Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: -mIDE- - 21.11.18 - klo:13:37
-
Lähtötiedot:
- Rakennuksen sijainti Keski-Suomi, Jämsä
- Rakentamisvuosi -55, ei rinnetalo, kerroksia kolme, kellarikerros suurimmaksi osaksi maanpinnan alapuolella. Huonekorkeus 240, paitsi kellarikerroksessa 210.
- Nykyisessä järjestelmässä vesikiertolämmitys (yksikerrospatterit), iso varaaja (ehkä 3500-4000l?), jossa sähkövastukset. Lisänä puukattila (Arimax 35), sekä kahdessa kerroksessa ilmalämpöpumput. Saunassa ja pesutiloissa lattialämmitykset sähköllä. Erillisessä autotallissa vesikiertoinen lattialämmitys (lämpökaanali n. 15m).
- Kulutus pelkällä sähköllä maksimissaan 33000kWh. Puilla lämmitettäessä ehkä 20 pinomottia koivua + 8000kWh sähköä.
- Painovoimainen ilmanvaihto.
- Lämmitettävät neliöt talossa n. 185m² (+21°C) + autotalli 54m² (+15°C).
- Talossa lämpöeristemateriaalina puru. Yläpohjaan lisätty puhallusvillaa n.40cm. Tallin seinissä 15cm villaa ja yläpohjassa puhallusvillaa n.45cm.
- 2-kerrosikkunat, paitsi yläkerrassa uudet 3-kerrosikkunat. Ulko-ovet uusittu.
-
Alan tekemään laskelmaa..
Olisiko alat vaikkapa suunnilleen näin:
- kellari 69m2
- keskikerros 71 m2 ja
- ylin kerros 45 m2
Talon ulkoseinissä puru, ilmeisesti 10 cm?
Kysyn lisätietoja, jos on tarvis.
...
Tein laskelman.
Siinä voi olla virheellisiä lähtötietoja.
Jos havaitset vääriä tietoja, kerro niistä, niin korjaan ne.
...
Huomaa sähköllä lämmitettäessä on ilmeisesti ollut mukana myöskin ilmalämpöpumppu jossain määrin.
Jos sähköä on kulunut 33.000 kWh/a, olisi siihen lisättävä ilmalämpöpumpun tuottama ulkoa otettu lämpömäärä, esim. noin 5000 - 8000 kWh/a.
-
Alan tekemään laskelmaa..
Olisiko alat vaikkapa suunnilleen näin:
- kellari 69m2
- keskikerros 71 m2 ja
- ylin kerros 45 m2
Talon ulkoseinissä puru, ilmeisesti 10 cm?
Kysyn lisätietoja, jos on tarvis.
Hienoa, suuret kiitokset jo etukäteen.
Aika lähellä voivat olla nuo arviosi. Yritän tehdän tarkempia mittauksia vielä tämän illan aikana.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8413.0;attach=9080).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13,1 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”-mIDE-” JÄMSÄ (Keski-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -31 C°
- Kellari: Patterilämmitys, 20 C°, 69 m2, 145 m3, 2,67 kW 10 052 kWh
- Keskikerros: Patterilämmitys, 21 C°, 71 m2, 170 m3, 4,49 kW 12 363 kWh
- Talon yläkerta: Patterilämmitys, 21 C°, 45 m2, 108 m3, 2,03 kW 5 599 kWh
- Autotalli: Lattialämmitys, 15 C°, 54 m2, 124 m3, 3,27 kW 8 540 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX1 DUO 25+25/91, +30 C°, 15 metriä, 0,10 kW 885 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 12,6 kW 37 439 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( PATTERILÄMMITYS +46 C° )
• Kiinteistö, 239 m2, 548 m3 3,3 COP 12,01 kW 37 439 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 1,10 kW 5 000 kWh
- Yhteensä 3,2 SCOP 13,1 kWh 42 439 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 056 kWh 0,33 kW 41 383 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 41 383 kWh
- Pumpulla tuotetaan 13,10 kW 41 383 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 41 383 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 13,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 13,1 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -31 C°
▪ Maasta kerätään ( 3,2 COP) 9,1 kW 28 421 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 12 962 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 12 962 kWh
Tarvitaan 286 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,68 l/s (= 40,8 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,68 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 172 kPa (1,72 bar)
• Kaivon painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 92 kPa (0,92 bar)
• Kaivon painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 55 kPa (0,55 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 745 metriä = 2 x 400 m PEM40x3,7 SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Mittailin ja tarkensin arvoja vielä itse tuohon taulukkolaskentaan ja tehontarve hieman tippui. Nyt 11kW ja kaivo 244m. Ensimmäisessä toimittajan tarjoamassa tarjouksessa tarjottiin 12kW pumppua 240m kaivolla, joten aika lähellä taidetaan olla. Toimenpideluvan laitoin tänään hakuun. Homma etenee.
-
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,62 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 119 kPa (1,19 bar)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 65 kPa (0,65 bar)
• Kaivon painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 39 kPa (0,39 bar)
Mitä mieltä putken vahvuudesta tälle n.240m syyvyydelle? 40-45mm hintaero 2€/m.
-
Pitäisi olla 50 mm putkitus.
-
Pitäisi olla 50 mm putkitus.
Lisää tyhmiä kysymyksiä;
Vaikuttaako tähän nyt valittu pumppu? Mistä määräytyy tuo laskennassa käytetty virtausarvo 0,62l/sek? Onko laskennallinen vai määräytyykö valitun pumpun mukaan? Pitääkö laskenta vielä paikkaansa esim. Nibe 12kW invertterillä?
-
Tuo virtaama perustuu kylmäaineen määrään, joka täytyy saada takaisin kaasumuotoon ja siitä ei kannata tingata yhtään. Maalämpöpumppu toimii normitehollaan, jos maasta tuleva liuos, joka siis kiehuttaa tuon nesteytetyn kaasun takaisin kaasuksi, on vähintään se 0-astetta. Sisäisesti kiertävän kylmäaineet määrä taas määrää lämpötehon, joka saadaan ulos kuumasta kaasusta. Tehokas lämmönkeruu ja toisessa päässä mahdollisimman tehokas lämmönluovutus johtaa korkeaan hyötysuhteeseen, kun kaasun paine pysyy alhaalla ja kiertävän kylmäaineen määrä maksimissa. Mulla on 130 neliötä tällähetkellä alumiinilla peitettyä lattiaa laatat suoraan siihen laastilla kiinni. Jos ottaa termostaatit pois, niin 30-asteen kierrolla saa kämppään 28 asteen lämmöt pakkasillakin. Lattia lämpiää alta puolen tunnin ja samaa jäähtymisessä. Taitaa tuon låmmitysteho olla yli 10 kW, josta siis käytössä pystyy pitämään vain murto-osan.