Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: etuiskari - 17.01.21 - klo:14:32
-
Maalämpö on vanhassa patteritalossa ollut jo 1.5 vuotta mutta nyt vasta päästiin täällä etelässä kokeilemaan miltä -20 tuntuu. Hyvin riitti lämmöt tuvassa vaikka olkkarissa isot ikkunat, korkea tila ja piehenhköt patterit.
Muttamutta: lokit kertovat että sähkö oli pääasiassa käyttövoimana.
Ensin ihmettelin kompressorin katkokäyntiä kovalla pakkasella, mutta kävi ilmi että asennusliike ei ollut muuttanut suurinta sallittua menoveden lämpötilaa, ja ilmeisesti kompressori pysähteli 10 min välein kun 60 astetta saavutettiin. Vastuksia tuo asetus ei osaa ohjata. Nostin rajalämmön 67 asteeseen ettei turhaan pysäyttelisi kompuraa, patterit kyllä kestää. Samalla huomasin, että ulkolämpötilan suodatuksena oli 24 h (liukuva keskiarvo?): puurunkoisen patteritalon lämpötila ei kyllä todellakaan riipu 24 h aiemmin vallinneesta lämpötilasta, joten vaihdoin tähän 8 h.
Kun pakkaset laskivat ja pyynti putosi noin reiluun 50 asteeseen alkoi homma toimia nätisti, kompressori kävi tasaisesti.
Mutta vaihtoventiilikone tekee sellaisen ikävän yllärin että kun kone lämmittää käyttövettä noin tunnin 7 tunnin välein, asteminuutit ehtivät pudota oikein urakalla, luokkaa -500 siitä missä aiemmin oltiin eli jopa -600, seurauksena asteminuutit -1100 - ja taas vastukset punaisina (tämä johtuu osin siitä, etä puolilämmin ullakkovarasto lämpenee käyttövesikierrolla).
Kun siis asteminuuttien pudotus johtuu lähinnä lämmitystehon ohjautumisesta muualle, olisiko viisasta a) pudottaa noita rajoja joilla vastukset tulevat kyytiin ja/tai b) järjestää asteminuuttien nollaus useammin? Vai pitäisikö tuo käyttöveden teko estää noin pitkäksi aikaa kerralla esim. nostamalla alarajaa tai priosisoimalla lämmitystä?
Mitä mieltä?
Sitten kysymyksiä:
- Mikä on oikea keruukierron delta?
- Onko keruupiirin kiertonopeudelle jotain optimia? Suurin tulolämpötila? 100%?
- Paljonko keruutulon lämpötilan on soveliasta pudota kun pumppu käy yhtä mittaa tunteja? Millaiset pudotukset osoittavat ongelmia kaivossa?
- onko viisaampaa huudattaa pakkasella pumppua mahdollisimman pitkään vai ottaa suosiolla sähköjä käyttöön?
-
Eikös tuossa ole mahdollista laittaa tuo priorisointi sellaiseksi, että tekee maks 30 minuuttia vettä?
-
Itse asiassa manuaalista ei käy ilmi miten päin tämä asia on: tulkitsisin että "priorisointi" pakottaa laitteen tekemään käyttövettä asetetun ajan tai lämmittämään asetetun ajan, ja taas lämmityksen priorisointi tässä ei oikein toimi. Käyttöveden alarajalämpötilan nostaminen ajanee saman asian.
-
...
Sitten kysymyksiä:
- Mikä on oikea keruukierron delta?
- Onko keruupiirin kiertonopeudelle jotain optimia? Suurin tulolämpötila? 100%?
- Paljonko keruutulon lämpötilan on soveliasta pudota kun pumppu käy yhtä mittaa tunteja? Millaiset pudotukset osoittavat ongelmia kaivossa?
- onko viisaampaa huudattaa pakkasella pumppua mahdollisimman pitkään vai ottaa suosiolla sähköjä käyttöön?
Keruun kierron optimaalisena delta T -arvona pidetään arvoa noin 3,0 K.
Jos delta kasvaa tuosta, huononee COP arvo, mutta ei ihan pahasti.
Keruun dT arvon kasvaessa esimerkiksi arvoon 5 K, kasvaa kaivon jäätymisriski.
Maalämpökone pysähtyy häiriötilaan, jos kaivoon lähtevän lämpötila laskee arvoon -8 .. -9 C.
Tuo arvo yleensä aseteltavissa, mutta se ei saa mennä koskaan pakkaselle enemmän, kuin -9 C.
Liian alhaisella raja-arvolla koneen höyrystin jäätyy.
-
Ulkolämpötilan suodatus vaikuttaa vain siihen astelukuun että lähteekö se laite ylipäänsä lämmittämään. Se ei vaikuta pyyntilämpöön.
-
Itse asiassa manuaalista ei käy ilmi miten päin tämä asia on: tulkitsisin että "priorisointi" pakottaa laitteen tekemään käyttövettä asetetun ajan tai lämmittämään asetetun ajan, ja taas lämmityksen priorisointi tässä ei oikein toimi. Käyttöveden alarajalämpötilan nostaminen ajanee saman asian.
Laita siihen 30 minuuttia kumpaankin. Tällöin vekotin tekee yhtä tehtävää 30 minuuttia (tai vähemmän jos riittää), jos sen jälkeen on tarve toiselle niin tehdään sitä maksimissaan 30 minuuttia ja tsekataan sitten taas toinen tarve. Näin kumpikaan jakso ei voi kestää kerrallaan yli 30 minuuttia. Voi kestää vähemmän jos lämmön tarvetta ei enää ole.
Ja oletan kaikkien Nibejen tekevän lämmitysjakson jälkeen vielä kuumaa vettä, jos sopivat (eri kuin varsinaiset käynnistymis-) rajat ylittyvät.
-
Ulkolämpötilan suodatus vaikuttaa vain siihen astelukuun että lähteekö se laite ylipäänsä lämmittämään. Se ei vaikuta pyyntilämpöön.
Tarkkaan ottaen suodatus vaikuttaa siihen, että asteminuutilaskentaan aletaan ;)
-
Tämä algoritmien dokumentataatio on kyllä surkeaa kun tätäkin pitää arvuutella.
Lisäksi huomasin, että laitteessa on dokumentoimaton feature: kun lisälämmitys lyödään poikki sillä perusteella, että patteriveden pyyntilämpötila on lähdössä ylitetty x astetta, laite ilmeisesti resetoi asteminuutit hiukan lisälämmön asetettua aloituskynnystä alemmalle tasolle.
Ylipäätään tämä asteminuuttien kanssa askartelu patteritalossa vaikuttaa vähän turhalta puuhalta, kun ei ole järeää lattiaa johon puskuroida. Patteriveden lämpötilalla operointi vaikuttaisi viisaammalta.
-
Hei meillä on NIBE F1226, nyt on reilu vuosi asuttu ja ensimmäiset jonkinmoiset pakkaset koettu. Yritin etsiä käyttöohjeista miten siitä näkee milloin se käyttää tai minkä verran on käyttänyt vastuksia apuna vai onko käyttänyt vielä lainkaan.
150m kaivo ja 245m2.
-
Mene päänäytöltä INFO-valikkoon ja sieltä "lisäyksen tiedot". Aikakerroin kertoo paljonko vastuksia on käytetty.
-
Kiitos infosta. Löytyi aikakerroin: 20,8 - josta käyttövesi 6,2, tarkoittaako tuo että koko aikana, siis siitä lähtien kun pumppu on asennettu niin on käyttänyt vastuksia 20,8h, mutta onko tuon ajan käyttänyt koko 6 kw vastuksia vai vähemmän ?
-
Kiitos infosta. Löytyi aikakerroin: 20,8 - josta käyttövesi 6,2, tarkoittaako tuo että koko aikana, siis siitä lähtien kun pumppu on asennettu niin on käyttänyt vastuksia 20,8h, mutta onko tuon ajan käyttänyt koko 6 kw vastuksia vai vähemmän ?
Olen ymmärtänyt niin, että kerroin x 6 = kWh.
-
Eli 20,8 h x 6 kWh = 124,8 kWh alkaen pumpun asennushetkestä, jos noin, niin eipä tuo kovin paljoa ole. Mikäli oikein laskin niin vähän toista kymppiä euroissa. Kiitos :)
-
Hei,
Uusi niben käyttäjä ja asuttu uudessa talossa vasta noin 3kk. Nyt alkoi vasta rakentamisen jälkeen kiinnostaa miten tuo pumppu toimii. Pumppuna Nibe F1226-8 ilman puskurivaraajaa. 149m2 yksikerroksinen hirsitalo ja kaivon syvyys 180m. Otin ensimmäisen login ja pumppu käy todella lyhyttä käyntiä. Ainut asetus minkä olen muuttanut on asteminuutit, asentajan jäljiltä oli -60. Login ottohetkellä taisi olla -160 mutta nyt olen muuttanut -120. Myös ihmetyttää tuo lämmitysveden delta lämpötila...yleensä noin 12C kun pitäisi olla 5-10C ? millä tuota deltaa saisi pienennettyä? kiertovesipumppu taitaa olla automaatti asetuksella. Lämmityksen aikana näyttää huoltotiedoissa 80%. Vai johtuuko tämä näin lyhyt käynti vain näistä nolla keleistä? Lämpökäyrä on 3 ja korjattu +1C kun tuntuu että kodinhoitohuoneessa on turhan viileää, muualla OK. Ehkä kiertoa pitäisi lisätä tuohon piiriin ja ottaa +1C korjaus pois.
Liitteenä vuorokauden logi, jos joku viitsii tai jaksaa tutkia ja neuvoa, olisin kiitollinen.
Niin ja huoneissa on termostaatit, mutta kaikista pyynti maksimit, eli termostaatit ovat kokoajan täysin auki.
-
Pätkää käy tosiaan
Oheisesta kuvasta nähdään
- Oltaessa lämmityskäytöllä on kiertovesipumpun teho 80% ja Dt 14C
- Käyttövettä tehtäessä on kiertovesipumpun teho 45% ja Dt 8C
- Asteminuutit hyppää nollaan kun menovesi ylittää lasketun menoveden 10C:lla ja pysäyttää koneen (Pitäisikö näin toimia?)
Suureen Dt:hen on yleensä syynä lauhduttimen heikentynyt virtaus
Mutta koska käyttövettä tehtäessä on Dt alueella ja pumpun teho 45%, näyttäisi että siinä tilanteessa kone toimii oikein.
Kun taas lämmityskäytöllä on Dt kaksinkertainen normaaliin verrattuna ja pumpun teho suuri 80%.
Lämmityskäytöllä jokin kuristaa virtausta, niin ensimmäisenä tulee mieleen että lämmönjaon roskasihtiin on kertynyt asennusaikaista roinaa.
Tarkista lämmönjaon sihti
Samalla kannattaa tarkastaa myös keruupuolen sihti koska keruun Dt on suurehko 4,5C etenkin kun keruupumppu käy 100% teholla
ATS
-
- Asteminuutit hyppää nollaan kun menovesi ylittää lasketun menoveden 10C:lla ja pysäyttää koneen (Pitäisikö näin toimia?)
Kiitos nopeasta vastauksesta. Täytyy katsoa noi sihdit. Tuolle 10C rajalle on varmaan joku säätöparametri. Mikähän olisi hyvä raja? eli tuota nostamalla saisi myös kompurankin ehkä pyörimään kauemmin? tehdas asetuksulla hyvin pitkälti pyörii vielä.
-
Katso ensin sihdit, minä arvelen että homma hoituu putsauksella kuntoon.
ATS
-
Ihan ensimmäisenä tarkastaisin että kaikki termostaatit ovat auki.
-
Erittäin paljon kiitoksia vastauksista. Enpä olisi uskonut, että lämmityspiirin sihti voi olla noin tukossa mitä oli. Ongelma on nyt vain, että en saa sihtiä ulos, kun se on asennettu niin surkeaan paikkaan. Taskulampun ja puhelimen avulla sain siitä otettua kuvan..ja täysin tukossa on. Sihdin edessä on sokka mikä pitää sitä paikallaan, mutta ei tuonne saa edes sormia, saatika sokkapihtejä kun on tuonne nurkkaan asennettu :( nippusiteellä sain ronkittua suodatinta sen verran että sain suodatinta vähän auki, ja virtausmittareilla virtaukset kasvoi jokaisessa piirissa yli puoleen entisestään :D Teen tästä asentajalle reklamaation, niin saa muuttaa tuon venttiilin järkevämpään paikkaan jos vain mahdollista.
Myös maapiirin sihti oli likainen. Ja delta parani myös huomattavasti maakierrossa!
-
Jos löysäät sihdin ylä- ja alapuolella olevia kupariputkia lähinnä olevia muttereita niin varmaankin sihtiosa kääntyy neljänneskierroksen myötäpäivään.Liitosmuttereita avatessa ja kiristettäessä tarttee tukea putkia että pysyy paikoillaan.
Kun sihti on käännetty niin kiristä senverran em muttereita ettei vettä tule niiden kierteistä ;)
-
Jos löysäät sihdin ylä- ja alapuolella olevia kupariputkia lähinnä olevia muttereita niin varmaankin sihtiosa kääntyy neljänneskierroksen myötäpäivään.Liitosmuttereita avatessa ja kiristettäessä tarttee tukea putkia että pysyy paikoillaan.
Kun sihti on käännetty niin kiristä senverran em muttereita ettei vettä tule niiden kierteistä ;)
Ei noita mihinkään pääse löysäämään, paketti kasattu ja puristettu putkiin. :D
Aika alkeellinen moka putkarilta kyllä täytyy myöntää, korvausta kivusta ja päänsärystä. ;D
-
Kunhan saat sihdit kunnolla putsattua niin laitahan uusi logi tänne.
Onnistuisiko putsaus pölynimurilla? Koplaat siihen vain noin pikkusormen paksuisen letkun.
ATS
-
Moi,
Eilen putsasin suodattimen imurin ja bensaletkun avulla. Käynnistyksien määrät tippuivat puoleen entisestä ja lämmityspiirin delta lämpötila nyt OK. Mutta keruun nopeus näyttäisi edelleen olevan 100. Putsasin myös keruupuolen suodattimen ja delta tippui kyllä jonkin verran silläkin puolella.
Logi liitteenä.
-
Nyt kone näytää käyvän hyvin
- Lauhduttimen Dt lämmityskäytöllä 7,1 C; pumppu 80%
- KV käytöllä 7,7 C; pumppu 45%
- Keruu Dt 4,2 C; pumppu 100%
- Asteminuutit käyttäytyy loogisesti
Keruun Dt 4,2 C on vähän yläkanttiin mutta kuitenkin ihan kelvollinen arvo.
Millainen keruupiiri
-Kaivo vai vaakakeruu? edit: olihan tuolla aloitusviestissä että kaivo 180m
-Syvyys/pituus
-Millainen putki?
ATS
-
Ei noita mihinkään pääse löysäämään, paketti kasattu ja puristettu putkiin. :D
Aika alkeellinen moka putkarilta kyllä täytyy myöntää, korvausta kivusta ja päänsärystä. ;D
Oudon näköinen viritys. Onkos tuohon vain puristettu kuparit paksuntamaan alkuperäistä putkea? Onhan tuolla mutterin ja rungon välissä kuitenkin näkyvissä hamppua, eli joku sauma siinä on.
-
Lämmönkeruuputkiston materiaali: PEM 40x2.4 PN 10 SDR17 . Ja kaivon kokonais syvyys tosiaan tuon 180m eli kokonaispituus kierrolla 360m. Kallio löytyi 17m syvyydestä. Vedenpinta maasta 5m. Maalämpöneste Naturet Geosafe.
Tiistaina tulee putkimies korjaamaan tuon venttiilin asennuksen. En tiedä vielä muutetaanko vain venttiilin sijainti vai vaihdetaanko sellainen venttiili missä on suodatin ilman sokkaa, että saa sen vedettyä ulos ilman työkaluja.
Nuo asteminuutit 120 saa jäädä toistaiseksi. Lämpökäyrän korjaus +1C laitettu takaisin 0C sihdin putsauksen jälkeen. Kiinnostaisi tietää myös, kun polttopuuta löytyy ja takkaa tykkään polttaa, miten sillä pystyy parhaiten säästää maalämpötalossa? Takka on keskellä taloa, olohuoneen ja keittiön välissä ja tämä alue muodostaa suurimman pinta-alan talosta. Termostaatista olohuone / keittiö pyynti matalaksi, että kierto katkeaa kun takkaa lämmitetään ja muiden huoneiden termostaatit täysin auki? Lämpökäyrä on mielestäni nyt sopiva, eikä sitä viitsisi enää tiputtaa kun sitten menee muut huoneet turhan viileäksi. Nyt makuuhuoneissa noin 20C kun takkaa ei ole käytetty. Vai olisiko järkevintä ottaa olohuone/keittiö termostaatin toimilaitteet myös irti ja säätää virtaus pienemmäksi jotta muihin huoneisiin virtaus kasvaa ja silloin voisi ehkä lämpökäyrää tiputtaa 1C ?
-
Tuolla juttua aiheesta:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11036.0
Nyt kun on takkaa kevyesti lämmitetty ja ulkona n. 10 astetta MLP:n kulutus on olematon 1kWh päivässä lämmitykseen.
1kg koivuhalosta saa 4.15 kWh energiaa. Itsellä 2.9tn Nunnauuni joten 29kg voi polttaa, hyötysuhde 80%, joten max 96 kWh vrk irtoaa tuosta lämmitykseen. MLP:n kulutuksesta pois n. 20-25 kWh.
-
Tuolla juttua aiheesta:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11036.0
Nyt kun on takkaa kevyesti lämmitetty ja ulkona n. 10 astetta MLP:n kulutus on olematon 1kWh päivässä lämmitykseen.
1kg koivuhalosta saa 4.15 kWh energiaa. Itsellä 2.9tn Nunnauuni joten 29kg voi polttaa, hyötysuhde 80%, joten max 96 kWh vrk irtoaa tuosta lämmitykseen. MLP:n kulutuksesta pois n. 20-25 kWh.
Onko sulla sisälämpötila-anturi joka auttaa? Minulla ei tuota anturia ole ja kone ajaa pelkästään ulkolämpötilan mukaan, eikä taida ymmärtää ulkoisesta lämmön lähteestä mitään. Niin mietin että mitä vaihtoehtoja tässä setupissa on.
-
Pumppu säätää lämpötilaa ulkolämmön ja myös lattiapiirin paluun mukaan.
Huone-anturi auttaa tasaamaan voimakkaita lämpötilavaihteluita, esim.eilen ulkolämpötila putosi muutamassa tunnissa 11.5->5.5, mutta sisälämpötila putosi vain 0.4 astetta. Pumppu käynnisti lämmityksen ennakoiden 23.8 asteessa, kun meni alle pyynnin 24 astetta.
Lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään päin. Myös huoneilmasta lämpö siirtyy lattiaan kun takkaa lämmittämällä lämpötila nousee. Pumppu saa tiedon lattiapiirin paluulämpötilasta, joka ei takan ansiosta laske niin paljon kuin ilman takkaa. Tällöin pumppu vähentää lämmitystä automaattisesti. Ei siis tule tilannetta että pumppu lämmittäisi samaan tapaan ja sisällä lämpö nousisi muutaman asteen.
Termostaatit ovat maalämpötalossa turhia, osaahan ittse pumppukin tuota lämmitystä säätää vaikkei iilmeisesti inverter olekkaan. Kannattaa ruuvata termarit pois käytöstä, säätää lattian pinnat tasaisiksi jakotukilta lattiapiirien virtausta säätämällä . Halvalla laserlämpömittarilla voi tarkistaa että llattian pintaämpö on tasaista ja sitten keskeltä huonetta lämpötian tarkistus normaalilla lämoömittarilla ja tarvittaessa, esim. isot ikkunat huoneessa voi joutua jakotukilta säätämää lisää virtausta = lämpöä.
Lattiakierto kannattaa pitää aina päällä niin takan lämpö siirtyy tasaisesti ympäri taloa, niinkuin se huoneilman välityksellä muutenkin siirtyy.
Itsellä meni eilen pumpulle huimat 3 kWh sähköä kun takkaa oli poltettu yksi vajaa pesä, n. 5kg puuta.
ilman termostaatteja MLP:llä kulutus on ollut 3500kWh/vuosi, luulisin että laskee jonkin verran jos takkaa jaksaa polttaa. Puunpolton kilowatit joutuu jakamaan viidellä kun tuota säästöä mlp:n kulutuksessa laskee. 100kWh säästö mlp:n kulutuksessa on 150 kg halkoja, jos isoa säästöä hakee niin alkaa tuo puunpoltto käymän työstä :)
-
Ei viitsi aloittaa uutta lankaa kun näitä riittää. Liitteenä lokia F1226-6 pumpusta. 2021 valmistunut 100m^2 talo yhdessä kerroksessa, lämmin alapohja, puurunko villoilla eli ei mitään ihmeellistä. IV-kone LTO:lla.
Keruupiirin sihti oli kuvan mukainen vuoden käytön jälkeen. En ottanut lokia ennen kuin muutin asteminuutit -60 -> -120. Termarit auki ja kolmosen käyrä. KV pumpun nopeuden laskin 70% -> 40%. Keruupumppu on 100% käydessään. Lämmöt pyörii aika tasan 21 paikkeilla IV-koneen mittarin mukaan.
Lukemat näyttävät omaan silmään oikein hyviltä. Ainoa muutos jonka vielä tein oli asteminuuttien kasvatuksen -140.
https://i.imgur.com/swZz0oD.jpeg
-
Ei viitsi aloittaa uutta lankaa kun näitä riittää. Liitteenä lokia F1226-6 pumpusta. 2021 valmistunut 100m^2 talo yhdessä kerroksessa, lämmin alapohja, puurunko villoilla eli ei mitään ihmeellistä. IV-kone LTO:lla.
Keruupiirin sihti oli kuvan mukainen vuoden käytön jälkeen. En ottanut lokia ennen kuin muutin asteminuutit -60 -> -120. Termarit auki ja kolmosen käyrä. KV pumpun nopeuden laskin 70% -> 40%. Keruupumppu on 100% käydessään. Lämmöt pyörii aika tasan 21 paikkeilla IV-koneen mittarin mukaan.
Lukemat näyttävät omaan silmään oikein hyviltä. Ainoa muutos jonka vielä tein oli asteminuuttien kasvatuksen -140.
https://i.imgur.com/swZz0oD.jpeg
Eilen pikaisesti vilkaisin niin keruupuolen delta voisi olla isompikin eli keruupumppua voi laittaa halutessaan hitaammalle.
-
Ei viitsi aloittaa uutta lankaa kun näitä riittää.....
Kannattaa viitsiä, silloin saa henkilökohtaista "palvelua".
Kimppaketjuja on hankala seurata.
-
Eilen pikaisesti vilkaisin niin keruupuolen delta voisi olla isompikin eli keruupumppua voi laittaa halutessaan hitaammalle.
Laskin keruupumpun nopeuden 80% ja 24h keskiarvodelta keruulle kasvoi 3.0->3.2. Foorumiselailun perusteella tuota tasan kolmea astetta pidetään hyvänä mutta millaista lukemaa tuossa tavoitellaan?
-
Laskin keruupumpun nopeuden 80% ja 24h keskiarvodelta keruulle kasvoi 3.0->3.2. Foorumiselailun perusteella tuota tasan kolmea astetta pidetään hyvänä mutta millaista lukemaa tuossa tavoitellaan?
Katsoin aiempaa lokia ja näyttäisi, että 100%:lla ensimmäisen kaivokierroksen aikana delta on -3C ja toisen noin -2,6C.
Eli ihan ok.
Onko tässä mallissa mittausten kalibrointi?
-
Katsoin aiempaa lokia ja näyttäisi, että 100%:lla ensimmäisen kaivokierroksen aikana delta on -3C ja toisen noin -2,6C.
Eli ihan ok.
Onko tässä mallissa mittausten kalibrointi?
Ei ole.
Pidemmillä käyntijaksoilla (kovemmilla pakkasilla) lämmönjaon ja keruun deltat pienenevät verrattuna lyhyempiin. Ite olen säätänyt siten että kovemmilla pakkasilla kun on useamman tunnin käyntijaksot deltat olisivat 3 ja 6. En tiedä onko sillä sitten paljon merkitystä. Ainakin pumput vievät vähemmän sähköä.
-
Ei ole.
Pidemmillä käyntijaksoilla (kovemmilla pakkasilla) lämmönjaon ja keruun deltat pienenevät verrattuna lyhyempiin. Ite olen säätänyt siten että kovemmilla pakkasilla kun on useamman tunnin käyntijaksot deltat olisivat 3 ja 6. En tiedä onko sillä sitten paljon merkitystä. Ainakin pumput vievät vähemmän sähköä.
Mittaukset voi myös itse kalibroida.
-
hei
lämpötilat muuttuvat ulkona todella nopeasti,
esim - 25 tullaan nopeast alas - muutama tunti
suodatusaika on minulla nyt 6 h
asteminuutit minulla elää kylmällä kelillä melko paljon,
ja invertterihäly 1 - onko yhteyttä
mihin vaikuttaa jos pudotan suodatusajan esim 3 h
nibe on toiminut hyvin- pieniä säätöjä olen tehnyt
-
hei
lämpötilat muuttuvat ulkona todella nopeasti,
esim - 25 tullaan nopeast alas - muutama tunti
suodatusaika on minulla nyt 6 h
asteminuutit minulla elää kylmällä kelillä melko paljon,
ja invertterihäly 1 - onko yhteyttä
mihin vaikuttaa jos pudotan suodatusajan esim 3 h
nibe on toiminut hyvin- pieniä säätöjä olen tehnyt
Suodatusaika vaikuttaa tietääkseni vain lämmityksen aloittamiseen ja lopettamiseen, yhdessä "lämmityksen lopetus lämpötilan" kanssa.
Suodatusajan verran lasketaan ulkolämpötilan keskiarvoa.
-
puhutaanko nyt valikko 4.9.2 :sta
-automaattitilan asaetukset
lämmityksen pysäytys 15
lisäyksen pysäytys 12
suodatusaika 6 h
-
puhutaanko nyt valikko 4.9.2 :sta
-automaattitilan asaetukset
lämmityksen pysäytys 15
lisäyksen pysäytys 12
suodatusaika 6 h
Jep
-
puhutaanko nyt valikko 4.9.2 :sta
-automaattitilan asaetukset
lämmityksen pysäytys 15
lisäyksen pysäytys 12
suodatusaika 6 h
Suodatusaika on hyödyllinen ja tarpeellinen vain keväästä syksyyn, silloin kun yön ja päivän lämpötilaero on suuri. Talvella voi olla vaikka tehdasasetus.
-
Suodatusaika on hyödyllinen ja tarpeellinen vain keväästä syksyyn, silloin kun yön ja päivän lämpötilaero on suuri. Talvella voi olla vaikka tehdasasetus.
Ei ole tarpeen säätää vuodenajan mukaan.
-
hei
lämpötilat muuttuvat ulkona todella nopeasti,
esim - 25 tullaan nopeast alas - muutama tunti
suodatusaika on minulla nyt 6 h
asteminuutit minulla elää kylmällä kelillä melko paljon,
ja invertterihäly 1 - onko yhteyttä
mihin vaikuttaa jos pudotan suodatusajan esim 3 h
nibe on toiminut hyvin- pieniä säätöjä olen tehnyt
Koska siellä pohjoisessa on suuret lämmönvaihtelut talvellakin muuta vaan suodatusaikaa vaikka 1 tuntiin. NIBE reagoi nopeammin ulkolämpötilan muutokseen.
-
Koska siellä pohjoisessa on suuret lämmönvaihtelut talvellakin muuta vaan suodatusaikaa vaikka 1 tuntiin. NIBE reagoi nopeammin ulkolämpötilan muutokseen.
Asetus ei ymmärtääkseni toimi tällä tavalla vaan ekalla sivulla olevassa viestissä kuvatun mukaisesti ja käytetään lämmityksen pysäyttämiseen&käynnistämiseen ulkolämpötilan ylittäessä/alittaessa säädetyn arvon suodatusajalta.
-
Totta. Se on kesällä raja joka ylitetään. Suod ajan pituus voidaan valita halutunlaiseksi. 0 on ilman viivettä.
-
tässä hyvä esimerkki
13.12. klo 10.00 - 31,2
13.12 klo 22.00 -14,0
13.12 klo 22.00 laskettu menolämpötila 35.5
tällä 35.5 arvolla minun lämpökäyrä paperilla näyttää -25
tällä hetkellä suodatus 6 h ts niben laskelma menolämmöstä tulee viivellä
-
tässä hyvä esimerkki
13.12. klo 10.00 - 31,2
13.12 klo 22.00 -14,0
13.12 klo 22.00 laskettu menolämpötila 35.5
tällä 35.5 arvolla minun lämpökäyrä paperilla näyttää -25
tällä hetkellä suodatus 6 h ts niben laskelma menolämmöstä tulee viivellä
Mikä on lämpökäyräsi?
Ja mikä oli pyynti 13.12. klo 10.00 ?
Ja jos on sisälämpöanturi, niin :
mikä oli sen näyttämä ko. ajankohdissa?
mikä on sisälämmön tavaoitearvo?
mikä on sisälämpömittarin kerroin?
Toistaiseksi vallitsevan tiedon mukaan suodatus ei vaikuta lämpökäyrään.
-
Mielenkiintosta! Koneen ohje tuon asetuksen kohdalla väittää kyllä, että noin ei pitäisi toimia.
-
lämpökäyrä
siirtymä +3
lämpökäyrä 3
menolämpötila 38
sisällä minulla ei ole mitään lämpömittaria mikä keskustelisi niben kanssa
-
lämpökäyrä
siirtymä +3
lämpökäyrä 3
menolämpötila 38
sisällä minulla ei ole mitään lämpömittaria mikä keskustelisi niben kanssa
3 käyrä +3 antaa menovedelle 35 astetta kun ulkolämpötila -14 ja ulkolämpötilalle -31 antaa 39 menoveden. En ala väittämään, että käyrää tulkitaan väärin mutta noin näyttää f1226 käyrät.
-
3 käyrä +3 antaa menovedelle 35 astetta kun ulkolämpötila -14 ja ulkolämpötilalle -31 antaa 39 menoveden. En ala väittämään, että käyrää tulkitaan väärin mutta noin näyttää f1226 käyrät.
Noin minunkin mielestä. +3 nostaa pyyntiä.
-
Noin minunkin mielestä. +3 nostaa pyyntiä
mitä tarkoittaa ylläoleva lause
tarkistin juuri paperista samat arvot
-
Menoveden pyynti on täsmälleen oikein sinulla käyrällä 3 ja +3 korotuksella
-
Noin minunkin mielestä. +3 nostaa pyyntiä
mitä tarkoittaa ylläoleva lause
tarkistin juuri paperista samat arvot
Sitä, että olen kirjoittaja kanssa samoilla linjoilla ja peruskäyrään lisätään 3C.
Mitä tarkoittaa
"tarkistin juuri paperista samat arvot" ?
-
tässä hyvä esimerkki
13.12. klo 10.00 - 31,2
13.12 klo 22.00 -14,0
13.12 klo 22.00 laskettu menolämpötila 35.5
tällä 35.5 arvolla minun lämpökäyrä paperilla näyttää -25
tällä hetkellä suodatus 6 h ts niben laskelma menolämmöstä tulee viivellä
Suodatus ei vaikuta lämpökäyrään niinkuin tässä on jo moni sanonut. En tiedä mistä paperista katsottuna menisi noin. Jos haluaa tarkistaa mikä on laskettu menolämpö missäkin ulkolämpötilassa, niin kannattaa scrollata lämpötilaa edestakaisin lämpökäyrän asetussivulla. Joku väärinymmärrys tuossa sinulla nyt täytyy olla.
-
siinä paperi jonka kanssa olen säätöjä tehnyt pari vuotta
mutta nyt alkaa ilmaston muutokset olemaan niin nopea rytmisiä- lämpötila, sateet tuulet. routa, lumipeite yms
nibe on toiminut ihan ok, mutta esim asteminuutit, lisävastukset on käytäytynyt joskus erilailla miten olisi pitänyt-huom nämä ovat minun näkemyksiä
laitoin juuri suodatusajan 2 tuntiin
tällä hetkellä ulkolämpötila -9 klo 8
lupasi illaksi yli -20- saas nähdä toteutuuko
sitä en pysty sanomaan onko minulla kaikki asetuksen kohdallaan- liittyen suodatusaikaan
automatiikka on käytössä...
-
laitoin juuri suodatusajan 2 tuntiin
Suodatusaika ei vaikuta hetkittäiseen lämmittämiseen yhtään mitään. Sen perusteella päätetään "onko talvi vai ei". Eli jos tuon suodatusajan aikana keskilämpötila laskee alle käynnistysarvon, Nibe päättää että on talvi. Jos taas keskilömpötila on korkeampi niin Niben mielestä on kesä. Jos laitat lyhyen suodatusajan, niin keväisin ja syksyisin (riippuen tietysti asetetusta käynnistyarvosta), voi pumppu herätä käymään ehkä turhaan. Jos taas laitat pitkän suodatusajan, niin pumppu voi odotella ehkä liiankin pitkään, ennen kuin alkaa lämmittää.
Mutta nyt lämmityskaudella, kun lämmitystarvetta on koko ajan, ei suodatusajalla ole merkitystä.
Se kuinka lämmintä vettä menee kiertoon on taas käyrän asia.
-
Hyvä Luu 5. Se on just noin. Keväällä on minulla tarve katkaista lämmitys koska aurinko lämmittää ikkunoista sisätiloja. Silloin suod aika pariin tuntiin ja sammuta komp alemmas. Syksyllä taas yö koleus vaatii jo elokuun lopussa lämmitystä hetkeksi ja taas suod aika auttaa asiassa. Tehdasasetus 24/17 on raivostuttavan pitkäsoutuista hommaa.
-
Itellä tuo on setattu 0h ja 13 astetta.