Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: temev - 27.11.20 - klo:17:32
-
Olen tässä yrittänyt nyt päästä perille miten tuota nibeä kannattaisi säätää. Yli vuosi tässä talossa on tullut asusteltua, mutta erinäisistä syistä johtuen viimetalvena jäi tuo pumpun ihmettely vähemmälle, tyydyin siihen että sisällä jotakuinkin tarkenee.
Lämpöpumppu on Nibe F1245-10, talossa sekä pattereita että lattialämmitystä.
Jo viime talvena kuitenkin huomasin, että pumppu käy aika usein, n. kolme kertaa tunnissa viitisen minuuttia kerrallaan. Käyntiaikana menoveden lämpötila nousee usein lähelle 60 astetta, mutta koska käyntijakso on kovin lyhyt, niin se lämpötila sitten tipahtaakin sieltä nopeasti kompuran sammuttua. Tuloveden lämpötila ei nouse lähellekään samaa vauhtia. Liitteenä logit yhdeltä päivältä sekä käyrää logintutkijalla.
Maalaisjärjellä ajatellen tuo ei voi toimia oikein, että menoveden lämpötila nousee noin nopeasti noin kuumaksi. Onkohan laitteessa jotain vikaa, vai kuuluuko tämän toimia näin?
-
Kamalan suuri ero menossa ja paluussa viittaa aivan liian pieneen virtaamaan. Kiertääkö vesi juuri lainkaan? Lattialämmitys lienee shuntin takana. Onko pattereissa termarit? Jos menovesi on liian kuumaa, ei termarit ja shuntti päästä vettä mihinkään. On-Off pumppu nostaa lämmöt korkealle hetkessä täydellä teholla.
Onko puskurivaraajaa ja miten se on kytketty?
-
Kiitokset nopeasta vastauskesta!
Ajattelinkin että tuo eron ei kuuluisi noin iso olla. Omaankin järkeen käy, että kierto on liian hidasta, epäilen että jopa jotain vikaa kietovesipumpussa.
Lattialämmitys on joo shuntin takana, patterien termarit on täysin auki. Puskurivaraajaa ei ole. Liitteenä on nopeasti paintilla piirretty kuva järjestelmästä.
-
Niben päällä oleva kiertovesipumppu on tarpeeton. Niben sisäinen riittää. Shuntin jälkeen pitää kyllä olla pumppu.
-
Onko pattereillekin ulkoinen kiertovesipumppu kuvasi mukaan? Asennusohjeen kaavioissa sellaista ei ole. https://www.nibe.fi/assets/documents/17532/331492-1.pdf
Helppohan tuo lienee todeta putkien lämpötilaa kokeilemalla todeta miten tuolla virtaa. Jonkinlainen virtaus on kun tuo tuon verran sentään käy ja välissä meno ja paluu palaavat samaan tasoon.
Miten kiertovesipumppu on säädetty?
-
Samoilla linjoilla, että vesi ei kierrä kunnolla.
- Onko patterit kauttaalta lämpimät vai vain vähän yläreunasta?
-Onko lämmönjaossa roskasihtiä? Jos on , onko puhdistettu?
Kone ilmeisesti pysähtyy johonkin suojaukseen menoveden lämpöyilan saavuttaessa n. 60 C lämpötilan
ATS
-
Miten kiertovesipumppu on säädetty
Käy täysillä 100% paitsi käyttövettä tehdessä pudottaa tehoa
ATS
-
Käy täysillä 100% paitsi käyttövettä tehdessä pudottaa tehoa
ATS
Eikö tuo riipu asetuksista? Käyrästöt ainakin on monelle teholle.
-
Miksi tuossa järjestelmässä on ulkoinen pumppu, jos kytkennät menee noin? Termostaatit kannattaa ottaa kokonaan irti nyt alkuun kun ne voi suurimmillaan ollessaankin kuitenkin vastustaa kiertoa. Eihän tuo ulkoinen kiertopumppu tappele niben kiertoa vastaan pyörimällä väärään suuntaan? Sammuttaisin sen hetkeksi kokonaan testimielessä.
-
Eikö tuo riipu asetuksista? Käyrästöt ainakin on monelle teholle.
Eiköhän tuo ole login perusteella tehty havainto. Asetus voi olla automaatilla tai manuaalisesti 100%.
-
Ihmetelkää tätä käppyrästöä
ATS
-
.....
Kone ilmeisesti pysähtyy johonkin suojaukseen menoveden lämpöyilan saavuttaessa n. 60 C lämpötilan
ATS
Kone pysähtyy ja nollaa asteminuutit kun pattereille lähtevän veden lämpötila ylittää pyynnin+10C, normiasetus.
Millä nopeudella Niben ulkopuolinen pumppu on?
-
Miksi tuossa järjestelmässä on ulkoinen pumppu, jos kytkennät menee noin? Termostaatit kannattaa ottaa kokonaan irti nyt alkuun kun ne voi suurimmillaan ollessaankin kuitenkin vastustaa kiertoa. Eihän tuo ulkoinen kiertopumppu tappele niben kiertoa vastaan pyörimällä väärään suuntaan? Sammuttaisin sen hetkeksi kokonaan testimielessä.
Ulkoisen pumpun roolia pitäisi kysyä talon edelliseltä omistajalta, tai asennuksen tehneeltä, mutta tuskinpa kukaan enää muistaa miksi se sinne on päätynyt. Termostaatit on muutamasta patterista olleet irti koko ajan, ja muutenkin olen kyllä tunnustellut, että ne on täysin auki. Noista tuntee vääntämällä koska se alkaa painaa kiertoa kiinni.
Jos tuon ulkoisen pumpun sammuttaa, niin silloin kierto ei toimi, koska se on "oikosulussa" tuosta Niben yläpuolelta. Eikä sille pumpulle edes ole laitettu kytkintä mistä saisi pois päältä. Kiertosuunnan voisin kyllä käydä tuossa iltasella varmistamassa.
Samoilla linjoilla, että vesi ei kierrä kunnolla.
- Onko patterit kauttaalta lämpimät vai vain vähän yläreunasta?
-Onko lämmönjaossa roskasihtiä? Jos on , onko puhdistettu?
Kone ilmeisesti pysähtyy johonkin suojaukseen menoveden lämpöyilan saavuttaessa n. 60 C lämpötilan
ATS
Eihän ne kauttaaltaan kerkeä lämmetä, kun pumppu käy noin lyhyen aikaa ja sitten vesi jo jäähtyy. Sanoisin kuitenkin että vesi kiertää pattereissa ihan hyvin, mutta ei Niben sisällä.
Ainakaan ulkopuolella ei ole mitään sihtiä, onko Niben sisällä sellainen?
Uskoakseni tuo kyllä pysähtyy ihan vain siihen kun se saavuttaa tavoitellun menolämpötilan,. Paitsi noissa kohdissa missä tulovesikin on lämmintä, niin katkeaa liian kuumaan tuloveteen (en muista tarkalleen mikä se herja oli). En ole ihan varma mitä noissa kohdissa tapahtuu, mutta jos saisi ensin pumpun toimintaan yleisesti järkeä, niin sitten voisi alkaa tuotakin kohtaa ihmetellä.
Käy täysillä 100% paitsi käyttövettä tehdessä pudottaa tehoa
ATS
Täysillä käy joo. Ollut manuaalisesti 100% ja myös automaatilla, mutta vaikutusta ei ole. Tuossa aloitusviestin käppyrässähän tuo keltainen on käsittääkseni kiertovesipumpun nopeus
-
Kone pysähtyy ja nollaa asteminuutit kun pattereille lähtevän veden lämpötila ylittää pyynnin+10C, normiasetus.
Millä nopeudella Niben ulkopuolinen pumppu on?
Pumppu on täysillä. Jos pistää pienemmälle, niin sitten ei tunnu patterit lämpeevän ollenkaan, pelkästään lattialämmitykset lämpee. Lattialämmityksen kiertovesipumppu on ykkösellä.
-
Tuo ei saavuta menolämpötilaa NORMAALISTI.
Heikko virtaus.
-
Joku tuolla vastustaa virtausta. Onko tuo ulkoinen pumppu mahdollisesti jäänne öljylämmityksestä tai muusta korkean lämpötilan ja pienen virtauksen systeemistä. Mikä sen malli on?
Vai onko moska tukkinut jonkun paikan, jos sihtiä ei löydy?
Pysyykö kämppä kuitenkin lämpimänä? Mikä on menoveden tavoite nyt?
-
Tuosta minun käyrästöstä näkee, että menoveden lämpötila nousee n. 4 minuutissa n. 30 C
Jos koneen antoteho on 10kW
Näistä saadaan laskettua että virtaus on n. 0,08 l/s =5 l/min
Tämähän on murto-osa siitä mitä pitäisi olla.
Nyt pitää löytää syy siihen miksi virtaus on näin pieni
ATS
-
Eli mennään tässä kohtaa sillä diagnoosilla, että vesi ei kierrä riittävästi. Pitää ottaa putkimies käymään, kun eipä tätä oikein voi määräänsä enempää selvittää ilman että availee putkia.
Kun se putkimies sitten tulee, niin kannattaa varmaan tuo ylimääräinen pumppu ottaa pois joka tapauksessa.
Olen vähän miettinyt puskurivaraajan asentamista. Senhan voisi laittaa samalla käynnillä. Saisi koneelle lisää käyttöikää kun starttien määrä pienenee. Startteja alkaa kuitenkin olla kohta 80 000, joten elämänsä ehtoopuolellahan tämä jo on. Eli kannattaako puskurivaraajaan investointi enää? Vai odotteleeko vain että kompura hajoaa ja laittaa sitten invertteripumpun tilalle? Sen kanssa varaaja ei kait ole niin oleellinen.
-
Miksi tuossa järjestelmässä on ulkoinen pumppu, jos kytkennät menee noin? Termostaatit kannattaa ottaa kokonaan irti nyt alkuun kun ne voi suurimmillaan ollessaankin kuitenkin vastustaa kiertoa. Eihän tuo ulkoinen kiertopumppu tappele niben kiertoa vastaan pyörimällä väärään suuntaan? Sammuttaisin sen hetkeksi kokonaan testimielessä.
Kyllä tuo ulkoinen pumppu sentään näyttäisi samaan suuntaan kiertävän Niben pumpun kanssa.
Voisin kuitenkin huomenna tosiaan testiksi tuon ulkoisen sammuttaa ja katsella vähän aikaa mitä tapahtuu. Jos siitä saisi vinkkiä, että kiertääkö vesi Niben sisällä laisinkaan kunnolla. Voihan se olla että tuo ulkoinen pumppu jotenkin häiritsee Niben sisäistä kiertoa.
-
Sanoit että " noista tuntee vääntämällä että virtaus alkaa painaa niitä kiinni". Näinköhän se ulkoinen kierrättää väärään suuntaan kuten aiemmin mainittiin. Laitatko kuvan pumpusta tulemaan.
-
Edelleen tuosta trendistöstäni nähdään että käyttövettä tehtäessä lämpötila nousee selvästi hitaammin. Tämä tarkoittaa sitä että silloin virtaus on suurempi.
Eli virtausta rajoittava tekijä on vaihtoventtiilin jälkeen lämmönjakopuolella.
Niben sisäinen kiertovesipumppu toimii ilmeisesti oikein.
ATS
-
Jatkoa
Käyttövettä tehtäessä on Dt n. 6-7C ja kiertopumppu vähentää tehoa eli säätää Dt:tä.
Tämä tarkoittaa sitä että sisäinen kiertovesipumppu toimii oikein.
Eli vika on Niben ulkopuolella vaihtoventtilin jälkeen
ATS
-
Klo 19 kohdalla kun kv-pumppu käy 60% teholla purkukäyrä näyttää hetken normaalilta. Muuttuuko käynti jos pumpun tehon tiputtaa sadasta vaikka tuohon 60%:iin? Voiko pumppu olla rikki niin että se ei toimi 100% teholla.
-
Klo 19 kohdalla kun kv-pumppu käy 60% teholla purkukäyrä näyttää hetken normaalilta. Muuttuuko käynti jos pumpun tehon tiputtaa sadasta vaikka tuohon 60%:iin? Voiko pumppu olla rikki niin että se ei toimi 100% teholla.
Tekee tuossa käyttövettä eli sen kierto toimii normaalisti. Vika on siis ulkoinen, kuten ATS toteaa. Vai voiko vaihtoventtiili jäädä johonkin tukkivaan väliasentoon? Paluu kylmenee, joten ei kierrä lämminvesivaraajassa lämmitysjaksossa.
Se pumppu ja venttiilit kannattaa varmaankin käydä läpi. Pitäishän tuolla se sihti olla, jotta pattereista tuleva moska ei tuki paikkoja.
-
Liitteenä
Jatkoa
Käyttövettä tehtäessä on Dt n. 6-7C ja kiertopumppu vähentää tehoa eli säätää Dt:tä.
Tämä tarkoittaa sitä että sisäinen kiertovesipumppu toimii oikein.
Eli vika on Niben ulkopuolella vaihtoventtilin jälkeen
ATS
Kuulostaa loogiselta. Tosin vika voisi kai olla siinä vaihtoventtiilissäkin, tukos tms. Kiitoksia logien tulkinta-avusta, alan itsekkin ehkä hiljalleen päästä jyvälle kuinka tämän pitäisi toimia.
Klo 19 kohdalla kun kv-pumppu käy 60% teholla purkukäyrä näyttää hetken normaalilta. Muuttuuko käynti jos pumpun tehon tiputtaa sadasta vaikka tuohon 60%:iin? Voiko pumppu olla rikki niin että se ei toimi 100% teholla.
Mielenkiintoinen teoria. Kuulostaisi oudolta, mutta toisaalta helppo testata. Laitanpa pumpun automaatille ja maksimiksi 60%.
-
Laitatko kuvan pumpusta tulemaan.
Tässä kuvat kiertovesipumpusta ja kytkennästä.
-
Lämmönjaon roskasihti on ensimmäisessä kuvassa oikeassa reunassa. Pumput seis, hana kiinni ja korkki auki.
-
Näyttää olevan menopuolella. Eikös se ole vähän huono paikka, kun moskat patterista menee ensin lämmönvaihtimeen, vaihtoventtiiliin jne. ja vasta sitten jää sihtiin?
Kuvista en hahmota missä menee lattiapiirin meno. Paluu tuolee tuosta paisuntasäiliön vierestä.
Pumpun tyyppimerkinnästä en saa selvää, mutta ei kai tuonnäköinen pumppu voi noin pahasti ahdistaa, jos pyörii. Pyöriikö? Kuvassa näkyvä ison talttapääruuvarin paikka on akseli, jonka pitäisi pyöriä.
-
Tuossa paisuntasäiliön vierestä lähtevässä oikaisuputkessa on takaisku minkä pitäisi kyllä estää vääränlainen kierto ulkoisen pumpun sammuttua. Normaaliin patterikiertoon pitäisi kyllä riittää pelkkä sisäinenkin.pumppu. Tuo oikaisuputki on muutenkin jännä ratkaisu kaikenkaikkiaan.
-
Onko se vain oikaisuputki, vaikea nähdä. Tuollaista käytetään ainakin Boscheissa välttämään patterien napsumista ja se selittäisi ulkoisen pumpun. Jos se on oikaisu, miksei tule hyvää kiertoa sen läpi piirin ollessa tukossa? Eli myös paluun pitäisi nousta hetkessä reippaasti.
Vai onko takaisku siis niin, että ulkoinen pumppu kierrättää sen kautta, kun vaihtoventtiili on käyttövesiasennossa ja normaalusti tuosta ei mene mitään?
-
Lämmönjaon roskasihti on ensimmäisessä kuvassa oikeassa reunassa. Pumput seis, hana kiinni ja korkki auki.
No nyt tuli kyllä vähän tyhmä olo, kun en tuota tajunnut. Kuvittelin tuon olevan vähän erinäköinen ja etsiskelinkin väärästä paikasta. Mitenkäs tuo kuuluu putsata? En äkkiseltään keksinyt kuinka sen sihdin sieltä saa nostettua pois, kun sinne näkee vähän huonosti.
Tuo oli jokatapauksessa aivan täynnä moskaa. Otin sieltä nyt rievulla ensin isommat moskat ja sitten magneetilla irtoavan rautasilpun pois, kun en muutakaan keksinyt.
Ja niinpä se lähti vesi kiertämään. Lähtevän ja palaavan lämpötilaero jämähti johonkin 5 asteen paikkeille. Pattereistakin kuulee heti eron, kun vesi kiertää aivan eri tahtiin. Odotettavissa aamuun mennessä jokseenkin lämmin kämppä, kun nuo patterit lähti kunnolla lämpeämään. Saa alkaa hakea lämpökäyriä taas kohdalleen, kun nyt on pitänyt pyynti laittaa isoksi että jotain lämpöä on kämppään tullut.
Näyttää olevan menopuolella. Eikös se ole vähän huono paikka, kun moskat patterista menee ensin lämmönvaihtimeen, vaihtoventtiiliin jne. ja vasta sitten jää sihtiin?
Kuvista en hahmota missä menee lattiapiirin meno. Paluu tuolee tuosta paisuntasäiliön vierestä.
Pumpun tyyppimerkinnästä en saa selvää, mutta ei kai tuonnäköinen pumppu voi noin pahasti ahdistaa, jos pyörii. Pyöriikö? Kuvassa näkyvä ison talttapääruuvarin paikka on akseli, jonka pitäisi pyöriä.
Kyllä se sihti on paluupuolella, eli roskat jää siihen. Lattiapiiri eriytyy tuolla seinän toisella puolella. Siellä on sellainen putkiviidakko, että on vaikea saada kuvaa josta saisi selvää. Pumpun kuva näköjään meni pienentäessä suttuiseksi, mutta se on mallia Grundfors UPS 25-40. Ja se pyörii kyllä, sen kuulee äänestä kun sitä painelee päälle ja pois.
Isot kiitokset avuista! Olisihan tuo sihti pitänyt itsekin tajuta, mutta sentään en soittanut putkimiestä sitä putsaamaan.
-
Vai onko takaisku siis niin, että ulkoinen pumppu kierrättää sen kautta, kun vaihtoventtiili on käyttövesiasennossa ja normaalusti tuosta ei mene mitään?
Lienee juurikin näin. Ainakaan tuo oikaisuputki ei lämmennyt silloin kun pumppu kävi.
-
Hieno homma!
Lueskelen tosiaan huolimattomasti asennusohjetta ja sekoitin edestä olevan kuvan takaa olevaan, jolloin meno ja paluu vaihtoivat puolta.
Jos nyt oikein ymmärrän tuon putkihässäkän, tuossa oikaisuputkessa virtaa jonkin verran aina, mutta siis aina paluuvettä. Pumppujen kierrosluvuista tulee noiden suhde. Kokeile viileneekö MLP:ltä tuleva putki T-liitoksen yli ja pysyykö tuo oikaisuputki paluun lämmössä MLP:n käydessä.
Tuon idea lienee mahdollistaa kierto käyttövettä tehdessä (muutoin ulkoisen pumpun läpi ei olisi virtausta) ja samalla tasoittanee lämpömuutoksia siirryttäessä käyttövedestä lämmitykseen. Tuolloinhan kierukallinen 60 C vettä pääsee lämmitysjärjestelmään ja aiheuttaa lämpölaajenemisääntelyä.
Muutoin tuo ulkoinen pumppu lienee täysin turha. Sen nostokorkeus on selkeästi alempi kuin sisäisen pumpun ylijäämä eli MLP:n ulkopuolelle tuottama. https://product-selection.grundfos.com/product-detail.product-detail.html?custid=GSF&productnumber=96281384&qcid=1149931142
-
Hieno homma!
Lueskelen tosiaan huolimattomasti asennusohjetta ja sekoitin edestä olevan kuvan takaa olevaan, jolloin meno ja paluu vaihtoivat puolta.
Jos nyt oikein ymmärrän tuon putkihässäkän, tuossa oikaisuputkessa virtaa jonkin verran aina, mutta siis aina paluuvettä. Pumppujen kierrosluvuista tulee noiden suhde. Kokeile viileneekö MLP:ltä tuleva putki T-liitoksen yli ja pysyykö tuo oikaisuputki paluun lämmössä MLP:n käydessä.
Tuon idea lienee mahdollistaa kierto käyttövettä tehdessä (muutoin ulkoisen pumpun läpi ei olisi virtausta) ja samalla tasoittanee lämpömuutoksia siirryttäessä käyttövedestä lämmitykseen. Tuolloinhan kierukallinen 60 C vettä pääsee lämmitysjärjestelmään ja aiheuttaa lämpölaajenemisääntelyä.
Muutoin tuo ulkoinen pumppu lienee täysin turha. Sen nostokorkeus on selkeästi alempi kuin sisäisen pumpun ylijäämä eli MLP:n ulkopuolelle tuottama. https://product-selection.grundfos.com/product-detail.product-detail.html?custid=GSF&productnumber=96281384&qcid=1149931142
Pitääpä käydä aamulla tunnustelemassa, kunhan lämpötilat ensin asettuu johonkin lukemaan yön aikana. Pumppu on nyt käynyt tovin, kun lämmittää koko järjestelmää oikeasti siihen pyyntiarvoon.
Nostokorkeus ei tässä tapauksessa merkkaa, kun tuo pumppu on jotakuinkin järjestelmän korkeimmassa kohdassa. Ehkä tuo pumppu saa siellä nyt kuitenkin olla. Ainakin äkkiseltään ajatellen kaikki vaihtelut lämpötiloissa ja äänissä on pienempiä kun vesi kiertää kokoajan suhteellisen tasaisesti.
-
Nostokorkeus ei tässä tapauksessa merkkaa, kun tuo pumppu on jotakuinkin järjestelmän korkeimmassa kohdassa. Ehkä tuo pumppu saa siellä nyt kuitenkin olla. Ainakin äkkiseltään ajatellen kaikki vaihtelut lämpötiloissa ja äänissä on pienempiä kun vesi kiertää kokoajan suhteellisen tasaisesti.
Nostokorkeudella voitetaan piirin painehäviöt. Vettä täynnä olevassa putkistossa putkiston korkeusasemalla ei ole vaikutusta virtauksiin, ainoastaan kokonaispaineeseen. Tuossa tapauksessa on kaksi pumppua peräkkäin ja niiden nostokorkeuksista ko. virtaamalla riippuu painetasot noissa T-haaroissa. Jos dT on n. 5 C, olisi virtaama 10 kW teholla n. 0,48 l/s. Tuo menee jo yli Niben käyrästöstä, joka päättyy 0,38 l/s 45 kPa:han. Extrapoloimalla voisi arvata 0,48 l/s vastaavan n. 30 kPa:ta. UPS 25-40 180 tuottaa taas tuossa 20 kPa. Siis yhteensä nämä tuottavat n. 50 kPa, joka vastaa putkiston painehäviötä, jos mitään ei virtaa oikaisuputkesta.
Jos laitetaan paluun T-kappaleeseen paineeksi X, on paine menon T-kappaleessa X+30 kPa, ulkoisen pumpun jälkeen X+50 kPa ja piirissä 50 kPa painehäviö, jolloin ollaan taas paineessa X.
Menon T-kappaleessa siis korkeampi paine ja vesi ei virtaa oikaisuputkessa. Periaatteessa T-kappaleessa voisi syntyä ejektorivaikutus, mutta ei siinä kyllä noin suurta tule.
-
Hienoa että lähti toimimaan. Tuo voisi olla linkin kaltainen venttiili ja siinä sihti näyttää olevan kiinni lukkorenkaalla. Itsellä on sellainen malli jossa sihti lähtee irti ihan nostamalla ja korkissa on magneetti.
Kannattaa puhdistaa tuo lähipäivinä muutaman kerran kun kierto on nyt alkanut toimimaan.
https://www.geboshop.fi/palloventtiili-lianerottimella_1
-
Kun selvästikin tuo on ollut huoltamatta, kannattaa tarkistaa myös maapiirin mutasihti.
Eikö noihin ole ohjelmoitu mitään hälytystä tuollaista varten? Onhan tuo niin selkeästi virheellistä toimintaa, että pitäisi pumpun tajuta jotain olevan pielessä.
-
Hieno homma että vikakohta löytyi ja systeemi toimii :)
Ratkaisevana tekijänä vian ja vika-alueen paikallistamisessa oli kattava mittausseuranta ja hyvät valokuvat.
Ottaisitko uuden login sitten kun systeemi on stabiloitunut?
ATS
-
Liitteenä nyt pätkän verran logia viime yöltä, näyttäisi ainakin minun silmään paljon järkevämmältä. Odotetusti kämppä alkoi tehokkaasti lämmetä, vaikka tiputin pyyntiä jo yöllä reippaasti. Tarvii vieläkin vääntää pienemmälle.
Kunhan lämpökäyrää saa vähän edes sinne päin kohdalleen, niin laitan sitten vielä logia.
-
Oikein hyvä että vika löytyi vaikka meni pitkään yöhön.Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Niin kun joku sanoi , tsekkaa vielä keruun sihdin ja patteripuolenkin parin viikon päästä.
-
N. 25 minuutissa siis nousee paluu 10 C ja toisessa n. 25 minuutissa laskee takaisin. Tehontarve luokkaa 5 kW ja lämpökapasiteettia n. 200 l veden verran. Ehkä ylikorkealla menovedellä tehoa menee turhan paljon ja vesi ei juuri kierrä lattiaan ja kaikkiin patterihin, jolloin lämpökapasiteetti voi kasvaa paremmalla säädöllä.
Aiheuttaako shuntti tuon mutkan käyrään eli ottaa lattiaan tehoa lämmitysjakson alussa, mutta sitten enää alun jälkeen?
-
Nythän systeemi pelaa nätisti.
Pari huomiota
- Kone käynnistyy nyt asteminuuttiarvolla -60. Tätä voisi kasvattaa esim. arvoon -100 -- -120, tämä vähentää käynnistyskertoja mutta lisää menoveden lämpötilahuojuntaa. Rajana on se että huonelämpötila ei ala huojua.
- Keruupumppu säätää kierroksia ja pitää höyrystimen Dt:n välillä 4 -- 3 C, mikä on hyvä arvo.
Lepoaikana keruupumppu jää 50% teholle. Taukojaksojen aikana keruupumpun ei tarvitse käydä joten sen voisi pysäyttää kokonaan -> säästää vähän sähköä.
- Lauhdutinpumppu käy koneen käydessä 100% teholla ja lepoaikana 60% teholla.
Lauhduttimen Dt on 5 C voisi olla asteen pari suurempikin. Voiko lauhdutinpumpun asettaa automaatille että se pitäisi lauhduttimen Dt:n optimiarvossa? Vai sotkeeko tämä sisäisen ja ulkoisen pumpun välisen balanssin?
Käyttövettä tehtäessä lauhdutinpumppukin säätää kierroksia. Tähän logi-jaksoon osui vain yksi lyhyt KV-jakso minkä aikana Dt ei ehtinyt stabiloitua.
ATS
-
Hienoa että lähti toimimaan. Tuo voisi olla linkin kaltainen venttiili ja siinä sihti näyttää olevan kiinni lukkorenkaalla. Itsellä on sellainen malli jossa sihti lähtee irti ihan nostamalla ja korkissa on magneetti.
Kannattaa puhdistaa tuo lähipäivinä muutaman kerran kun kierto on nyt alkanut toimimaan.
https://www.geboshop.fi/palloventtiili-lianerottimella_1
Täähän se taitaa olla. Jokin lukkorengas siellä oli, mutta en uskaltanut yöllä alkaa ronkkia sitä, ettei hajoa mitään.
Kun selvästikin tuo on ollut huoltamatta, kannattaa tarkistaa myös maapiirin mutasihti.
Eikö noihin ole ohjelmoitu mitään hälytystä tuollaista varten? Onhan tuo niin selkeästi virheellistä toimintaa, että pitäisi pumpun tajuta jotain olevan pielessä.
Jos olisi virtausmittari, niin sitten se varmaan hälyttelisi. Tässä ei sitä ole. Maapiirin sihtiä kuulemma oli edellinen omistaja putsaillut jokusen kerran, mutta koskaan ei siellä mitään ollut. Taidanpa kuitenkin varmuuden vuoksi putsata senkin sitten kun tuota patterikierron sihtiä putsaile lisää.
Nythän systeemi pelaa nätisti.
Pari huomiota
- Kone käynnistyy nyt asteminuuttiarvolla -60. Tätä voisi kasvattaa esim. arvoon -100 -- -120, tämä vähentää käynnistyskertoja mutta lisää menoveden lämpötilahuojuntaa. Rajana on se että huonelämpötila ei ala huojua.
- Keruupumppu säätää kierroksia ja pitää höyrystimen Dt:n välillä 4 -- 3 C, mikä on hyvä arvo.
Lepoaikana keruupumppu jää 50% teholle. Taukojaksojen aikana keruupumpun ei tarvitse käydä joten sen voisi pysäyttää kokonaan -> säästää vähän sähköä.
- Lauhdutinpumppu käy koneen käydessä 100% teholla ja lepoaikana 60% teholla.
Lauhduttimen Dt on 5 C voisi olla asteen pari suurempikin. Voiko lauhdutinpumpun asettaa automaatille että se pitäisi lauhduttimen Dt:n optimiarvossa? Vai sotkeeko tämä sisäisen ja ulkoisen pumpun välisen balanssin?
Käyttövettä tehtäessä lauhdutinpumppukin säätää kierroksia. Tähän logi-jaksoon osui vain yksi lyhyt KV-jakso minkä aikana Dt ei ehtinyt stabiloitua.
ATS
Hyviä huomioita. Kiitokset näistä.
- Nuo asteminuutit tosiaan jäi alas, kun koitin vähän eri asetusten vaikutusta ja unohtui palauttaa. Säädin takaisin arvoon 100.
- Keruupumppussa oli näköjään edelleen kesäasetus. Ilmaiskylmän vuoksi on tuo 50% lepoaikana. Säädin nopeuden odotustilassa arvoon 0%
- Lauduttimen pumppu on kyllä automaatilla sekä käyttövedelle että lämmitykselle. Miniminopeutena on 40%. Lepoajan nopeutena on tosiaan tuo 60%, en ole ihan varma mistä se arvo on siihen tullut. Äkkiseltään ajatellen voisi varmaan olla hitaampikin.
N. 25 minuutissa siis nousee paluu 10 C ja toisessa n. 25 minuutissa laskee takaisin. Tehontarve luokkaa 5 kW ja lämpökapasiteettia n. 200 l veden verran. Ehkä ylikorkealla menovedellä tehoa menee turhan paljon ja vesi ei juuri kierrä lattiaan ja kaikkiin patterihin, jolloin lämpökapasiteetti voi kasvaa paremmalla säädöllä.
Aiheuttaako shuntti tuon mutkan käyrään eli ottaa lattiaan tehoa lämmitysjakson alussa, mutta sitten enää alun jälkeen?
Kiitokset laskelmista. Oli tarkoitus noita alkaa itsekkin ynnäillä, mutta en vielä ehtinyt kaivaa kaavoja esiin. Pattereissa on termarit edelleen auki, joten siellä pitäisi kyllä veden kiertää (paitsi yhdessä patterissa on termari jumissa ja kiertää vähän huonosti).
Todennäköisesti mutka tulee joo shuntista. Kosteiden tilojen lattiakierron pyynti on noilla main, joten vetää varmaankin shunttia kiinni kun lämpö nousee. Nibeä ei ilmeisesti saa logittamaan noita lattiakierron arvoja ollenkaan.
Lisäksi tässä systeemissä on erikoisuutena erillisellä Oumannilla ohjattu lattialämmitys varastotilaan. Varaston lämpötila on säädetty aika viileälle, mutta tuo Ouman voi kanssa aiheuttaa jotain ilmiöitä käyriin.
-
Virtauksenhan voi laskea tehosta ja lämpötilaerosta eli pumppu voisi hyvin varoittaa, kun dT on epänormaalin suuri. Tuohon voi olla monta eri syytä, mutta eihän tuo hyvää tee, kun lämmöt nousee taivaisiin ja käynti pysähtyy hetkessä. Mistä voisi ilman perehtyneisyyttä tietää jonkin olevan vialla? Jossain vaiheessa tietysti kämppä alkaa jäähtyä, mutta sitten voi tulla jo kiire saada korjaaja paikalle.
-
Todennäköisesti mutka tulee joo shuntista. ....
Epäilen että pattereista vaan tulee jäähtynyttä vettä.
-
Virtauksenhan voi laskea tehosta ja lämpötilaerosta eli pumppu voisi hyvin varoittaa, kun dT on epänormaalin suuri. Tuohon voi olla monta eri syytä, mutta eihän tuo hyvää tee, kun lämmöt nousee taivaisiin ja käynti pysähtyy hetkessä. Mistä voisi ilman perehtyneisyyttä tietää jonkin olevan vialla? Jossain vaiheessa tietysti kämppä alkaa jäähtyä, mutta sitten voi tulla jo kiire saada korjaaja paikalle.
Kyllähän tuon toki olisi normaalitapauksessa huomannut siitä että kämppä alkaa jäähtyä, vaikka asetuksia ei ole muutettu. Tämä talohan oli jonkin aikaa tyhjillään ennen kuin muutimme tähän ja sihti on tainnut vetää sinä aikana tukkoon. Niinpä en itse ikinä ehtinyt nähdä pumppua normaalissa toimintatilassa ja siten en suoraan osannut sanoa että jotain on vialla. Säädin silloin syksyllä pyyntiä vain isommalle jotta kämppä lämpeni, ajattelin että olivat tiputtaneet lämpöä kun talo oli tyhjillään, tai ollut jokin "kesäasetus" päällä tai jotain. Eli normaalitapauksessa olisi jo lämmityskauden alussa hälytyskellot soinut.
Kuten mainitsin niin siinä oli kaikenlaisia tilanteita päällä niin ei ehtinyt paremmin tutustua. Ja kun viime talvena ei ollut pakkasia niin ei tullut ilmi sekään, että talo ei todennäköisesti olisi lämmennyt. Huonoa tuuria siis kaiken kaikkiaan. Lopputulemana mittariin taisi kertyä tuhansia ylimääräisiä startteja. Logintutkijan laskema keskimääräinen COP nousi nyt 3:sta 4:ään, eli sähköäkin meni jonkin verran.
Liitteenä vielä viimeyön logit kiinnostuneille.
-
Hyvältä näyttää
Koneen käydessä on lämpötiloissa "mutkia" mutta ne selittynee siitä että milloin lattiasta tai pattereista alkaa tulla lämmintä paluuvettä tai kylmiä patteja tai shunttipiirin toiminnasta. Kuuluu asiaan.
Keruupiirin sihti kannattaa tarkastaa.
Keruun Dt on optimiarvossa mutta vaatii, että keruupumppu käy täysillä.
Asteminuutit on pudotettu -100:aan -> käy n. 20 min lepää tunnin verran, OK
ATS
-
Laskin vielä lauhduttimen virtauksen ennen ja jälkeen sihdin putsauksen.
Ennen putsausta:
- 0,08 l/s = 4,8 l/min (26.11. klo 17)
Putsauksen jälkeen:
- 0,49 l/s = 29 l/min (28.11. klo 04)
Tukkeutuneen sihdin virtaus oli vain 16% putsatun sihdin virtauksesta.
Viimeisimmän login mukaan virtaus olisi taas pudonnut hieman ollen 0,45 l/s (29.11. klo 09)
Samalla kun tarkastat keruupiirin sihdin niin tarkasta vielä uudelleen lämmönjaon sihti.
Lisääntynyt virtaus on saattanut saada likaa liikkeelle ja tukkia sihtiä uudelleen.
ATS
-
Laskin vielä lauhduttimen virtauksen ennen ja jälkeen sihdin putsauksen.
Ennen putsausta:
- 0,08 l/s = 4,8 l/min (26.11. klo 17)
Putsauksen jälkeen:
- 0,49 l/s = 29 l/min (28.11. klo 04)
Tukkeutuneen sihdin virtaus oli vain 16% putsatun sihdin virtauksesta.
Viimeisimmän login mukaan virtaus olisi taas pudonnut hieman ollen 0,45 l/s (29.11. klo 09)
Samalla kun tarkastat keruupiirin sihdin niin tarkasta vielä uudelleen lämmönjaon sihti.
Lisääntynyt virtaus on saattanut saada likaa liikkeelle ja tukkia sihtiä uudelleen.
ATS
Jossain kohtaa napsautin sitä ulkoista pumppua pykälän pienemmälle, mutta en kyllä ole enää ihan varma missä välissä.
Milläs kaavalla sä tuota lasket. Äkkiseltään ajatellen tuo virtaus pitäisi kai olla:
teho / ( veden ominaislämpökapasiteetti * (lauhditimen meno BT12 - paluulämpötila BT3 )
Tuosta pitäisi tulla yksiköksi kg/s, eli suhteellisen lähelle sama kuin l/s. Saan kuitenkin hieman eri lukemia kuin sulla.
Onko muuten noita laskukaavoja jossain kätevästi listattuna, niin ei tarvis kaikkea opiskella wikipediasta?
-
Manuaalin mukaan minimivirtaus on 0,16 l/s ja nimellisvirtaus 0,22 l/s.
Hyvä idea että kaavat olisivat jossain saatavilla.
-
Manuaalin mukaan minimivirtaus on 0,16 l/s ja nimellisvirtaus 0,22 l/s.
Näinhän manuaali kertoo.
Ulkoinen pumppu pumppaa sarjassa sisäisen kanssa, siitä johtuu ilmaisesti näinkin suuri ero minun laskemaan virtaukseen.
Toinen minun laskelmaa virtausta kasvattava tekijä on se että käytin tehona 10 kW.
Kone on käynyt sen verran kuumana että teho on ollut
-Suodatin tukkeessa tilanteessa n. 8 kW
-Suodatin puhdistettuna n. 9 kW
ATS
-
Hyvä idea että kaavat olisivat jossain saatavilla.
Kokeile tällä EXCEL (http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xls) -taulukolla.
Virtaaman laskenta alkaa taulukon rivillä #18.
- Sijoita lämpötila-arvot riveillä 19 ja 20 oleviin vihreisiin ruutuihin.
- Riville 22 kirjoitetaan teho.
- Riveillä 23, 24 ja 25 ovat virtaaman arvot.
-
Milläs kaavalla sä tuota lasket. Äkkiseltään ajatellen tuo virtaus pitäisi kai olla:
teho / ( veden ominaislämpökapasiteetti * (lauhditimen meno BT12 - paluulämpötila BT3 )
Tuosta pitäisi tulla yksiköksi kg/s, eli suhteellisen lähelle sama kuin l/s. Saan kuitenkin hieman eri lukemia kuin sulla.
Tuosta sinun laskukaavasta puuttuu yksi sulkumerkki. Ilmeisesti kirjoitusvirhe.
virtaus pitäisi kai olla: teho / (veden ominaislämpökapasiteetti * (lauhditimen meno BT12 - paluulämpötila BT3 ))
Etenkin suodatin tukossa-tilanteessa käyntijaksot olivat niin lyhyitä että systeemi ei ehtinyt stabiloitua ja siitä lasketut arvot ovat vain suuntaa-antavia.
Kun piirtää mittauksista ja virtauksista trendit niin niiden käyttäytymisestä voi arvioida onko tulokset luotettavia.
Aiemmin käytin tehona 10 kW.
Kone on käynyt varsin kuumilla parametreillä ja se pudottaa tehoa. Oikeammat tehoarvot lienevät.
-Suodatin tukossa 8 kW
-Suodatin putsattu 9 kW
Näillä arvoilla sain virtauksiksi
-Suodatin tukossa 0,06 l/s (lämmityskäyttö), 0,29 l/s (KV-käyttö)
-Suodatin putsattu 0,40 l/s (lämmityskäyttö), KV-käytöllä ei järkeviä virtausarvoja
ATS
-
Kokeile tällä EXCEL (http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xls) -taulukolla.
Kiitos!
-
Kokeile tällä EXCEL (http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xls) -taulukolla.
Virtaaman laskenta alkaa taulukon rivillä #18.
- Sijoita lämpötila-arvot riveillä 19 ja 20 oleviin vihreisiin ruutuihin.
- Riville 22 kirjoitetaan teho.
- Riveillä 23, 24 ja 25 ovat virtaaman arvot.
Mielenkiintoinen Exceli, kiitokset.
Tuosta sinun laskukaavasta puuttuu yksi sulkumerkki. Ilmeisesti kirjoitusvirhe.
virtaus pitäisi kai olla: teho / (veden ominaislämpökapasiteetti * (lauhditimen meno BT12 - paluulämpötila BT3 ))
Etenkin suodatin tukossa-tilanteessa käyntijaksot olivat niin lyhyitä että systeemi ei ehtinyt stabiloitua ja siitä lasketut arvot ovat vain suuntaa-antavia.
Kun piirtää mittauksista ja virtauksista trendit niin niiden käyttäytymisestä voi arvioida onko tulokset luotettavia.
Aiemmin käytin tehona 10 kW.
Kone on käynyt varsin kuumilla parametreillä ja se pudottaa tehoa. Oikeammat tehoarvot lienevät.
-Suodatin tukossa 8 kW
-Suodatin putsattu 9 kW
Näillä arvoilla sain virtauksiksi
-Suodatin tukossa 0,06 l/s (lämmityskäyttö), 0,29 l/s (KV-käyttö)
-Suodatin putsattu 0,40 l/s (lämmityskäyttö), KV-käytöllä ei järkeviä virtausarvoja
ATS
Sulun puuttuminen on joo typo.
Aloinkin tuota pohdiskella, että tuskin pumppu toimii nimellisteholla kaikissa tiloissa. Kiitokset näistä! Virtausmittari olis kyllä kiva, niin sais tarkempia laskelmia tehtyä.
Napautin sen ulkoisen kiertovesipumpun ykköselle, niin lauhduttimen lämpötilaero nousi kuuden ja seitsemän väliin. Lämpöäkin tuntuisi tulevan sisään. Pyyntiä joutui laittamaan vähän isommaksi, kun kylppäri tahtoi mennä vilpoiseksi. Pattereissa nyt termostaatit sitten rajoittaa vähän enemmän, ettei tule kuuma sisällä. Asteminuutit nostin -80, kun tuntui että lämpötila alkoi heilua. Tuo tosin saattoi olla kuviteltua, pitää jokin lämpötilaloggeri virittää sisälle, niin saa paremmin dataa ja näkee onko muutokset samassa tahdissa kompuran käymisen kanssa.
Sitten vain odotellaan pakkasia, että pääsee hakemaan lämpökäyriä kohdalleen muuallekin kuin nollakeliin :)
-
Mielenkiintoinen Exceli, kiitokset.
Kiitos sinulle!