mutkalla, sahattu ja pinottu, kannettu ja kärrätty sekä pakkaspäivinä ajettu töistä v*tunkyytiä kotiin kattilaa sytyttämään, alkaa tuntua jokin muu lämmitysmuoto todella viehättävältä.
Lisäksi noiden nykyisten lämmitysjärjestelmän komponenttien ikä alkaa olla kohta 17-vuotta, eipä kai nuokaan ikuisia ole.

Aluksi mietin VILPin laittamista kattilan rinnalle, eli vain kovemmilla pakkasilla pitäisi polttaa puuta, mutta tuon toteutus on ilmeisesti vähän niin ja näin, lisäksi jäisi juurikin se pakkasilla kattilan kanssa naimisissaolo.

Nyt siis järjestelmänä tällainen:
Jäspi YPV40, eli perus yläpalokattila.
Jäspi sähköovali 2,4m3, kytketty nyt niin että vain ylävastus kytkeytyy noin 30-asteessa.
Vesikiertoinen Nereuksen lattialämmitys kahdella piirillä, eli märkätilat erikseen.
Ilto 350 Econo, eli vesikirtoisella esilämmityksellä, esilämmitys liitetty märkätilojen piiriin.
Automix-ohjaimet molemmille piireille.
LKV-kierto omalla pumpulla, painonappi ajastimella käy 15min (ei siis jatkuvaa LKV kiertoa).

Talo on 2-kerroksinen, 2005 rakennettu OKT, joka sijaitsee Varsinais-Suomessa, Liedossa.
Asuinpinta 172m2, kokonaispinta 206m2 ja tilavuus 720m3.
Meitä asuu täällä 2 aikuista.
Pannuhuone on talon yhteydessä, suhteellisen suuri tila.
Talo on myyjän (rakentajan) mukaan perustettu kallion päälle, eli kallio siis MLP kaivoa ajatellen vissiin suotuisan pinnassa.
Laitoin kuvat liitteeksi piirrustuksen ja energiatodistuksen kriittisimmistä kohdista.

Puun absoluuttisen tarkkaa kulutusta on vaikea sanoa, nämä kaksi talvea ovat olleet niin erilaisia keskenään, 19-20 talvi oli todella leuto ja 20-21 talvella oli kovempia pakkasia.
Viime talvena meni ehkä noin 18-20 pinokuutiota pelkkää koivua.
Kovemmalla pakkasella varaajan lämpö riittää siten, että kun polttaa varaajan alalämmön noin 70-80-asteeseen asti, on vuorokauden päästä ylälämpö noin 40-50-astetta, keskeltä ja alhaalta "kylmä". Nollakeleillä riittäisi että polttaa joka toinen päivä.

Sotasuunnitelmaa olen hahmotellut sellaiseksi, että ensivuoden aikana porattaisiin kaivo ja vasta 2023 puolella asennettaisiin pumppu, näin saadaan kotitalousvähennyksestä kaikki hyöty irti.

Vielä en ole tarjouksia pyytänyt, ajattelin ensin itse päästä asiasta kunnolla jyvälle ettei myyntimiehet pidä tyhmänä.

Eli eli, jos jaksoit lukea tänne asti, niin hienoa, kiitos
Millaisella kaivonsyvyydellä, pumpulla (merkki, malli, teho, väri, maku), puskurivaraajalla jne. kannattaisi lähteä?
Puretaanko kaikki vanha pois vai jätetäänkö jotain?
Automixejä ei kannata jättää, vaan antaa MLP:n hoitaa?
Osaako MLP ohjata kahta erillistä piiriä, vai pitääkö jotain lisäsuntteja tms?
Olisiko invertteri pumppu paras tuota märkätilojen mukavuuslämpöä ajatellen?
Suosituksia toimijoista täällä suunnalla?

Tavoitteena olisi oikein mitoitettu järjestelmä kohttuullisella kustannuksella ja tietenkin mahdollisimman pienellä sähkönkulutuksella, kaikki kun on lisää nykyisen päälle.

Jos jotain unohtui kertoa, niin kysykää.

[Matias]

Maalämpökoneen voisi kytkeä varaajaan ja erillinen käyttövesivaraaja joka lämpiää maalämpökoneella.
Putkikytkentä siten että meno varaajan yläosaan ja paluu varaajan alaosasta
Lämmitysverkon voisi jättää ennalleen kun noinkin uusi ja ilmeisen toimiva järjestelmä.

Maalämpökoneen logiikassa lämpökäyrän asetus hieman korkeammaksi kuin Automix lämpökäyrät.

Puukattilan voisi jättää ennalleen jos vaikka joskus haluat polttaa puuta.
Jos/kun varaajan lämpötila nousee korkeammaksi kuin mlp:n lämpökäyrän asetus niin maalämpökone ei käynnisty ennenkuin varaajan lämpötila on laskenut tuon asetuslämpötilan paikkelle.

Jos isossa varaajassa on käyttöveden lämmityskierukat niin ne kannattaa kytkeä käyttövesivaraajan esilämmityskäyttöön.

Käyttöveden lämmitykseen uusi sopivan kokoinen varaaja jonka veden maalämpökone pitää sopivassa lämpötilassa.

Meillä on tuollainen "hybridi" lämmitys ollut reilun 20v käytössä ja ihan hyvin on toiminut.
Puukattilan ja varaajan latausputkeen jouduin lisäämään yksisuuntaventtiilin kun kattilan ollessa kylmänä alkoi painovoimainen luonnonkierto kierrättää varaajan yläosasta vettä kattilan läpi varaajan alaosaan ja siinä sekoittui varaajan lämpökerrostumat.

Ainakin on/off pumpulla tuollainen systeemi toimii hyvin,ison varaajan ansiosta käynti- ja taukojaksot luonnostaan pitkät.

Invertteripumpuista en oikein osaa sanoa,varmaan jotenkin sellaisella saa myös toimimaan



 

[Hurm0s]

Maalämpökoneen voisi kytkeä varaajaan ja erillinen käyttövesivaraaja joka lämpiää maalämpökoneella.
Putkikytkentä siten että meno varaajan yläosaan ja paluu varaajan alaosasta
Lämmitysverkon voisi jättää ennalleen kun noinkin uusi ja ilmeisen toimiva järjestelmä.

Maalämpökoneen logiikassa lämpökäyrän asetus hieman korkeammaksi kuin Automix lämpökäyrät.

Puukattilan voisi jättää ennalleen jos vaikka joskus haluat polttaa puuta.
Jos/kun varaajan lämpötila nousee korkeammaksi kuin mlp:n lämpökäyrän asetus niin maalämpökone ei käynnisty ennenkuin varaajan lämpötila on laskenut tuon asetuslämpötilan paikkelle.

Jos isossa varaajassa on käyttöveden lämmityskierukat niin ne kannattaa kytkeä käyttövesivaraajan esilämmityskäyttöön.

Käyttöveden lämmitykseen uusi sopivan kokoinen varaaja jonka veden maalämpökone pitää sopivassa lämpötilassa.

Meillä on tuollainen "hybridi" lämmitys ollut reilun 20v käytössä ja ihan hyvin on toiminut.
Puukattilan ja varaajan latausputkeen jouduin lisäämään yksisuuntaventtiilin kun kattilan ollessa kylmänä alkoi painovoimainen luonnonkierto kierrättää varaajan yläosasta vettä kattilan läpi varaajan alaosaan ja siinä sekoittui varaajan lämpökerrostumat.

Ainakin on/off pumpulla tuollainen systeemi toimii hyvin,ison varaajan ansiosta käynti- ja taukojaksot luonnostaan pitkät.

Invertteripumpuista en oikein osaa sanoa,varmaan jotenkin sellaisella saa myös toimimaan

Tämän suuntaista eräs putkari ehdotti kun ohimennen juttelin asiasta, oli vaan huolissaan kattilan pitkään kylmänä pitämisestä ja sen huonoksi menemisestä, voi alkaa ruostua.

Millaisena teillä on sähkökulutus ollut ja miten paljon olet puuta poltellut?


Vanhan järjestelmän rinnalle jättäminen on toki vaihtoehto, itseä vaan mietityttää sen jäljellä oleva käyttöikä ilman suurempaa remonttia.
Kattilalla on 180mm teräshormi, joka on syystä tai toisesta lämmennyt selvästi liikaa yläpohjan läpivientikohdasta, jokin tiiviste tms. sieltä on tippunut hiiltyneenä alas, luulen edellisen omistajan lämmittäneen liian suurella/pienellä vedolla tai kattilan konvektoripinnat on jääny nuohoamatta. Lisäksi pannuhuoneeseen oli vain 125mm korvausilmareikä, vaikka piirrustuksissakin on 180mm.
Jokatapauksessa hormi lämpeää tuolta ylhäältäkin pinnasta todella kuumaksi, jotenkin tuntuu että se alkaa olla turvallisuusriski.
Tuollainen kattila on oikein käytettynä varmaan aika pitkäikäinen, samoin varaaja.

[Matias]

Millaisena teillä on sähkökulutus ollut ja miten paljon olet puuta poltellut?

Lämmitykseen n 4500kwh/v + taloussähkö n 4500kwh/v,yhteensä siis n 9000kwh.
Talo on 175m2 rak ala ja asuintilat 115m2+ puolilämmin at-varasto 60m2

Kehittelin hakkeenpolttosysteemin Jämä YP kattilaan ja pensasaitojen leikkuujätteet silppuan oksasilppurilla ja kuivaan ulkona.
Kertynee 1-2m3/vuosi polttoainetta.
Ei tuosta ihmeitä lämpötehoja tule,hyöty siinä kun ei tartte kuljettaa pienjäteasemalle

Tuollainen kattila on oikein käytettynä varmaan aika pitkäikäinen, samoin varaaja

.

Joo,siltä vaikuttaa,meillä on vuodesta -87 olleet käytössä ja ihan kunnossa edelleen.
Kattila Jämä YP 40kw ja varaaja Jämä Kantikas 1250l .

Jos heivaat puukattilan ja varaajan MLP:n vaihdossa niin varmaan moderni invertteripumppu on silloin paras ratkaisu 

edit:Liitekuvassa putkikytkentä periaate

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Hurm0s”   LIETO   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 29 °C  -  menovesi lämpötila max 32 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C               
- Talon alakerta 2005: Lattialämmitys, 22°C, 103 m2, 278 m3    34,9 W/m2   3,59 kW   10 876 kWh
- Talon yläkerta 2005: Lattialämmitys, 22°C, 103 m2, 299 m3    38,6 W/m2   3,97 kW   9 953 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      37 W/m2   7,56 kW   20 829 kWh

• Kiinteistö,  206 m2,  577 m3          6,1 COP   7,19 kW   20 829 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,183 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,15 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         5,0 SCOP   8,3 kW   25 629 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 848 kWh   0,60 kW   23 781 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   23 781 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,30 kW   23 781 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   206 m2   115 kWh/m2   5,0 SCOP   8,3 kW   23 781 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      8,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   8,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -25 °C
- Maasta kerätään          ( 5 COP)   6,9 kW   19 004 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 777 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      4 777 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan vähintään 194 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 25 m maaporausta.   Poraussyvyys   194 m
- Kaivon aktiivisyvyys 190 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 194 m.   Putkea kaivossa yhteensä   388 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,2 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,51 l/s = 30,6 l/min = 1836 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 413 litraa   61 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 521 litraa   35 kPa = 0,35 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 416 m = 2 x 210 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 436 litraa      19 kPa = 0,19 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Hurm0s]

Lämmitykseen n 4500kwh/v + taloussähkö n 4500kwh/v,yhteensä siis n 9000kwh.
Talo on 175m2 rak ala ja asuintilat 115m2+ puolilämmin at-varasto 60m2

Kehittelin hakkeenpolttosysteemin Jämä YP kattilaan ja pensasaitojen leikkuujätteet silppuan oksasilppurilla ja kuivaan ulkona.
Kertynee 1-2m3/vuosi polttoainetta.
Ei tuosta ihmeitä lämpötehoja tule,hyöty siinä kun ei tartte kuljettaa pienjäteasemalle
.

Joo,siltä vaikuttaa,meillä on vuodesta -87 olleet käytössä ja ihan kunnossa edelleen.
Kattila Jämä YP 40kw ja varaaja Jämä Kantikas 1250l .

Jos heivaat puukattilan ja varaajan MLP:n vaihdossa niin varmaan moderni invertteripumppu on silloin paras ratkaisu 

edit:Liitekuvassa putkikytkentä periaate

Aika sellaiselta kulutukselta vaikuttaa, jota arvelinkin.
Meillä on mennyt nyt noin 8500kWh vuodessa, taloussähkön päälle tulee autotallin lämmitys.

Itse olen kaikki puu- ja pensasjätteet silpunnut tontille "pururadaksi", pääsee koirien kanssa kiertämään omaa purtsia

Hölmöltähän se ajatus tuntuu luopua tuosta kattilasta ja varaajasta, ovat kuitenkin ihan toimivia kamppeita.
Jotain kuitenkin täytyy tehdä tuolle lämmitysjärjestelmälle, tällaisenaan liian työläs ja aikaavievä omaa makuun.
Jos tuon rinnalle jonkinlaisen lämpöpumpun laittaisi, olisikohan huoli tuon kattilan märäntymisestä ihan oikea, sillä puun poltto varmasti jäisi todella pieneksi, varmaan vain kovemmilla pakkasilla sitä jaksaisi poltella.

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Hurm0s”   LIETO   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 29 °C  -  menovesi lämpötila max 32 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C               
- Talon alakerta 2005: Lattialämmitys, 22°C, 103 m2, 278 m3    34,9 W/m2   3,59 kW   10 876 kWh
- Talon yläkerta 2005: Lattialämmitys, 22°C, 103 m2, 299 m3    38,6 W/m2   3,97 kW   9 953 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      37 W/m2   7,56 kW   20 829 kWh

• Kiinteistö,  206 m2,  577 m3          6,1 COP   7,19 kW   20 829 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,183 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,15 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         5,0 SCOP   8,3 kW   25 629 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 848 kWh   0,60 kW   23 781 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   23 781 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,30 kW   23 781 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   206 m2   115 kWh/m2   5,0 SCOP   8,3 kW   23 781 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      8,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   8,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -25 °C
- Maasta kerätään          ( 5 COP)   6,9 kW   19 004 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 777 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      4 777 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan vähintään 194 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 25 m maaporausta.   Poraussyvyys   194 m
- Kaivon aktiivisyvyys 190 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 194 m.   Putkea kaivossa yhteensä   388 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,2 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,51 l/s = 30,6 l/min = 1836 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 413 litraa   61 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,51 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 521 litraa   35 kPa = 0,35 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 416 m = 2 x 210 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 436 litraa      19 kPa = 0,19 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Kiitos paljon! 

Eli sellainen mutu-tuntuma 200m kaivosta ja noin 10kW pumpusta ei mennyt ihan metsään.

Invertteripumpun mitoitus ei ilmeisesti ole niin kriittinen, eli pieni yliteho ei haittaa...?

[nibe S1255]

hyvä on järjestelmä Meillä myös 1987 eka järjestelmä stokerilla eka kattila kesti 10vuotta ARIMAX yläpalo sitten hommasin suuremman ALATALKKARI 60kw paloi puhki viidessä vuodessa sitten vaan uusi samanlainen tilalle paluuveden ja kattilan väliin asennettiin kv pumppu jotta paluuvesi olisi tarpeeksi lämmintä. eipä palon auttanut jo eka nuohouksen yhteydessä oli niinkuin olisi höylännyt metallista lastuja paloi puhki samasta paikkaa kattilan toiseksi viimeisestä lamellista no sain tehtaalta vielä kolmannen "edullisesti" kesti sen viisi/kuusi vuotta. Että tälläistä kuraa! Nyt onkin sitten NIBE S 1255 puskenut reilun vuoden lämoöä tupaan ja ulkorakennukseen ei ainakaan vielä mitään ongelmia . Syksyllä otin ja korjasin tuon Alatalkkarin kattilan ja laitoin vanhan stokerisysteemin käyttöön tämä puskee tuonne ulkorakennukseen lämmöt . Maalämpöpumppu siis lämmittä nyt vaan asuinrakennusta äsken näytti koneen oman mittarin mukaan ottavan 550W tehoa verkosta. kovilla pakkasella -20yli 1,5KWH vuosikulutus asettunee noin 4000KWH

[jmaja]

Invertterin mitoitus ei ole niin tarkkaa. Ylitehosta voi olla joskus iloa esimerkiksi tekee nopeammin käyttövettä ja COP saattaa olla parempi. Haittaa tulee suuremman minimitehon kautta.

Tuossa tapauksessa lähinnä ottaako 7-8 kW vai 12 kW mallin. Joillain merkeillä on muitakin, mutta usemmilla nuo kaksi. Luvatattu minimi kasvaa 2->3 kW, mutta käytäntö voi olla muuta. Minulla tuo 3-12 kW ei oikeasti alle 4 kW:n pääse, ainakaan lämpimällä keruulla.

Eihän sillä minimillä lattialämmityksen kanssa muuta väliä ole kuin kesän mukavuuslämmityksessä. Jos neliöitä on kovin vähän silloin, nousee lämpötilat nopeasti kompuran käydessä. Mulla nyt ajaa 30 m2 lattiaan vain lämpöä. Minimiteholla kompuran käynnistyessä lattian meno nousee n. 10 C ja paluu n. 7 C puolessa tunnissa.

Yleensä invertterit vielä aloittavat keskiteholla ja laskevat vasta huomatessaan tehoa olevan liikaa.

[Hurm0s]

Eihän sillä minimillä lattialämmityksen kanssa muuta väliä ole kuin kesän mukavuuslämmityksessä. Jos neliöitä on kovin vähän silloin, nousee lämpötilat nopeasti kompuran käydessä. Mulla nyt ajaa 30 m2 lattiaan vain lämpöä. Minimiteholla kompuran käynnistyessä lattian meno nousee n. 10 C ja paluu n. 7 C puolessa tunnissa.

Yleensä invertterit vielä aloittavat keskiteholla ja laskevat vasta huomatessaan tehoa olevan liikaa.

Muuttaako puskurivaraaja tätä hommaa?

Eli annetaan pumpulle suurempi vesimäärä lämmitettäväksi.

[jmaja]

Muuttaako puskurivaraaja tätä hommaa?

Eli annetaan pumpulle suurempi vesimäärä lämmitettäväksi.

Mulla ei ole lainkaan varaajaa. Tietysti 2,4 m3 varaaja muuttaa tuota radikaalisti. Joku 100-200 l on taas aika mitätön, tarkoitettu lähinnä pattereiden napsumisen välttämiseen.

[kaupunkitila]

Millaisena teillä on sähkökulutus ollut ja miten paljon olet puuta poltellut?

Suorasähkö oli täällä, puuta tuli poltettua paljon. Maalämmön myötä loppui puuenergian käyttö "kuin seinään".  Alkuun ajattelin tulisi rinnakkain käytettyä, mutta ne ajatukset haihtuivat nopeasti, uskon haihtuu sielläkin.

Invertteripumpun mitoitus ei ilmeisesti ole niin kriittinen, eli pieni yliteho ei haittaa...?

Mielestäni ei ylitehoa kannata ottaa, tärkeämmältä tuntuu että lämmityksen alapäässä toimii hyvin. Pienen lämmitystarpeen kausi on Suomessa suuren osan vuodesta,  se on kiusallinen jos/kun huusholliin tahtoo tulla liian lämmintä pienimmällä teholla. Pätkäkäynti vaihtoehtona on huono, koska "huilijaksojen" ohjaus on arpapeliä, ja invertteripumppu ei osaa ohjata hyvin aloituksen jälkeen, se ei ikäänkuin ymmärrä normaalia alempi kiertoveden paluulämpötila johtuu siitä, että pumppu on käynnistynyt esimerkiksi 1-2 tuntia sitten.

Täällä lämmitys-skaala on käytännössä n. 2kw-9kw,  mielessä on monesti käynyt, että jos olisin uudelleen valitsemassa pumppua, ottaisin mieluummin lievästi alitehoisen ( vaikkapa 1.5kw-7kw). Aikanaan se oli jotenkin henkilökohtainen kynnyskysymys / periaatekysymys, että pitäisi olla "täysitehoinen", vastuksilla ei pitäisi lisälämmittää edes kertaa sataan vuoteen, aika on muuttanut senkin mielipiteen.

Tällaisia ajatuksia täällä.

[jmaja]

Patterilämmityksellä siitä suuresta minimitehosta taitaa olla selvästi enemmän haittaa kuin lattialämmityksessä betonissa. Betonissa on kuitenkin paljon massaa.

[Hurm0s]

Suorasähkö oli täällä, puuta tuli poltettua paljon. Maalämmön myötä loppui puuenergian käyttö "kuin seinään".  Alkuun ajattelin tulisi rinnakkain käytettyä, mutta ne ajatukset haihtuivat nopeasti, uskon haihtuu sielläkin.

Mielestäni ei ylitehoa kannata ottaa, tärkeämmältä tuntuu että lämmityksen alapäässä toimii hyvin. Pienen lämmitystarpeen kausi on Suomessa suuren osan vuodesta,  se on kiusallinen jos/kun huusholliin tahtoo tulla liian lämmintä pienimmällä teholla. Pätkäkäynti vaihtoehtona on huono, koska "huilijaksojen" ohjaus on arpapeliä, ja invertteripumppu ei osaa ohjata hyvin aloituksen jälkeen, se ei ikäänkuin ymmärrä normaalia alempi kiertoveden paluulämpötila johtuu siitä, että pumppu on käynnistynyt esimerkiksi 1-2 tuntia sitten.

Täällä lämmitys-skaala on käytännössä n. 2kw-9kw,  mielessä on monesti käynyt, että jos olisin uudelleen valitsemassa pumppua, ottaisin mieluummin lievästi alitehoisen ( vaikkapa 1.5kw-7kw). Aikanaan se oli jotenkin henkilökohtainen kynnyskysymys / periaatekysymys, että pitäisi olla "täysitehoinen", vastuksilla ei pitäisi lisälämmittää edes kertaa sataan vuoteen, aika on muuttanut senkin mielipiteen.

Tällaisia ajatuksia täällä.

Tuota juuri mietin, kun ainakin tuolla naapurifoorumilla moni olisi sen kannalla, että laittaisi VILPin tuon nykysysteemin rinnalle, mutta tulisiko sitä puuta sitten ihan oikeasti vielä poltettua kun ei olisi ns. pakko.
Jotenkin itseni tuntien siinä saattaisi käydä niin, että tulet palaisi silloin kun on -20c pakkasta, eli päivät varmaan mahtuu kahden käden sormiin, kannattaako tuon takia sitten jättää kattilat ym. tuonne viemään tilaa ja potentiaalisesti vaan ruostumaan pilalle.

Nyt on tullut vahdittua haukan lailla ettei varaaja pääse naksahtamaan vastukselle, sillä se vie sähköä! Ehkä tuon pienen kulutuksennousun pitäisi vaan totutella sietämään.

Patterilämmityksellä siitä suuresta minimitehosta taitaa olla selvästi enemmän haittaa kuin lattialämmityksessä betonissa. Betonissa on kuitenkin paljon massaa.

Välillä nytkin käy niin, että kun varaajassa on lämmöt alhaalla, ovat automixien venttiilit "seljällään" eli varaajasta otetaan suoraan sitä 30c vettä kiertoon, kun laittaa tulet kattilaan ja latauspumppu käynnistyy, varaajan ylälämpö nousee niin nopeasti ettei automixit ehdi reagoimaan tarpeeksi nopeasti, lattiaan lähtevä lämpö jonkin aikaa siellä 40c tienoilla, tuota ei sisällä huomaa mitenkään. Molemmissa piireissä on pintatermostaatit, jotka katkaisevat kyllä kiertopumppujen virran jos lämpö ylittää 40c.

[kaupunkitila]

ensivuoden aikana porattaisiin kaivo ja vasta 2023 puolella asennettaisiin pumppu, näin saadaan kotitalousvähennyksestä kaikki hyöty irti.

Hyvä suunnitelma. Projektin kannalta myöskin on järkevä aloittaa kaivosta.

Pari lisänäkökulmaa:
- ymmärtääkseni  maksusuorituksen ajankohta / maksuvuosi on merkitsevä kotitalousvähennyksen kannalta.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/kotitalousvahennys/nain-ilmoitat-kotitalousvahennyksen/
- jos suunnitteilla on kaivon porausta, ja kotitalousvähennystä on käyttämättä 2021 -vuodelta, kannattaa harkita toimeksiannon ja maksusuorituksen (tai osan siitä) suoritusta vielä ennen 31.12.2021.

Mutta kannattaa ynnäillä koko projektin työhön käytettävä hinta, miten kotitalousvähennystä huushollissa käytätte millekkin vuodelle.

Jos esimerkiksi tekisi 250 metrisen kaivon, kotitalousvähennyksellä siitä porauksesta voi maksaa 100 metriä.     

[Hurm0s]

Päivitellääs tännekin vähän tilannetta.

Elikkäs, kotitalousvähennystä ei tarvitse enää miettiä sen enempää, ARA myönsi energiatuen max 6000e/25% kokonaiskuluista, sillä laskelmien perusteella maalämmön kanssa päästään ns. lähes nollaenergiatasoon.
Maksatushakemus pitää olla perillä 10/2024.
Toimenpideluvan myös jo hain kaivolle.

Palailin parin parhaan tarjouksen antaneen yrityksen kanssa asiaan, toisen hinta oli noussut Helmikuusta 4000e, toisella 1500e, tuo toinen on korotuksenkin kanssa silti pienempi kokonaishinta kuin muilla tarjouksen jättäneillä edustajilla.

Nopean pähkäilyn jälkeen kerroin, että pumpun voi laittaa tilaukseen.
Alustavasti suunniteltiin, että kaivo porattaisiin vielä tänä vuonna tämän vuoden hinnoilla, lasketaan kollektoriputket kaivoon, mutta jätetään vaakavedot vetämättä kunnes saan ensi vuonna purettua tuon suuren varaajan pois pannuhuoneesta, tuo kun on juuri sillä seinällä josta liuosputket pitäisi saada tuotua sisään.
Jos poraaja suostuu, porataan vasta ensi vuonna tämän vuoden hinnalla, on selvityksen alla...
Jokatapauksessa ensi talvi vielä mennään puulla, sillä sitä on niin paljon valmiiksi tehtynä.

Paketiksi on muodostumassa siis; Thermia Calibra 3-12kW, lisäkortti kaksoisshunttaukseen, 100L puskurisäiliö ja 215m kaivo.