Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: S3 - 23.01.16 - klo:13:17
-
Terve!
Minua on hieman askarruttanut pakkasjakson aikana ilmennyt keruupiirin paineen nousu... Kesäaikaan kahden kaivon järjestelmässäni kalvopaineastian paine on ollut non 0,4 bar, kun pumppu on seis. Pumpun käydessä paineet noin 0,7 bar.
Nyt kun oli tuo pidempi pakkasjakso alkoi keruupiirin paineet nousemaan selvästi. Tällä hetkellä paine käy pumpun käydessä 1,4 barissa ja pumpun ollessa seis paine on noin 0,8 baria. En ole havainnut moista paineen nousua muina talvina.
Kaivoja tosiaan 2kpl (140mtr/a) ja mielestäni ne ovat tasapainossa. Pyöritin vajaan vuorokauden keruupumppua ja näyttää siltä, että neste pysyy -0,4 asteessa vaikka mlp ei ole päällä. Kun ollaan lämmitysvaiheessa, on pumpun "loppulämmöt" kaivolta -1,5 ja kaivolle -4,4. Kylmää on...
Pumpun käyntiaika arvio 75% vuorokaudessa. Lepojakso noin 30min. Kävin juuri kurkkaamassa lämpökaivoihin: Kaivolle palaavat putket olivat ohuenohuen jään peitossa. Mlp:lle tulevat putket olivat ok. Jään muodostumista siis oli, mutta se oli marginaalista. Voikohan kaivon pohjalla olla jäätä enemmän? Mitä mieltä foorumilaiset ovat? Voiko putkien kylmyydestä johtuva kutistuminen aiheuttaa paineen nousua vai pitäisikö olla huolissaan "jostain merkittävämmästä"? Tuota putkeahan on noin 650 metriä, kun lasketaan mukaan siirtolinja. Kommentteja!
-
Yksi mahdollinen keruun painetta nostava tekijä on lämpökaivon veden jäätyminen kaivon yläosassa parista kohtaa siten että noiden jäätulppien välissä on pystysuunnassa sulaa vettä ja joka alkaa myös jäätymään.
Kun vesi jäätyy suljetussa ,kahden jäätulpan valisessä tilassa niin silloin siinä kohtaa veden/jään keruuputkistoon kohdistuva paine kasvaa niin suureksi että keruuputket alkaa rutistua kasaan.
Jos keruuliuoksen lämpötilat on -1,5/-4,4C niin jäätymiselle on sopivat olosuhteet olemassa.
Kannattaisi nyt laittaa keruun kiertopumppu pyörimään jatkuvasti ja jos talon/käyttöveden lämmityksen saisi hoidettua joko sähkövastuksella tai muulla varalämmityskonstilla niin lämpöpumpun kompressorin voisi laittaa joksikin aikaa pois päältä ja seurailla alkaako keruuputkissa paineen nousu hidastua tai paine laskea.
-
Ja tämähän on siis Kemissä. Minkätehoinen tuo pumppu sitten loppupeleissä tuli? Sitähän mitoitettiin ensin 5000 L öljynkulutuksen mukaan, mutta ruvettiin järkeilemään, että poltin on niin huono, että 60% hyötysuhde vain pitäisi laskea. Saako tuota erillistä talousrakennusta kylmennetyä ihan minimiin. Vai luinkohan jostain väärin, että 120 neliötä tulee lisää lattialämpöä.
-
Minua on hieman askarruttanut pakkasjakson aikana ilmennyt keruupiirin paineen nousu. Kesäaikaan kahden kaivon järjestelmässäni kalvopaineastian paine on ollut noin 0,4 bar, kun pumppu on seis. Pumpun käydessä paineet noin 0,7 bar.
Onko siinä se tarpeellinen painemittari mistä näkyy paine?
Kesällä on ollut suht matala paine 0.4bar. Täällä lukee kaivon papereissa että pitäisi olla vähintään 0.5bar painetta että kollektorin takuu pysyy voimassa. Sain silloin aluksi täytettyä 1.65bar ja paineet on olleet nyt välilillä 1.3-1.4bar. Maksimi paine 3.0bar ja se on ylipaineventtiilin arvo myös.
Itse ehkä yrittäisin lisätä liuosta 0.8 -> 1.8 bar? En tiedä olisiko siitä mitään hyötyä, mutta ei olisi sitten ainakaan paineista kiinni.
-
Minua on hieman askarruttanut pakkasjakson aikana ilmennyt keruupiirin paineen nousu... Kesäaikaan kahden kaivon järjestelmässäni kalvopaineastian paine on ollut non 0,4 bar, kun pumppu on seis. Pumpun käydessä paineet noin 0,7 bar.
Mikä on paisunta-astian tilavuus?
Nyt kun oli tuo pidempi pakkasjakso alkoi keruupiirin paineet nousemaan selvästi. Tällä hetkellä paine käy pumpun käydessä 1,4 barissa ja pumpun ollessa seis paine on noin 0,8 baria. En ole havainnut moista paineen nousua muina talvina.
Milloin otettu käyttöön? Onko ensimmäinen oikea talvi?
Kaivoja tosiaan 2kpl (140mtr/a) ja mielestäni ne ovat tasapainossa. Pyöritin vajaan vuorokauden keruupumppua ja näyttää siltä, että neste pysyy -0,4 asteessa vaikka mlp ei ole päällä. Kun ollaan lämmitysvaiheessa, on pumpun "loppulämmöt" kaivolta -1,5 ja kaivolle -4,4. Kylmää on...
Onko Dt muuttunut aiempaan verrattuna?
Pumpun käyntiaika arvio 75% vuorokaudessa. Lepojakso noin 30min. Kävin juuri kurkkaamassa lämpökaivoihin: Kaivolle palaavat putket olivat ohuenohuen jään peitossa. Mlp:lle tulevat putket olivat ok. Jään muodostumista siis oli, mutta se oli marginaalista. Voikohan kaivon pohjalla olla jäätä enemmän? Mitä mieltä foorumilaiset ovat?
Komppaan Matiasta
Voiko putkien kylmyydestä johtuva kutistuminen aiheuttaa paineen nousua vai pitäisikö olla huolissaan "jostain merkittävämmästä"?
Maawiinalla ja putkimuovilla on melkein sama lämpölajenemiskerroin, kuitenkin niin päin että lämpötilan laskiessa pitää paineen laskea ei nousta
Tuota putkeahan on noin 650 metriä, kun lasketaan mukaan siirtolinja.
Putkikoko? 40x??mm
Kommentteja!
-
No juuri tuo, että kun kaivon litkulla on lämpötila alhaisimmillaan, niin paineet on selvästi noussu. Se jäätulppa taitaa tulla tuohon yläosaa ensimmäisenä ja, jos putken ympäristöstä hieman sulaa, niin sekin sula sitten jäätyy hetken päästä ja kutistuminen saattaa jatkua. Jatkuva kiertohan saattaisi pysäyttääkin jäätymisen, kun pohjalta otetaan lämmintä. Toinen juttu sitten, että kuinka lämmintä Kemissä sitten saadaan 140 m syvyydestä taas 10 vuotta porauksen jälkeen, kun kaivoja on imuroitu aika huolella jo matkan varrella. Mulla on täällä Espoosta etelää 2x165 m, jotka menee nyt 2 asteen hujakoille talvella ja 2 vuotta on imuroitu. Mulla kyllä tulee hyvin lepoa kesäisin, eli n. 3000 kWh jätetään ottamatta kaivosta, joka muuten olisi lisänä.
-
Kiitos vastauksista! Korjataan hieman sijaintia: olemme Torniossa. :)
Lämmitettävää on varmaankin liikaa kaivojen kokoon nähden. Se onkin jo ollut tiedossa... Vaikuttaa, että vuosien varrella on kaivojen pituussuositukset kasvaneet. Hyvä niin. Harmi, ettei itse tullut otettua lisää metrejä.
Vastaillaanpa kysymyksiin:
Kalvopaisunta 10ltr tai yli. Tarkkaan en muista mutta on mitoitettu keruupiirille.
Laitteisto ollut toiminnassa 3v ja 1kk.
Dt on aina pysynyt samana eli 2,8-3,2 välillä.
Nyt kaivot jatkuvalla kierrolla, vuorokausi takana.
Putkikoko 40mm "tavallinen keruupiiri".
Painemittari on. Alun alkaen (2012 joulukuussa) pistin paineeksi 1,5bar, mutta paine laski muutama viikko asennuksen jälkeen nykyiselle tasolleen, joten en ole tehnyt asialle mitään koska laitteisto toimii.
Pumppu 12kw.
Kuten tällä foorumila on jo todettu, kaivo menettää tehoaan ensimmäisten vuosien aikana. Täällä samaa havaittavissa.
-
Paljonka saat tuolla jatkuvalla kierrolla kaivon lämmöksi nyt?
-
Täällä kun kone oli kellottanut alimmat lämpötilat -5,5/-2,5 asteisiin niin kaivosta kierrättämällä tuli 0,9 asteista... Ja tosiaan itsellä nuo lämmöt olivat alimmat mitä tuolta on tullut ylipäätään koska kone pitää niistä itse kirjaa...
-
kaivolta -1,5 ja kaivolle -4,4. Kylmää on...
Ei tuo nyt pitäisi niin kovin kylmää olla. Tuli mieleen että onko se kaivojen yläosa miten hyvin eristetty? Voisiko kylmyys mennä ilmasta sinne kaivon yläosaan? Oli vaan noita -34 pakkasia, niin tuli sellainenkin mieleen. Täällä kaivon päällä on eristeet ja metri maata, ei pitäisi ainakaan kylmetä.
-
Jatkuvalla kierrolla mlp:n pitäessä lepotaukoa neste -0,5 asteista. Huom! Kaivolle menevä näyttää samanaikaisesti +0,1c, eli anturit ei ihan näytä samaa.
120*120cm kaivonrenkaat huoltokaivoina. Niiden sisällä 3*50mm styroksieristeet "kantena". Puukansi päällä, ettei tipahda kaivoon. Renkaita ei ole eristetty ulkopuolelta. Keruuputkisto eristetty myös kaivon sisältä. Kylmempi paluulinja oli molempien huoltokaivojen sisällä kuurassa.
Nyt ainakin kelit lauhtuu. -4 näyttää lämpömittari. Toivotaan, että kaivo lauhtuu myös!!!
-
Ei se ulkona oleva pakkanen sinne kaivoon onneks suoraan purase :)
-
Nyt pitää alkaa korjailemaan oikein urakalla kaikkea mitä on tullut kirjoiteltua!
Pahoitteluni.
Vietin juuri tovin kellarissa: kun liuospumppu pyöri ja mlp oli seis oli keruupiirin paine 1,0 bar. Hieman parannusta.
Nyt sitten isomman mokan korjaus: mlp:n lähtiessä käyntiin paine tippuu 0,3 bariin. Ei siis nouse, kuten eka viestissä virheellisesti mainitsin. Tilanne sama kuin kesäkaudellakin tältä osin. Kun liuospumppu ja mlp on seis, paineen nousua on havaittavissa tällä hetkellä noin 0,3-0,5 baria entiseen verrattuna.
Liuospumppu jatkuvalla, -0,3 lämmöt ennen mlp:n käynnistystä.
Noin 20min käynnin jälkeen alkaa kaivolta tulevan lämpö laskemaan.
-
Olisikohan kalvopaisuntasäiliön kalvo rikki tai esipaineet karanneet? Paine 1.0bar, mutta kun liuospumppu laitetaan pyörimään, niin pumpun imu laskee paineen 0.3bar koska paisuntasäiliö ei toimi ollenkaan?
liuos -0.3C ja yhdessä kierroksessa kaivoissa varmaan menee tuo 20min ja sen jälkeen liuos vähän jäähtyy. Eli se menee ihan oikein.
Ei varmaan enää tarvitse pitää liuospumppua jatkuvalla käytöllä, on niin lämmintä jo. Täällä olen myös huomannut että putkissa oleva kylmin liuos menisi painovoiman vaikutuksesta kaivon pohjalle (tauon aikana). Tulon ja paluun ero 4C. Eli liuospumpun pyörityksestä ei olisi mitään apua, enemmänkin haittaa?
-
Liuospumpun jatkuva kierto tasaa kaivon eri kohtien lämpötiloja ja suojaa jonkin verran jäätymiseltä.
Kaivo on päässyt kylmäksi. On syytä seurata kaivon lämpötiloja.
Paisuntasäiliö voi olla hiukan pienehkö, tai kalvopaisuntasäiliön kalvossa voi olla vuoto.
Onko maanestettä riittävästi?
-
Kiitos vastauksista!
Tein vielä pienen kokeen: kun mlp sammui, otin jatkuvan kierron pois. Painemittari tippui noin 0,8 bariin, josta viisari rupesi eeerittäin hiljaa kipuamaan ylöspäin. Noin vartin päästä lukema oli 1,1 bar (kesällä lukema 0,7 bar). Saattaa olla, että se tuosta nousee mutta en seuraa enempää. Ajan iltaan asti ilman jatkuvaa kiertoa maapiirissä.
Kalvopaisuntasäiliön tilavuus 25ltr. Mielestäni nestettä on tarpeeksi. Ei lorinaa, eikä painemittarin viisari hypi (jos siitä voisi jotain päätellä).
Kommentteja luetaan edelleen!
-
Siellä toisessa päässä paisuntasäiliötä on venttiilin suojana kansi. Kierrä se auki ja paina kevyesti kynnellä sitä autonventtilin karaa. Jos tulee nestettä, on kalvo rikki. Jos pihahtaa ilmaa, niin kalvo kunnossa. Äläkä laskettele ilmoja sitten pihalle.
-
Siellä toisessa päässä paisuntasäiliötä on venttiilin suojana kansi. Kierrä se auki ja paina kevyesti kynnellä sitä autonventtilin karaa. Jos tulee nestettä, on kalvo rikki. Jos pihahtaa ilmaa, niin kalvo kunnossa. Äläkä laskettele ilmoja sitten pihalle.
Mittaa samalla paine siitä venttiilistä.
Pitäisi näyttää samaa kuin wiinapuolen paine.
ATS
-
Jos paisunta-astia on oikein asennettu, käyttötilanteessa kalvo n. puolessavälissä astiaa, n. 2-3 litran nestemäärän lisäys nostaa painetta n. 0,5 bar.
Mihinkä järjestykseen on keruupiirin pääkomponentit asennettu?
-Kaivo, paisunta-astia, lämpöpumppu, liuospumppu?
ATS
-
Vietin juuri tovin kellarissa: kun liuospumppu pyöri ja mlp oli seis oli keruupiirin paine 1,0 bar. Hieman parannusta.
Nyt sitten isomman mokan korjaus: mlp:n lähtiessä käyntiin paine tippuu 0,3 bariin.
Onkohan keruun kiertopumppu kiinteällä(3-nop) pyörimisnopeudella vai muuttuuko pyörimisnopeus esim MLP:n ohjaamana?Modernit uudemmat kiertopumput osaa tuollaistakin
Minkä merkkinen/mallinen keruun kiertopumppu on?
-
Ihan ensimmäiseksi tyhmä kysymys: kuinka suuri rooli tuolla kerupiirin OIKEALLA paineella on kun puhutaan kaivon mahdollisesta jäätymisestä?
Toki jos putkessa on ilmaa, niin jotain ongelmia voi tulla mutta itse en siihen (ilmaan) omalla kohdallani usko...
Tsekkaan jossain välissä paineet kun löydän mittarin.
Paisuntasäiliön sijainti on heti, kun keruuputket (4kpl) tulee kellarin seinän läpi teknisessä tilassa. Säiliö on toisessa kaivolta tulevassa putkessa t-haaralla otettu ja säiliö on venttiili lattiaan päin. Se ikään kuin roikkuu keruuputkessa. Siitä sitten pumpulle päin mennään ja piirit yhdistyy. Seuraavana täyttöpiiri ja sitten mlp.
Pumppu Jämä star (Nibe 1145) 12kw. Nestepumpun nopeutta voi portaattomasti säätää. En muista arvoa, olisko joku 85% teholla...
-
Mittasin paisuntasäiliön paineen. Näytti 2,35 bar! Hmmm. En löytänyt muistiinpanoja, koskien keruun paineistusta 3v sitten. Muistaakseni mittari näytti silloin 1,5 bar. Säiliön paineeksi oli merkitty 2,5 bar, eli olisinkohan silloin laittanut sen paineen.
Kerupiirin paine näytti mittaushetkellä noin 0,4 bar.
Mitä teen seuraavaksi?
-
Lue ensimmäisenä oheinen sepustus.
ATS
-
...ja sama selkokielellä, kiitos! :)
-
En tiiä. Mutta silloin kun kompura on sammuksissa, niin laske vaikka paisuntasäiliön paine 2.35 bar -> 0.5 bar. Sitten pitäisi laittaa lisää liuosta putkiin että saisi jonkun sopivan paineen, vaikka 1-2bar mittariin.
Nyt kun on noin julma paine paisuntasäiliössä, niin kaivossa pitäisi olla se maksimi painen 2.95bar mittarissa. Tuo 2.35 bar vastaa sitä että ei olisi koko paisuntasäiliötä laitettu. Ei varmaan menneet ohjeet ihan tarkalleen oikein.
0.5bar esipaine tulisi mitata niin että ei ole paisuntasäiliö vielä kytketty kiinnii. Nyt sitä painetta on kumminkin liikaa. Painetta saisi varmaan päästää sen verran pois että paisuntasäiliön paine ja painemittarin paine olisi samat.
Mittaa samalla paine siitä venttiilistä.
Pitäisi näyttää samaa kuin wiinapuolen paine.
ATS
edit:
Kerupiirin paine näytti mittaushetkellä noin 0,4 bar.
Kun kompressori on käynnissä ja paine 0.4bar, niin tuo olisi ehkä hyvin hetki laskea sitä paisuntasäiliön painetta pienemmäksi.
-
...ja sama selkokielellä, kiitos! :)
Jatketaan huomenna
ATS
-
Mittasin paisuntasäiliön paineen. Näytti 2,35 bar! Hmmm. En löytänyt muistiinpanoja, koskien keruun paineistusta 3v sitten. Muistaakseni mittari näytti silloin 1,5 bar. Säiliön paineeksi oli merkitty 2,5 bar, eli olisinkohan silloin laittanut sen paineen.
Kerupiirin paine näytti mittaushetkellä noin 0,4 bar.
Mitä teen seuraavaksi?
Pudota paisuntasäiliön ilmanpaine arvoon 0,5 bar
Tuo 2,5bar arvo säiliössä on sen maksimipaine jota ei saa ylittää
-
Ihan ensimmäiseksi tyhmä kysymys: kuinka suuri rooli tuolla kerupiirin OIKEALLA paineella on kun puhutaan kaivon mahdollisesta jäätymisestä?
Ei mitään merkitystä.
...ja sama selkokielellä, kiitos!
Nykyisellään keruu toimii ikään kuin paisunta-astiaa ei olisi ollenkaan.
Vaikka paineella ei ole vaikutusta kaivon jäätymiseen, pitää paisunta-astia säätää toimivaksi.
1) Tilanne on nyt kuvan 1 mukainen.
Verkostoon (0,4 bar) nähden kaasutilan (2,35 bar) korkeampi paine painaa kumikalvon tiiviisti astian kattoon kiinni. Koska painesuhteet ovat näin, ei liuoksella ole mahdollisuutta mennä astiaan. Paisunta-astialla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan keruupiirin tilavuuden muutoksia.
2) Jos sinulla on mahdollisuus pumpata lisää nestettä keruupiiriin, niin jatka kuvan 2 mukaan.
Laske keruupiiristä nestettä pois siten että keruupiiri menee paineettomaksi. Varo kuitenkin että keruupiiriin ei pääse ilmaa.
Laske kaasutilan paine -> 0,2 bar'iin. Tällä pienellä paineella varmistetaan, että kumikalvo on edelleen astian katossa kiinni.
3) Pumppaa keruupiiriin uutta liuosta siten että piirin paine nousee -> 1,0 bar'iin. Liuosta menee paisunta-astiaan, kaasutilan tilavuus pienenee ja samalla kaasutilan paine nousee.
Nyt paisunta-astian kumikalvo on n. keskellä astiaa ja paisunta-astia kompensoi hyvin keruupiirin tilavuuden muutokset.
Verkostossa ja kaasutilassa pitää nyt olla sama paine.
ATS
-
Kiitos vastauksista - on tämä kyllä hyvä foorumi!
Mittasin vielä paineet koneen ollessa seis: kerupiiri 1 bar, säiliö 2,3 bar.
En kyllä oikein ymmärrä miten sössin tuon paineistuksen kanssa... Olen laittanut lämmityspiiriin myös kalvopaisunnan ja se pelaa täydellisesti. Kaiken lisäksi näiden asennus tehtiin saman viikon aikana.
Pitää varmaan rykipumpulla lisätä nestettä keruupiiriin. Saan sen lvi-liikkeestä lainaan. Samalla voisi mutasihdin tarkistaa. Jos jollain on jotain hyviä vinkkejä mitä tulisi muistaa, koskien nesteen lisäämistä keruupiiriin, otan vinkit ilomielin vastaan!
Täyttöryhmänä Niben suurempi malli (+10kw).
Kaivot oli hieman lämpimämmät. -0,1 oli edelleen tuleva neste.
-
Mulla on ylimääräisiä vesi ottopisteitä pannuhuoneessa, niin olen tehnyt PEX putken pätkän, jonka molemmissa päissä on pikaliittimet mallia pesukone. Millä saa työnnettyä tarvittaessa koko liuoskiertoon, tai aurinkokennoille lisää vettä. Liuospiirissä niin paljon viinaa, ettei se paljon heiluta, jos pari litraa joutuu laittamaan täyttöryhmästä. Ilmaakaan ei mene sekaan, kun avaa hieman sulkua, ennen yhdistämistä ja täyttää pex putkenkin. Ja mulla on myös automaattiset ilmausventtiilit liuosputkissa, jos pieni kupla sattuu pääsemään.
-
Olen laittanut lämmityspiiriin myös kalvopaisunnan ja se pelaa täydellisesti
Mittaa kuitenkin mielenkiinnosta senkin paineet?
Pitää varmaan rykipumpulla lisätä nestettä keruupiiriin. Saan sen lvi-liikkeestä lainaan
Mulla on ylimääräisiä vesi ottopisteitä pannuhuoneessa, niin olen tehnyt PEX putken pätkän, jonka molemmissa päissä on pikaliittimet mallia pesukone. Millä saa työnnettyä tarvittaessa koko liuoskiertoon, tai aurinkokennoille lisää vettä. Liuospiirissä niin paljon viinaa, ettei se paljon heiluta, jos pari litraa joutuu laittamaan täyttöryhmästä
Wiinaa pitäisi mennä reilu ämpärillinen, mikä tekee n. 2% koko tilavuudesta. Laimentaa liuosta n. 0.5%-yksikköä mikä taas nostaa jäätymispistettä n. 0,5C.
Eli ei tuollakaan määrällä ole oleellista vaikutusta.
ATS
-
Pitää varmaan rykipumpulla lisätä nestettä keruupiiriin. Saan sen lvi-liikkeestä lainaan. Samalla voisi mutasihdin tarkistaa. Jos jollain on jotain hyviä vinkkejä mitä tulisi muistaa, koskien nesteen lisäämistä keruupiiriin, otan vinkit ilomielin vastaan!
Puutarhaletkun pikaliittimen hanakappale käy myös suoraan tuohon täyttöryhmän kierteisiin, itse lisäilin semmoisella. Letkuun vedentulon sulkeva pikaliitin, niin saa ensin laskea puutarhasuuttimella letkusta ilmalliset vedet pihalle ja sitten vasta letku kiinni tuohon täyttöryhmään.
-
Täyttöryhmän kierteisiin sopii suoraan myös pesukoneen vesijohdot. 2kpl johtoja niin saa liuoksen kiertämään täyttöastiassa. Jos on vain yksi johto niin sillä saa kyllä lisättyä painetta ulkoisella pumpulla, jos ilmat vaan saa jotenkin letkusta pois.
Täällä ilmasin ja paineistin 700W kastelupumpulla. Pesukoneen vesijohdot sopi sopi molemmat sinne naturet pontön sisälle, tai toinen putki taisi olla se kastelupumpun otto ja toinen pesukoneen johto, eli "kaivon tyhjennys".
Seppaantin ohjeilla kun hommailee pöntön missä on vettä, mutta myös tilaa ylimääräiselle liuokselle. Yksi johto ja pumppu kiinni täyttöryhmään ja paineen alentaminen sopivaksi, täyttöryhmän hanaa apuna käyttäen. Täyttö eli paineistus sitten niin että pumppu vaan päälle, jos vesi loppuu, niin täyttöryhmän hana kiinni ja täyttöpöttiin lisää vettä, täällä piti muutaman kerran lisätä astiaan vettä kun pääsi vähemenään liikaa. Kun painetta on sopiva määrä niin täyttöryhmän hana kiinni ja pumpunkin saa samalla sammuttaa.
Täällä jäi vielä vähän naturettia tuohon 16kg pöttiin joka oli keirrätys astiana, aika pieni purkki mutta onnistui se tuollakin. Naturet oli valmiiksi laimennettu 30%, taisi olla 60% alunperin.
-
Tälläisellä täyttö/tyhjennys paineettomasta/paineelliseksi myös onnistuu...
(http://www.kumijamatto.fi/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/p/a/paineruisku.jpg)
-
Sen verta pitää tarkentaa, että olen siis lisännyt vettä suoraan talon vesijohdosta, jolla saa paineen tarvittaessa vaikka 4 bar. Aurinkokennoille pitää tosin seuraava kerta taas tehdä glykolilla, ettei tule liikaa laimennettua. Kaivokierrossa on kyllä varaa laittaa pelkkää vettä aika reilustikin vielä, jos kylmänkesto on lähtötasolla -17°C.