Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: hegemon - 05.01.16 - klo:10:47
-
Teholla tässä tarkoitan taajuuden nostoa, menovedon lämmön nostoa jne.
Osaako joku selittää seuraavia havaintoja?
Inverter-pumppu ei nosta tehoa, vaikka asteminuuttivelkaa syntyy jatkuvasti. Esimerkiksi nyt asteminuuttiarvo muuttui 80->120 ja pumppu ei nosta 55Hz taajuutta ylöspäin. Menoveden ja lasketun välillä on aste eroa. Eilen illalla tämä sama asteminuuttimuutos jatkui aina 299 asti, huoneilma jäähtyi jo asteita ja taajuus pysyi myös 55Hz pitkään kunnes lopulta alkoi kelaamaan aivan liian hitaasti +1Hz/3-5min ylöspäin. Aamulla näytti olevan 100+Hz käytössä ja asteminuuttiarvo taas palautumassa normaaliksi.
Ja toisinpäin sama, miksi pumppu tekee lämpöä sitten lopulta niin, että asteminuutit viedäään nolliin ja pumpun toiminta lopetetaan kokonaan. Kun toisaalta pieni tehonlasku riittäisi ja pumppu voisi käydä jatkuvasti.
Ymmärrän että jatkuva jojoilu ja asteminuuttien pitäminen pienessä toleranssissa ei ole järkevää, mutta ees taas meno 300 luokalla asteminuuttia tuntuu hurjalta ja tietysti tuo pysäyttäminenkin on turhaa vaikka selkeästi lämmitystarve ei ole poistumassa. Laitan illemmalla lokitustietoa asiasta jakoon.
-
Laitan illemmalla lokitustietoa asiasta jakoon.
Mielenkiinnolla odotamme, kyselin tuolla toisaalla koepalaa F1255 logista eli menisi kaksi kärpästä samalla iskulla!
-
Liitetty nyt ekaan viestiin lokitiedostot (4.1.2016-5.1.2016), lämpökäyrät, asteminuuttikäyrä ja lasketut arvot (17:47-17:47).
-
Oliskohan säätö automaattisen tilan asetukset ja siellä suodatusaika pitkähkö. Kokeile säätää suodatusaika lyhyemmäksi.
-
Liitetty nyt ekaan viestiin lokitiedostot (4.1.2016-5.1.2016), lämpökäyrät, asteminuuttikäyrä ja lasketut arvot (17:47-17:47).
Hmm.. oletko ottanut virtausmittarin BF1 tarkoituksella pois vai onko sinun pumppusi nyt näitä ei-saksalaisia kun muilla olisi saksan markkinoille suunnattuja?
-
Tietääkseni en ole ottanut.
-
Tietääkseni en ole ottanut.
Vähän ihmettelinkin noissa 4-16kW koneissa BF1 mittarin olemassaoloa. Olisiko niin että isompiin tuo on laitettu tai sitten nuo koneet ovat saaneet Saksan markkinan varusteet jostain syystä.
Kyseessä lienee lattialämmitys kun tuo menolämpö on noin tasainen?
-
Oliskohan säätö automaattisen tilan asetukset ja siellä suodatusaika pitkähkö. Kokeile säätää suodatusaika lyhyemmäksi.
Suodatusaika oli varmaan syynä. Laitoin nyt 2h asetukseksi. Olin lukenut sen huolimattomasti alussa. Mitäs arvoja muilla?
-
Vähän ihmettelinkin noissa 4-16kW koneissa BF1 mittarin olemassaoloa. Olisiko niin että isompiin tuo on laitettu tai sitten nuo koneet ovat saaneet Saksan markkinan varusteet jostain syystä.
Kyseessä lienee lattialämmitys kun tuo menolämpö on noin tasainen?
Joo, lattia alakerrassa ja toive lämmön valumisesta yläkertaan :)
-
En ollutkaan tuota säätänyt vaan tehdasasetus on 24h. Millaisia asetuksia muilla on? Tuo 2h taitaa olla aika jyrkkä lattialämmityksen kanssa. Toisaalta 24h lämpötila laski jo 1-2 astetta huoneilman lämpötilaa.
En oikein hahmota miten tämä vaikuttaa kuitenkaan asteminuuttilaskentaan ja alunperin kuvattuun ongelmaan. Sehän meni tosiaan 350 pakkaselle vaikka pumpussa olisi ollut tehovarantoa.
-
Pikkunibessä on sisäinen "kuristuspanta" taajuuksien 55 ja 63 välillä, tästä on aiheutunut täälläkin viiveitä tehonsäädössä, jolloin asteminuutit ovat laskeneet turhaan nollilla.
-
Oliskohan säätö automaattisen tilan asetukset ja siellä suodatusaika pitkähkö. Kokeile säätää suodatusaika lyhyemmäksi.
En ollutkaan tuota säätänyt vaan tehdasasetus on 24h. Millaisia asetuksia muilla on? Tuo 2h taitaa olla aika jyrkkä lattialämmityksen kanssa. Toisaalta 24h lämpötila laski jo 1-2 astetta huoneilman lämpötilaa.
En oikein hahmota miten tämä vaikuttaa kuitenkaan asteminuuttilaskentaan ja alunperin kuvattuun ongelmaan. Sehän meni tosiaan 350 pakkaselle vaikka pumpussa olisi ollut tehovarantoa.
Laskin tehdasasetuksen 24h yöksi nollaan, enkä huomannut mitään muutosta hetkellisen ulkolämpötilan ja lasketun pyynnin käyttäytymisten välillä?
Onko mesemiehellä jotain sisäpiirin tietoa että tätä keskiarvoistusta käytettäisiin tehonmuutoksiin? Manuaaleista en ole moista viittausta löytänyt.
-
Lokintutkijan käyrän mukaan kopressoritaajuus on ollut aluksi 80-90 välissä ja tuon käynnistymisen jälkeen muuttunut "melko" nopeasti.
Lämmitysjärjestelmät ovat varsin hitaita.
-
Lokintutkijan käyrän mukaan kopressoritaajuus on ollut aluksi 80-90 välissä ja tuon käynnistymisen jälkeen muuttunut "melko" nopeasti.
Lämmitysjärjestelmät ovat varsin hitaita.
Kännykkäruudulta katseltuna tuossa meni 5-6 tuntia ja asteminuutit siis kävi 350. Nopeaksi en tuota kutsuisi.
-
Vaikuttaa että softat on pahasti perässä tekniikkaa ainakin tässä tapauksessa. Pitäisi vaihtaa itselle tuo Thermian Invertteri niin näkisi miten se pelaa. Eihän sen todellakaan kuulu sammua pakkaskeleissä tai koko invertterin idea on turha. ???
-
En ollutkaan tuota säätänyt vaan tehdasasetus on 24h. Millaisia asetuksia muilla on? Tuo 2h taitaa olla aika jyrkkä lattialämmityksen kanssa. Toisaalta 24h lämpötila laski jo 1-2 astetta huoneilman lämpötilaa.
En oikein hahmota miten tämä vaikuttaa kuitenkaan asteminuuttilaskentaan ja alunperin kuvattuun ongelmaan. Sehän meni tosiaan 350 pakkaselle vaikka pumpussa olisi ollut tehovarantoa.
Huono asia jos asumismukavuus kärsii :( ... siitä pitää päästä eroon
Ei liene vaarallista kokeilla esim. 6h suodatuksella (jos 2 h tuntuu jyrkältä) ja lokista sitten näkee muuttuuko toiminta.
Niben invertterien säätöalgoritmia ei foorumilla ole tyhjentävästi taidettu selittää / kertoa.
Veikkauksia on ollut, mutta faktaa vähemmän.
-
Vaikuttaa että softat on pahasti perässä tekniikkaa ainakin tässä tapauksessa. Pitäisi vaihtaa itselle tuo Thermian Invertteri niin näkisi miten se pelaa. Eihän sen todellakaan kuulu sammua pakkaskeleissä tai koko invertterin idea on turha. ???
Minäkin olen hiljaa mielessäni ihmetellyt että mihin tarvitaan / kuka haluaa (lämmityskaudella) ajoittain käyvää inventteripumppua?
-
Niben invertterien säätöalgoritmia ei foorumilla ole tyhjentävästi taidettu selittää / kertoa.
Veikkauksia on ollut, mutta faktaa vähemmän.
Saati sitten että asentajat siitä jotain ymmärtäisivät.
-
Niben invertterien säätöalgoritmia ei foorumilla ole tyhjentävästi taidettu selittää / kertoa.
Veikkauksia on ollut, mutta faktaa vähemmän.
Saattaa olla että nibeltä tuota tietoa ei ole edes kerrottu ulos. Jos käytössä olisi logia jonkilaiselta ajalta sekä AIKAA tutkia tuota logia eri menovesien pyynnillä/ulkolämpötiloilla niin luulisin että tuosta säätölogiikasta pääsisi kyllä kärryille muutenkin....
-
Minäkin olen hiljaa mielessäni ihmetellyt että mihin tarvitaan / kuka haluaa (lämmityskaudella) ajoittain käyvää inventteripumppua?
Eihän sen todellakaan kuulu sammua pakkaskeleissä tai koko invertterin idea on turha. ???
Softaihmisenä ja invertteripumpun omistajana on pakko hieman puolustella niben inssejä. Vaikka nykyinen softa ei ole missään mielessä täydellinen, niin ei se nyt niin huonokaan ole:
(jos otetaan pois n. kerran päivässä tapahtuneet 'ennenaikaiset' pysähdykset, niin yli 80% ajastaan on pumppu toiminut ihan ok)
Edellisen vuorokauden -22-24 pakkasilla on lauhduttimelta lähtevä vesi pysytellyt vain n. 0.1-0.3 astetta yli pyydetyn menolämpötilan (tuo ero tulee siitä että osa lämmöstä imetään varaajaan)
ja kaivosta tuleva vesi on tukevasti plussalla (1.5C). Keskimääräinen antoteho pumpulta on n. 5kW ja ottoteho n. 1kW. (+- 10%)
Antotehoreserviä invertterissä on vielä yli 2kW, joten vastaavaan tehontuottoon pitäisi toimintaa verrata 8kW on/off pumppuun?
Osaisko joku perustella miksi on/off olisi millään mittapuulla mitattuna parempi kuin nykyinen 'huono' invertteri, jos unohdetaan muutaman satasen hankintahintaerot.
-off tilan aikaiset asteminuutit on korvattava huomattavasti pyyntiä korkeammilla lämpötiloilla. invertteri 1-0
-n.8kW antoteho varmasti kylmentää kaivoa enemmän, toisaalta lyhyillä käynneillä saattaa tulo olla korkeampi. on/off vs. invertteri 1-1?
-kestävyys: invertteri 1kpl käynnistyksiä vuorokaudessa, on/off ?
Täytyy vielä todeta että oma kohteeni on ehkä keskimääräistä haasteellisempi, 14mm putki lattiassa, "iso" 500l varaaja kv-esilämmityksellä, joten siihen nähden minkälaisia eroja asennuskohteissa on, olen hieman yllättynyt etten ole missään vaiheessa saanut niben ohjausta menemään ns. täysin sekaisin. Tuo lienee softan toiminnassa tärkein vaatimus, tyhmistäkin tilanteista pitää päästä takaisin stabiiliin tilaan, vaikka siitä hetkellisesti hieman energiatehokkuus kärsisikin. Näin ainakin itse speksaisin ohjaussoftan.
-
Saattaa olla että nibeltä tuota tietoa ei ole edes kerrottu ulos. Jos käytössä olisi logia jonkilaiselta ajalta sekä AIKAA tutkia tuota logia eri menovesien pyynnillä/ulkolämpötiloilla niin luulisin että tuosta säätölogiikasta pääsisi kyllä kärryille muutenkin....
Itselläni on kertynyt lokeja ja aikaa, mutta ongelmana on ensimmäinen maalämmitysvuosi ja jo kolmas eri softaversio pumpussa -> vertailukelposta dataa on aika vähän.
Sellaisen yhteisen tekijän löysin katseltuani hegemonin lokeja ja omiani on se että meillä molemmilla on käyttövesiasetuksista johtuen kv-syklit aika lyhyitä.
Onko sullakin 39-43 ja suuri teho asetuksina?
Pari sykliä 6.1.
14:48 lämmitys 98Hz
14:49-15:03 kv 90Hz
15:04 lämmitys 112Hz (+4Hz!)
16:33 lämmitys 112Hz
16:34-16:47 kv 90Hz
16:48 lämmitys 118Hz (+6Hz!)
Oma pumppu tekee samaa, vaikka varaajassa on riittävästi lämpöä korvaamaan kv-syklin aikainen lämmitystarve ts. varaajan jälkeisessä menoputkessa oleva BT25:n lämpötila ei tipu kv:ta tehdessä. Silti pumppu 'olettaa' että nyt tarvitaan isompaa tehoa ja aloittaa kv:n jälkeisen lämmittämisen pari pykälää korkeammalta. Toi melkein näyttäis bugilta, tai sitten johtuu siitä että oletusasetuksilla 44-48, 57Hz kv-syklit kestää huomattavasti kauemmin jolloin moinen tehonnoston oletus olisi ihan järkevää. Ainakin mulla tilanteissa jossa asteminuutit on melko lähellä nollaa on lopullinen jatkuvan käynnin lopetusisku tullut tästä tehonnostosta, josta ei laskeuduta tarpeeksi nopeasti alas.
Nostin kv-asetukset 39-43 -> 38-44, josko sillä sais noille tehonnostoille hieman katetta ja asteminuutit oikeasti laskemaan kv-syklien aikoina, samoin pudotin hieman varaajaan varattavan lämmön määrää.
edit.
Ei vaikuttanut pidentyneet kv-syklit, jos bt25 laskee niin kone aloittaa kv:n jälkeisen lämmittämisen vielä suuremmalla taajuudella.
-
Sellaisen yhteisen tekijän löysin katseltuani hegemonin lokeja ja omiani on se että meillä molemmilla on käyttövesiasetuksista johtuen kv-syklit aika lyhyitä.
Onko sullakin 39-43 ja suuri teho asetuksina?
Ei ole korkea teho päällä. Aiemmin haarukka oli 40-44 (säästö), nyt vähän lavensin sitä kumpaankin päähän. Alueita olen säätänyt ja eilen saunottiin niin oli normaali-taso käytössä jne.
-
Pari päivää meni ilman käynnistyksiä taajuutta vaihdellen ja nyt taas kävi asteminuutit nollissa ja pari päivää sitten hetken sähkövastuksella kun olin laskenut rajan -300 asteminuuttiin. Ei mielestäni tarvetta, mutta ei vaan nostanut taajuutta riittävästi ja riittävän ajoissa.
Ei tosiaan mahdu omaan pääkoppaan syyt tuohon käyttäytymiseen ja toistaiseksi täälläkään ei siihen ole tullut järkevää selitystä. Saa nähdä vastaavatko Nibeltä joskus jotain... Lähetin web-lomakkeella kysymyksen, en tiedä onko teillä tiedossa muita kanavia?
-
Niin, riippuu kai siitä miten asioiden olisi pitänyt tapahtua. Itse koen että 5-6 tunnin aikana tapahtuva tehonnosto ja asteminuuttikasvun taittaminen on turhan hidasta :)
Huoneilmaan tuo tuntui siis vaikuttavan jo. Vähän tietysti vaikea varmentaa kun on aina monta tekijää huoneilmassa.
-
-300 asteminuutit taitaa olla sitten liian pienet? Kone ei hitauden takia ehdi nostaa tehoja riittävän nopeasti.
Eikös tuo toiminut niin että mitä enemmän asteminuutit menee pakkaselle, niin sitä suurempi teho kompurassa.
Itse nostin lisäyksen rajan suosiolla 800:an, ainakaan täällä ei tuollaiset 400-500 asteminuuttinotkahdukset tunnu sisälämpötilassa.
Taajuuden muutos reagoi asteminuuttien muutoksiin, ei suoraan asteminuuttien absoluuttiseen arvoon. Itselläni sammumisia (n. 1kpl/vrk) tulee siitä
että kv-syklin aikainen lämmitystaajuuden nosto ei näy asteminuuteissa vaaraajan vuoksi, eikä siitä vastaavasti jarrutella tarpeeksi nopeaan alas.
Toinen seikka mikä hidastaa taajuudenmuutoksia on koneen sisäiset kiristyspannat väleillä 56-64 ja 90-98.
Sellainenkin erikoisuus taajuudennostossa on, että lämmityksen oltua pois syystä tai toisesta esim. pumpun resetoinnin takia niin seuraava lämmityssykli
aloitetaan tyhjäkäynnillä 20Hz:llä eikä siitä lähdetä nostaamaan taajuutta ennenkuin asteminuutit ovat laskeneet alle -314. Itse koin eilen tällaisen
ja sen yhteydessä kävi asteminuutit lopulta jossain -600:ssa, sieltä kipuamiseen käytiinkin jo yli 100Hz:issä. Sisällä ei tuota notkahdusta huomannut,
koska takan takia on koko huusholli vähän turhan kuuma (olkkarissa melkein 24 astetta).
-
Taas se tapahtui, ulkona -21.5C ja pumppu päätti pitää pienen lakisääteisen(?) tauon.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/sammuminen_10012016_zpsenkafdzp.png)
02:00-03:00 lämmitys ja kulutus tasapainossa n.55Hz:issä, johtuen eilen poltetusta täydestä pesällisestä takassa.
03:00-05:15 termarit aukeaa ja kone löytyy uuden tasapainotilan (asteminuuttien kasvu pysähtyy) n. 84Hz:ssä
05:30-05:40 kv-tila menee ajastimella säästö->normaali ja tehdään käyttövettä.
1) kone olettaa että kv:n teon jälkeen kannattaa kasvattaa taajuuttta.
2) kv-syklin aikana asteminuutit ei tippuneet,mutta siirryttäessä takaisin lämmitykseen sekoittaa latauspumppu sen verran varaajan kerrostumia että asteminuuteissa tulee pieni pudotos, jota kompensoidaan kasvattamalla taajuutta.
08:45 on laskeuduttu takaisin tasapainotaajuuteen, mutta peli on jo menetetty, koska asteminuutit ovat nousseet alle sataan ja varaajassa on yläosa täynnä pyyntiä korkeampaa vettä -> hidas taajuuden lasku ei enää ehdi pysäyttää asteminuuttien nousua nollaan.
11:22 20min tauko
Pysyikö kukaan päättelyjeni perässä, oletteko samaa mieltä?
ps. termarit ei vaikuta tähän, joten niistä keskustelu voidaan jättää toisaalle, sattui vain tänä yönä oleen käytössä koska sisälämmöt karkas takan takia ihan lapasesta.
-
Kyllähän tuo varsin loogiselle selitykselle vaikuttaa. Kumma jos mitään säätöä taajuuden muutoksien nopeuksiin ei ole. ::)
-
Onko kukaan kokeillut vaikuttaako tuo pumpun käynnistysrajan asteminuuttiasetus taajuuden muutosnopeuteen? Se olisi toisaalta looginen arvo softallekin päätellä minkälaisia asteminuuttinotkahduksia talo kestää.
Itsellä ei siis invertteriä, mutta tuommoinen vaan tuli mieleen josko logiikka siitäkin jotain päättelisi. On-off -pumpulla tuo on kuitenkin jossain määrin arvo millä pumpulle "kerrotaan" paljonko asteminuuttien heittelyä talo sietää.
-
Onko kukaan kokeillut vaikuttaako tuo pumpun käynnistysrajan asteminuuttiasetus taajuuden muutosnopeuteen? Se olisi toisaalta looginen arvo softallekin päätellä minkälaisia asteminuuttinotkahduksia talo kestää.
Itsellä ei siis invertteriä, mutta tuommoinen vaan tuli mieleen josko logiikka siitäkin jotain päättelisi. On-off -pumpulla tuo on kuitenkin jossain määrin arvo millä pumpulle "kerrotaan" paljonko asteminuuttien heittelyä talo sietää.
Loistava havainto, jotain tuollaista näyttäis lokien mukaankin tapahtuvan.
Pienillä pakkasilla ei ollut pätkimistä vaan kaunista jatkuvaa käyntiä. Silloin mulla oli käynnistysrajana -120 ja nyt pakkasilla olen nostanyt sen -30:iin. Lokien mukaan pumppu viettää tasapainotilassa pitkiä aikoja aika lähellä tuota 30:ä tukien havaintoasi. Mutta kun kokeilin kasvattaa käynnistysarvoa niin näin kylmillä keleille siitä seuraa se että asteminuutit käy liian alhaalla jolloin tehoa nostetaan liikaa ja lopputuloksena on taas tauko. Täytyy ulkolämpötilan noustessa kokeilla käynnistysrajan vaikutusta uudelleen.
Kokeilin myös Lisäyksen portaiden erojen asteminuuttiasetuksen muuttamista, joka olisi aika looginen paikka kiihtyvyyksien konffaukseen, mutta ainakaan edellisillä softilla sillä ei ollut vaikutusta.
-
Vähän vaikea nähdä tuollaista yhteyttä. Asteminuutit nimenomaan kertovat paljon kestetään vajetta ja nythän ne menee lähtöarvosta 3-5 kertaisiksi. Eli ei mitään tolkkua oli yhteys tai ei. On/off pumppuha ei tuosta asteminuutteja moninkertaiseksi päästä.
Lisälämmönasteminuutturajalla olisi voinut ajatella olevan yhteyttä mutta mitään näyttöä tuosta en ole onnistunut saamaan.
-
Vähän vaikea nähdä tuollaista yhteyttä. Asteminuutit nimenomaan kertovat paljon kestetään vajetta ja nythän ne menee lähtöarvosta 3-5 kertaisiksi. Eli ei mitään tolkkua oli yhteys tai ei. On/off pumppuha ei tuosta asteminuutteja moninkertaiseksi päästä.
Jos taajuusohjaus menisi noiden kertoimien mukaan, niin on siinä lämmityksenkin kannalta jonkinmoinen ero, jos pumppu päästää ne -30 -käynnistysasetuksista tuonne -150 kuin -180 käynnistysasetuksesta tuonne - 900? Molemmissa siis viisinkertaiseksi lähtöasetukseen nähden.
Itse taas näkisin tuon lisäysrajan käyttämisen logiikassa järjettömänä. Täysteho/osateho, lisäksi osa käyttäjistä päästää mieluummin tuvan hieman viilenemään/lämmittää takkaa kuin käyttää sähkövastuksia milloin lisäysraja voi olla vaikkapa -1000, toisaalta taas joku laittaa sähkörajan matalammaksi osatehoisen pumppunsa kanssa jottei kaivoa revitä pakkaselle. Eli käyttäjien/käyttötepojen erot tekisi tuohon liikaa muuttujia mitkä ei niin suoranaisesti ole yhteydessä talon hetkelliseen lämmitystarpeeseen.
-
Voihan se mahdollista olla. Itse ajattelin tuon lisälämmön niin että se voisi olla joku sietoraja, jonka estämiseksi tehdään kaikki kompuralla. Näin ei kuitenkaan näytä tosiaan olevan.
-
Mä taas oletin että olkoon lisäysraja vain lisäyksen ohjaukseen, mutta lisäysportaiden jyrkkyys voisi vaikuttaa myös kompressoritehojen muutosten aggressiivisuuteen. Lienee kaikkien kannalta yksinkertaisempaa että Nibe dokumentoisi tehonsäädön algoritmin ja tarjoaisi sen säätämiseen jonkun selkeän tavan, ei tarttis arvailla.
Sellainen juttu saattaa myös rajoittaa tuota tehonmuutoksen nopeutta, että kompressoritaajuuden lisäksi vehkeessä säätyvät sekä liuospumppu että lämmönjakopumppu automaattisesti, joten jokaisen taajuudenmuutoksen jälkeen on oikeastaan pakko odotella hetki että tilanne stabiloituu ja nähdään mihin asentoon automaagiset pumput + muu järjestelmä asettuu.
Mulla nuo pysäytytykset tapahtuvat 90% aamupäivällä seurauksena melkein joka aamu tehtävästä 05:30 kv-syklistä. Yleensä ulkolämpötila alkaa nousta samoihin aikoihin, joten tuo pysähtyminen saattaa olla jopa haluttu tila, jotta varsinkin lattiakohteessa saadaan laattaan varautunutta lämpöä kadotettua eikä sisälämmöt lähden turhaan nousuun? Samalla kaivo saa hetken levätä. En edelleenkään pidä tätä isona ongelmana, lähinnä kosmeettisena pikkuvirheenä. Täällä pysähtymisiä tulee tosiaan vain 1-2kpl vuorokaudessa ja monet niistä otan omaan piikkiini koska olen kokeillut niben lj-pumpun ja ulkoisen kiertopumpun eri virtausten vaikutusta toisiinsa.
-
Mitä jos säätäisit asteminuutit -5? Tai mikä on pienin minkä voi valita.
Täällä toimii hyvin tuo -5 asetus koska puskurivaraaja on suht iso. Tai joku -30 olisi puolet -60 asetuksesta joka on se vakioasetus.
-5 asetuksellakin voi periaatteessa mennä -300 miinukselle jos tarvitaan kovasti tehoa. Tai tietysti jos tehokaan ei riitä niin asteminuutit vaan jatkaa laskuaan.
-30 on pienin minkä voi valita, sillä olen mennyt nyt pakkasilla. Muutoin voi käyttöveden esilämmityksen takia romahtaa asteminuutit ihan turhan alas saunapäivinä.
Otin shuntin takas käyttöön noiden termarien takia, koska muuten pumppu puskee asteminuuttien noston lämmön huoneisiin joihin takka ei vaikuta.
Katotaas saako pumppua käymään jatkuvana ns. kelluvan kiinteän lauhdutuksen asetuksilla.
-
Täytyy testata tuota minimiarvoa.
Näyttäisi, että lisälämmön asteminuutit 100 ja lisälämmön esto rajoittavat asteminuuttien laskun -200 arvon alapuolelle, eli siten estetään lisälämmöntarve :) En ole ihan varma että toistuuko aina, mutta äsken oli varma tilanne, asteminuuttien kasvu tössäsi -198 arvoon pitkäksi aikaa ja heti kun muutin lisälämpöarvoa niin sitten pamahti meni -200 rajarikki minuutissa.
-
Täytyy testata tuota minimiarvoa.
Näyttäisi, että lisälämmön asteminuutit 100 ja lisälämmön esto rajoittavat asteminuuttien laskun -200 arvon alapuolelle, eli siten estetään lisälämmöntarve :) En ole ihan varma että toistuuko aina, mutta äsken oli varma tilanne, asteminuuttien kasvu tössäsi -198 arvoon pitkäksi aikaa ja heti kun muutin lisälämpöarvoa niin sitten pamahti meni -200 rajarikki minuutissa.
Kuinka tuossa kohdassa taajuus käyttäytyi ?
Jotenkin loogiselta tuntuisi, että MLP:n taajuus pitää olla täysillä (all in) ennenkuin lisälämpöä vastuksilla aletaan tehdä.
-
Tosiaan all-in kaivattaisiin mutta sitä ei tapahdu kuin usean tunnin viiveellä.
-
Tosiaan all-in kaivattaisiin mutta sitä ei tapahdu kuin usean tunnin viiveellä.
Kokeilitko suodatusajan muutosta ? Esim. 2h.
En tosin usko että vaikuttaa, kun sillä ohjataan "Pidempien aikajaksojen" asioita.
-
Suodatusaika on käytännössä kai ulkolämpötilan ka-laskentaan ja laskin sen 24h (oletus) -> 3h eikä ole vaikutusta asiaan. Eli lasketun menon lämpöarvoon mutta ei itse muuhun (kai).
-
Suodatusaika on käytännössä kai ulkolämpötilan ka-laskentaan ja laskin sen 24h (oletus) -> 3h eikä ole vaikutusta asiaan. Eli lasketun menon lämpöarvoon mutta ei itse muuhun (kai).
Ok, näin veikkasinkin
Sitä käytetään käsittääkseni vain lopettamaan lämmitys kesäaikaan, kun vuorokauden keskilämpötila on ylittänyt säädetyn.
Lasketun menoarvon - tekijä tulee "suoraan" BT1:ltä.
-
Kuinka tuossa kohdassa taajuus käyttäytyi ?
?
-
Alussa käyrät josta näkee taajuuden nousun. Tuo asteminuuttien rajautuminen alle 200 ei vaikuttanut tuohon.
-
Pitäisikö lämpökäyrää nostaa, jos tuvassa viilenee kun pakkanen kiristyy ?
-
MEillä on päivästainen ongelma...
Jos pihalla on vähän pakkasta niin talo on kylmempi n20 astetta...
Nyt, kun pakkanen on 20-30 astetta niin talon lämpötila nousee noin 22 ja hiukan päälle..
Luulen yhden ongelman tässä olleen tuon kiertovesipumpun matalat kierokset, kun pumppu on pienellä... Ja luultavammin isoilla kieroksilla vesi virtaa paremmin ja patterit toimii paremmin. käyrän 7 ja 8 välillä tuntuis olevan suuri ero meillä.
-
MEillä on päivästainen ongelma...
Jos pihalla on vähän pakkasta niin talo on kylmempi n20 astetta...
Nyt, kun pakkanen on 20-30 astetta niin talon lämpötila nousee noin 22 ja hiukan päälle..
Luulen yhden ongelman tässä olleen tuon kiertovesipumpun matalat kierokset, kun pumppu on pienellä... Ja luultavammin isoilla kieroksilla vesi virtaa paremmin ja patterit toimii paremmin. käyrän 7 ja 8 välillä tuntuis olevan suuri ero meillä.
Nibessä on mahdollista käyttää ns. omaa käyrää, jos normikäyrät ei sovi hyvin talolle ja asukkaille.
Sillä voi sovittaa tuollaisia tarpeita.
-
Pitäisikö lämpökäyrää nostaa, jos tuvassa viilenee kun pakkanen kiristyy ?
Laitoin hegemonin lokin exceliin ja kone on tehnyt juuri sellaista vettä kuin käyrä on pyytänyt.
Eli siitä johtuu tuvan kylmeneminen pakkasilla.
Käyrä ensin paikalleen ja sitten jatketaan.
-
Omassa invertterikoneessa olen huomannut, että se pyrkii pitämään kompressorin taajuuden sellaisena, että asteminuuttiarvo on lähellä asetusarvoa.
-
Omassa invertterikoneessa olen huomannut, että se pyrkii pitämään kompressorin taajuuden sellaisena, että asteminuuttiarvo on lähellä asetusarvoa.
Tarkoittanet kompressorin käynnistymisarvoa, jos, niin tuo vaikuttaa viisaalta.
Koneella on sillon käydessään mahdollista reagoida taajuudella molempiin suuntiin.
Voitko laittaa yhden (vaikka vuorokauden) lokin tänne katsottavaksi?
-
Yritin ymmärtää invertteri Niben säätöä Hegemonin lokien ja excelin avulla..... ei auennut vielä ... ehkä jotain kajoa.
On ollut paljon nojatuoliaikaa flunssaa potiessa.
MUTTA SIITÄ SIVUHAVAINTONA :
Hegemonin koneen BT2 (meno) mittaus heittelee koko ajan n. 0,5C.
Liitteenä kuva jossa BT12 (lauhdutin lähtö) ja BT2.... joka värisee koko ajan.
Mistä tuo voisi johtua ? Anturivika... muu....
Ja voisko tuo häiritä taajuuden säätöä ?
-
Yritin ymmärtää invertteri Niben säätöä Hegemonin lokien ja excelin avulla..... ei auennut vielä ... ehkä jotain kajoa.
On ollut paljon nojatuoliaikaa flunssaa potiessa.
MUTTA SIITÄ SIVUHAVAINTONA :
Hegemonin koneen BT2 (meno) mittaus heittelee koko ajan n. 0,5C.
Liitteenä kuva jossa BT12 (lauhdutin lähtö) ja BT2.... joka värisee koko ajan.
Mistä tuo voisi johtua ? Anturivika... muu....
Ja voisko tuo häiritä taajuuden säätöä ?
Eihän tuolla ole termostaatteja asennettuna?
-
Tässä kuva viimeiseltä vuorokaudelta. Ja juu, tarkoitin kompressorin käynnistysarvoa.
-- Edit: Lisätty vuorokauden loki --
-
Tässä kuva viimeiseltä vuorokaudelta. Ja juu, tarkoitin kompressorin käynnistysarvoa.
-- Edit: Lisätty vuorokauden loki --
Paljonko sulla on käynnistysarvo, lokeista päätellen ehkä -115?
-
Taitaa olla -150.
-
Vaihdoin latauspumpun nopeuden "auto"-asetuksesta kiinteäksi niin ainakin huiman 4h kokeilun perusteella näyttäisi käyvän samoin, asteminuutit ovat leiriytyneet aika lähelle käynnistyarvoa, joka on mulla nyt -120. Olin nostanut rajan -30:iin "turhien" sammumisten takia ettei asteminuutit turhaan karkailleet käynnistyksen yhteydessä.
Sopisi siis teoriaan, mun kytkentä vaan ei oikein sopinut niben "auto"-tilan olettamuksiin tehonsäädön suhteen. (tai en ollut kokeillut oikeilla asetusarvoilla).
Täytyy nyt odotella rauhassa pari päivää ja katsoa miten käy, pistän raporttia tulemaan.
-
Minkälaiseen kiinteään arvoon laitoit latauspumpun? Delta vai mitä?
Mulla siis 6->8kw koneessa pitäisi käydä 25 asteen pakkasilla melkein täysillä (110Hz tms.) koko ajan. Kun käynnistys lähetään tekemään 20Hz niin kestää todella pitkään tuo kelaaminen ylös. Joskus näyttäisi siltä, että pumppu ei jaksa tehdä tarvittavaa dt lämpöä menon ja paluun välille eli nostaa menon lämpöä esim. 40c ja silti kiertovesipumppu käy 95-100% teholla (155m2). Ilmeisesti hakee dt arvon laskua lämmitysjärjestelmälle tuota kautta, mutta tuntuu yrittävän mahottomia ja pitkään (arvo dt mut 7, MUT -25-29c riippuen säätöhetkestä).
Kannattaako yrittää kiertovesipumpun nopeuden rajaamista, nostaa dt MUT arvoa / laskea MUT arvoa?
-
Eihän tuolla ole termostaatteja asennettuna?
Mistä pitäisi etsiä termostaattia? Minkälaista?
Huonetermareita ei ole :)
-
... Joskus näyttäisi siltä, että pumppu ei jaksa tehdä tarvittavaa dt lämpöä menon ja paluun välille eli nostaa menon lämpöä esim. 40c ....
Koneesi tuottaa (aiemmin laittamiesi lokien mukaan) käyrän/pyynnin mukaista vettä.
Kannattaisiko nostaa lämpökäyrää?
-
Minkälaiseen kiinteään arvoon laitoit latauspumpun? Delta vai mitä?
Mulla siis 6->8kw koneessa pitäisi käydä 25 asteen pakkasilla melkein täysillä (110Hz tms.) koko ajan. Kun käynnistys lähetään tekemään 20Hz niin kestää todella pitkään tuo kelaaminen ylös. Joskus näyttäisi siltä, että pumppu ei jaksa tehdä tarvittavaa dt lämpöä menon ja paluun välille eli nostaa menon lämpöä esim. 40c ja silti kiertovesipumppu käy 95-100% teholla (155m2). Ilmeisesti hakee dt arvon laskua lämmitysjärjestelmälle tuota kautta, mutta tuntuu yrittävän mahottomia ja pitkään (arvo dt mut 7, MUT -25-29c riippuen säätöhetkestä).
Kannattaako yrittää kiertovesipumpun nopeuden rajaamista, nostaa dt MUT arvoa / laskea MUT arvoa?
Ensin kokeeksi kiinteä 50% ja koska se tuntui toimivan hyvin nykyisen lämmityspiirin virtauksen kanssa pistin Brunon ohjeen mukaan: dT 4.0C @ MUT+20C, max. 50%. Teoria on nyt että pumpun tehojen laskiessa rupeaa hidastamaan latauspumppua ja pitämään deltan minimissään neljässä, mutta koska ei isommilla lämmitystehoilla siihen pysty niin nopeus rajoittuu tuohon maksimi 50%:iin. Vaikuttais toimivan.
Tämä yhdistettynä nostettuun käynnistysrajaan näyttäis muutaman tunnin kokeilun perusteella toimivan ihan hyvin. Mutta kv-esilämmityksestä johtuen vasta pitkä suihkuttelu paljastaa totuuden.
ja komppaan edellisiä, ihan aluksi lämmityskäyrä kuntoon, sitten vasta mitään muuta säätämistä, muutoin on hankala päätellä mikä johtuu mistäkin.
edit. Tuo pitkä majailu 20Hz:issä tapahtuu omassa koneessa vain resetin tai pidemmän lämmitystauon jälkeen, liittyy jotenkin taajuudenohjauksen kalibrointiin. Tehojen nosto tuossa tapauksessa rupeaa tapahtumaan asteminuuttien laskiessa alle -314:sta. Ja kuten jm82 totes, jos on maisemissa kun tuo tapahtuu niin asteminuutteja voi käsin laskea reilusti jottei tule sisällä vilu.
-
Tuolla toisessa ketjussa oli huomio, että kun keruumeno alkaa lähestyä hälytysrajaa, alkaisi pumppu rajoittamaan taajuuksia. Muilla samansuuntaisia havaintoja?
Kovin monimutkaiselle tuo logiikka vaikuttaa ja ilmeisesti yrittää oppiakin, mitä jatkuva säätäminem taas haitannee. Ehkä pidempi seurantajaksokin tavallaan vähentää noita turhia pysähdyksiä ja asteminuuttien notkahduksia?
-
Koneesi tuottaa (aiemmin laittamiesi lokien mukaan) käyrän/pyynnin mukaista vettä.
Kannattaisiko nostaa lämpökäyrää?
Voi olla että en ymmärrä lämpökäyrästä kaikkea, mutta edellisellä kerralla 20 asteen pakkasissa homma pelitti siten, että tuvan lämmöt niiasivat 1-2 astetta (6 tuntia toimitettiin lattiaan lauhaa vettä ja kerättiin velkaa) kunnes alettiin maksamaan asteminuutteja takaisin. Tästä keskustelun avasin. Lopulta lämmöt olivat taas kohdillaan eli periaatteessa tuossa tilanteessa lämpökäyrä oli kohdillaan, jos en ole väärin ymmärtänyt. Reakointi oli vaan turkasen hidasta.
Lämpökäyrän säädössä on tosiaan outoa ollut tuo kiertovesipumpun ja kompuran taajuuden yhteispeli. Ilmeisesti tuo viikonlopun RMU40 asentelu nollasi kalibrointeja pariin kertaan ja sitten taas säädin lisää ja lisää tehoja niin oli varmaan vaikea kalibroidakin mitään järkevää. Mökissä oli heikommillaan 18,5 astetta, joten kaikkea yritettiin.
Kaikissa näissä velankeruutilanteissa on ollut yhteistä tosiaan että taajuus ei ole 120Hz vaan esimerkiksi 90-105Hz välillä, eli kaikkea reserviä ei olla otettu käyttöön syystä tai toisesta. Keruupään palautuksessa ei olla oltu pakkasrajaa lähellä. Kohde saattaa erota muista jonkun verran kun 1,5-8kW pumpusta toivotaan maksimia -25c pakkasilla kun taas esimerkiksi 4-16kW pumpuissa taas monella tuntuu olevan reserviä vaikka naapurillekin :)
Nyt lähdettiin fiksatulla ylärajalla liikkeelle kiertovesipumpulle ja noilla dt 4 MUT +20c asetuksilla. Katsotaan kun saadaan pari päivää tasattua lämpöjä, että miltä näyttää sitten. Kiitoksia kaikille vastanneille ja auttaneille jo tässä vaiheessa.
-
Logi kai näyttäisi että olisi käynyt 118,3 Hz ja asteminuutit on silloin olleet -350.
Pienimmät lämpötilaheitot pitäisi saada kun laittaa asteminuutut -30 asetukselle. Paljonko nyt on?
-
Voi olla että en ymmärrä lämpökäyrästä kaikkea, mutta edellisellä kerralla 20 asteen pakkasissa homma pelitti siten, että tuvan lämmöt niiasivat 1-2 astetta (6 tuntia toimitettiin lattiaan lauhaa vettä ja kerättiin velkaa) kunnes alettiin maksamaan asteminuutteja takaisin. Tästä keskustelun avasin. Lopulta lämmöt olivat taas kohdillaan eli periaatteessa tuossa tilanteessa lämpökäyrä oli kohdillaan, jos en ole väärin ymmärtänyt. Reakointi oli vaan turkasen hidasta.
Lämpökäyrän säädössä on tosiaan outoa ollut tuo kiertovesipumpun ja kompuran taajuuden yhteispeli. Ilmeisesti tuo viikonlopun RMU40 asentelu nollasi kalibrointeja pariin kertaan ja sitten taas säädin lisää ja lisää tehoja niin oli varmaan vaikea kalibroidakin mitään järkevää. Mökissä oli heikommillaan 18,5 astetta, joten kaikkea yritettiin.
Kaikissa näissä velankeruutilanteissa on ollut yhteistä tosiaan että taajuus ei ole 120Hz vaan esimerkiksi 90-105Hz välillä, eli kaikkea reserviä ei olla otettu käyttöön syystä tai toisesta. Keruupään palautuksessa ei olla oltu pakkasrajaa lähellä. Kohde saattaa erota muista jonkun verran kun 1,5-8kW pumpusta toivotaan maksimia -25c pakkasilla kun taas esimerkiksi 4-16kW pumpuissa taas monella tuntuu olevan reserviä vaikka naapurillekin :)
Nyt lähdettiin fiksatulla ylärajalla liikkeelle kiertovesipumpulle ja noilla dt 4 MUT +20c asetuksilla. Katsotaan kun saadaan pari päivää tasattua lämpöjä, että miltä näyttää sitten. Kiitoksia kaikille vastanneille ja auttaneille jo tässä vaiheessa.
Lämpökäyrän tarkoitus on tuottaa lattiaan kulloisellekin ulkolämpötilalle sopivaa vettä, jotta tuvassa säilyy haluttu lämpötila. Se on pääsäätö kokonaisuudelle.
Asteminuuttirajoilla käynnistetään ja pysäytetään kone, sekä kytketään tarvittaessa lisävastusta peliin, kun pumpun teho ei riitä.
Luultavaa on, että asteminuuteilla jollain tavalla on vaikutusta invertteripumpun taajuuteen, mutta pääsäätö se ei ole.
Tähän mennessä nähdyn perusteella veikkaan, että taajuuden säätö ohjautuu lasketun menon ja todellisen menon erosta.
Tuota lämpötilan notkahtamista tuvassa ei olisi tapahtunut, jos lämpökäyrä olisi ollut oikea.
-
Logi kai näyttäisi että olisi käynyt 118,3 Hz ja asteminuutit on silloin olleet -350.
Pienimmät lämpötilaheitot pitäisi saada kun laittaa asteminuutut -30 asetukselle. Paljonko nyt on?
Joo loppujen lopuksi kävi 118,3Hz tosiaan tuossa tapauksessa. Asteminuutit taisi olla jotain -100 luokkaa silloin, nyt -60 käynnistykselle.
-
Kyllä, lämpökäyrä on pääsäätö. Tosiaan sisälämpötila palasi haluttuun tasoon kunhan inverteri suostui tekemään lämpöä.
Liitteenä rumin paikka, joka johtui juuri tehdyistä käynnistyksistä (kalibrointi tekemättä), lämpötilan rajusta laskusta -8 -> -22 jne. Asteminuutit kävi -722 ja tuvan lämpö lopulta laski "olohuoneessa" 18,5 asteeseen.
Mutta seurataan nyt pari päivää ja katsotaan sitten miltä näyttää. Kiitos ja kumarrus haravoinnista ja avusta jo tähän mennessä.
-
Mitä olen lukenut, niin normaali vaihtoventtiili pumpullakin jos on laitettu liian isot asteminuutit, niin lämpötila alkaa huojua tai paremminkin huonelämpö käy liian alhaalla.
Tuo -60 säätö voi olla jo aika hyvä, pumppu yrittäisi pitää asetuksen lähellä -60 asteminuuttia. Vielä tarkemman säädön saisi jos laittaa -30 asetuksen, se olisi hyvin lähellä jo nolla arvoa ja sisälämpötila pysyisi silloin kaikkein tasaisimpana.
-
Suuria tiputuksia saattaa asteminuutteihin tulla, mikäli käyttöveden lämmitykseen on tarvetta. Asetuksissahan on mahdollisuus säätää miten pitkään käyttövettä (ja kiertovettä) tehdään, jos molemmille on tarvetta yhtä aikaa. Olisiko mahdollista, että tuossa piikissä (ja siinä joka näkyy myös aikaisemmin) kyse olisi tästä?
-
Jonkun säädön kai saa tehtyä myös sillä suodatuksella. 24h säätö kai vaikuttaa aika hitaasti, jos lämpötila laskee kovin jyrkästi. 2h olisi nopeampi. Normi pumpussa tuota suodatusaikaa ei ole ollenkaan.
Suodatusaika ei vaikuta (nykytiedon valossa) kuin siihen, milloin torpan lämmitys lopetetaan kokonaan ja milloin komperssorille ei enää heru apua sähkövastuksilta. Näin F1*45:sissa.
-
Suuria tiputuksia saattaa asteminuutteihin tulla, mikäli käyttöveden lämmitykseen on tarvetta. Asetuksissahan on mahdollisuus säätää miten pitkään käyttövettä (ja kiertovettä) tehdään, jos molemmille on tarvetta yhtä aikaa. Olisiko mahdollista, että tuossa piikissä (ja siinä joka näkyy myös aikaisemmin) kyse olisi tästä?
Noin 30 minuutin jakso tehtiin käyttövettä isomman "tiputuksen" puolivälissä. Jonkun verran silläkin tietysti vaikutusta.
-
Mitä olen lukenut, niin normaali vaihtoventtiili pumpullakin jos on laitettu liian isot asteminuutit, niin lämpötila alkaa huojua tai paremminkin huonelämpö käy liian alhaalla.
Tuo -60 säätö voi olla jo aika hyvä, pumppu yrittäisi pitää asetuksen lähellä -60 asteminuuttia. Vielä tarkemman säädön saisi jos laittaa -30 asetuksen, se olisi hyvin lähellä jo nolla arvoa ja sisälämpötila pysyisi silloin kaikkein tasaisimpana.
Laskee, kokemusta on ;) Viime pakkasilla mulla oli lisäysraja -1200GM ja tupa viileni ehkä 0,5-1C.
Tuota -60 / -30 "tarkempana / tasaisimpana" marginaalilogiikkaa en ihan ymmärrä.
Asteminuutit kun ilmaisevat lämmitysvelan tai - ylimäärän.
Se, missä kohdassa "velkasaldoa" invertteri tuota pyrkii pitämään, tuskin vaikuttaa tarkuuteen.
Kun ulkolämpötila nousee nopeasti, niin kunnon marginaalilla koneella on mahdollisuus reagoida kompressoritaajuudella eikä tarvitse pysäyttää, kuten käy jos marginaali on pieni.
-
Nyt löytyi Graalin malja ainakin omiin niben tehonmuutoshaasteisiini.
Varaajan ja esilämmityksen kanssa kiinteä 50% lj-pumpulle (tai Brunon auto-parametrit millä näihin päästään) on näillä keleille se ratkaisu:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4774.msg86473#msg86473
Samaa kuvaan ei saanut asteminuutteja (min -100, max -330) tai tajuuksia (min 55Hz, max 90Hz), mutta käynnistysrajan nosto -30 -> -120 selkeästi vaikuttaa tasoon missä pumppu yrittää asteminuutit pitää, vaikka eilen asteminuutit pitkien suihkujen takia tippuivat tuonne -330:iin, niin sielä tultiin ylös vain n. -100:aan, jonka jälkeen on pysytty nätisti -100 ja -150 välillä.
Edellisen 8h keskiarvot:
Ulkolämpötila: -21.06C
Niben Pyynti: 32.56C
Lauhduttimen lähtö (lämmitystilassa): 32.86C
Menovesi lattiaan: 32.47C
Kompressorin taajuus: 69.40Hz
Asteminuutit: -124.54
En ainakaan itse keksi miten vehje voisi enää paremmin toimia. Kunhan kelit lämpenee niin näkee pärjäiskö näillä säädöillä koko vuoden.
-
Hienoa että ratkaisu löytyi.
Luultavasti asteminuuteilla ei ole mitään tekemistä invertterin käynninaikaisessa laskennassa.
Se vain lisää nopeutta kun meno on alle pyynnin ja laskee nopeutta kun meno on yli pyynnin.
-
Luultavasti asteminuuteilla ei ole mitään tekemistä invertterin käynninaikaisessa laskennassa.
Se vain lisää nopeutta kun meno on alle pyynnin ja laskee nopeutta kun meno on yli pyynnin.
Ei voi olla täysin sattumaa että keskiarvo seuraa niin hyvin kokeiltuja -30 ja -120 käynnistysrajoja, mutta riippuvuuden kerrointa osaa sanoa.
Tässä nopea ruutupaperiluonnos. Asteminuutit ja Meno-Pyynti on vähän "väärinpäin", teki helpommaksi piirtää noi samaan kuvaan:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/tajuudet_vs_muut_zpsmuhidvou.png)
Ovat nuo aika selkeästi sukulaisia keskenään (asteminuutit ja pyynti-meno luonnollisesti ovat suoraan riippuvaisia toisistaan).
-
Näyttäisi seuraavan aivan 1:1 asteminuutit ja kompressorin teho. Alimmat asteminuutit ja korkein teho, -330 ja 90Hz.
Valitut asteminuutut -120, eli "lepoarvo" -120.
120 asteminuuttia on 1C vajaus kahden tunnin ajan.
Jos yrittää ajatella nibe insinöörin mielellä. Jos asteminuutit on pahasti miinuksella tarvitaan kovempi teho että asteminuutit saadaan normalisoitua arvoon -120.
-
Näyttäisi seuraavan aivan 1:1 asteminuutit ja kompressorin teho. Alimmat asteminuutit ja korkein teho, -330 ja 90Hz.
Valitut asteminuutut -120, eli "lepoarvo" -120.
120 asteminuuttia on 1C vajaus kahden tunnin ajan.
Jos yrittää ajatella nibe insinöörin mielellä. Jos asteminuutit on pahasti miinuksella tarvitaan kovempi teho että asteminuutit saadaan normalisoitua arvoon -120.
Jep. Ja sama toisinpäin: tehonmuutoksen toteutus on ihan järkevä, mutta on hieman herkkä tilanteissa joissa meno- vs. paluulämpötilojen käyttäytyminen ja/tai virtaustarpeet kovasti poikkeavat ko. inssien oletuksista. Yhtään ei haittaisi että tällaiset riippuvuudet olisi asentajan käsikirjassa mainittuina ja tarjottaisiin parametri jolla tuota tehonmuutosta pääsisi itse virittämään poikkeaviin tarpeisiin.
-
Tottakai ne on sukulaisia, kun ne lasketaan samoista lähtöarvoista ja muuttuvat siksi samaan tahtiin... niin pitääkin.
Mutta tarkoitan että ne olisivat itsenäisiä algoritmeja.
No, voin olla väärässäkin :( .. mutta haastaa pitää ;) jotta selvyys saadaan
-
Itse veikkaisin että siellä on monenlaisia laitteiston suojarajoituksista johtuvia hidasteita vastassa sekä niiden lisäksi pienen pieni (kiinteä?) kerroin jolla pyritään lähestymään starttirajaa.
Pelkästään tuon starttiarvolähestykertoimen säätämismahdollisuus samoin mitä huoneanturille annetaan (järjestelmäkerroin) voisi auttaa paljon.
-
Tein varmistustestin tuolla riippuvuudelle käynnistysrajasta laskemalla käynnistysrajan pumpun käydessä -120 -> -180.
Aiemmin päivällä pumppu surffaili -100 ja -150 välillä ja nyt ovat asteminuutit laskeneet -190:iin. Näyttäis olevan aika voimakas kytkös.
-
Tein varmistustestin tuolla riippuvuudelle käynnistysrajasta laskemalla käynnistysrajan pumpun käydessä -120 -> -180.
Aiemmin päivällä pumppu surffaili -100 ja -150 välillä ja nyt ovat asteminuutit laskeneet -190:iin. Näyttäis olevan aika voimakas kytkös.
:(
.... mutta hyvä että tuo selvisi.
-
Periaatteessa tuon säädön oleellisin osuus on siinä kuinka kone käy silloin kun se toimii on-off koneena. Kun asteminuutit ovat vakaat niin tällöin myös menoveden lämpötila on vakaa? Ja tietysti asteminuutit pitää olla sen verran suuret että ne ei pääse nollaan jos hetkellisesti tehoa tuotetaankin enemmän kuin tarvitaan....
-
Voitko k113636 kokeilla muuttaa vain asteminuuttien nykyarvoa esim -300:aan ja kertoa kuinka kävi.
-
Voitko k113636 kokeilla muuttaa vain asteminuuttien nykyarvoa esim -300:aan ja kertoa kuinka kävi.
Voin toki tuotakin kokeilla, mutta nyt oli eilisen täysi pesällinen takassa+termarit+yöllä kylmeni-ilmiön johdosta loistava tilaisuus kokeilla vielä kerran starttirajaa, jotta sais sattuman eliminoitua.
Äsken oli asteminuutit laskeneet valmiiksi -359:iin, joten laskin starttirajan -300:an. Saas nähdä miten ja mihin lukemiin pumppu tuolta nousee.
Kun/jos asteminuutit tuon jälkeen stabiloituvat niin voin kokeilla seuraavaksi mitä tapahtuu kun lennossa muuttaa asteminuutteja reilusti.
-
Ok, ei kiirettä.
-
-300 startttirajan vaikutus varmistettu. Asteminuutit kävi -470:ssä, nousi sieltä -180:iin ja ovat nyt -292 ja laskevat edelleen jyrkästi.
Noin iso heiluminen tuntuu jo sisälämmössä, keskeytän testin.
Pistän -120 starttirajaksi ja kunhan tilanne rauhoittuu niin kokeilen asteminuuttien käsinmuutosten vaikutuksen.
-
Mites muilla f1255 pumppaajilla, pysyykö kone käynnissä näin nopean lauhtumisen aikana. Ainakin täällä nousi ulkolämpötila FMI:n mukaan -26.6 @8:30 -> -14.1 @15:30 ja asteminuutit ovat nousseet jo yli -20:n, tiukille menee.
-
Täällä ainakin pysähtyi 26-> 16 pakkasmuutoksessa 12h aikana. Itselläni asteminuutit ei sahaa hirmutarkasti tiettyä käynnistysasteminuuttia, johtuukohan siitä että pumpusta odotetaan maksimeita 25 pakkasen jälkeen. Lauhemmasta ei vielä tietoa.
-
Samantyyppistä ongelmaa täälläkin. Tuntuu, että invertterin muutokset ovat hitaita ja siitä syystä katkoo koneen käyntiä. Mitä foorumilaiset on mieltä koneen käynnistä, huomiot ja kommentit? Käynnistyksiä tuntuu olevan invertteriksi turhan paljon. Alla kuvausta kohteesta ja pari kuvaa:
Kiinteistö Keski-Lappi:
- 200m2 täysin saneerattu 2-kerroksinen omakotitalo
- alakerta noin 100m2 vesikiertoinen lattialämmitys, termostaateilla
- yläkerta noin 100m2 vesikiertoinen patterilämmitys, termostaateilla
- uusi lämpöpumppujärjestelmä ollut vuoden käytössä
Laitteisto:
- Invertteri lämpöpumppu F1155-16kW, uusin ohjelma 7312 päivitetty ennen logien tallennusta
- lämpökäyrä lattialämmitteisessä alakerrassa 2 +-0, jolloin sisälämpötila ollut tasainen haluttu 21 eli käyrä ilmeisesti kohdallaan
- lämpökäyrä patterilämmitteisessä yläkerrassa 5 +-0, jolloin sisälämpötila ollut tasainen haluttu 18,5 eli käyrä ilmeisesti kohdallaan
- vastuksien käyttö estetty
- pumpun käyntiaika vuodessa ollut noin 5500h ja käynnistyksiä noin 2500
- VPB-300 käyttövesivaraaja
- UKV-200 puskurivaraaja, BT25 anturi säiliön keskimmäisessä anturitaskussa
- ECS-41 lisäshunttisarja lattialämmitykselle
- Grundfos Alpha 1 ulkoinen lämpöjohtopumppu patteriverkostolle
Havaintoja laitteen toiminnasta:
- havaintojen mukaan pumppu käy invertteriksi lyhyitä käyntiaikoja ja käyntiä pitäisi saada pidemmäksi
- lepojakson jälkeen pumppu lähtee nostamaan taajuutta pikkuhiljaa (tavallaan matelee tyhjäkäynnillä kovallakin pakkasella) ja saavuttaa pikkuhiljaa laskettua menolämpötilaa
- lähestyessään laskettua menolämpötilaa "aivot" eivät osaa jarruttaa ja pienentää tehoa riittävän nopeasti jolloin menolämpötila alkaa ylittää laskettua menolämpötilaa
- lopuksi menovesi alkaa lämmetä yli lasketusta menosta ja lopulta saavuttaa kompressorin maksimipoikkeaman menolämpötilasta ja kompressori sammuu
- miksi pumppu ei pidä itseään lähellä laskettua menoa vaan humpaa tehoa ylös ja alas?
- asteminuuttiasetusten muutoksilla ei tunnu olevan vaikutusta käyttäytymiseen
(http://i.imgur.com/NY0h4UT.jpg)
(http://i.imgur.com/IuGi2Tg.jpg)
-
Samantyyppistä ongelmaa täälläkin. Tuntuu, että invertterin muutokset ovat hitaita ja siitä syystä katkoo koneen käyntiä.
Oletko kokeillut miten järjestelmä toimii jos BT25 anturin siirtäisi varaajasta lähtevään menoputkeen? Itselläni oli vastaavaa pätkimistä mitä sullakin ja syy oli tuo BT25:n sijainti.
Pumpun käynnistyksen jälkeen kesti liian kauan kunnes varaajassa/BT25:ssä alkoi lämpötila nousta jolloin asteminuutit laski liikaa + tehot karkas liian ylös ja vastaavasti tehoja ei
ehditty jarrutella tarpeeksi nopeasti vaan varaaja vedetiin ns. täyteen ja siitä seuraa menolämpötilan nousu -> katkaisu maks. erotukseen.
Varaajalta lähtevässä menoputkessa reagointi on huomattavasti nopeampaa, mutta huonona puolena on se ettei varaaja välttämättä lataudu tarpeeksi estääkseen
patterien napsumista kv-jaksojen aikana, kokeilemalla selviää. Ja virtausasetuksia muuttamalla voit hienosäätää varaajan käytöstä suhteessa lämmityspiireihin.
Mulla ei ole pattereita, mutta kv-esilämmityksestä johtuen haluaisin varaajaan hieman enemmän latausta, siksipä meinasin seuraavaksi kokeilla Niben BT25:n monistamista keskiarvoistavalla kytkennällä.
Kytkemällä neljä NTC10k vastausta kaksi rinnakkain ja näitä kaksi sarjaan saadaan käytännössä neljä erillistä anturia, joiden keskiarvo näkyy Nibelle. Alkuun meinasin kokeilla siten että varaajan
menoputkeen pistä noita kaksi ja loput kaksi eri korkeuksille varaajaan. Ideana on kertoa nibelle heti että menolämpö nousee ja hidastaa asteminuuttien kasvua, mutta samalla ottaa huomioon varaajan tila.
Lukuunottamatta tuota varaajan varauksen "vähyyttä", niin muutoin systeemi toimii ihan ok BT25 menoputkessa:
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/flatline_zpssajpczim.png)
-
Oletko kokeillut miten järjestelmä toimii jos BT25 anturin siirtäisi varaajasta lähtevään menoputkeen? Itselläni oli vastaavaa pätkimistä mitä sullakin ja syy oli tuo BT25:n sijainti.
Nibe suositteli anturin paikkaa keskelle UKV-säiliötä, joten anturin siirtämistä varaajalta lähtevään putkeen ei ole kokeiltu.
-
Nibe suositteli anturin paikkaa keskelle UKV-säiliötä, joten anturin siirtämistä varaajalta lähtevään putkeen ei ole kokeiltu.
Ehkä kannattais vähän haastaa Niben asiantuntijoita viitaten tuohon pätkimiseen kovillakin pakkasilla.
Nythän pumppu toimii kuin hitaasti käyntiinlähtevä on/off vehje ja katoaa koko invertterin ideologia tuolla käytöksellä.
Tutulla on 1155-16 ja sekin loikki kengurua kun anturi oli ukv:n kyljessä, menoputkeen siirron jälkeen kävi pumppu 6 viikkoa putkeen.
-
Heitän oman lusikkani tähän soppaan. Mä en oikeastaan ole huolissani taajuuden muutoksista vaan ihmetyttää hieman Niben "orjallinen" asteminuuttien seuraaminen. Olen laskenut käynnistysrajan -200 ja sieltä lähdetään rauhallisesti nousemaan. Asteminuutit laskevat -300 jopa -400 normaalikäytössä. Jos käyttövesi jakso osuu käynnistymisen lähelle saattaa Asteminuutit laskea jopa -500. Kun mennään alle -500 niin Nibelle tuntuu tulevan kiire ja alkaa nostamaan taajuutta reippaammin. Sisänsä sille ei olisi tarvetta koska sisälämpötila ei vielä siinä vaiheessa ole laskenut juurikaan.
Kun Asteminuutit luokkaa -150 ja yli alkaa menolämpötila olla useamman asteen pyynnin yläpuolella ja sillä mennään loppuun saakka. Aikaa olisi hidastella ja laskea taas pyyntiä mutta tähän ei Nibe halua lähteä. Tämä vain nollakeleillä, pakkasen kiristyessä -5 -10 homma toimii paremmin. Tämä nyt on tämmöistä pilkun viilausta mutta tavoitteena olisi saada käymään pumppu enemmän. Nyt tosin asiaan voi vaikuttaa tuo SPA. Kokeilen Helmikuun ajan sitä ja se voi tietysti sotkea hieman. No testit jatkuu...
-
- pumpun käyntiaika vuodessa ollut noin 5500h ja käynnistyksiä noin 2500
Varsin paljon on käynnistyksiä! Täällä on-off pumppu n. 3300 kertaa vuodessa.
Edit: Käyttövettä kuluu täällä vähän.
Kuinka kone käyttäytyy, kun käynnistyksen raja on tehdasasetus -60GM ?
-
Varsin paljon on käynnistyksiä! Täällä on-off pumppu n. 3300 kertaa vuodessa.
Edit: Käyttövettä kuluu täällä vähän.
Kuinka kone käyttäytyy, kun käynnistyksen raja on tehdasasetus -60GM ?
Nyt BT25-anturi on siirretty UKV:stä lähtevään menoputkeen, mutta sillä ei ole vaikutusta koneen käyntiin. Edelleen käy hyvin lyhyttä jaksoa kengurumaisesti. Käynnistyksen raja on ollut tehdasasetuksella -60GM ja sitä on kokeiltu nostaa ja laskea, mutta silläkään ei ole tuntunut olevan merkitystä asiaan.
-
Eikös invertterissä ole asetusarvo "käynnistymistaajuudelle" ?
-
Millaiset säädöt ulkoisissa kiertovesipumpuissa on käytössä? Onko lämmityspuolella käytössä huonetermostaatteja?
Sellaisen kuvaajan jos saisit näkyville mistä näkyisi yhden tuollaisen "käyntijakson" ajan pumpulta lähtevä/tuleva BT2/BT3, BT25 ja ECS4x piirin BT2/BT3
samassa kuvaajassa niin voitais ehkä päästä jäljille että mitä oikein tapahtuu tai jää tapahtumatta.
Yksi mahdollisuus on että lämmityspiirien virtaus on reilusti pienempi kuin Nibeltä lähtevä jolloin varaajan latauduttua täyteen alkaa mlp:n paluu tämän takia
nousemaan ja törmätään maks.ero,kompr pysähdykseen. Vaikka sulla taitaa olla aika iso virtausaset. arvo käytössä, niin Niben kasvattaessa kompuratehojaan nousee
lauhduttimen virtaus tehojen kasvaessa voimakkasti ja tuossa isossa pumpussa on niin iso lj-pumppu, se pystyy melkoisiin virtauksiin ajaessaan pelkkää varaaja vasten.
Mulla kävi juuri noin kunnes rajoitin niben lj-pumpun maksiminopeuden 50%:iin, vaikka käytössä on auto-asetus.
-
Laita yksi Nibe-loki näytille niin ihmetellään sitä porukalla.
Vuorokausi minuutin välein on hyvä.