F1x55 (inverter) ja taajuuden muutokset hitaita

[k113635]

Voitko k113636 kokeilla muuttaa vain asteminuuttien nykyarvoa esim -300:aan ja kertoa kuinka kävi.

Voin toki tuotakin kokeilla, mutta nyt oli eilisen täysi pesällinen takassa+termarit+yöllä kylmeni-ilmiön johdosta loistava tilaisuus kokeilla vielä kerran starttirajaa, jotta sais sattuman eliminoitua.
Äsken oli asteminuutit laskeneet valmiiksi -359:iin, joten laskin starttirajan -300:an. Saas nähdä miten ja mihin lukemiin pumppu tuolta nousee.

Kun/jos asteminuutit tuon jälkeen stabiloituvat niin voin kokeilla seuraavaksi mitä tapahtuu kun lennossa muuttaa asteminuutteja reilusti.

[maalämmittää]

Ok, ei kiirettä.

[k113635]

-300 startttirajan vaikutus varmistettu. Asteminuutit kävi -470:ssä, nousi sieltä -180:iin ja ovat nyt -292 ja laskevat edelleen jyrkästi.

Noin iso heiluminen tuntuu jo sisälämmössä, keskeytän testin.

Pistän -120 starttirajaksi ja kunhan tilanne rauhoittuu niin kokeilen asteminuuttien käsinmuutosten vaikutuksen.

[k113635]

Mites muilla f1255 pumppaajilla, pysyykö kone käynnissä näin nopean lauhtumisen aikana. Ainakin täällä nousi ulkolämpötila FMI:n mukaan -26.6 @8:30 ->  -14.1 @15:30 ja asteminuutit ovat nousseet jo yli -20:n, tiukille menee.

[hegemon]

Täällä ainakin pysähtyi 26-> 16 pakkasmuutoksessa 12h aikana. Itselläni asteminuutit ei sahaa hirmutarkasti tiettyä käynnistysasteminuuttia, johtuukohan siitä että pumpusta odotetaan maksimeita 25 pakkasen jälkeen. Lauhemmasta ei vielä tietoa.

[TRu]

Samantyyppistä ongelmaa täälläkin. Tuntuu, että invertterin muutokset ovat hitaita ja siitä syystä katkoo koneen käyntiä. Mitä foorumilaiset on mieltä koneen käynnistä, huomiot ja kommentit? Käynnistyksiä tuntuu olevan invertteriksi turhan paljon. Alla kuvausta kohteesta ja pari kuvaa:

Kiinteistö Keski-Lappi:
-   200m2 täysin saneerattu 2-kerroksinen omakotitalo
-   alakerta noin 100m2 vesikiertoinen lattialämmitys, termostaateilla
-   yläkerta noin 100m2 vesikiertoinen patterilämmitys, termostaateilla
-   uusi lämpöpumppujärjestelmä ollut vuoden käytössä
             
Laitteisto:
-   Invertteri lämpöpumppu F1155-16kW, uusin ohjelma 7312 päivitetty ennen logien tallennusta
-   lämpökäyrä lattialämmitteisessä alakerrassa 2 +-0, jolloin sisälämpötila ollut tasainen haluttu 21 eli käyrä ilmeisesti kohdallaan
-   lämpökäyrä patterilämmitteisessä yläkerrassa 5 +-0, jolloin sisälämpötila ollut tasainen haluttu 18,5 eli käyrä ilmeisesti kohdallaan
-   vastuksien käyttö estetty
-   pumpun käyntiaika vuodessa ollut noin 5500h ja käynnistyksiä noin 2500
-   VPB-300 käyttövesivaraaja
-   UKV-200 puskurivaraaja, BT25 anturi säiliön keskimmäisessä anturitaskussa
-   ECS-41 lisäshunttisarja lattialämmitykselle
-   Grundfos Alpha 1 ulkoinen lämpöjohtopumppu patteriverkostolle

Havaintoja laitteen toiminnasta:
-   havaintojen mukaan pumppu käy invertteriksi lyhyitä käyntiaikoja ja käyntiä pitäisi saada pidemmäksi
-   lepojakson jälkeen pumppu lähtee nostamaan taajuutta pikkuhiljaa (tavallaan matelee tyhjäkäynnillä kovallakin pakkasella) ja saavuttaa pikkuhiljaa laskettua menolämpötilaa
-   lähestyessään laskettua menolämpötilaa "aivot" eivät osaa jarruttaa ja pienentää tehoa riittävän nopeasti jolloin menolämpötila alkaa ylittää laskettua menolämpötilaa
-   lopuksi menovesi alkaa lämmetä yli lasketusta menosta ja lopulta saavuttaa kompressorin maksimipoikkeaman menolämpötilasta ja  kompressori sammuu
-   miksi pumppu ei pidä itseään lähellä laskettua menoa vaan humpaa tehoa ylös ja alas?
-   asteminuuttiasetusten muutoksilla ei tunnu olevan vaikutusta käyttäytymiseen

[k113635]

Samantyyppistä ongelmaa täälläkin. Tuntuu, että invertterin muutokset ovat hitaita ja siitä syystä katkoo koneen käyntiä.

Oletko kokeillut miten järjestelmä toimii jos BT25 anturin siirtäisi varaajasta lähtevään menoputkeen? Itselläni oli vastaavaa pätkimistä mitä sullakin ja syy oli tuo BT25:n sijainti.
Pumpun käynnistyksen jälkeen kesti liian kauan kunnes varaajassa/BT25:ssä alkoi lämpötila nousta jolloin asteminuutit laski liikaa + tehot karkas liian ylös ja vastaavasti tehoja ei
ehditty jarrutella tarpeeksi nopeasti vaan varaaja vedetiin ns. täyteen ja siitä seuraa menolämpötilan nousu -> katkaisu maks. erotukseen.

Varaajalta lähtevässä menoputkessa reagointi on huomattavasti nopeampaa, mutta huonona puolena on se ettei varaaja välttämättä lataudu tarpeeksi estääkseen
patterien napsumista kv-jaksojen aikana, kokeilemalla selviää. Ja virtausasetuksia muuttamalla voit hienosäätää varaajan käytöstä suhteessa lämmityspiireihin.

Mulla ei ole pattereita, mutta kv-esilämmityksestä johtuen haluaisin varaajaan hieman enemmän latausta, siksipä meinasin seuraavaksi kokeilla Niben BT25:n monistamista keskiarvoistavalla kytkennällä.
Kytkemällä neljä NTC10k vastausta kaksi rinnakkain ja näitä kaksi sarjaan saadaan käytännössä neljä erillistä anturia, joiden keskiarvo näkyy Nibelle. Alkuun meinasin kokeilla siten että varaajan
menoputkeen pistä noita kaksi ja loput kaksi eri korkeuksille varaajaan. Ideana on kertoa nibelle heti että menolämpö nousee ja hidastaa asteminuuttien kasvua, mutta samalla ottaa huomioon varaajan tila.

Lukuunottamatta tuota varaajan varauksen "vähyyttä", niin muutoin systeemi toimii ihan ok BT25 menoputkessa:

[TRu]

Oletko kokeillut miten järjestelmä toimii jos BT25 anturin siirtäisi varaajasta lähtevään menoputkeen? Itselläni oli vastaavaa pätkimistä mitä sullakin ja syy oli tuo BT25:n sijainti.

Nibe suositteli anturin paikkaa keskelle UKV-säiliötä, joten anturin siirtämistä varaajalta lähtevään putkeen ei ole kokeiltu.

[k113635]

Nibe suositteli anturin paikkaa keskelle UKV-säiliötä, joten anturin siirtämistä varaajalta lähtevään putkeen ei ole kokeiltu.

Ehkä kannattais vähän haastaa Niben asiantuntijoita viitaten tuohon pätkimiseen kovillakin pakkasilla.
Nythän pumppu toimii kuin hitaasti käyntiinlähtevä on/off vehje ja katoaa koko invertterin ideologia tuolla käytöksellä.

Tutulla on 1155-16 ja sekin loikki kengurua kun anturi oli ukv:n kyljessä, menoputkeen siirron jälkeen kävi pumppu 6 viikkoa putkeen.

[UKK]

Heitän oman lusikkani tähän soppaan. Mä en oikeastaan ole huolissani taajuuden muutoksista vaan ihmetyttää hieman Niben "orjallinen"  asteminuuttien seuraaminen. Olen laskenut käynnistysrajan -200 ja sieltä lähdetään rauhallisesti nousemaan. Asteminuutit laskevat -300 jopa -400 normaalikäytössä. Jos käyttövesi jakso osuu käynnistymisen lähelle saattaa Asteminuutit laskea jopa -500. Kun mennään alle -500 niin Nibelle tuntuu tulevan kiire ja alkaa nostamaan taajuutta reippaammin. Sisänsä sille ei olisi tarvetta koska sisälämpötila ei vielä siinä vaiheessa ole laskenut juurikaan.
Kun Asteminuutit  luokkaa -150 ja yli alkaa menolämpötila olla useamman asteen pyynnin yläpuolella ja sillä mennään loppuun saakka. Aikaa olisi hidastella ja laskea taas pyyntiä mutta tähän ei Nibe halua lähteä. Tämä vain nollakeleillä, pakkasen kiristyessä -5 -10 homma toimii paremmin. Tämä nyt on tämmöistä pilkun viilausta mutta tavoitteena olisi saada käymään pumppu enemmän. Nyt tosin asiaan voi vaikuttaa tuo SPA. Kokeilen Helmikuun ajan sitä ja se voi tietysti sotkea hieman. No testit jatkuu...

[maalämmittää]

-   pumpun käyntiaika vuodessa ollut noin 5500h ja käynnistyksiä noin 2500

Varsin paljon on käynnistyksiä! Täällä on-off pumppu n. 3300 kertaa vuodessa.
Edit: Käyttövettä kuluu täällä vähän.

Kuinka kone käyttäytyy, kun käynnistyksen raja on tehdasasetus -60GM ?

[TRu]

Varsin paljon on käynnistyksiä! Täällä on-off pumppu n. 3300 kertaa vuodessa.
Edit: Käyttövettä kuluu täällä vähän.

Kuinka kone käyttäytyy, kun käynnistyksen raja on tehdasasetus -60GM ?

Nyt BT25-anturi on siirretty UKV:stä lähtevään menoputkeen, mutta sillä ei ole vaikutusta koneen käyntiin. Edelleen käy hyvin lyhyttä jaksoa kengurumaisesti. Käynnistyksen raja on ollut tehdasasetuksella -60GM ja sitä on kokeiltu nostaa ja laskea, mutta silläkään ei ole tuntunut olevan merkitystä asiaan.

[maalämmittää]

Eikös invertterissä ole asetusarvo "käynnistymistaajuudelle" ?

[k113635]

Millaiset säädöt ulkoisissa kiertovesipumpuissa on käytössä? Onko lämmityspuolella käytössä huonetermostaatteja?

Sellaisen kuvaajan jos saisit näkyville mistä näkyisi yhden tuollaisen "käyntijakson" ajan pumpulta lähtevä/tuleva BT2/BT3, BT25 ja ECS4x piirin BT2/BT3
samassa kuvaajassa niin voitais ehkä päästä jäljille että mitä oikein tapahtuu tai jää tapahtumatta.

Yksi mahdollisuus on että lämmityspiirien virtaus on reilusti pienempi kuin Nibeltä lähtevä jolloin varaajan latauduttua täyteen alkaa mlp:n paluu tämän takia
nousemaan ja törmätään maks.ero,kompr pysähdykseen. Vaikka sulla taitaa olla aika iso virtausaset. arvo käytössä, niin Niben kasvattaessa kompuratehojaan nousee
lauhduttimen virtaus tehojen kasvaessa voimakkasti ja tuossa isossa pumpussa on niin iso lj-pumppu, se pystyy melkoisiin virtauksiin ajaessaan pelkkää varaaja vasten.

Mulla kävi juuri noin kunnes rajoitin niben lj-pumpun maksiminopeuden 50%:iin, vaikka käytössä on auto-asetus.

[maalämmittää]

Laita yksi Nibe-loki näytille niin ihmetellään sitä porukalla.
Vuorokausi minuutin välein on hyvä.