Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: mam - 15.12.15 - klo:08:48
-
Asuinpaikkakunnallani on ollut parin päivän aikana semmoista -9...-14 asteen pakkasia ja aamuyöstä sattui todella kummallinen "notkahdus" asteminuuteissa (kuva liitteenä). Pumppu yritti tahkota pyydettyä menolämpötilaa lattialämmitykselle mutta jäi hieman sen alla koko ajan -> asteminuutit jatkoivat laskuaan aina melkein -300 asti (asetuksena -120). Viinan tulo/meno oli melkein koko ajan -0.5 tuleva ja -3.5 menevä.
Koneessa on uusin 7113R3 ohjelmistoversio ja Smartprice asetukset käytössä. NIBE Uplinkin historiatiedonkaan perusteella ole koskaan aiemmin esiintynyt moista...
Pakkasjaksoista ei ole vielä sinällään kokemusta sillä taloa asutetaan nyt ensimmäistä talvea.
Laitan logitiedostoa myöhemmin, logitus on ollut päällä koko ajan 1 minuutin resoluutiolla.
-
Ilman muita tietoja hankala sanoa mutta....
Oma veikkaus on nopeasti laskeva ulkolämpötila joka saa aikaiseksi tarvittavan menoveden lämpötilan nousemaan äkisti. Jos/kun lattialämmitysputket ovat betonissa pumpun kapasiteetti ei piisaa nostamaan suurimassaisen betonilaatan lämpötilaa tarpeeksi nopeasti... vastaavasti kun ulkolämpötila nousee niin notkosta tullaankin sitten jo nopeasti pois menoveden lämpötilan laskiessa...
Toimiiko smart price niin että se tarvittaessa lisää/poistaa asteminuutteja vai lämpötilapyyntiä?
-
Toimiiko smart price niin että se tarvittaessa lisää/poistaa asteminuutteja vai lämpötilapyyntiä?
Tämän haluaisin minäkin tietää?
En ole saanut vielä asetuksella 5 mitään aikasiksi, minkä voisi sanoa olevan tuon smp;n tekosia...?
-
Lokista varmaan selviää, mitä tapahtui.
Notkahdusta edelsi epänormaalin pitkä lämmittämätön jakso.
Sekin voi osaltaan selittää notkahdusta ja jos pakkanen kiristyy samaan aikaan niin...
NordPoolin hinta oli yli 60€/MWh tunnin verran.
-
Lämmittämätön jakso lienee 20:43 - 22:00 kestänyt käyttöveden lämmitys 10.2C -> 50C, joka on pitkä juoksu mutta ei mitenkään tavatonta meillä.
SmartPrice Adaptation taitaa vielä vaikuttaa tuohon, että KV lämmöt pääsevät"mini" tilassa noin alas.
-
Ilman Smart Price ominaisuutta, "perinteinen" -600 (tai enemmän) asteminuuttia tulee meillä lähes joka kerta kun seuraavat reunaehdot täyttyvät:
- pakkanen alkaa kiristyä rivakasti, mutta koneessa vielä asteminuutit suht korkealla edellisetä lämmityksestä
- asteminuuttien mennessä reilusti nollan alapuolelle tai jopa lähelle lämmityksen käynnistystä, talon väki menee suihkuun ja valuttavat varaajan melkein tyhjäksi
- priorisoinnin olen asettanut suihkuvettä suosivaksi 40min/20min suhteessa joten tuo 20min pätkä ei ehdi asteminuutteja juurikaan kuollettaa, eikä 40 minuutissa lähes kylmää varaajaa täytetä = kestää jokin aikaa
Tästä sitten tuloksena asteminuuttien isohko laskeminen, jota hillitsee lisäenergian anto -500 asteminuutin kohdalla. Jos itse saisi F1145 firmiksen ohjelmoida, laittaisin sellaisen säännön/asetuksen, että ennen varaajan opittua (tai asetettua) kuormitusajankohtaa lämmitetään asteminuutit nollille väkisin jos pakkasta tietty määrä. Tai joku tuommoinen vastaava.
Oikeasti tuo ei menoa juurikaan haittaa, muistelisin osuneen max n. kerran viikossa kovilla pakkasilla. Kämpän jäähtymisen huomaan vain minä kun osaan asiaa "haistella", muut ovat siellä suihkussa. Enemmän ärsyttää kuin haittaa!
-
Timo: Vaikuttaa siltä, että osuimme juuri samaan tilanteeseen.
Pitäisi vielä saada selville tuo SPA:n vaikutusmekanismi.
-
Ohessa logitiedosto 14-15. joulukuuta.
Näkyvissä n. 8 tunnin kompurajakso, tämähän onkin invertterimalli!
-
Lähentelee tosiaan invertterimallia. Jos laskee talon lämmittämisen -100 -> 0, käyttöveden lämmitys, lyhyt tauko, pumppu käy koko yön ja joskus aamulla sammuu ensimmäisen kerran.
Joku sopivan iso luku vaan sähkönkäytölle, että ei mene vahingossa vastukset turhaan päälle.
Käyttäjä tk:lla taisi 2x 15kW kompurat käydä koko yön putkeen smartprice:n kanssa. Päivällä sitten lepäilyä enemmän.
-
Ei ihan koko teholla vielä näillä keleillä, mutta toinen kone käy kokoajan ja toinenkin jo avustaa. Ennenkun tuolla pörssisähköllä alkoi "leikkimään", mentiin noin 7-8 pakkasasteeseen ennenkuin täystehoa tarvittiin.
Tuo SPA muuttaa juurikin laskettua menoa sähkönhinnan mukaan, vaikutuksen suuruutta saa vaihdettua tuolta asetuksista. Käyttöveteen en itsekään ole oikein vielä keksinyt millä logiikalla tekee.
Meillä kun kerää tuota jatkuvaa logia, niin laitanpa tähänkin havainnollistavan linkin SPA:n toiminnasta. Eli ensimmäisessä graafissa näkyy ulkolämpö, mikä pysyy melko tasaisena. Toisessa graafissa taas laskettu meno hyppii aina tasatuntien kohdalla sähkönhinnan mukaan. Valitettavasti hintadataa ei tuossa graafissa ole.
Linkki kuvaajaan. (http://puuseppa.asuscomm.com/talo/?date=2015-12-14)
-
(http://i.imgur.com/C5RYr9D.png)
Nibessä menoveden lämpötilan määräävä ulkolämpötila taitaa olla myös "viivästetty/keskiarvoistettu" koska pyyntilämpötila nousee vasta viiveellä lämpötilan jälkeen. Tuosta selviää että menoveden pyynti nousee noin 7 astetta.
Lainataan hiukan joitain aikaisempia kirjoituksiani:
--- Lainaus käyttäjältä: Fraatti ---Laatan valuun meni 22,5m3 betonia, massaksi laatalle saadaan (2200kg/m3) 49 500kg. Betonin ominaislämpökapasiteetti on 0,75kJ/(K x kg). Tästä saadaan laattaan yhden asteen lämpötilamuutoksen vaatima energia 37125kJ. Vedellä tuo ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg) Josta saa että tuolla samalla energiamäärällä lämmitetään vettä 8,9m3 yhden asteen verran. Tuo sama energiamäärä (1 kWh = 3.6 MJ) kWh:ssa on 10,3kWh
--- Lainaus päättyy ---
Tuossa nuo ominaislämpökapasiteetit ovat. Josta voidaan laskea paljonko kuution betonikimpaleen lämpötilanmuutos yhdellä asteella vaatii energiaa: 2200kg * 0,75kJ/(K * kg) = 1650kJ/K
Kuutio vettä painaa 1000kg joten: 1000kg * 4,182kJ/(K * kg) = 4182kJ/K
4182 / 1650 = 2,5 -> Vesi varaa lämpöä 2,5 kertaa enemmän itseensä kuin betoni.
Joten 1000l tai 1m3 / 2,5 = 400l tai 0,4m3 eli 1m3 betoni klimpin lämmittäminen vaatii yhtäpaljon energiaa kuin 400l veden lämmittäminen samalla lämpötilamuutoksella.
Oletetaan että aloittajan 130m2 talossa on ~10cm vahva lattiavalu. Tuosta saadaan 13m3 betonia. 13*1650kJ/k=21450kJ/K
Lämpötilamuutos 7 astetta -> 7 *21450kJ=150150kJ=41,7kWh.
Koneen nimellisteho on noin 6kW joten tuota 41,7kWh energiapaukkua se jauhaa 7h. Ja kas näin emme ole enää edes kovin kaukana totuudesta... ;)
Tosin kuten kuvassakin näkyy niin ainakin minä miettisin kahteen kertaan smartpriceä jos kaivo oikeen pitkiä jaksoja tuuppaa -1 asteista lientä ylös.....
Smartpricen aiheuttama menoveden lämpötilan nosto näkyy tuossa pyyntilämpötilan hyppäyksenä tasatunnin kohdalla.
Jos timo karhu sattuu olemaan linjoilla niin pitäisikö tuossa logintutkijassa asteminuutit olla graafi tilassa /10, muuten kaikki muut arvot menevät lukukelvottomiksi skaalauksen takia....
-
Nibessä menoveden lämpötilan määräävä ulkolämpötila taitaa olla myös "viivästetty/keskiarvoistettu" koska pyyntilämpötila nousee vasta viiveellä lämpötilan jälkeen. Tuosta selviää että menoveden pyynti nousee noin 7 astetta.
Ei ole viivästetty vaan vaikutus tulee reaaliaikaisesti. Asteminuutit tietysti tekee sen viiveen siihen kompressorin käynnistymiseen tai sammumiseen.
Ilmeisesti se on tuo smartprice joka nostaa jossain tasatunneilla pyyntilämpötilaa 7 noin astetta.
Ulkolämpötilan muutos näkyy pyyntilämpötilassa "pyöreästi". Tietysti jos ulkolämpötila muuttuisi vaikka sekunnissa nollasta -20, niin sitten käyrässäkin näkyisi kulmikkuutta.
-
Sellaisen huomion tein kun lokittelin Oumannin ja Niben ulkolämpötiloja ja pyyntilämpöjä samaan kuvaan niin Oumannin ulkolämpötilan mittauksiin kun pisti 1h viivettä niin käyrät rupesivat kulkemaan paremmin samaan tahtiin. Pieni viivästys siellä voi olla.
-
Tuohon notkahdukseen ja invertterikommenttiin sellainen havainto, että pahin mahdollinen tilanne on invertterillä muuten sama, mutta sen lisäksi kone on käynyt edellisellä lämmityskerralla pienimmällä taajuudellaan. Siitä seuraa että asteminuuteista käynnistymisen jälkeen kone puksuttelee tyhjäkäynnillä n. -314 asteminuuttiin asti kunnes rupeaa hiljalleen lisään kaasua ja taas vastaavasti vetää helposti pelin överiksi koska jarruttelee suurista tehoisa aika rauhallisesti. Saisivat tarjota jonkun asteminuuttipohjaisen säädön tuohon jotta toiminnan saisi omaan järjestelmään järkevämmäksi. Tämä on yksi tapaus missä on pakko todeta että on/off pumppu toimii mielestäni paremmin. Mutta tulee esille vain jatkuvan käynnin rajamailla.
-
Ei ole viivästetty vaan vaikutus tulee reaaliaikaisesti. Asteminuutit tietysti tekee sen viiveen siihen kompressorin käynnistymiseen tai sammumiseen.
Ei kyllä tuossa viivettä on aivan selvästi. Myös Viessmanni näyttää todellisen sekä viivästetyn lämpötilan. Viivästettyä/pehmennettyä whatever käytetään pyyntilämpötilan määrittämiseen. Siinä tuo arvo on vakiona 3h V:ssä.
Äkkiseltää tuota graafia katsomalla voisin mielessäni nähdä 5 astetta nousua sekä 1 asteen laskua. Voiko tuo olla niin että tuo lätkii menoveteen + tai -:sta tuon max 5 astetta riippuen hinnasta? Parametrin säätöarvokin taisi olla 0-5? Lattialämmitystaloon kuuluvana tuo arvo kuulostaa varsin suurelta....
Kuinkahan tuosta mahtaa olla hyötyä patteritalossa ilman megalomaanista puskuria? Äkkiä vois kuvitella että jos ei oikein ole mitään mihin varata tuota energiaa niin hyötykin voi jäädä varsin kyseenalaiseksi.... ?
-
Tuohon notkahdukseen ja invertterikommenttiin sellainen havainto, että pahin mahdollinen tilanne on invertterillä muuten sama, mutta sen lisäksi kone on käynyt edellisellä lämmityskerralla pienimmällä taajuudellaan. Siitä seuraa että asteminuuteista käynnistymisen jälkeen kone puksuttelee tyhjäkäynnillä n. -314 asteminuuttiin asti kunnes rupeaa hiljalleen lisään kaasua ja taas vastaavasti vetää helposti pelin överiksi koska jarruttelee suurista tehoisa aika rauhallisesti. Saisivat tarjota jonkun asteminuuttipohjaisen säädön tuohon jotta toiminnan saisi omaan järjestelmään järkevämmäksi. Tämä on yksi tapaus missä on pakko todeta että on/off pumppu toimii mielestäni paremmin. Mutta tulee esille vain jatkuvan käynnin rajamailla.
Mikä tuon invertterin tehon määrää? Ero lämpötilapyynnistä?
Katselin jotain parametrejä jotka olivat viessmannin invertterikoneesta. Tuolla oli ainakin kaksi arvoa kuinka tehonsäätöä sai saadettyä suhteessä pyyntilämpötilaan. Liian nopea säätö tietysti saa tehon aaltoilemaan.... Eikö nibessä ole mitään säätöä tuohon?
-
Sellaisen huomion tein kun lokittelin Oumannin ja Niben ulkolämpötiloja ja pyyntilämpöjä samaan kuvaan niin Oumannin ulkolämpötilan mittauksiin kun pisti 1h viivettä niin käyrät rupesivat kulkemaan paremmin samaan tahtiin. Pieni viivästys siellä voi olla.
Joo on se ulkolämpötilan mittaus sitten yhdellä tunnilla myöhäistetty. Oumann näyttää siis reaaliajassa.
Invertterillä olisi minusta hyvä jos saisi max hyötysuhteella (teholla) asteminuutit kiinni pyyntilämpötilaan ja sitten jarru pohjaan eli minimiteholle että saisi pidettyä vakaan menolämpötilan.
Onkohan tuossa ajateltu että kompressori kestää mahdollisimman kauan kun invertterin säätö on tosi hidas.
Taitaa toimia noin kun fraatti arvelee.
Täällä ei kauheasti vaikuta vaikka pattereihin lykkäisi vähän kuumempaakin vettä. Rautaiset patteriputket menee kaksoisbetonilaatan välissä hiekassa ja aika hitaasti hukkaantuu lämpöä jo sinne. Mutta epäilen kyllä että liian kuuma tulee yöllä nukkua jos patterit tohottaisi täysillä. Eli makkarissa täytyisi olla termostaatti. No ei saa smartpriceä muutenkaan, että ei tartte testailla :)
-
Mikä tuon invertterin tehon määrää? Ero lämpötilapyynnistä?
Katselin jotain parametrejä jotka olivat viessmannin invertterikoneesta. Tuolla oli ainakin kaksi arvoa kuinka tehonsäätöä sai saadettyä suhteessä pyyntilämpötilaan. Liian nopea säätö tietysti saa tehon aaltoilemaan.... Eikö nibessä ole mitään säätöä tuohon?
Näyttäis lokien perusteella yhdistelmältä itseoppivuutta ja asteminuutteja. Olen viime aikoina tehnyt turhan usein muutoksia järjestelmään joten voi olla että oppimisparametrit eivät pysy perässä. Juuri äsken meni asteminuutit nollaan kelien lauhduttua, vaikka ollaan pakkasen puolella ja jatkuvan käynnin raja on 3-4 asteessa plussalla. Tosin laattaan on varautunut viime yönä lämpöä varmasti yli tarpeen joten antaa ton pumpun nyt nukkua hetki ihan rauhassa. Käyttöveden esilämmitys voi olla toinen mikä tulee vähän yllätyksenä niben säätöalgoritmeille, tavoitteen ja toteutuman muutokset tapahtuvat joskus aika nopeasti.
Säätöjä ei ainakaan suoraan omilla nimillään löydy. Yksi luonnollinen paikka olisi ollut lisälämmön asteminuuttiportaiden arvo, mutta ei tuntunut vaikuttavan, ainakaan edellisellä softaversiolla.
Joo on se ulkolämpötilan mittaus sitten yhdellä tunnilla myöhäistetty. Oumann näyttää siis reaaliajassa.
Invertterillä olisi minusta hyvä jos saisi max hyötysuhteella (teholla) asteminuutit kiinni pyyntilämpötilaan ja sitten jarru pohjaan eli minimiteholle että saisi pidettyä vakaan menolämpötilan.
Onkohan tuossa ajateltu että kompressori kestää mahdollisimman kauan kun invertterin säätö on tosi hidas.
Oumannissa voi keskiarvostusajan säätää, mielestäni näppärä ominaisuus.
Siinä on se miljoonan dollarin kysymys, millä teholla COP on parhaimmillaan 8)
-
Tuohon alkuperäiseen notkahdukseen viitaten, pitäisin huomattavasti SmartPriceAdaption virityksiä hyödyllisempänä sovellusta joka säätiedotuksien perusteella hieman ennakoisi pyyntilämpötilaa. Ainakin paksun betonilaatan kanssa pienikin muutos n. 12h ennen kelien kylmenemistä tai lämpiämista estäis tehokkaasti tuollaiset sudenkuoppiin putoilut.
Onko kukaan toteuttanut moista?
-
Tuohon alkuperäiseen notkahdukseen viitaten, pitäisin huomattavasti SmartPriceAdaption virityksiä hyödyllisempänä sovellusta joka säätiedotuksien perusteella hieman ennakoisi pyyntilämpötilaa. Ainakin paksun betonilaatan kanssa pienikin muutos n. 12h ennen kelien kylmenemistä tai lämpiämista estäis tehokkaasti tuollaiset sudenkuoppiin putoilut.
Onko kukaan toteuttanut moista?
Ruottalaisilta(muistaakseni) löytyy tutkimusta moisesta ohjauksesta. Katsopa http://kth.diva-portal.org/smash/search.jsf?dswid=5303 tai scholar.google.com. Jos ei löydy niin voin etsiä...
-
Tämä saattaa kiinnostaa sinua..
Experimental Analysis of Variable Capacity Heat Pump Systems equipped with a liquid-cooled frequency inverter
http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:607801/FULLTEXT01.pdf
-
Tuohon alkuperäiseen notkahdukseen viitaten, pitäisin huomattavasti SmartPriceAdaption virityksiä hyödyllisempänä sovellusta joka säätiedotuksien perusteella hieman ennakoisi pyyntilämpötilaa. Ainakin paksun betonilaatan kanssa pienikin muutos n. 12h ennen kelien kylmenemistä tai lämpiämista estäis tehokkaasti tuollaiset sudenkuoppiin putoilut.
Onko kukaan toteuttanut moista?
Naapurifoorumilla törmäsin joku aika sitten tämmöiseen fissio.fi -harrastajaprojektiin. En tiedä miten tämä mihinkin pumppuun taipuu, mutta lisätietoa tuosta viestistä.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=22865.msg294374#msg294374
-
Näyttäis lokien perusteella yhdistelmältä itseoppivuutta ja asteminuutteja.
Itse itselleni vastaten, taajuuden muuttumisesta. Jos tuon asteminuuttikäppyrän heittäis peilikuvaksi horisontaalisen akselin ympäri niin taitaa näyttää aika samalta kuin taajuuksien käyrä..
Pitää vähän pyöritellä numeroita.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/frequpdown_zpsztzydevr.png)
Tuossa olisi ollut hyvä tilaisuus 14:45-15:20 ottaa tehonkulutuksia ylös taajuuden funktiona, koska kaivolta tulo ja menovesi (BT2, uupuu kuvasta, sori siitä) pysyivät melkoin samoina. Mutta efergystä ei saa mitenkään järkeviä lukuja ylös, koska nibe yrittää säätää sekä keruun että lämmonsiirtopuolen pumppuja aina taajuuden muuttuessa pitääksen deltat mielestään optimissaan joten kulutus on aikamoista sillisalaattia.
-
Itse itselleni vastaten, taajuuden muuttumisesta. Jos tuon asteminuuttikäppyrän heittäis peilikuvaksi horisontaalisen akselin ympäri niin taitaa näyttää aika samalta kuin taajuuksien käyrä..
Kyllähän tuo varsin vahvasti näyttää siltä että ohjaus perustuu asteminuutteihin. Jos saattaa olla joku kulmakerroin niiden kasvun lisäyselle sekä tehon lisäämiselle. Tarkoitan sitä että mitä jyrkempi syöksy niin sen enermmän kone laittaa kierroksia.
Epäilen että sinun tapauksessa tuo käyttöveden esilämmitys saattaa olla tuossa juonessa varsin merkittävässä roolissa että tuo "sekoaa". Jos käytteveteen menee energiaa 30kW teholla ja siitä 1/3 otetaan tuosta varaajasta niin kyllähän tuo 10kW tehokin laittaa kummasti koneeseen kierroksia....
-
Lämmittämätön jakso lienee 20:43 - 22:00 kestänyt käyttöveden lämmitys 10.2C -> 50C, joka on pitkä juoksu mutta ei mitenkään tavatonta meillä.
Minkälaisilla asetuksilla saa varaajan (ala)lämmön putoamaan 10,2 asteeseen ennen käynnistystä ???
-
Ei kyllä tuossa viivettä on aivan selvästi. Myös Viessmanni näyttää todellisen sekä viivästetyn lämpötilan. Viivästettyä/pehmennettyä whatever käytetään pyyntilämpötilan määrittämiseen. Siinä tuo arvo on vakiona 3h V:ssä.
Äkkiseltää tuota graafia katsomalla voisin mielessäni nähdä 5 astetta nousua sekä 1 asteen laskua. Voiko tuo olla niin että tuo lätkii menoveteen + tai -:sta tuon max 5 astetta riippuen hinnasta? Parametrin säätöarvokin taisi olla 0-5? Lattialämmitystaloon kuuluvana tuo arvo kuulostaa varsin suurelta....
Kuinkahan tuosta mahtaa olla hyötyä patteritalossa ilman megalomaanista puskuria? Äkkiä vois kuvitella että jos ei oikein ole mitään mihin varata tuota energiaa niin hyötykin voi jäädä varsin kyseenalaiseksi.... ?
"NormiNIBEssä" ei ole viivettä, vaan pyynti korreloi suoraan ulkolämpötilaan.
Nibekin laskee myös pidemmän ajan keskiarvoa, mutta sillä ohjataan mm. lämmityksen kokonaan lopettamista (esim. +17C) ja lämpötilaa, jonka jälkeen ei vastuksia enää tohoteta (esim. +5C) vaan mennään kokonaan kompuralla.
Täällä patteritalossa samanlaista pohdintaa SPA:n hyödyistä ;)
-
Minkälaisilla asetuksilla saa varaajan (ala)lämmön putoamaan 10,2 asteeseen ennen käynnistystä ???
15 minuutin tehosuihku näyttää pudotaneen varaajan alaosa lämmöt.
Ylälämmöissä vain 2-3 asteen pudotus. Ei siis "kirkumista" suihkussa :D
Näyttää siltä ettei aloittajalla ole lämmityksen ja käyttöveden teon vuorottelua käytössä. Suosittelen, oletusarvolla 20/20 voi aloittaa.
-
"NormiNIBEssä" ei ole viivettä, vaan pyynti korreloi suoraan ulkolämpötilaan.
Nibekin laskee myös pidemmän ajan keskiarvoa, mutta sillä ohjataan mm. lämmityksen kokonaan lopettamista (esim. +17C) ja lämpötilaa, jonka jälkeen ei vastuksia enää tohoteta (esim. +5C) vaan mennään kokonaan kompuralla.
Tässä nopea mulkkaus perustuen aikeisempaan kaavioon. Nuo pyyntölämpötilan asteen hyppäykset on poistettu sekä käppyrä heitetty "selälleen".
(http://i.imgur.com/5Xs5gOv.png)
Mielestäni vastaavuus pyyntölämpötilaan on lähempänä jos tuossa lasketaan jotain lämpötilan keskiarvoa joka tulee hiukan viiveellä. Tämä on vain omaa mutua tuon kuvan perusteella.
-
Näyttää siltä ettei aloittajalla ole lämmityksen ja käyttöveden teon vuorottelua käytössä. Suosittelen, oletusarvolla 20/20 voi aloittaa.
Saattaa olla ettei tuota huomaa lattialämmitys talossa missä varaavaa massaa on lattiassa vaikka kuinka. Patteritalossa pitkät käyttövesijaksot pienitehoisella pumpulla saattaa tosiaan näkyä yllättävän nopeaa huonelämpötilassa...
Meillä ei ainakaan ole havaittamissa mitään eroa vaikka pumppu jauhaa milloin tahansa vettä...
-
Nibessä menoveden ....
fraatti.... mistä löysit kompressoritaajuuden ?
-
Saattaa olla ettei tuota huomaa lattialämmitys talossa missä varaavaa massaa on lattiassa vaikka kuinka. Patteritalossa pitkät käyttövesijaksot pienitehoisella pumpulla saattaa tosiaan näkyä yllättävän nopeaa huonelämpötilassa...
Meillä ei ainakaan ole havaittamissa mitään eroa vaikka pumppu jauhaa milloin tahansa vettä...
Ei varmaan huomaakkaan. Jos ei muuta hyötyä ole niin tulee siistejä asteminuuttikäyriä ;)
-
Kun skaalaa hiukan, niin löytyy TASATUNTIHYPPÄYSTEN välistäkin eloa...
-
... Tämä on vain omaa mutua tuon kuvan perusteella.
Ookoo
-
Kun calc supplyn /10 rinnalle laittaa nordpoolin tuntihinnat, niin näyttää tältä.
Yöajan tunnit oioin samalle hinnalle kun ei ollut isoa eroa.
Jostain ketjusta muistan lukeneeni, että "aikavyöhykkeen" kanssa sietää olla tarkkana.
Etsivä löytää....
-
fraatti.... mistä löysit kompressoritaajuuden ?
Sen kun raksitti tuosta logintutkijasta päälle. Kannattaa kokeilla tuota. Todella yksinkertainen käyttää kun pääsee jyvälle kuinka tuo pelaa. Samanlaisen kun joku saisi värkättyä talologgeriin.... *wink wink* harmi kun omasta ohjelmoinneista on 15v aikaa ja noiden tietokantojenkaan kanssa ei ole tullut pelattua ollenkaan... :(
Kun skaalaa hiukan, niin löytyy TASATUNTIHYPPÄYSTEN välistäkin eloa...
Tuossa Timon tekemässä loggerissa myös skaalaus valmiina....
(http://i.imgur.com/4HP9YF6.png)
-
En nähnyt sitä lainkaan lokissa >:(
Pitää katsoa kolmas kerta.... PÖH eikä sittenkään näe !!!
Joo, loisto ohjelma tuo lokitutkija, joskus olen käyttänyt mutta verryttelen samalla excel taitoja
kun myös tuosta koodausajasta on ihan liikaa aikaa.
-
Mullakin näyttää 50 Hz vaikka on on/off kone ????
-
Kun calc supplyn /10 rinnalle laittaa nordpoolin tuntihinnat, niin näyttää tältä.
Yöajan tunnit oioin samalle hinnalle kun ei ollut isoa eroa.
Mahtaisiko tuo toimia niin että laskee keskihinnan vuorokaudella ja läiskii sitten miinusta/plussaa suhteessa sitten keskihintaan? Hetken kun noita jaksaisi analysoida niin tuon toiminnasta pääsisi varsin hyvin kärryille. Nyt tuossa logissa on nähtävissä selvästi 5 porrasta. Vai mahtaisiko tuossa softassa olla kuitenkin asetuksella 5 mahdollisuus nostaa/laskea lämpötilaa yhteensä tuon 5 asteen puitteissa?
k113635:llä kun on invertteri ja shuttaus lattiapiireihin niin tuollahan olisi helppo testata vaikka kiinteällä 30 asteen lauhdutuksella mitä tuo smart price todellisuudessa tekee.... ;)
Jos login laittaneella on jotain muuta dataa tuosta saman "patin" ympäriltä niin olisi mielenkiintoista nähdä kuinka tuo on muuten vaikuttanut päivän käyntiin. Sisälämpötila näyttää login perusteella nousseen ainakin joksikin aikaa asteella. Tuo tietysti hiukan nostaa tuolta ajanjaksolta energiakulutusta....
-
Mullakin näyttää 50 Hz vaikka on on/off kone ????
Varmaan default 50Hz kun tuota taajuustietoa ei ole, 50Hz pompsahtaa sitten kun kompressori käy. Sähköverkotahan tulee normaalisti 50Hz... Tuo toimii käyntiaikatietona hyvin ja tuolla näkee logista helposti missä kohdissa kompressori käy.
-
Varmaan default 50Hz kun tuota taajuustietoa ei ole, 50Hz pompsahtaa sitten kun kompressori käy. Sähköverkotahan tulee normaalisti 50Hz... Tuo toimii käyntiaikatietona hyvin ja tuolla näkee logista helposti missä kohdissa kompressori käy.
Se taisikin olla niin, että kiinteistöpumpuissa on taajuus LOKISSA, mutta ei näissä pienissä.
Käyntiä tuo toki indikoi, muttei muuta.
-
15 minuutin tehosuihku näyttää pudotaneen varaajan alaosa lämmöt.
Ylälämmöissä vain 2-3 asteen pudotus. Ei siis "kirkumista" suihkussa :D
Näyttää siltä ettei aloittajalla ole lämmityksen ja käyttöveden teon vuorottelua käytössä. Suosittelen, oletusarvolla 20/20 voi aloittaa.
Hetkinen, mikäs asetus tuo on ja mistä valikosta löytyy?
Tuosta KV alaosan tippumisesta 10.2 asteeseen, kolme henkeä peräkanaan suihkuun nappaa pahimman terän KV lämmöiltä pois. KV asetus tällä hetkellä mukavuustila normaali ja lämmitysrajat 44C ... 49C. Aika helposti on loppunut lämmin vesi, säästömoodia ei voi oikein ajatellakaan.
Tuossa yhden kuukauden KV alaosan lämmöt, Smart Price Adaptation ollut kokoajan päällä.
-
Tuosta KV alaosan tippumisesta 10.2 asteeseen, kolme henkeä peräkanaan suihkuun nappaa pahimman terän KV lämmöiltä pois. KV asetus tällä hetkellä mukavuustila normaali ja lämmitysrajat 44C ... 49C. Aika helposti on loppunut lämmin vesi, säästömoodia ei voi oikein ajatellakaan.
Montako suihkua teillä on ja onko tietoa virtaamista? Täällä on yksi Oras Optima n. 13.5l/min ja just oltiin just porukalla saunassa; 4 henkeä, joista kaksi pitkätukkaista lutraajaa.
Nyt oli lähellä lämmin vesi loppumista esilämmityksestä huolimatta, käynnistysrajoina säästö: 40-44. Paljonkohan joutuis valuttaan että sais BT6:sen kymppiin..
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/kv_sauna_zpspowuxde4.png)
KV_* ovat 'epätarkkoja' koteloituja 1wire antureita kupariputkien päällä.
Varaaja_* samoja antureita, mutta varaajan anturitaskuissa.
BT? tulee nibeltä.
-
2 kpl Oras Cubista 2875 sekoittajaa, virtauksista ei tietoa, mutta käyttövesilinjassa on vielä vakiopaineventtiili säädettynä 3 bar:iin.
-
2 kpl Oras Cubista 2875 sekoittajaa, virtauksista ei tietoa, mutta käyttövesilinjassa on vielä vakiopaineventtiili säädettynä 3 bar:iin.
Jos tuolla on painehäviö 290kPa/0,3l/s niin eikö tuosta sitten irtoa 18l/min.
Jos molemmista kääntää kahvat selälleen niin noilla lorauttaa sen varaajan 240l@40C kapasiteetin kaivosta alas 7 min aikana ;)
-
Mullakin näyttää 50 Hz vaikka on on/off kone ????
Siis lisäsin tuon Logintutkijaan meille rajoittuneimmille on/off kavereille kun tuo invertterin taajuus oli niin tavattoman havainnollisen näköinen käyrissä F1255:lla. Eli laitan aina kun kone käynnissä taajuus = 50 ihan vaan että siten näkee tarkemmin milloin kompura käynnistyy kun tutkii muita käyriä.
off = 0
on = 50 (luku sopii hyvin kuvaajaan)
kompuran kierrosten kanssa ei suoraan tekemistä, eikä sillä ole juuri väliäkään.
Fraatille: Logintutkija lukee kyllä talologger-kantaa, mutta odottaa saavansa logintutkija.asetukset tiedotossa mainitut tietokanta-arvot mitä Nibe tuottaa. Jos oma koneesi suoltaa samat talologger kantaan, niin mikään ei estä lukemasta niitä Logintutkijalla.
-
Hetkinen, mikäs asetus tuo on ja mistä valikosta löytyy?
Valikko 4.9.1 - käyttöpriorisointi
-
Tuolla on ollut koko ajan 30min/30min.
-
Tuolla on ollut koko ajan 30min/30min.
Tuo SPA varmaan ohittaa tuon säädön, varaajan kylmeneminen on ennemminkin johtunut kalliista sähköstä kuin lämmitystarpeesta. Ei kai tuosta asteminuuttinotkahduksesta sinällään haittaa ole kunhan huonelämpö ei liikaa elä ja sähkövastukset pysyy poissa pelistä. Niitä SPA:n säätörajoja toki kannattaa pienentää jos alkaa liikaa tulla tuommoisia kummallisuuksia.
Käyttöveden logiikkaan on todella vaikea kyllä päästä käsiksi, näyttää kyllä kalliiden tuntien aikaan päästävän alaosan todella kylmäksi jos vaan yläosassa riittää lämpöä.
-
Tuolla on ollut koko ajan 30min/30min.
Niinpä olikin, lokinkin mukaan kun tarkemmin katsoo :(
Käyttövettä tehtäessä asteminuuttilaskenta ei toimi ja kun molempien tarvetta ei ollut (notkahdushetkellä), niin kone painoi käyttövettä "tappiin asti".