Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: jhh - 11.01.16 - klo:09:41
-
Käytössä ollut viisi vuotta Niben F1245-10R pumppu. Nyt tilanne semmoinen, että pihapiirin on valmistunut 90 neliön (400 m3) autotalli. Pumppu joutuu käyttämään lisäsähköä melkein koko ajan. Pumppu mitoitettiin alunperin päärakennuksen ala- sekä yläkerralle, kun tietoa/haaveita ei vielä ollut ulkorakennuksesta.
- talo on vanha hirsitalo 1800-luvulta, lisäeristystä ja uudet ikkunat laitettu noin 10 vuotta sitten
- talossa alakerta nyt käytössä 18x6m (270 m3), pumppu on riittänyt hyvin tähän asti
- talon samankokoinen yläkerta laitetaan lämpöiseksi tulevaisuudessa (nyt se ei ole vielä missään käytössä)
- keruupiiri todella märässä jokirannassa 2 x 300 metriä
Mikä pumppu ja minkä tehoinen pitää vaihtaa tilalle, että jatkoa ajatellen kaikki tilat saadaan mahdollisesti lämmityksen piiriin?
Ja onko mahdollista että tuo märässä jokimaassa oleva keruupiiri riittää vaikka pumpun tehoa kasvattaa?
ps. Tuli vaan sellainenkin yht'äkkiä mieleen, että nyt kun mulla on 10-11 astetta autotallissa niin lasken tallin lämmöt vaikka 3-5 asteeseen (pääsee väliaikaiseti yli). Ja jos jatkoa ajattelee, niin voisiko autotallin yhteyteen saada esim jonkun pienen maalämpökoneen ja kaivon, joka tekisi vaan lisää lämpöä lattialämmityksen kiertoon (käyttövesi tulee päärakennuksesta kanaalia pitkin jos tarvetta tulee) . Vai olisiko Niben vesi-ilmalämpöpumppu autotalliin avuksi järkevin/helpoin ratkaisu?
-
Vai olisiko Niben vesi-ilmalämpöpumppu autotalliin avuksi järkevin/helpoin ratkaisu?
Tuolla hintaa taidat melkein jo saada uuden maalämpöpumpun.... Ilppi on tietysti investointina halpa mutta kovilla pakkasillakin sellainen kyykähtää. Eikä siedä likaa ja lattia on lisäksi vielä kylmä.
Tallin lämmöntarve laskelmaa varten tarvinnee rakennuksen tiedot koosta, eristevahvuuksista yms...
-
Tuolla hintaa taidat melkein jo saada uuden maalämpöpumpun.... Ilppi on tietysti investointina halpa mutta kovilla pakkasillakin sellainen kyykähtää. Eikä siedä likaa ja lattia on lisäksi vielä kylmä.
Tallin lämmöntarve laskelmaa varten tarvinnee rakennuksen tiedot koosta, eristevahvuuksista yms...
Tallin mitat 10m x 9m ja korkeus 4,5 m. Seinävahvuus muistaakseni sen 125. Ja katossa puhallusvilla 400mm.
Ok, eli ilmavesipumppua ei tarvitse ajatella. Nibellähän olisi tuo F1255-16kW:nen, ainut vaan on se että kun mulla ei ole maassa (talon alta) vedettynä kuin ne 2kpl 300 metrin keruupiiriä. Ja ne ei ehkä riitä? Vai?
-
- talo on vanha hirsitalo 1800-luvulta, lisäeristystä ja uudet ikkunat laitettu noin 10 vuotta sitten
- talossa alakerta nyt käytössä 18x6m (270 m3), pumppu on riittänyt hyvin tähän asti
- talon samankokoinen yläkerta laitetaan lämpöiseksi tulevaisuudessa (nyt se ei ole vielä missään käytössä)
- keruupiiri todella märässä jokirannassa 2 x 300 metriä
Mikä pumppu ja minkä tehoinen pitää vaihtaa tilalle, että jatkoa ajatellen kaikki tilat saadaan mahdollisesti lämmityksen piiriin?
Ja onko mahdollista että tuo märässä jokimaassa oleva keruupiiri riittää vaikka pumpun tehoa kasvattaa?
2x 300 metrin lenkit voi jopa riittääkin. Kylmäksi saattaa mennä, mutta vaikka keruupiiri menisi jäähän niin siitä ei ole haittaa. Kaivo menee rikki mutta keruupiiri ei mene.
Paljonko Nibe 1245 10kW pumpussa on käynnistyskertoja ja käyntiaikaa mittarissa? Itse ostin käytetyn pumpun 3300e ja myin puskurivaraajan pois niin hintaa jäi 3050e. Pumpustahan voi jonkun verran vielä saada kun myisi pois. 10kW niben hinta 6550e ja 16kW invertteri 7400e, mutta nyt hinta oli vähän noussut 7560e.
Täällä tuon 10kW tilalle oli laitettu vähän isompi 1245 12kW. Joko 2x 300m niukin naukin riittäisi tai sitten nykyisen keruupiirin putkiin liittäisi vielä lisää keruulenkkiä tai kaivoa. Jossain talon ulkopuolella laittaa putket poikki ja liittää lisää piiriä. Mutta se vain siinä tapauksessa että 2x 300m vetää maan ihan röykkyiseksi jäätymisen takia.
Nibessa taisi olla -12 alin koneelta ulostuleva lämpötila. Naturet taitaa kestää -17. Tehot tietysti laskee jos kovin kylmäksi menee.
Mikä on nyt keruun tulo ja paluu lämpötila?
Luinkin tuon tilakoon vähän väärin. Nyt ei olekaan vielä yläkerta lämmityksessä. Nyt siis alakerta 108 neliötä ja uusi autotalli 90 neliötä. Vielä lämmittämättä talon yläkerta 108 neliötä. Isommasta nibestä saisi 6kW lisätehoa, mutta en tiedä miten riittää. Montako kilowattia ottaa lisäsähköä käyttöön?
-
2x 300 metrin lenkit voi jopa riittääkin. Kylmäksi saattaa mennä, mutta vaikka keruupiiri menisi jäähän niin siitä ei ole haittaa. Kaivo menee rikki mutta keruupiiri ei mene.
Paljonko Nibe 1245 10kW pumpussa on käynnistyskertoja ja käyntiaikaa mittarissa? Itse ostin käytetyn pumpun 3300e ja myin puskurivaraajan pois niin hintaa jäi 3050e. Pumpustahan voi jonkun verran vielä saada kun myisi pois. 10kW niben hinta 6550e ja 16kW invertteri 7400e, mutta nyt hinta oli vähän noussut 7560e.
Täällä tuon 10kW tilalle oli laitettu vähän isompi 1245 12kW. Joko 2x 300m niukin naukin riittäisi tai sitten nykyisen keruupiirin putkiin liittäisi vielä lisää keruulenkkiä tai kaivoa. Jossain talon ulkopuolella laittaa putket poikki ja liittää lisää piiriä. Mutta se vain siinä tapauksessa että 2x 300m vetää maan ihan röykkyiseksi jäätymisen takia.
Nibessa taisi olla -12 alin koneelta ulostuleva lämpötila. Naturet taitaa kestää -17. Tehot tietysti laskee jos kovin kylmäksi menee.
Mikä on nyt keruun tulo ja paluu lämpötila?
Luinkin tuon tilakoon vähän väärin. Nyt ei olekaan vielä yläkerta lämmityksessä. Nyt siis alakerta 108 neliötä ja uusi autotalli 90 neliötä. Vielä lämmittämättä talon yläkerta 108 neliötä. Isommasta nibestä saisi 6kW lisätehoa, mutta en tiedä miten riittää. Montako kilowattia ottaa lisäsähköä käyttöön?
Muutamia päiviä sitten otettu tiedot pumpulta (ennen näitä kovia pakkasia). Käyynistyksiä 19378, kokonaiskäyttöaika 12722 h ja käyttövettä 983 h. Eli kone ollut käytösä tasan viisi vuotta.
Voiko sen siis muka tehdä niin, että jatkaa jo maassa olevaa keruupiiriä kesken kaiken (tekee lenkkiin uuden lenkin)? Mulla keruupiirissä lähtö -2 ja paluu 0 tai +1. Juu yläkerta vielä tekemättä. Välipohjassa ei eristeita (muuta kuin ehkä sammalta vähän). Eli kylmään yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä "harakoille". Meinatko että tuon 16 kW: pumppukaan ei mulla piisaisi yläkerran ja tallin kanssa?
Täytyykö sitten laittaa lämmönvaihdin ja pudottaa lämmöt noin nollaan kylmimmäksi aikaa talvella (ennenkuin keksii ratkaisun)? Millainen lämmönvaihdin pitää olla ja mitä semmoinen maksaa?
-
Tallin mitat 10m x 9m ja korkeus 4,5 m. Seinävahvuus muistaakseni sen 125. Ja katossa puhallusvilla 400mm.
Ok, eli ilmavesipumppua ei tarvitse ajatella. Nibellähän olisi tuo F1255-16kW:nen, ainut vaan on se että kun mulla ei ole maassa (talon alta) vedettynä kuin ne 2kpl 300 metrin keruupiiriä. Ja ne ei ehkä riitä? Vai?
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6689.0;attach=4590).
Autotallin lämpötilaksi valitsin +12 C.
Näyttäisikö siltä, että nykyinen pumppu pystyisi pitämään autotallin noin 12 C sisälämpötilassa noin -18 C keleillä?
Sillä voitaisiin tarkistaa laskelman osuvuus.
Tai, jos sinulla on tiedossa joku muu autotallin sisälämpötila ja tiedät missä ulkolämpötilassa pumppu alkaa käydä jatkuvasti,
niin senkin avulla voimme tarkentaa laskennan osuvuutta.
Jos olen käyttänyt laskelmassa virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan ne.
Huomaathan, että pumppua valitessasi pitää pumpun lämmitysteho olla ilmoitettu B0 W50 -olosuhteissa.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Juu yläkerta vielä tekemättä. Välipohjassa ei eristeitä (muuta kuin ehkä sammalta vähän). Eli kylmään yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä "harakoille". Meinatko että tuon 16 kW: pumppukaan ei mulla piisaisi yläkerran ja tallin kanssa?
Lasketaanko vielä yläkerran kanssa.?
Jos lasketaan, kerro, miten aiot lämpöeristää sen kerroksen.
-
Lasketaanko vielä yläkerran kanssa.?
Jos lasketaan, kerro, miten aiot lämpöeristää sen kerroksen.
Joo kyllä kiitos, jos vaan viitsit laskea. Eli yläkerta on ns. puolitoistakerroksinen, eli pitkillä seinillä sisäkatto alkaa jo noin metristä (mutta saa laskea niinkuin se olisi täysi kaksikerroksinen).
Hirsikehikon ulkopuolella on runkoleijona ja sisälle tulee vielä puhallusvilla ja kattoon se paksu uretaanilevy.
-
Joo kyllä kiitos, jos vaan viitsit laskea. Eli yläkerta on ns. puolitoistakerroksinen, eli pitkillä seinillä sisäkatto alkaa jo noin metristä (mutta saa laskea niinkuin se olisi täysi kaksikerroksinen).
Hirsikehikon ulkopuolella on runkoleijona ja sisälle tulee vielä puhallusvilla ja kattoon se paksu uretaanilevy.
Lisäsin laskelmaan yläkerrankin.
Liitin laskelman omaan viestiisi. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6689.0;attach=4595)
Katso nyt sen U -arvoja, ovatko ne mielestäsi kohdallaan.
Tarvitaan noin 15 kW -tehoinen pumppu.
Tämäkin laskelma on taasen vain se suuntaa -antava. Ei ole mikään takuumitoitus!
-
Muutamia päiviä sitten otettu tiedot pumpulta (ennen näitä kovia pakkasia). Käyynistyksiä 19378, kokonaiskäyttöaika 12722 h ja käyttövettä 983 h. Eli kone ollut käytösä tasan viisi vuotta.
Voiko sen siis muka tehdä niin, että jatkaa jo maassa olevaa keruupiiriä kesken kaiken (tekee lenkkiin uuden lenkin)? Mulla keruupiirissä lähtö -2 ja paluu 0 tai +1. Juu yläkerta vielä tekemättä. Välipohjassa ei eristeita (muuta kuin ehkä sammalta vähän). Eli kylmään yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä "harakoille". Meinatko että tuon 16 kW: pumppukaan ei mulla piisaisi yläkerran ja tallin kanssa?
Täytyykö sitten laittaa lämmönvaihdin ja pudottaa lämmöt noin nollaan kylmimmäksi aikaa talvella (ennenkuin keksii ratkaisun)? Millainen lämmönvaihdin pitää olla ja mitä semmoinen maksaa?
Tomppelin tekemässä laskelmassa nykyinen tehonkulutus 12.3kW. Eli noin 3.5kW olisi isommalla pumpulla varaa yläkerran lämmittämiseen. 16kW teho voisi olla aika sopiva.
Nykyisestä keruupiiristä tulee todella hyvät lukemat.
Tuo nibe 1245 10kW taitaa olla vielä uudenkarhea, ei ole kovin paljon käynnistyksiä eikä myöskään käyntiaikaakaan. Samaa pumppua myydään vieläkin, että pumppu mahtaa olla vielä hyvinkin käyttökelpoinen jossain pienemmässä talossa.
Täällä vähän vastaava 1217 10kW ja siinä leimat että on tehty 2009. Eli 7 vuotta vanha.
Käynnistyksiä 36 401
kokonaiskäyttöaika 15 493h
SV-aika 498h (sähkö)
Pumppu oli vuoden lämpöisessä 20C autotallissa käyttämättömänä ennen ostoa. Eli käyttövuosia 6. Toimivuustakuun sain pumpulle, mutta muuten takuu oli jo loppunut.
Kyllä kai olemassaolevaa keruupiiriä voi pidentää. En ole tästä kyllä aivan varma :) Jos putket jostain löytyy niin molempia lenkkejä voisi pidentää 200m. Tulisi 2x 500m keruulenkit.
Tai riittäisi että taloon menisi edes yhdet keruuputket. Talon ulkopuolelle huoltokaivo jossa yhdet putket haarautuisi kolmeen keruulenkkiin. Vaikka 3x300m. Jokaiseen keruulenkkiin sulkuhana että ilmaus onnistuu.
Myös onnistuisi että toinen lenkki 300m, toisen pidennys 500 metriin. Sisällä vaan keruulenkit tulee tasapainottaa sopivasti että kuormitus tulee tasaisesti vaikka toinen lenkki on lyhyempi.
Nuo tuli äkkiseltään mieleen.
tomppeli ehtikin tehdä uuden laskelman jossa on yläkerta myös. 2x 300m keruupiiri pellossa riittäisi.
Tuo keruupiiri on aika näppärä jos se on vähän reilusti mitoitettu. Vaikka pumppua pitäisi vaihtaa isompaan, niin riittää keruussa vielä paukkuja.
-
Lisäsin laskelmaan yläkerrankin.
Liitin laskelman omaan viestiisi. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6689.0;attach=4595)
Katso nyt sen U -arvoja, ovatko ne mielestäsi kohdallaan.
Tarvitaan noin 15 kW -tehoinen pumppu.
Tämäkin laskelma on taasen vain se suuntaa -antava. Ei ole mikään takuumitoitus!
Kiitos. Oletko itse sitä mieltä, että mun kannattaisi kokeilla vaihtaa pelkkä pumppu esim tuollaiseen F1255-16 kW:seen?
Ja toivoa että keruupiiri riittäisi (vai ilmoittaako ohjelma jos keruupiiri on määritelty liian lyhkäiseksi)?
-
Mikä pumppu ja minkä tehoinen pitää vaihtaa tilalle, että jatkoa ajatellen kaikki tilat saadaan mahdollisesti lämmityksen piiriin?
Jätä nykyinen paikoilleen ja laita rinnalle toinen sopivan kokoinen pumppu.
ATS
-
Kiitos. Oletko itse sitä mieltä, että mun kannattaisi kokeilla vaihtaa pelkkä pumppu esim tuollaiseen F1255-16 kW:seen?
Ja toivoa että keruupiiri riittäisi (vai ilmoittaako ohjelma jos keruupiiri on määritelty liian lyhkäiseksi)?
Keruupiiri ilmeisesti sietää aika tavalla lisäkuormaa.
Vaakakeruupiiri ei pane pahakseen edes jäätymistä.
Maaperän faasimuutos jäiseksi luovuttaa suurten määrän lämpöenergiaa.
Seppaant´in idea kahdesta pumpusta on harkinnan arvoinen, mikäli "pannuhuoneessa" on tilaa kahdelle koneelle.
Kevyen kuorman aikana ajetaan vain toisella. Toinenkin tulee mukaan, kun ensimmäisen teho ei enää riitä.
-
Järkyttävää dataa liitettynä...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.600
-
Järkyttävää dataa liitettynä...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.600
Kun autotalli liittettynä... ?.
Olisiko se eri järjestelmä tallille paras?, niin saat ylakerran, eristettynä, nykyiseen järjestelmään
-
Juu tuon datan aikana on autotalli liitettynä. Nyt taas tallennus päällä ja säädin siten, että kanaaliin menee 20 asteinen vesi kohti tallia. Ei kait se voi noin paljoa haukata energiaa?
Mä laittaisin muuten taloon toisen pumpun F1245:sen viereen reserviksi, mutta kun ei ole yhtään tilaa. Ei saa mahtumaan vaikka olisi gynekologi...
-
Järkyttävää dataa liitettynä...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.600
Aika kovasti taitaa ottaa talosta ja tallista kuormaa pumpulle. En tiedä olisiko edes ihan vähän hyötyä jos päivittäisi pumppuun uuden ohjelmiston ja pumput saisi automaatti asetukselle? Vai onkohan jo päivitetty?
edit:
Lämmitysveden pyyntö näyttäisi olevan tosi korkea 52.6-54.5 astetta. Ehkä tehot vaan loppuu kesken kun vaatii noin kuumaa vettä talon lämmitykseen.
Tuosta saa katsottua että teho 55C vedelle on 7.91kW.
(http://i.imgur.com/wNT5Erf.png)
-
Juu tuon datan aikana on autotalli liitettynä. Nyt taas tallennus päällä ja säädin siten, että kanaaliin menee 20 asteinen vesi kohti tallia. Ei kait se voi noin paljoa haukata energiaa?
Mä laittaisin muuten taloon toisen pumpun F1245:sen viereen reserviksi, mutta kun ei ole yhtään tilaa. Ei saa mahtumaan vaikka olisi gynekologi...
Ota huomioon että jos nämä lämmitettävät tilat ovat eri lämpöiset niin litku käy jäähyllä sillä viileämmällä puolella.
Tässä on tyyppiesimerkki kun lauhduttimelle tulee mahdollisimman viileätä vettä, COP paranee.
-
Aika kovasti taitaa ottaa talosta ja tallista kuormaa pumpulle. En tiedä olisiko edes ihan vähän hyötyä jos päivittäisi pumppuun uuden ohjelmiston ja pumput saisi automaatti asetukselle? Vai onkohan jo päivitetty?
edit:
Lämmitysveden pyyntö näyttäisi olevan tosi korkea 52.6-54.5 astetta. Ehkä tehot vaan loppuu kesken kun vaatii noin kuumaa vettä talon lämmitykseen.
Tuosta saa katsottua että teho 55C vedelle on 7.91kW.
(http://i.imgur.com/wNT5Erf.png)
Mulla on uusin ohjelmisto asennettuna, mitään muutoksia asetuksiin en ole sen jälkeen tehnyt. Mitkä asetukset pitää säätää automaatille?
Ja mitä asetusta mun pitää säätää alemmaksi, ettei se pyytäisi noin korkeaa lämmitysveden pyyntiä? Sisätilan celsius-arvoko pitää laittaa 22 asteeseen?
-
Ja jatkan uusilla kysymyksillä. Edellisiinkin haluaisin kyllä vastauksia...
1. Mistä valikosta näen, että pystyykö lämpökäyrä tuottamaan haluttua lämpötilaan valitulla käyrällä? Muutin äsken käyrän 7+1:stä 6+1:seen. 24 astetta on säädetty "pystytolppavalikossa" sisätilojen lämmöksi.
2. Mä vaan alkasin miettimään tuota pumpun vaihtoa näillä sähkön hinnoila, että jos vaikka laittaisin yläkerrankin osittain lämpöiseksi ja mulla menisi vaikka 4000 kW liäsähköa, niin se maksaa reilut 400€. Ja jos hommaisin uuden pumpun ja vanhan saisin myytyä ja vaihtoinen väliraha olisi vaikka 4000-4500 €, niin uusi pumppuhan tulisi maksuun vasta 10 vuoden päästä. Eli onko kumminkin halvinta mennä tällä alitehoisella pumpulla (lisäsähköineen) eteenpäin ja toivoa leutoja talvia?
3. Mikä on tämmöisen F1245-10R (vm.2010) pumpun elinikä tai ison remontin tarve?
4. Mulla on varastossa käyttämättömänä Ouman-säätäjä sunttiin. Kannattaisko se laittaa tallin lattialämmityspiirin sunttiin kiinni, että se säätäisi automaattisesti tallin lattiaa? Vai käyttääkö se vaan entistä enemmän energiaa talliin, jos pakkasia tulee ja se kääntää lisää sunttia auki?
-
Oletko seurannut miten kone on riittänyt pelkälle talolle ?
Onko lisäystä ollut ennen talli-aikaa ?
Oletko logannut konetta muina talvina ? -> vertailuarvoa
Paikkakunnan keskimääräisistä lämmitystarveluvuista voi hiukan arvioida kuinka paljon lisäsähköa tulisi tarvitsemaan, jos/kun koneen menneiden talvien tietoja on käytettävissä.
Tomppelin laskelmaakin apuna käyttäen.
-
Mulla on uusin ohjelmisto asennettuna, mitään muutoksia asetuksiin en ole sen jälkeen tehnyt. Mitkä asetukset pitää säätää automaatille?
Ja mitä asetusta mun pitää säätää alemmaksi, ettei se pyytäisi noin korkeaa lämmitysveden pyyntiä? Sisätilan celsius-arvoko pitää laittaa 22 asteeseen?
Liuospumpun ja latauspumpun voisi laittaa automaatille, jos ei vielä ole. Onkos teillä mitään puskurivaraajaa talon pattereille ja taloon tietysti myös kiertovesipumppu. Patterikiertoa olisi mahdollista tehostaa ja kiertovesipumpun nopeutta suurentaa. Tästä voi seurata se että patterit rupeaa kohisemaan, eli välttämättä ei oikein pysty tekemään mitään. Täällä on patterikierto isolla ja termostaatteja ei ole.
Jos sisälämpötilaa pystyy laskemaan, niin se tietysti vähän laskee menoveden lämpötilaa, mutta tietysti kaikki muut konstit kannattaa kokeilla ensin. Jos sisätilan voisi laittaa 22C, niin pyynti laskee/tehot riittää paremmin. Mikä on nykyinen sisälämpötila? Se olikin 24 eli melko korkea. Jo lasku 23 asteeseen tuo pientä apua.
Lämpökäyrän saisi myös muokkailtua/tehtyä niin että lämpöisellä kelillä kun kompressoriteho riittää olisi sisälämpö 24C ja kylmemmällä sisälämpö laskisi 22C. Sähkövastustehoa tarvitsisi käyttää vähän vähemmän. En tiedä miten tarkasti lämpökäyrän saa tehtyä.
-
1. Mistä valikosta näen, että pystyykö lämpökäyrä tuottamaan haluttua lämpötilaan valitulla käyrällä? Muutin äsken käyrän 7+1:stä 6+1:seen. 24 astetta on säädetty "pystytolppavalikossa" sisätilojen lämmöksi.
2. Mä vaan alkasin miettimään tuota pumpun vaihtoa näillä sähkön hinnoila, että jos vaikka laittaisin yläkerrankin osittain lämpöiseksi ja mulla menisi vaikka 4000 kW liäsähköa, niin se maksaa reilut 400€. Ja jos hommaisin uuden pumpun ja vanhan saisin myytyä ja vaihtoinen väliraha olisi vaikka 4000-4500 €, niin uusi pumppuhan tulisi maksuun vasta 10 vuoden päästä. Eli onko kumminkin halvinta mennä tällä alitehoisella pumpulla (lisäsähköineen) eteenpäin ja toivoa leutoja talvia?
3. Mikä on tämmöisen F1245-10R (vm.2010) pumpun elinikä tai ison remontin tarve?
4. Mulla on varastossa käyttämättömänä Ouman-säätäjä sunttiin. Kannattaisko se laittaa tallin lattialämmityspiirin sunttiin kiinni, että se säätäisi automaattisesti tallin lattiaa? Vai käyttääkö se vaan entistä enemmän energiaa talliin, jos pakkasia tulee ja se kääntää lisää sunttia auki?
Tuohon 1. kysymykseen vastausta.
Ei sitä varmaankaan nää mistään. Joutuu seurailla lämpömittarista että tuleeko muutosta. Kun muutit käytää 7 -> 6 voi olla että menoveden pyyntilämpötila laski. Se lämpötila näkyy sieltä valikosta. Jos olisi vaikka 48C, niin se voisi laskea 47C kun muutit lämpökäyrää. Tuon Pyyntilämpötilan saa samaksikin jos laittaa käyrän 6 ja korjausta voi joutua muuttamaan esim +2 asetukseen. Tällöin menolämpötila pysyy täysin samassa. Mutta kovemmalla pakkasella loivemman käyrän takia lämmitysvesi ei olekaan ihan niin kuumaa. Eli pakkasella lämpö voi laskea liikaakin jos liikaa muuttaa lämpökäyrää.
Onkos se sisälämpömittari käytössä josta tuo 24C valitaan? Täällä ei ole sisälämpömittari käytössä, niin en siitä osaa sanoa oikein mitään. Siitä varmaan helpoiten saa säädeltyä.
3. Tuossa pumpussa mahtaa se käynnistysten määrä merkata jonkun verran ja ehkä käyttöikä toisena. Patterilämmitteisessä talossa pumppu varmankin joutuu jonkun verran kovemmalle rasitukselle koska lämmitysvesi on kuumempaa.
Käynnistyksiähän ei kovin paljoa ollut pumpussa. Kompressori varmaankin jossain vaiheessa leviää, mutta kai nämä kohtalaisen pitkäikäisiä kumminkin on. Täällä 7v vanha ja tyyppivikana kylmän piirin lämpöanturit on joutunut vaihtamaan.
Kyllä uusi isompi pumppu taitaa tulla suht kalliiksi. Pumppu 5v. Jos kestäisi 20v, niin 15 vuoden päästä menisi vaihtoon. Uusi isompi pumppu pitäisi kestää 5v pidempään, mutta hankala noita kestoaikoja on arvioida.
Vanhan myyminen saattaa olla hankalaa. Jos vanhaa ei saa myytyä, niin ei taida olla kovin järkevää vaihtaa. Putkimiehellekin joutuu maksamaan aika tuntuvan summan.
Itse ostin putkimieheltä tuon 1217 10kW pumpun ja kai tuo myyjä oli laskeskellut että kannattaa vaihtaa 2kW isompi ja uusi koska voi itse asentaa. Lisäksi tuossa pumpussa oli aika reilusti käynnistyksiä noin 35 000, ja uudessa tietysti käyttöaikaa paljon pitemmästi. Itse kuvittelin että olisi ollut vähän vähemmän käynnistyksiä, mutta ei myyjä osannut sanoa tarkkaa ikääkään pumpulle. 2014-2009 ja vuosi autotallissa, niin pumppu oli ostettaessa jotain 5 vuotta käytetty. Se tekisi 19 käynnistystä päivässä.
-
1. Mistä valikosta näen, että pystyykö lämpökäyrä tuottamaan haluttua lämpötilaan valitulla käyrällä? Muutin äsken käyrän 7+1:stä 6+1:seen. 24 astetta on säädetty "pystytolppavalikossa" sisätilojen lämmöksi.
Tuvan lämpötila säätyy molemmilla, käyrällä ja sisälämpötila-asetuksella.
Nibe ohje sanoo, että reilulla pakkasella (-10C ...) säädetään käyrällä jos ei ole haluttu lämpötila ja miedommilla keleillä lämpötila-asetuksella.
Molemmat siis vaikuttaa.
Jos tavoite on 22C tupaan ja käyrällä tulee vain 20C, niin kone automaattisesti nostaa menoveden lämpötilaa tuolla erolla * "kerroin" ( 2 muistaakseni oletusarvo). Eli esimerkissä nostaa menoveden tavoitearvoa 4C:llä.
-
Ota huomioon että jos nämä lämmitettävät tilat ovat eri lämpöiset niin litku käy jäähyllä sillä viileämmällä puolella.
Tässä on tyyppiesimerkki kun lauhduttimelle tulee mahdollisimman viileätä vettä, COP paranee.
Tämä on mielenkiintoinen asia, olisiko syytä kytkeä vähemmän tärkeitä tiloja verkoston paluuseen? Kuten esim. mulla kellaritilaa. Pattereiden lämmönluovutus tulee ehkä vastaan, mutta COP paranee koska höyrystimen tehoa saadaan kasvatettua kylmemmällä lauhduttimen jälkeisellä kylmäaineella. Tehokin siis kasvaa.
-
Kannattaa muistaa, ettei 10kW koneesta tule 15kW konetta vaikka paluulämpötilaa kuinka pudottaisi ;)
Kun jokin tila tarvitsee tietyn lämpötilaista vettä siinä sillä hetkellä olevalle lämmönluovutusvärkille, niin se on tehtävä. Muutoin tarve ei täyty.
Kuumimman tarpeen mukaan on mentävä ja pumppu pystyy ilman vastusta lämmittämään vettä n. 10C.
Taikatemppuja ei ole tarjolla.... valitettavasti.
-
2. Mä vaan alkasin miettimään tuota pumpun vaihtoa näillä sähkön hinnoila, että jos vaikka laittaisin yläkerrankin osittain lämpöiseksi ja mulla menisi vaikka 4000 kW liäsähköa, niin se maksaa reilut 400€. Ja jos hommaisin uuden pumpun ja vanhan saisin myytyä ja vaihtoinen väliraha olisi vaikka 4000-4500 €, niin uusi pumppuhan tulisi maksuun vasta 10 vuoden päästä. Eli onko kumminkin halvinta mennä tällä alitehoisella pumpulla (lisäsähköineen) eteenpäin ja toivoa leutoja talvia?
Kun 4000kWh lisäenergiaa tehdään MLP:llä, niin pumppu ottaa siitä osansa.
COP:lla 3 ....> 4000/3=1300kWh ...> ero olisi tuossa tapauksessa 2700kWh vuodessa.
-
Hieman ihmetyttää ettei patterikohteiden omistajat vaivaudu tekemään omista lämpöpattereistaan puhallinkonvektoreita muutamalla eurolla. Kun katsoo Niben testituloksia niin ilmaista COP ja kW on tarjolla kun jaksaa hieman askarrella. Jos siihen haluaa satasia laittaa niin puhallinpatteritkaan ei kauheasti maksa. Sen lisäksi että rahaa palaa huonoon COP:piin ja lisävastuksiin, joutuu MLP koville ja sen elinikä lyhenee.
Tästä on keskusteltu jo vuosikausia sitten: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2485.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2485.0)
Nibe 1245 10kW Ruotsalaisen maalämpötestin mukaan:
TEHO
35 ° C to the radiators 9.9 kW
45 ° C to the radiators 9.0 kW
55 ° C to the radiators 7.9 kW
COP
35 ° C to the radiators 5.2
45 ° C to the radiators 4.1
55 ° C to the radiators 3.3
-
Varmaan siksi, että ei haluta kodin olevan mikään viritys. Minusta aika paljon hommaa siihen nähden, että huonon copin aikaa on hyvin vähän.
Eri asia tietysti jos on esim. kauniit vanhat valurautapatterit jotka oikeasti vaativat 60-70 C menovesi.
Maalämpöprojektin yhteys on aika pieni panostus vaihtaa patteria C21:iin. 1500 eurolla saa melko nipun uutta rautaa.
-
Varmaan siksi, että ei haluta kodin olevan mikään viritys. Minusta aika paljon hommaa siihen nähden, että huonon copin aikaa on hyvin vähän.
Eri asia tietysti jos on esim. kauniit vanhat valurautapatterit jotka oikeasti vaativat 60-70 C menovesi.
Maalämpöprojektin yhteys on aika pieni panostus vaihtaa patteria C21:iin. 1500 eurolla saa melko nipun uutta rautaa.
Tämä ei nyt ole sulle mitenkään erikseen osoitettu, mutta huonomman COP:n aika on valitettavasti koko lämmityskausi. Joka vuosi ja vuodesta toiseen. Korostuen erikseen vielä kohteessa jossa pumppu tarvitsee vastuksia tuekseen.
25°C till golvvärmen COP 6,1
-
Tämä ei nyt ole sulle mitenkään erikseen osoitettu, mutta huonomman COP:n aika on valitettavasti koko lämmityskausi. Joka vuosi ja vuodesta toiseen. Korostuen erikseen vielä kohteessa jossa pumppu tarvitsee vastuksia tuekseen.
25°C till golvvärmen COP 6,1
Niinpä, mutta jos pumpun koko sähkönkulutus vuodessa tekee euroissa esim. 700 € niin aika "peanuts".
Tuosta tuskin kuitenkaan millään saa käytännössä enempää kuin 1/3 alennettua.
-
Tämä ei nyt ole sulle mitenkään erikseen osoitettu, mutta huonomman COP:n aika on valitettavasti koko lämmityskausi. Joka vuosi ja vuodesta toiseen. Korostuen erikseen vielä kohteessa jossa pumppu tarvitsee vastuksia tuekseen.
25°C till golvvärmenCOP 6,1
Ja joka vuosi saa hitusen maksettua saneerausta pois. ;) lattialämpöön vaikka 5 tonnia niin kyllähän sen 20 vuodessa kellistää.
-
tuplapostaus pois.
-
Niinpä, mutta jos pumpun koko sähkönkulutus vuodessa tekee euroissa esim. 700 € niin aika "peanuts".
Tuosta tuskin kuitenkaan millään saa käytännössä enempää kuin 1/3 alennettua.
Juu ja maalämmöllä säästää niin paljon ettei sekään mitään haittaa vaikka kompura antautuisi 5 vuotta aikaisemmin koska on tikuttanut joka vuosi rajoitinta päin.
-
tikuttanut joka vuosi rajoitinta päin.
... sen 2 viikkoa vuodessa. :)
Tällä logiikalla käyttövettä ei kannata kompuralla tehdä vaan priimata 30C ---> 55C boilerilla.
-
Alkuperäinen kysyjä jatkaa alkuperäisen ongelman kanssa...
Eli onko tässä vika (vääristynyt anturitieto?) Mulla on talossa käppyrä 6+1 ja taloon pitäisi mennä noin 40 asteinen vesi. Pakkasta on nyt noin 10astetta. Pumpulta lähtee (mitatu mekaanisella mittarilla sekä teipillä ja IR-pistoolilla) puskurivaraajalle ja puskurivaraajalta patteriverkostoon 40 asteinen vesi kuten (käyrän mukaan) kuuluukin. MUTTA pumppu näyttää info-valikossa haluttua menolämpötila 1:stä --> 51,8 astetta. Miksi?
Eli tuo mun pumppu antaa todellisuudessa patteriverkkoon sitä käyrän mukaista vettä, mutta tieto koneesta antaa 10-12 astetta väärin olevaa tietoa mitä Nibe yrittää saaputtaa (ihan turhaan). Mitäs nyt?
-
Mikä on tuvan lämpötila (BT50) ?
Mikä on tavoitelämpötila ? ( 24C ?)
Entä järjetelmäkerroin ? (2,0 ?) [valikko 1.9.4 - huoneanturiasetukset / järjestelmäkerroin]
-
Alkuperäinen kysyjä jatkaa alkuperäisen ongelman kanssa...
Eli onko tässä vika (vääristynyt anturitieto?) Mulla on talossa käppyrä 6+1 ja taloon pitäisi mennä noin 40 asteinen vesi. Pakkasta on nyt noin 10astetta. Pumpulta lähtee (mitatu mekaanisella mittarilla sekä teipillä ja IR-pistoolilla) puskurivaraajalle ja puskurivaraajalta patteriverkostoon 40 asteinen vesi kuten (käyrän mukaan) kuuluukin. MUTTA pumppu näyttää info-valikossa haluttua menolämpötila 1:stä --> 51,8 astetta. Miksi?
Eli tuo mun pumppu antaa todellisuudessa patteriverkkoon sitä käyrän mukaista vettä, mutta tieto koneesta antaa 10-12 astetta väärin olevaa tietoa mitä Nibe yrittää saaputtaa (ihan turhaan). Mitäs nyt?
Eihän siinä puskurivaraajassa ole mitään erillistä shunttia ja koneen mittari näyttäisi puskurivaraajan lämmittämiskierron lämpötilaa (kaukaa haettu, myönnetään) UKV 100 eli ei.
... sen 2 viikkoa vuodessa. :)
Tällä logiikalla käyttövettä ei kannata kompuralla tehdä vaan priimata 30C ---> 55C boilerilla.
Melkein oikein. Juuri siksi ei kannata pitää käyttöveden asetusta vaihtoventtiilipumpulla 55 asteeessa/maksimissa. Ei siihen boileria tarvitse perään laittaa, riittää että legionellatappo tehdään kerran kuussa MLP:llä.
-
Mikä on tuvan lämpötila (BT50) ?
Mikä on tavoitelämpötila ? ( 24C ?)
Entä järjetelmäkerroin ? (2,0 ?) [valikko 1.9.4 - huoneanturiasetukset / järjestelmäkerroin]
Lisäkysymyksiä aloittajalle (asia : menoveden laskettu arvo)
-
Kannattaa muistaa, ettei 10kW koneesta tule 15kW konetta vaikka paluulämpötilaa kuinka pudottaisi ;)
Kun jokin tila tarvitsee tietyn lämpötilaista vettä siinä sillä hetkellä olevalle lämmönluovutusvärkille, niin se on tehtävä. Muutoin tarve ei täyty.
Kuumimman tarpeen mukaan on mentävä ja pumppu pystyy ilman vastusta lämmittämään vettä n. 10C.
Taikatemppuja ei ole tarjolla.... valitettavasti.
Aika mielenkiintoinen tuo paluuseen kytkentä kumminkin on.
Täytyisi laittaa varmaan oma kiertopumppu ja kova kierto :-[
Tässäkin on ohitusputki varmasti tarpeen. Tai sitten levarilla.
-
Mikä on tuvan lämpötila (BT50) ?
Mikä on tavoitelämpötila ? ( 24C ?)
Entä järjetelmäkerroin ? (2,0 ?) [valikko 1.9.4 - huoneanturiasetukset / järjestelmäkerroin]
Tuvan lämpötila oli 21,1 astetta (BT50), ja tavoitelämpötila oli 24 astetta. Asteminuutit oli -400-500.
Jos pudotin pyynnin 18 asteeseen, niin kone sammui. Eli kone vaan ei tuota riittävästi lämpöä mun tarpeille. Kone varmaan on ihan kunnossa...
-
Tuvan lämpötila oli 21,1 astetta (BT50), ja tavoitelämpötila oli 24 astetta. Asteminuutit oli -400-500.
Jos pudotin pyynnin 18 asteeseen, niin kone sammui. Eli kone vaan ei tuota riittävästi lämpöä mun tarpeille.
Kone varmaan on ihan kunnossa...
Siltä vaikuttaa.....
-
Eli täytyy alkaa tosiaan vähän mietimään jatkoa ajatellen pumpun koo kasvattamista.
Vähän offtopic: Eli onkohan mitään mahdollisuutta löytää tämän palstan kautta käytettyä Nibe F1245 (4-16 kW) pumppua?
Kokemuksia?
-
Taitaa olla sen verran tuore pumppu ettei niitä ole käytettynä oikeastaan myynnissä. Uuden olisi saanut paikallisesta Hanakat-liikkeestä 7500€ kun aikanaan kysyin.
-
Suht kova on pyyntilämpötila taloon, sekin tekee osansa. Ehkä 15% nostaa tehovaatimusta vs. 20-21C.
Vaikuttaisi lonkalta arvioiden, että kustannustehokkain vaihtoehto olisi laittaa autotalliin ilmalämpöpumppu vesilämmityksen kaveriksi ja ajella niillä niin, että talon lämmityksestä ei liikaa joudu tinkimään. ILP venyttäisi varmaan useita asteita kylmempään pakkaseen ennenkuin maalämpökoneen vastukset tulevat mukaan. Ja kaikkein kovimmat pakkaskelit ILP:n hyydyttyä sitten surutta sähkövastuksien kanssa. yli -20C pakkasia on niin vähän, että kokonaisuuteen ne eivät tee yhtään mitään.
-
Suht kova on pyyntilämpötila taloon, sekin tekee osansa. Ehkä 15% nostaa tehovaatimusta vs. 20-21C.
Vaikuttaisi lonkalta arvioiden, että kustannustehokkain vaihtoehto olisi laittaa autotalliin ilmalämpöpumppu vesilämmityksen kaveriksi ja ajella niillä niin, että talon lämmityksestä ei liikaa joudu tinkimään. ILP venyttäisi varmaan useita asteita kylmempään pakkaseen ennenkuin maalämpökoneen vastukset tulevat mukaan. Ja kaikkein kovimmat pakkaskelit ILP:n hyydyttyä sitten surutta sähkövastuksien kanssa. yli -20C pakkasia on niin vähän, että kokonaisuuteen ne eivät tee yhtään mitään.
Eikös noissa ilmalämpöpumpuissa ole todella kovat erot eri merkkien välillä että mikä on todellinen COp-arvo esim -10 ja -20 haarukassa? Tomppeli laski mulle uuden lämmitystarpeen jos kaikki haaveissa olevat kuutiot lämmitetään, niin se olisi semmoiset 15-16 kW maalämpökone. Joten kysymys kuuluu, että kannattaako alkaa laittamaan ilmalämpöpumppua (leudolla kelillähän mun nykyinen maalämpöpumppu riittää), vai odottelenko että vastaan tulee sopivalla hinnalla käytetty F1255:nen?
Vai edelleenkö kokonaiskustannusten kannalta järkevin olisi ilmalämpöpumppu talliin avuksi? Onko muilla täällä palstalla ko ratkaisua? Mua vaan murehduttaa ilmalämpäkoneessa tallissa hitsaus, mahdollinen maalinpöly ym. Eli meneekö ilmalämpöpumppu epäkuntoon mahdollisesta "liasta"?
-
Eikös noissa ilmalämpöpumpuissa ole todella kovat erot eri merkkien välillä että mikä on todellinen COp-arvo esim -10 ja -20 haarukassa? Tomppeli laski mulle uuden lämmitystarpeen jos kaikki haaveissa olevat kuutiot lämmitetään, niin se olisi semmoiset 15-16 kW maalämpökone. Joten kysymys kuuluu, että kannattaako alkaa laittamaan ilmalämpöpumppua (leudolla kelillähän mun nykyinen maalämpöpumppu riittää), vai odottelenko että vastaan tulee sopivalla hinnalla käytetty F1255:nen?
Vai edelleenkö kokonaiskustannusten kannalta järkevin olisi ilmalämpöpumppu talliin avuksi? Onko muilla täällä palstalla ko ratkaisua? Mua vaan murehduttaa ilmalämpäkoneessa tallissa hitsaus, mahdollinen malinpöly ym. Eli meneekö ilmalämpöpumppu epäkuntoon mahdollisesta "liasta"?
En kovin paljon ole seurannut oikeita tutkimuksia, mutta kyllä ILP:n COP -10-20C välissä ainakin 2 on. Ja kun se lauhduttaa viileään, esim. +13C talliin niin en pitäisi outona vaikka olisi kolmonenkin. Pitää huomata ero lämmön luovutuksessa, ILP luovuttaa energiaa tosi viileään ilmaan kun taas MLP joutuu puskemaan energiansa kuumaan veteen. (patterilämmitys)
Voi olla, että hetkinen menee ennenkuin löydät 4-16kW konetta käytettynä. Joka tapauksessa kustannukset ovat sulle vähintään 5000€ olettaen, että omaa pumppua on paha myydä eteenpäin.
-
Eikös noissa ilmalämpöpumpuissa ole todella kovat erot eri merkkien välillä että mikä on todellinen COp-arvo esim -10 ja -20 haarukassa? Tomppeli laski mulle uuden lämmitystarpeen jos kaikki haaveissa olevat kuutiot lämmitetään, niin se olisi semmoiset 15-16 kW maalämpökone. Joten kysymys kuuluu, että kannattaako alkaa laittamaan ilmalämpöpumppua (leudolla kelillähän mun nykyinen maalämpöpumppu riittää), vai odottelenko että vastaan tulee sopivalla hinnalla käytetty F1255:nen?
Vai edelleenkö kokonaiskustannusten kannalta järkevin olisi ilmalämpöpumppu talliin avuksi? Onko muilla täällä palstalla ko ratkaisua? Mua vaan murehduttaa ilmalämpäkoneessa tallissa hitsaus, mahdollinen malinpöly ym. Eli meneekö ilmalämpöpumppu epäkuntoon mahdollisesta "liasta"?
Kustannustehokkain tapa on parantaa nykyisen lämmönjaon tehokkuutta. Teet sen siitten miten haluat. Ne pari irtokilowattia on reservissä kunhan saat lämmönluovutuksen kuntoon. Kun katsoo lähimmän lentokentän tilastoja niin nyt eletään Etelä-Pohjanmaalla jopa kylmempää 10vrk jaksoa kuin ennätysvuonna 2010. ( http://www.wunderground.com/history/airport/EFSI/2016/1/1/CustomHistory.html?dayend=13&monthend=1&yearend=2016&req_city=&req_state=&req_statename=&reqdb.zip=&reqdb.magic=&reqdb.wmo= (http://www.wunderground.com/history/airport/EFSI/2016/1/1/CustomHistory.html?dayend=13&monthend=1&yearend=2016&req_city=&req_state=&req_statename=&reqdb.zip=&reqdb.magic=&reqdb.wmo=) )
Kun vastukset napsahtaa päälle niin sitten joko maksetaan laskua tai laitat vaikka puita takkaan. Tilastojen valossa tuskin mikään muu kannattaa koska maapiirisi kyllä selviää.
Itse en kyllä uskaltaisi repiä ILPpiäni käyntiin 15 asteen pakkasessa ja kuvitella säästävänsä sillä sähkökuluissa. Jos talo tarvitsee jäähdytystä kesällä niin siinä kyllä toimii.
-
Kustannustehokkain tapa on parantaa nykyisen lämmönjaon tehokkuutta. Teet sen siitten miten haluat. Ne pari irtokilowattia on reservissä kunhan saat lämmönluovutuksen kuntoon. Kun katsoo lähimmän lentokentän tilastoja niin nyt eletään Etelä-Pohjanmaalla jopa kylmempää 10vrk jaksoa kuin ennätysvuonna 2010. ( http://www.wunderground.com/history/airport/EFSI/2016/1/1/CustomHistory.html?dayend=13&monthend=1&yearend=2016&req_city=&req_state=&req_statename=&reqdb.zip=&reqdb.magic=&reqdb.wmo= (http://www.wunderground.com/history/airport/EFSI/2016/1/1/CustomHistory.html?dayend=13&monthend=1&yearend=2016&req_city=&req_state=&req_statename=&reqdb.zip=&reqdb.magic=&reqdb.wmo=) )
Kun vastukset napsahtaa päälle niin sitten joko maksetaan laskua tai laitat vaikka puita takkaan. Tilastojen valossa tuskin mikään muu kannattaa koska maapiirisi kyllä selviää.
Anteeksi, voitko hieman selvittää? Eli väännätkö rautalangasta mitä mun kannattaa tehdä, miten parannan lämmönjaon tehokkuutta?
-
Anteeksi, voitko hieman selvittää? Eli väännätkö rautalangasta mitä mun kannattaa tehdä, miten parannan lämmönjaon tehokkuutta?
Enkös minä ole sitä sulle tässä nyt usean viestin ajan "vääntänyt rautalangasta" ? Sinulla on huono lämmönluovutus pattereissasi ja pakkasilla sun 10kW:n maalämpöpumppu on oikeasti 7.5-8kW pumppu. Puhallinkonvektoreita, tuulettimia, isompia pattereita jne. valitse noista.
Ensin laitat lämmönluovutuksen kuntoon ja sitten blokkaat vastukset pois käytöstä ja katsot mihin lämpötilaan asti pelkkä kompressori riittää. Tämän jälkeen tutkailet tuota wundergroundin tilastoa ja arvot paljonko lisäsuorasähköä menee tilastojen valossa ja sitten mietit suuremman maalämpöpumpun investoinnin kannattavuutta.
Perstuntumalla ja hihavakiolla sanoisin että maksat yhtä paljon rahaa sähköyhtiölle vuodessa:
a. nykyinen pumppu ja parannettu lämmönluovutus + kovien pakkasten suorasähkölisälämmitys
b. suurempi maalämpöpumppu ja nykyinen lämmönluovutus
-
Enkös minä ole sitä sulle tässä nyt usean viestin ajan "vääntänyt rautalangasta" ? Sinulla on huono lämmönluovutus pattereissasi ja pakkasilla sun 10kW:n maalämpöpumppu on oikeasti 7.5-8kW pumppu. Puhallinkonvektoreita, tuulettimia, isompia pattereita jne. valitse noista.
Ensin laitat lämmönluovutuksen kuntoon ja sitten blokkaat vastukset pois käytöstä ja katsot mihin lämpötilaan asti pelkkä kompressori riittää. Tämän jälkeen tutkailet tuota wundergroundin tilastoa ja arvot paljonko lisäsuorasähköä menee tilastojen valossa ja sitten mietit suuremman maalämpöpumpun investoinnin kannattavuutta.
Perstuntumalla ja hihavakiolla sanoisin että maksat yhtä paljon rahaa sähköyhtiölle vuodessa:
a. nykyinen pumppu ja parannettu lämmönluovutus + kovien pakkasten suorasähkölisälämmitys
b. suurempi maalämpöpumppu ja nykyinen lämmönluovutus
Kiitos tiedoista. Patterithan on uudet kaksilevyiset, jossa ritilikkö välissä. Varmaan iso syy on se, että kylmän talon yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä turhaan... Täytyy fundeerata mikä on halvinta ja mikä psyykkeelle parasta =)
Mitäs raati on seuraavasta mieltä, mulle kaupattiin äsken vanhaa mutta käyttämätöntä Niben F1250 (4-16 kW) inventterikonetta. Kone kai on muutaman vuoden vanha. Kannattaisko tuollaista ostaa? Paneeli on ainakin vanhempi? Mitä huonoa ja mitä parempaa tuossa on verrattuna tuohon mun nykyiseen F1245:seen? Ja onko tuo F1250 sen verran vanhaa tekniikkaa jo, että kannattaa odottaa F1255:sta?
ps. saako tuollaisesta F1250 dataa ollenkaan pihalle? Ja kuinkas softaa päivitetään?
Mielipiteitä/kokemuksia asiasta.
-
Selvisikö miksi kone kertoi tekevänsä 50 asteista vettä vaikka verkostoon arveltiin menevän lähelle 35 asteista vettä. Koneen antotehossa on tuossa 1.6kw ero... ::)
-
Selvisikö miksi kone kertoi tekevänsä 50 asteista vettä vaikka verkostoon arveltiin menevän lähelle 35 asteista vettä. Koneen antotehossa on tuossa 1.6kw ero... ::)
Ei selvinny syy (tai selvisi, että tarvii 7+1 käyrällä tuollaista menekkiä). Käyrää tietysti kun laskee, niin haluttu menolämpötilakin kyllä laskee. Ja kun laskee talon lämpötilan tarpeksi, niin pumppukin lopettaa pyörimisen ja asteminuutit alkaa lähentymään nollaa kohti.
Käyttäjä "sailor" toki on tuossa kertonut että miten kannattaisi koittaa säätää. Pattertkin uusittu koko alakertaan, niin vaihtoehdoksi jää tuulettimet TAI yläkerran eristäminen.
-
Kiitos tiedoista. Patterithan on uudet kaksilevyiset, jossa ritilikkö välissä. Varmaan iso syy on se, että kylmän talon yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä turhaan... Täytyy fundeerata mikä on halvinta ja mikä psyykkeelle parasta =)
Mitäs raati on seuraavasta mieltä, mulle kaupattiin äsken vanhaa mutta käyttämätöntä Niben F1250 (4-16 kW) inventterikonetta. Kone kai on muutaman vuoden vanha. Kannattaisko tuollaista ostaa? Paneeli on ainakin vanhempi? Mitä huonoa ja mitä parempaa tuossa on verrattuna tuohon mun nykyiseen F1245:seen? Ja onko tuo F1250 sen verran vanhaa tekniikkaa jo, että kannattaa odottaa F1255:sta?
ps. saako tuollaisesta F1250 dataa ollenkaan pihalle? Ja kuinkas softaa päivitetään?
Mielipiteitä/kokemuksia asiasta.
Ainakin voisit ehkä ostaa valmiiksi ne eristeet jotka aiot laittaa yläkerran eristämiseen myöhemmin. Ne voi levittää yläkertaan jo valmiiksi ---> lämpöhukka pienenee.
Itse vielä kerran miettisin ILP:n hankintaa tuottamaan tallin peruslämmityksen aina ~-18-20C saakka. Tähän asti 3kW ILP riittänee jos tallin maksimitehon tarve on 4,15kW tomppelin laskelman mukaan. Tämän jälkeen ILP kiinni ja MLP+sähköllä lämmitys vesiverkon kautta. 1500 eurolla tuon asian selvittää ihan kokeilemalla ja uskoin, että COP on vähintään yhtä hyvä pääosan vuodesta kuin mitä häviöiden kanssa 30-50C vettä talliin puskien.
-
Selvisikö miksi kone kertoi tekevänsä 50 asteista vettä vaikka verkostoon arveltiin menevän lähelle 35 asteista vettä. Koneen antotehossa on tuossa 1.6kw ero... ::)
Minusta selvisi, ainakin suurin osa...
käyrän mukaan piti mennä 40C ja huonealilämpö oli n. 3C ja järjestelmäkertoimella 2 siitä tulee +6C.
-
Ei selvinny syy (tai selvisi, että tarvii 7+1 käyrällä tuollaista menekkiä). Käyrää tietysti kun laskee, niin haluttu menolämpötilakin kyllä laskee. Ja kun laskee talon lämpötilan tarpeksi, niin pumppukin lopettaa pyörimisen ja asteminuutit alkaa löähentymään nolla kohti.
Minusta selvisi, ainakin suurin osa...
käyrän mukaan piti mennä 40C ja huonealilämpö oli n. 3C ja järjestelmäkertoimella 2 siitä tulee +6C.
Käsitykseni mukaan tilanne oli sellainen että kone teki 50 asteista mutta lämmönjakoon vesi lähti alle 40 asteisena.
Oliko koneen käynnistä jo logia olemassa? Löysitkö BT25 anturia mistään?
-
.... Välipohjassa ei eristeita (muuta kuin ehkä sammalta vähän). Eli kylmään yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä "harakoille".....
Sulla lienee parin - kolmen kilowatin harakanlämmitin hyvillä pakkasilla ;)
-
Kiitos tiedoista. Patterithan on uudet kaksilevyiset, jossa ritilikkö välissä. Varmaan iso syy on se, että kylmän talon yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä turhaan...
Korkea menoveden lämpö vooi johtua tuosta yläkerran häviöistäkin, eli eristeet kuntoon. Samoin autotallin lamelliovien säätö, niistä näkyy yleensä valo reunoista läpi.
Vanhempaan Niben invertteriin en sekaantuisi. Niitä ei liene myyty juuri yhtään. Ruotsin maalämpöfoorumillakin on tosi vähän tietoa ko. malleista.
-
Käsitykseni mukaan tilanne oli sellainen että kone teki 50 asteista mutta lämmönjakoon vesi lähti alle 40 asteisena.
Mulle jäi käsitys, että vesi lähti 40C ja pyynti oli 50C.
-
Kiitos tiedoista. Patterithan on uudet kaksilevyiset, jossa ritilikkö välissä. Varmaan iso syy on se, että kylmän talon yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä turhaan... Täytyy fundeerata mikä on halvinta ja mikä psyykkeelle parasta =)
Mitäs raati on seuraavasta mieltä, mulle kaupattiin äsken vanhaa mutta käyttämätöntä Niben F1250 (4-16 kW) inventterikonetta. Kone kai on muutaman vuoden vanha. Kannattaisko tuollaista ostaa? Paneeli on ainakin vanhempi? Mitä huonoa ja mitä parempaa tuossa on verrattuna tuohon mun nykyiseen F1245:seen? Ja onko tuo F1250 sen verran vanhaa tekniikkaa jo, että kannattaa odottaa F1255:sta?
ps. saako tuollaisesta F1250 dataa ollenkaan pihalle? Ja kuinkas softaa päivitetään?
Mielipiteitä/kokemuksia asiasta.
Pumpussa pitäisi olla leimat että koska se on valmistettu. Täällä oli 2009 eli kai melko tuore 1217 pumppu. Kompressorin laatikossa muistaakseni on jotkut tarrat.
Ei saa dataa pihalle. Softaa ei voi päivittää.
Takuu varmaan on kolme vuotta.
F1255 varmaankin olisi turvallisempi valinta. Täällä säästyi 3500€ kun en ostanut uutta 10kW pumppua (6550e). Liikkeen toimivuustakuu kumminkin tuli. Jos tuo vanhan hajoaa, niin saa ehkä korjattua tai täytyy ostaa sitten kokonaan uusi.
Vanhempi invertteri saattaa olla vähän riskialttiimpi, koska invertteri on kallis ja pumppua ei ole enää muutamaan vuoteen saanut ostettuakaan. Tuo 1255 voi olla vaikea löytää käytettynä, kun siinä yleensä on tehoreserviä ja oikeastaan isompia pumppujakaan ei ole olemassa. Paitsi tuplakompurat jotka on paljon kalliimpia. Tuo 1250 saattaa tosiaan olla liian harvinainen malli ja ei tohdi ostaa.
Jos autotallia meinaisi lämmittää ilpilla. Kannattaisi tai joutuisi varmaan laittaa pakkasnestekierto autotalliin. Veden kumminkin pitää siellä lattiassakin kiertää tai muuten putket jäätyy.
Kun ilpin laittaa kiinni ja rupeaa lämmittämään kylmää lattiaa sähköllä, niin arvelisin että sähköä kyllä palaa. Riittääkö vastuksissa teho?
Täällä oli yläpohjassa alunperin 12.5cm villaa. Pattereiden lämpötila on varmaan siksikin iso että yläpohjassa ei ole juuri mitään eristettä.
-
Mulle jäi käsitys, että vesi lähti 40C ja pyynti oli 50C.
Joo siis juuri noin. Eli käyrä näytti että piti ajaa noin -10 pakkasella noin 40 asteen vettä. Ja pattereille meni noin 40 asteen vesi, mutta haluttua menovettä näyttä 51-52 astetta.
Täytyy tänään katsoa ja vielä tuota lämpökerrointa.
ps. dataa laitan tänään näkyviin tuohon toiseen keskusteluun. Ja BT25-anturia ei ole kiinni mulla ollenkaan. Se ei varmaan ehkä muuta tätä oleellisesti? =0
-
Joo siis juuri noin. Eli käyrä näytti että piti ajaa noin -10 pakkasella noin 40 asteen vettä. Ja pattereille meni noin 40 asteen vesi, mutta haluttua menovettä näyttä 51-52 astetta.
Täytyy tänään katsoa ja vielä tuota lämpökerrointa.
ps. dataa laitan tänään näkyviin tuohon toiseen keskusteluun. Ja BT25-anturia ei ole kiinni mulla ollenkaan. Se ei varmaan ehkä muuta tätä oleellisesti? =0
BT25 käytetään (lähinnä) silloin on puskurivaraaja.
-
Mulle jäi käsitys, että vesi lähti 40C ja pyynti oli 50C.
Niin tai näin. Jos kone jauhaa kuumempaa vettä kuin mitä olisi tarve niin tämä johtaa siihen että antoteho laskee. Lämmönjakoon lähtevän veden lämpötilaksi pitäisi saada sama kuin mitä kone tekee.
Tässä paikka mihin BT25 anturi kytketään:
(http://i.imgur.com/GxU2cSZ.png)
Täältä saanet ainakin soittamalla anturin tilattua jos et jaksa lähteä etsimään mistään:
http://www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com/index.php/lisatarvikkeet-ja-varaosat/nibe/maalampopumppu/mlp-f1226-f1145-f1245-f1345/anturit-kaapelit-yms (http://www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com/index.php/lisatarvikkeet-ja-varaosat/nibe/maalampopumppu/mlp-f1226-f1145-f1245-f1345/anturit-kaapelit-yms)
Eikö menovesianturille (BT25) ole mitään putken päälle asennettavaa telinettä olemassa mihin anturin saa kiinni?
Laita data vaan tähän samaan ketjuun.
BT25 käytetään (lähinnä) silloin on puskurivaraaja.
Tuolla taisi olla UKV100
-
Tuvan lämpötila oli 21,1 astetta (BT50), ja tavoitelämpötila oli 24 astetta. Asteminuutit oli -400-500.
Jos pudotin pyynnin 18 asteeseen, niin kone sammui. Eli kone vaan ei tuota riittävästi lämpöä mun tarpeille. Kone varmaan on ihan kunnossa...
voisit koittaa laittaa tavoite lämmöksi 21c jos sillä tarkenee. 24c sisälämpö on minun mielestäni liian korkea. Sen takia toi pyynti lämpö on yli 50c kun kämpässä on 21c ja pyynti 24c ja sulla on se sisälämmön mukaan säätyvä käyrä.
-
Tässä esimerkiksi Viessmanin versio menovedenlämpötila-anturi telineestä.
(http://www.heiz24.de/Media/Shop/heiz24de_viessmann_7271829_anlegetemperatursensor.jpg)
-
Tuolla taisi olla UKV100
JHH voisi laittaa footteriin kohteen perustiedot. Kiitos !
-
JHH voisi laittaa footteriin kohteen perustiedot. Kiitos !
Juu...
-
Mulla löytyy ylimääräinen BT25 -anturi, jos tarvii.
-
Löytyi BT25-anturi kaapista Niben papereiden kanssa samasta laatikosta. Nyt se on kiinni puskurivaraajan jälkeen olevassa pattereille menevässä putkessä. Ja huoneanturin lämpökerroin1 (patteriverkoston siis) oli 2,0. Pudotin sen 1,0. Nyt näyttää seuraavanlaisia tietoja:
- pakkasta pihalla 14 astetta
- sisälämpötila säädetty 22 asteeseen (tuvassa ok lämmin)
- BT2 -->43,6
- BT3 --> 35,8
- laskettu menolämpötila 1 --> 45,8
- ulkoinen menoanturi BT25 --> 42,4
Eiks tää nyt näytä jo paljon paremmalta (otin nää melkein heti kun laitoin koneeseen virrat päälle asennustöiden jälkeen)? Niin ja tällä hetkellä sähkökään ei ainakaan vielä mennyt päälle.
-
Ehkä minun turhaa tykätä JHH:n ongelmista. Lämpöpumpun nykyteho näyttää kuitenkin jäävän riittämättömäksi.
Kannatan esitettyä ensi vaiheen lisäeristämista, talon yläpohjaan vaikka väliaikaisesti ja talliovien ilmavuodot/eristystä.
Edelleen, ja sitten kun ilmat sallii, (nyt ajetaan lisävastuskäytöllä tämän talven ja jos mahdollista lasketaan siälämpöpyyntöä), niin miten olisi oma VILP joka liitetään nykyiseen tallin lämmitysverkostoon (lattialämmitystäkö?) ja siihen verkoston kokonaan glykoliluosta ettei putket jäähdy vaikka sattuisi kommelluksia. Nykyinen liitäntä talosta talliin katkaistaan ja nykykone hoitaa sitten pelkästään talon. Jos tietty nykykoneen teho riittää myös lisäreristettyn yläkerran lisäämiseen.
VILP:in menovesi ei tarvitse säätää niin korkealle koska autotallin alhaisempi lämpötila voisi sallia "heilatelevan" ulkolämpötilan mukaan, silloin VILP:lle saataneen kohtuullinen COPPI. Tosin en tiedä mitä autotalliVILPPI maksaisi/ enkä sen tarvittavasta tehosta. 4-5kW?
-
Siirtyykös nibe automaattisesti asteminuuttien laskemisessa tuon BT25 anturin käyttöön kun se löytyy järjestelmästä vai tarviiko se aktivoida jotenkin?
Ainakin nyt lämpötilat näyttävät vielä järkeviltä verrattaen aikaisempaan kertomukseen.
Tämä on nyt vain ehdotus mutta jos olisin sinun housuissasi niin tässä kohtaa tarkistaisin vielä lämmityskäyrän ottamalla sisäanturin vaikutuksen pois käytöstä ja alkaisin laskemaan menoveden lämpötilaa niin paljon että asunto alkaa jäähtymään pikkuhiljaa. Jahka sopiva kohta on löytynyt niin sitten sisätilanlämpötilan kompensoiti takaisin päälle. Tavoitteena tuossa olisi saada mahdollisimman alhainen lämpötila joka piisaa asunnon lämmittämiseen. Esimerkiksi pattereissa kytkettyinä olevat termostaatit voivat reagoida todella kuumaan veteen niin että ne kuristavat jo virtausta vaikka parempi teho tulisikin matalemmalla vedellä ilman kuristusta. lampopumput.info:ssa porukka on kirjoitellut juuri vastaavista asioista.
Ihmeitä näilläkään ei toki voi saada aikaiseksi.
-
Ehkä minun turhaa tykätä JHH:n ongelmista. Lämpöpumpun nykyteho näyttää kuitenkin jäävän riittämättömäksi.
Kannatan esitettyä ensi vaiheen lisäeristämista, talon yläpohjaan vaikka väliaikaisesti ja talliovien ilmavuodot/eristystä.
Edelleen, ja sitten kun ilmat sallii, (nyt ajetaan lisävastuskäytöllä tämän talven ja jos mahdollista lasketaan siälämpöpyyntöä), niin miten olisi oma VILP joka liitetään nykyiseen tallin lämmitysverkostoon (lattialämmitystäkö?) ja siihen verkoston kokonaan glykoliluosta ettei putket jäähdy vaikka sattuisi kommelluksia. Nykyinen liitäntä talosta talliin katkaistaan ja nykykone hoitaa sitten pelkästään talon. Jos tietty nykykoneen teho riittää myös lisäreristettyn yläkerran lisäämiseen.
VILP:in menovesi ei tarvitse säätää niin korkealle koska autotallin alhaisempi lämpötila voisi sallia "heilatelevan" ulkolämpötilan mukaan, silloin VILP:lle saataneen kohtuullinen COPPI. Tosin en tiedä mitä autotalliVILPPI maksaisi/ enkä sen tarvittavasta tehosta. 4-5kW?
Tuosta tulikin mieleen että nykyinen lämmityskanaali vaihdettaisiin keruuliuoksen siirtokanaaliksi. Keruupiiri 2x 300 metriä tulisi yhteiseksi talon 10kW pumpulle ja autotalliin tulisi toinen pienempitehoisempi maalämpöpumppu joka lämmittäisi autotallin lattiaa. Hyvä cop koska lattiavesi ei tarvitsisi olla kuumaa.
En sitten tiedä että onnituisiko tuollainen ratkaisu mitenkään.
-
... sen 2 viikkoa vuodessa. :)
Tällä logiikalla käyttövettä ei kannata kompuralla tehdä vaan priimata 30C ---> 55C boilerilla.
OT: Meillä priimaa boileri 44->65 ja samalla menee legioinellakin. Pumppu lopetta Kv.n tekemisen joka ilta 23:00 ja aloitta arkisin klo 15.00. Tänä aikana kun ei kukaan käytä kuumaa vettä talossa. Boilerin (250L) vesi itsessään riittäisi jo kuuman KV:n tarpeisiin. nyt sitä on 180+250L vähintää +44 asteista. Tusina on peräjälkeen(4h aikana) käynyt saunassa/suihkussa eikä kuumavesi ole loppunut.
-
Löytyi BT25-anturi kaapista Niben papereiden kanssa samasta laatikosta. ....
Eiks tää nyt näytä jo paljon paremmalta (otin nää melkein heti kun laitoin koneeseen virrat päälle asennustöiden jälkeen)?
Kun systeemi stabilituu, ainakin muutama tunti, niin sitten näkee mihin asettuu.
Yleensä muutoksen jälkeen kannattaa odotella 1 vuorokausi, koska lämmitysjärjestelmät on hitaita.
BT25:n käytössä on sekin etu, että sen avulla kone pystyy laskemaan asteminuutit myös käyttövesijakson aikana.
Eli säätö paranee.
Minulla BT25 näyttää 1,5 - 2C vähemmän kuin BT2. Ero riippuu kytkennästä, mulla kaksiputkikytkentä ja lataus ylhäältä.
-
- pakkasta pihalla 14 astetta
- sisälämpötila säädetty 22 asteeseen (tuvassa ok lämmin)
- BT2 -->43,6
- BT3 --> 35,8
- laskettu menolämpötila 1 --> 45,8
- ulkoinen menoanturi BT25 --> 42,4
Eiks tää nyt näytä jo paljon paremmalta (otin nää melkein heti kun laitoin koneeseen virrat päälle asennustöiden jälkeen)? Niin ja tällä hetkellä sähkökään ei ainakaan vielä mennyt päälle.
Nyt muuten mittauksia sotkee se että eilen oli kova tuuli. Pakkasta oli -10, mutta se vastasi -20 - -25 pakkasta tuulen takia. Nyt pakkasta on -15 mutta ei taida tuulla ollenkaan. Nyt riittää paljon pienempi lämmitys eiliseen päivään verrattuna.
-
Siirtyykös nibe automaattisesti asteminuuttien laskemisessa tuon BT25 anturin käyttöön kun se löytyy järjestelmästä vai tarviiko se aktivoida jotenkin?
Ainakin nyt lämpötilat näyttävät vielä järkeviltä verrattaen aikaisempaan kertomukseen.
Tämä on nyt vain ehdotus mutta jos olisin sinun housuissasi niin tässä kohtaa tarkistaisin vielä lämmityskäyrän ottamalla sisäanturin vaikutuksen pois käytöstä ja alkaisin laskemaan menoveden lämpötilaa niin paljon että asunto alkaa jäähtymään pikkuhiljaa. Jahka sopiva kohta on löytynyt niin sitten sisätilanlämpötilan kompensoiti takaisin päälle. Tavoitteena tuossa olisi saada mahdollisimman alhainen lämpötila joka piisaa asunnon lämmittämiseen. Esimerkiksi pattereissa kytkettyinä olevat termostaatit voivat reagoida todella kuumaan veteen niin että ne kuristavat jo virtausta vaikka parempi teho tulisikin matalemmalla vedellä ilman kuristusta. lampopumput.info:ssa porukka on kirjoitellut juuri vastaavista asioista.
Ihmeitä näilläkään ei toki voi saada aikaiseksi.
Muistaakseni nibe laskee asteminuutit suoraan tuosta bt25 anturista kun sen asentaaa. Ei tarvi tehdä mitään asetus muutoksia.
Täältä kans vahva suositus ottaa sisälämpöanturin vaikutus pois ja hakea käyrä kohdalleen eli mahdollisimman matala menoveden lämpö. Ja kaikki termostaatit auki asentoon. ja sit vielä vois kiertopumppua säätää isommalle et menon ja paluun erotus olisi noin 5c jolloin patterit olisivat alhaaltakin mahd. kuumat.
Edit: Säätö kannattais tehdä niin et laitat sen autotalliin menevän kierron kiinni ja sitten säädät sen talon meno ja paluun erotuksen noin 5c.
Mulla on kans yläkerta pattereilla ja alakerta lattialämmityksellä niin säädön hain niin et lattialämmitys kiinni ja pattereiden meno ja paluun erotus noin 5c ja sitte säädin lattialämmityksen meno paluun erotuksen noin 10c. Kai sulla on sinne tallin lattiaan oma kierto pumppu?
-
Nyt muuten mittauksia sotkee se että eilen oli kova tuuli. Pakkasta oli -10, mutta se vastasi -20 - -25 pakkasta tuulen takia. Nyt pakkasta on -15 mutta ei taida tuulla ollenkaan. Nyt riittää paljon pienempi lämmitys eiliseen päivään verrattuna.
Tuo pakkasen vastaavuus taitaa koskea ihmisen kokemaa. Kylmä talon seinä ei koe ihan samaa vaikutusta.
-
Tuo pakkasen vastaavuus taitaa koskea ihmisen kokemaa. Kylmä talon seinä saa samaa vaikutusta.
Tuuli lisäksi pyrkii menemään rakennuksen ulkovaipan läpi,
jos rakennus on vähän vanhempi ja sen seinärakenteissa ei ole riittävän hyvää tuulensuojausta.
Havaitsee selvästi, kuinka vanhemmissa taloissa sisälämpötila laskee tuulisella säällä.
Lämpöpumpun mahdollisesti asennettu sisäanturi havaitsee sisälämmön alenemisen
ja ohjeistaa lämpöpumppua pukkaamaan lisää lämpötehoa taloon.
-
^ korjasin postaustani kun jäi sana "ei" pois.
Mutulla heittäisin, että niin paljon tuuli ei tee vaikutusta taloon kuin tekee ihmiseen kun sanotaan, että -10C + tuuli vastaa -20C pakkasta. Meillä se tekisi 10C lisää menoveteen tai muuten huonelämpötila putoaisi selvästi.
-
OT: Meillä priimaa boileri 44->65 ja samalla menee legioinellakin. Pumppu lopetta Kv.n tekemisen joka ilta 23:00 ja aloitta arkisin klo 15.00. Tänä aikana kun ei kukaan käytä kuumaa vettä talossa. Boilerin (250L) vesi itsessään riittäisi jo kuuman KV:n tarpeisiin. nyt sitä on 180+250L vähintää +44 asteista. Tusina on peräjälkeen(4h aikana) käynyt saunassa/suihkussa eikä kuumavesi ole loppunut.
Pitäisiköhän itsekin miettiä jotain tällaista. Toki se COP:ia aina huonontaa kun aletaan tekemään enemmän suoralla sähköllä, mutta 200l lisäboileri päästäisi kompressorin tosiaan helpommalla ja antaisi melko loputtoman käyttöveden.
-
Ainakin voisit ehkä ostaa valmiiksi ne eristeet jotka aiot laittaa yläkerran eristämiseen myöhemmin. Ne voi levittää yläkertaan jo valmiiksi ---> lämpöhukka pienenee.
Huomasiko aloittaja tätä? Käytännössä ilmainen keino jos vintti tulee jokatapauksessa joskus eristetyksi. Eiköhän sieltä kilowatti tai kaksi säästy jos eristys nyt on tosi huono.
Toki pitää olla järki kädessä jos välipohjassa ei ole ilmansulkua.
-
Huomasiko aloittaja tätä? Käytännössä ilmainen keino jos vintti tulee jokatapauksessa joskus eristetyksi. Eiköhän sieltä kilowatti tai kaksi säästy jos eristys nyt on tosi huono.
Juu kyllä huomasin ja täytyy alkaa toteuttamaan tuota yläkerran lisäeristystä varmaan ensi kevään/kesän aikana (kun kelit hiukan lämpee). Nyt vaan tämä kevät menee pakosta näin... Eli on ollut kumminkin hyvä tehdä/säätää/tarkastaa kaikki pumpun asetukset ainakin kuntoon...
-
Täällä oli alunperin 30cm kutteripurua noin 70% yläpohjapinta-alasta.
Puhallutin sinne n. 40cm ekovillaa ja käyrän sai laskea 8 -> 7.
-
^ yllättävän pieni muutos minusta.
-
Tuuli lisäksi pyrkii menemään rakennuksen ulkovaipan läpi,
jos rakennus on vähän vanhempi ja sen seinärakenteissa ei ole riittävän hyvää tuulensuojausta.
Havaitsee selvästi, kuinka vanhemmissa taloissa sisälämpötila laskee tuulisella säällä.
Lämpöpumpun mahdollisesti asennettu sisäanturi havaitsee sisälämmön alenemisen
ja ohjeistaa lämpöpumppua pukkaamaan lisää lämpötehoa taloon.
Nuo vähän uudemmat ja paremmat talot taitaa pitää aika hyvin tuulta. Täällä ei ole tuulensuojalevyä ja tiili ja villa ei varmaankaan pidä kauhean hyvin tuulta. Silti pakkasta pitää kohtalaisen hyvin jos vaan on tyyntä. Tuuli pääsee myös aika vapaasti puhaltamaan koska ei ole muita rakennuksia tai metsää edessä. Talossa on lyhyt pätkä puuta ja siihen on laitettu tuulensuojalevy jo -70 luvulla, mutta muualla ei ole ilmarakoakaan tiilen ja villan välissä.
En tiedä paljonko tuulella olisi vaikutusta, mutta veikkaisin että 10 astetta kylmentäisi kova tuuli. Huoneanturi olisi tosiaan hyvä, ei tarvitsisi säätää lämmitystä isommalle kovan tuulen takia.
-
^ yllättävän pieni muutos minusta.
Joopa, katselin muistiinpanoja, niin samoihin aikoihin nostin sisälämpötilaa asteella... se selittää melkein toisen mokoman.
Oltiinpas siellä tarkkana ;)
-
Juu kyllä huomasin ja täytyy alkaa toteuttamaan tuota yläkerran lisäeristystä varmaan ensi kevään/kesän aikana (kun kelit hiukan lämpee). Nyt vaan tämä kevät menee pakosta näin... Eli on ollut kumminkin hyvä tehdä/säätää/tarkastaa kaikki pumpun asetukset ainakin kuntoon...
Eristeitä ei voi lisätä miten sattuu vintillekään, mutta wanhan talon talomiehenä tuntenet asian.