Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: jerkkil_ - 11.08.17 - klo:18:28
-
Hei!
Tarkoituksena olisi muuttaa vanha öljylämmitys maalämpöön tulevana syksynä. Kohde seuraavanlainen:
1987 rakennettu tiiliverhoiltu Siporex talo. Talo rinteessä 2 kerrosta ja Seinät Siporex 100mm villa, ilmarako ja tiili. U arvo seinissä E-laskelman mukaan 0,25.
Joka toinen viikko asuu 3 henkeä ja joka toinen 6 henkeä.
Ikkunat ja ovet menee myös vaihtoon ja muutetaan kiinteiksi joissa U arvo taisi olla 0.6 luokkaa.
Asuttu vasta vuosi ja öljyä mennyt n. 2500l. Lisäksi lämmönlähteenä ollut ilmalämpöpumppu, sekä varaava takka.
Itse arvioisin että kun maalämpöön siirrytään ja ILP jää pois mutta toisaalta ikkunat ei enää vuoda niin vuosikulutus on tuota 3000l öljyä vuodessa luokkaa.
Eli näillä luvuilla olisi tarkoitus saada mitoitettua maalämpö:
Kulutus 3000l öljyä
Lämmitettävä pinta-ala 155m2
3-6 asukasta
Postinumero 21500
Koneellinen ilmanvaihto.
Talossa vesikiertoinen patterilämmitys. Lisäksi alakerrassa on takkahuoneessa sekä märkätiloissa vesikiertoinen lattialämmitys joka HUOM on käyttövesikierrossa!
Oma ajatukseni oli että porauttaisin reiän 180-200m ja pumpuksi Niben invertteripumppu. Mikä olisi järkevin kokoonpano ajatellen tuota käyttövesikiertoista lattialämmitystä?
Nibe F1255 4-16 tai 3-12
Vai
Nibe F1155 4-16 tai F1155 3-12 sekä kylkeen vesivaraajaa
Vai onko varaajala varustettu F1255 ja siihen vielä rinnalle puskurivaraaja järkevin. Vai kenties ei mikään näistä.
Ajatuksena myös olisi että myöhemmin voisi joko poreammeen ja/tai ulko uima altaan hankkia myös ja lämmittää sen maalämmöllä.
Kiitos jo ennakkoon avusta!
-
Eikös tuohon riitä jo 9kW mallikin...vai onko amme/allas varaus niin merkittävä jotta vaatii ISOn koneen...
AIT ottaisin yhdeksi vaihtoehdoksi mukaan ja siihen Jäämä GTV500 kaveriksi.
AIT:lla on suunnitellusti (löytyy kytkentäkuva) kyky toimia varaajan kanssa kimppaan, Nibellä varaajaa ei sinänsä suositella invertterin kanssa vaikka onhan niitäkin toteuteltu jäsenien toimesta.
Mikä on toteutustapa, avaimet kouraan vai palastelu ja omaa työtä mukana?
-
Ajatuksena purkaa itse vanhat pois, tilata kone vaka taloon.com :ista ja sitten lvi tutun tuttu asentaja tulee asentamaan. Porauksesta saanut jo mielestäni hyvän tarjouksen 29€/metri. Avaimet käteen tarjoukset mitä olen saanut on tuntunut aika kohtuuttoman kalliilta verrattuna pilkottuun pakettiin.
Mitä haittaa jos kone on "iso" invertterikonen tapauksessa onko tuosta mitään haittaa?
-
... Tarkoituksena olisi muuttaa vanha öljylämmitys maalämpöön tulevana syksynä...
Anteeksi laskelman viipyminen, olen ollut matkalla...
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7595.0;attach=6688) omaan aloitusviestiisi.
Mitoitus saattaisi näyttää tältä:
Talo ”jerkkil” PIIKKIÖ (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Alakerta Lattialämmitys 11 399 kWh 2,85 kW
- Yläkerta Lattialämmitys 10 625 kWh 3,95 kW
YHTEENSÄ 22 024 kWh 6,8 kW
- Josta johtumisvuodot 17 057 kWh 4,95 kW
- Josta ilmanvaihdot 3 717 kWh 1,39 kW
- Josta vuotoilmat 1 250 kWh 0,47 kW
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( LATTIALÄMMITYS )
Lämmitettävää 158 m2 (tässä myöskin väliseinät mukana, netto = 155 m3), 395 m3
- Kiinteistö 5,0 COP 21 292 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 4 800 kWh
- Yhteensä 4,4 SCOP 26 092 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -30 C
▪ Maasta kerätään ( 5 COP) 6,4 kW 20 141 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 951 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 5 951 kWh
Tarvitaan 192 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,44 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,43 bar (43 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,24 bar (24 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,14 bar (14 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,0 m 462 m
...
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta, osaavalta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos jo ennakkoon Tomppeli! Mielellään jos on mielipiteitä niin kuulisin millä kokoonpanolla tuo on järkevintä toteuttaa myös!
-
Tuota lattialämmityksen ottamista käyttövesikierrosta kannattaa varmasti vielä harkita. Jos sen saa järkevästi muutettua lämmityskiertoon, niin vähentää oleellisesti pumpun käynnistymiskertoja ja joka tapauksessa täytyy shuntata, koska tuskin on ajatus painaa 45-52 asteista vettä lattialämmitykselle. Jos lattialämmityksen pitää käyttövesikierrossa, niin käyttövesijaksoja tulee roimasti lisää, kun käyttövesi viilenee kuitenkin aika nopeasti lattialämmityskierrossa. Itsellä oli aikanaan sama systeemi, mutta maalämpöön siirryttäessä vaihdettiin myös lattialämmitykset pois käyttövesikierrosta. Hieman tuli lisää putkitöitä, mutta pitkässä juoksussa varmasti järkevä ratkaisu.
Tuohon altaan/poreammeen lämmittämiseen meillä päädyttiin uima-altaan osalta ratkaisuun, jossa altaan kiertoon laitettiin erillinen magneettiventtiilillä toimiva lämmönvaihdin, joka hoitaa altaan lämmittämisen ajastettuna. Tämä on kytketty käyttövesikiertoon, jotta potkua saadaan tarpeeksi. Poreammeen 37 asteinen vesi vaatii varmaankin jo aika ison käyttövesivaraajan tai sähkövaraajan kaveriksi. Tuohon osaa varmasti vastata paremmin joku, jolla on poreallas kytkettynä maalämpöön.
-
Eikös tuohon riitä jo 9kW mallikin...vai onko amme/allas varaus niin merkittävä jotta vaatii ISOn koneen...
AIT ottaisin yhdeksi vaihtoehdoksi mukaan ja siihen Jäämä GTV500 kaveriksi.
AIT:lla on suunnitellusti (löytyy kytkentäkuva) kyky toimia varaajan kanssa kimppaan, Nibellä varaajaa ei sinänsä suositella invertterin kanssa vaikka onhan niitäkin toteuteltu jäsenien toimesta.
Mikä on toteutustapa, avaimet kouraan vai palastelu ja omaa työtä mukana?
Tuohon lisukkeena AIT invertterikoneen pyttykytkentä 2:lla lämmityspiirillä vaikkapa patterit ja lattiat:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7595.0;attach=6677;image)
-
Vanhat putkikuvat näyttää oheisilta. Ihan täyttä ymmärystä noista ei itsellä ole mutta olen tulkinnut että tuosta ei ihan helpolla tuota lattialämmituksen käyttövesikiertoa saisi eroteltua pois. Lattiakierto on kellokytkimen päässä ja sillä on toki oma kiertopumppu. Tuleeko noita pumpun käynnistyskertoja välttämättä paljon lisää jos ajastaa lattiakierron esim aamuksi tunnin ja illaksi tunnin kun märkätiloja käytetään.
-
on vähän pieniä nuo kuvat...
-
Saisko tästä peremmin selvää...
-
Jos laitat isompana sen putkikuvan, missä näkyy lattialämmitysputket sekä mahdolllisesti pannuhuone, niin voisi saada enemmän selvää. Lähteekö lattialämmitysputket pannuhuoneesta, vai missä kohtaa ne on erotettu muusta käyttövesilinjasta?
Eikös tuo sauna ja takkahuone ole alakerrassa? Laatasta ja lattiarakenteesta tietämättömänä epäilen, että tunnin lämmitys aamuin illoin ei riitä pitämään lattiaa/huonetilaa lämpimänä, mutta jos riittää, niin hyvä niin. Onko sulla nuo tunnin jaksot käytössä tällä hetkellä?
-
Alakerta jossa lattialämpö sauna takkahuone pesuhuone ja kodinhoitohuone
-
Pannuhuone jossa oma kiertopumppu lattialämmölle
-
Äkkiseltään katsottuna nuo takkahuoneen piirit olisi varmasti aika helppo erottaa tuosta käyttövesikierrosta. Kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen piirit on ilmeisesti aika paljon v-mäisempiä, jos samassa linjassa on myös suihkun, wc:n ja yläkerran lämmin käyttövesi. Jos näin on, niin pitäisi vetää uusi linja alakatossa aina tuonne wc:n ja kylpyhuoneen kulmaan, mistä lattiakierto lähtee. Varmaan kannattaisi pyytää paikalle käymään kunnon LVI-suunnittelija/asiantuntija, joka voisi samalla miettiä tuon mahdollisesti tulevan poreammeen/uima-altaan tarvitsemat putkitukset, jos ne on tarkoitus tehdä nyt samalla kertaa. Uuden lämpöputken vetäminen on kuitenkin suhteellisen edullista, jos se vain on teknisesti mahdollista.
Jos molemmat lattialämmitykset on pannuhuoneesta asti omana piirinä, niin silloin kannattaa kyllä vakavasti harkita tuota Roorin mallia. Sanoit, että lattialämmitykselle on tällä hetkellä oma kiertovesipumppu. Silloin lattia olisi omana piirinä, mutta lähteekö pannuhuoneesta siis useampi lämpimän käyttöveden piiri vai pelkästään yksi, jossa pumppu on?