Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: matom - 18.06.15 - klo:22:25
-
Tervehdys foorumilaisille.
Tässä jo hyvän aikaa maalämpöprojektia suunnitelleena ja foorumia lueskelleena laitetaanpas oma talon speksit näkyville ja kysytäänpäs tukea valintaan.
Lämmityskohteena yksitasoinen, aivan etelärannikolla oleva 70-luvun alussa rakennettu talo, pinta-alaa hiukan yli 100m2. Aikakaudelle tyypillisesti ikkunat ovat isoja vanhoja lämpölaseja jokaisessa huoneessa. Ulkomuodoltaan talo on suunnilleen U-kirjaimen mallinen, joten ulkoseinää riittää hieman tavanomaista enemmän. Tähän mennessä vuotuinen öljynkulutus on ollut haarukassa 2500-2800l. Tänä keväänä yläpohjan eristys kasvatettu 300mm->500mm, joten sen vaikutus ei vielä näy kulutuslukemissa kuten ei myös vastikään asennettu koneellinen lto-ilmanvaihto. Lämmitysmuotona patterit, olkkarissa matalat ikkunan allaolevat kaksiriviset ja makkareissa sitten reilunkokoiset yksiriviset. Käyttöveden kierto on ja tuntuu olevan pakollinen, muuten saa keittiössä odotella lämmintä vettä useita minuutteja, suihkussakin reilun puoliminuuttia vaikka pannuhuone on seinän takana. Laskeskelin talon huippuenergian kulutustusta käytettyjen eristemateriaalien u-arvoisa ja sain tulokseksi lämmintä käyttövettä huomioimatta luokkaa 7kW (delta T 51C).
Tällähetkellä seuraavat tarjoukset olemassa
IVT greenline HA C7 + 100l lämmityksen puskurivaraaja - kaivo 140m
Alpha-InnoTec PWZS 8 (7.7kW) +62l lämmityksen puskurivaraaja - kaivo 175m
Lämpöässä VSI 6 - 120m kaivo
Nibe Fighter 1245 8kW +UKV100 lämmityksen puskurivaraaja - kaivo 140m
Nibe Fighter 1255 6kW (muutettu 8kW) - kaivo 140m
Noista kallein on Alpha-Innotec, Lämpöässä ja IVT ovat liki samoissa ja Nibet ovat sitten halvimpia (saman hintaiset paketit 1255 kalliimpi koneena mutta 1245:a mukana puskurivaraaja).
Miten foorumilaiset näkevät näiden koneiden soveltuvuuden tälläiseen patterilämmitystaloon? Eniten mielenkiintoa noista herättää Niben invertterikone (1255), mutta mietityttää, voiko sen asentaa ilman käyttöveden puskurisäiliötä kun käyttöveden kiertovesipumppu on välttämätön? Monissa posteissa tälläkin foorumilla on kehuttu tulistustekniikkakoneita patterilämmitystaloissa. Siinämielessä tuo Lämpöässä olisi mielenkiintoinen, mutta hintaero halvimpaan on kuitenkin merkittävä luokkaa 3ke jonka mielellään säästäisi, jos ruotsalaiset pumput vain riittävät tuottamaan tarvittavan lämmön tähän taloon. Lisäksi mietityttää, kun Niben nettisivujen teknissä tiedoissa ei kerrota lainkaan F1255 invertterikoneen (B 0 /W 50) tehoja, ainoastaan pienemmän 35 asteen tehotiedot. Soveltuuko tuo kone nyt siis lainkaan saneerauskohteeseen?
edit: tässä vielä talon eristetietoutta
Alapohja (100mm eristys) U=0,26W/m2K (jonkun lähteen mukaan laidoilla 0,21W/m2K, keskellä 0,31W/m2K josta käytetty keskiarvoa 0.26W/m2K) ->1326W
Yläpohja (500mm villaeristys) U=0.08W/m2K -> 408W
Seinät (osittain 100mm SPU:a 50.55m2 U=0,24W/m2K, osittain 100mm villaa 37.5m2 U=0,4W/m2K) SPU 618W + Villa 765W
Ikkuna (70-luvun kaksilasinen lämpölasi, laskennassa käytetty arvoa U=2W/m2K 37.2m2 -> 3794W
Huippuenergian kulutus näillä arvoilla 6,9kW. Ovia (3 kpl) ei ole huomioitu. Käyttöveden lämmitystä ei huomioitu. DeltaT 51C.
-
Kysyin lisatietoja ja sainkin ne.
Koetin tehdä laskelman ja laitoin sen liitteeksi omaan aloitusviestiisi.
Jos siinä on virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan virheet.
Jos haluat, saat koko laskelman tavallisen sähköpostisi liitetiedostona. (LibreOffice:n .ods -muotoisena)
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava.!
Edit.: vaihdoin laskelman...
-
Moi. Ulkoseiniä 50.5m, seinäkorkeus 2.5m. Eristettä 100mm osittain SPU (50.55m2) osittain villa (37.5m2) yht 93m2+ikkunat 37.2m2 . Ilmanvaihto hoituu koneellisesti lämmön talteenotolla, mutta kuten jo sanottu, tämä asennettu vastikään eikä sen vaikutusta ole mainituissa kulutuslukemissa. Alapohja on maavarainen.
-
Tuollaiset löytyi 1255 ohjekirjasta.
SCOP EN14825 Cold climate
0/35 6kW 5.4
0/55 6kW 4.0
Cop 50 Hz
0/35 4.97
0/50 3.43
Tehotiedot EN14511:2011 mukaannimellis (50Hz)
0/35 4.72
0/45 3.61
Puskurisäiliö tulee siis talon lämmitykselle. Käyttöveden kierto siis onnistuu ilman puskuria. Jos nyt oikein ymmärsin. Nibe 1245 taitaa olla aika varma valinta, mutta vaikea mennä sanomaan paremmuutta. Puskurivaraaja voisi olla vähän isompikin. Jo tuo invertterin normaali teho riittäisi aika pitkälle että ehkä sekin olisi harkinnan arvoinen. Ilmeisesti 8kW teholla pumppu on vähän äänekkäämpi.
-
Kiitos Tomppeli laskennasta! Mielelläni otan tuon sähköpostiini myös. Tarkka p-a on 101m2 ja rakennusvuosi -71 mutta tuskimpa ne tuota hetkauttavat mihinkään suuntaan.
Tuo laskelma on periaatteessa aivan sama, mitä Alpha-Innotecin myyjä on laskenut, kaivo n 170m ja 8kW pumppu. Myös IVT ja Nibe ovat jokseenkin linjassa tuon laskelman kanssa, sillä ne on osatehomitoituksia jolloin 140m kaivo lienee hehtaarillaan (?). Tuo Lämpöässä 120m kaivo hieman mietityttää, ehkäpä tulistinpumppu sitten pärjää matalammalla kaivolla?
Pystyykö tuosta taulokosta laskeman jotenkin osatehomitoituksellisen pumpun tarvitseman lisäsähkön vastuksille kylminä vuodenaikoina? Voisi peilata tuota sähkömäärää investointihinnan eroon.
jm82: Tosiaan myyjän mukaan Niben 1255 invertterikone on äänekkäämpi 8kW tehoiseksi muutettuna. Meillä pannuhuone on saunan takana, joten äänen merkitys ei ole niin kovin suuri. Toki olisi mukava kuulla jos jollakulla on tuollaisesta kokemuksia, miten äänekäs kone tuolloin todellisuudessa on. Foorumilta en ole tavannut kuin jotain kokemuksia 1255 isosiskosta 4-16kW koneesta, tuosta pienestä 1.5-6(8)kW koneesta ei oikein ole löytynyt kokemuksia. Sinällään invertterikäyttö kuulostaa järkevältä jolloin pienemmän lämmitystarpeen aikana konetta ajettaisiin pienemmällä teholla.
-
Kaivo mitoitetaan talon lämmitysenergian tarpeen mukaan, eli tulistinpumppu vaatii samansyvyisen kaivon kuin muutkin pumput. Kaivoa ei kannata ainakaan alimitoittaa, varsinkin kun saneerauskohteessa saa kaivon porauksesta kotitalousvähennyksen. Minkälainen on käyttöveden kulutus, onko käytössä esim amme tai 2 suihkua yhtäaikaa? 8 kW pumppu ja kaivoa 170 m (vesisyvyys) olisi varmaankin aika sopiva mitoitus kohteeseesi. Patterilämmitystalossa 8 kW kone onkin itse asiassa noin 7 kW kone kun tehdään 50°C vettä pattereille.
Tuttavilleni asennettiin Lämpöässä Vs10 patterilämmityskohteeseen, jossa oljyn kulutus oli samaa luokkaa. Jälkikäteen ajatellen 8 kW olisi riittänyt hyvin, mutta tuosta isommasta tulistuspumpusta ei ole muuta haittaa kun hieman korkeampi hinta. Kesäaikaan voi lämmittää pelkkää kylppäriä, ilman erillistä puskurivaraajaa eikä tule pätkäkäyntiä.
Käyttöveden kierto on maalämmön yhteydessä hieman ongelmallinen. Siihen kannattaa asentaa ehdottomasti ajastin, eli esim 5 min. / tunti niinä aikoina kun vettä käytetään. Lisäksi kiertovedessä pitäisi olla säätöventtiili, jolla kierto saadaan kuristettua mahdollisimman pieneksi.
-
Meillä on saman aikakauden talo, vähän isompi tosin ja sijaitsee samoilla nurkilla. 8 kW pumppu on ollut aika passelin kokoinen ja aiempi keskimäärin 2900 litran vuotuinen öljynkulutus on vaihtunut noin 7000 kWh sähkönkulutukseen lämmityksen osalta. Itse ottaisin noista vaihtoehdoista 8 kW Niben vähän syvemmällä kaivolla.
-
Kiitos Tomppeli laskennasta! Mielelläni otan tuon sähköpostiini myös. Tarkka p-a on 101m2 ja rakennusvuosi -71 mutta tuskimpa ne tuota hetkauttavat mihinkään suuntaan.
Tuo laskelma on periaatteessa aivan sama, mitä Alpha-Innotecin myyjä on laskenut, kaivo n 170m ja 8kW pumppu. Myös IVT ja Nibe ovat jokseenkin linjassa tuon laskelman kanssa, sillä ne on osatehomitoituksia jolloin 140m kaivo lienee hehtaarillaan (?). Tuo Lämpöässä 120m kaivo hieman mietityttää, ehkäpä tulistinpumppu sitten pärjää matalammalla kaivolla?
Pystyykö tuosta taulokosta laskeman jotenkin osatehomitoituksellisen pumpun tarvitseman lisäsähkön vastuksille kylminä vuodenaikoina? Voisi peilata tuota sähkömäärää investointihinnan eroon.
Laitoin ohjelmapaketin tavalliseen sähköpostiisi.
Taulukosta saa osatehoisen pumpun aiheuttaman lisäsähkön tarpeen.
Mutta, mutta.. Se ei ole niinkään taattua, että se lisäenergian määrä on oikein.
Vuodet eivät ole veljeksiä ja talvien pakkasprofiili vaihtelee, joten lisäsähkön tarvekin on vain noin keskiarvoinen.
Ei siis ole mitään takeita, että lisäsähkön määrä olisi vuosittain oikein arvioitu.
Viime talvikin oli tosi leuto ja osatehoinen pumppu selvisi siitä hyvin, ihan ilman lisäsähköä.
Olen sitä mieltä, että ei kannata tinkiä mitoitustehoissa. Vähän isompi pumppu maksaa vain vähän enemmän.
Lämpökaivon syvyydestä ei varsinkaan kannata tinkiä. Matala kaivo aiheuttaa huonomman COP -arvon.
Kaivosta voi tulla liian kylmä.
Lämpökaivon mitoituslaskenta on aina arvauspeliä.
Ei voi koskaan ennen porausta tietää, millainen kiviaines kaivossa on ja onko kaivossa mahdollisesti veden läpivirtausta.
Siksi kaivojen mitoitusohjelmat laskevat keskimäärin oikean kaivosyvyyden ns. kuivalle kaivolle.
Jos kaivo sattuukin olemaan lämpötalouden kannalta hyvässä kallioperässä, on mitoitus runsaanlainen, mutta ei ole, jos on se kuiva kaivo, tai varsinkin, jos kiviaineksen laatu onkin huonosti lämpöä johtavaa laatua, esimerkiksi kalkkikiveä.
Jos kallioperän kiviaines on kovin huonosti lämpöä johtavaa, voi käydä niinkin, että laskentaohjelma antaa alimitoitetun kaivon.
Tarkimman mitoituksen saa tekemällä koekaivolle kuormitusmittaus, esimerkiksi TRT -mittaus (http://www.gtk.fi/tutkimus/tutkimusohjelmat/energia/trtmittaus.html).
On myöskin hyvä muistaa, että kaivoa ympäröivän kallioperä lämpötila laskee muutaman ensimmäisen vuoden aikana.
Tämä näkyy siinä, että kaivosta tulee ensimmäisenä vuonna lämpöisempää kiertonestettä ylös, kuin seuraavina vuosina.
Selvästi näkyvää kallioperän lämpötilan laskua on havaittavissa ensimmäisten 3 - 5 vuoden aikana.
Ensimmäisten vuosien aikainen lämpötilan lasku on luokassa noin 1 - 2 - 3 astetta, kallioperän laadusta ja lämpökuormasta riippuen.
Lasku on nopeampaa ensimmäisinä vuosina ja vähenee vuosien kuluessa.
Lämpötilan laskeminen kuitenkin jatkuu niin kauan, kun kaivoa kuormitetaan.
(http://www.erdsondenoptimierung.ch/custom/erdsondenoptimierung.ch/userfiles/images/erdreich-regenerieren/regenerierung.PNG) (http://www.erdsondenoptimierung.ch/index.php?id=269187)
Kuvatekstin käännös.:
- Jahre = vuodet
- ungestörte Bodentemperatur = häiriintymätön maan lämpötila
- mit Regenerierung = kun lämpöä on ladattu maaperään
- ohne Regenerierung = kun lämpöä ei ole ladattu maaperään
Siis:
jos kaivon teho riittää ensimmäisena vuotena hyvin,
niin se ei riitäkään enään yhtä hyvin seuraavana vuotena!
-
Kiitos vastauksista ja neuvoista. Tuntuu tosiaan olevan vaikea tuo mitoitus... Tuolla tomppelin erinomaisella taulukolla kun laskeskelee, niin lähtöarvoista riippuen päätyy aina aika erilaisiin tuloksiin. Laskemalla puhtaasti rakennusten tiedoilla olisi sopiva kaivo jotain luokkaa 140-150m mutta tuo 8kW pumppu olisikin jo liian iso. Tosin se nyt ei ehkä niin paha asia ole.
Jos taas laskee toteutuneen öljyhaarukan mukaan olisi kaivo jo jotakuinkin 200m. Melkoinen ero tuohon matalampaan kaivoon verrattuna.
Olisiko oikea kombinaatio siis suunnitella kaivoa jostain tuosta väliltä, luokkaa 170m? Sen lisäkustannus taitaisi olla luokkaa 1ke.
Mitenkäs tuo pumppuasia, noista Niben malleista tuo on-off tyyppinen pumppu lämmityksen puskurivaraajalla vai invertteripumppu ilman puskuria? Pärjääkö käyttöveden kiertopumpun kanssa ilman erillistä puskurivaraajaan käyttövedelle? Tipi meinasi, että kiertovesi päällä 5min/h. Mahtaako tuo riittää veden lämpimänä putkissa normikäyttöä ajatellen?
-
Käyttöveden kieron tarve riippuu siitä, paljonko putkistossa kuluu energiaa. Jos lämminvesiputket on eristetetty hyvin, niin silloin riittää vähempi kierrätys. Kiertoveden kulutuksen pystyisi arvioimaan aika hyvin myös nykyisellä öljykattilalla, kun seuraa kuinka usein poltin käynnistyy kiertovesipumpun ollessa päällä / pois. Sitä ajastinta voisi kokeilla myös nykyisellä lämmitysjärjestelmällä. Kun tuollaisen mittauksen tekee, niin lämmityksen kiertovesipumput pitää olla pois päältä.
Meillä on talossa käyttöveden kierto, ja ajastimen kanssa noin 2 tuntia vuorokaudessa pumpun käyntiä on ollut riittävä.
Kiertovesilinjaan on mahdollista asentaa myös virtauslämmitin, ja tällöin kierto eristetään lämpöpumpun varaajasta. Huono puoli on tuo lämmittimen kulutus, mutta positiivista on lämpöpumpun paremmat käyntijaksot. Eikä se virtauslämmittimenkään kulutus välttämättä ole kovin suuri, jos ajastinta käytetään.
http://www.pistoke.fi/sites/default/files/assastream042013.pdf
-
Jatkuva kierto ainakin on aivan turhaa ja alkaen 5 eurolla saa ajastimen, jolla esim. aamu- ja iltapesujen aikaan tms. saa heti lämmintä vettä kun hanan avaa. Olen pari kertaa kokeillut miten pelkkä kierrätys kuluttaa varaajan lämpöä ja 5 tunnissa 180 litran integroitu varaaja jäähtyy meillä käynnistysrajalle eli sen n. 20 astetta.
Meillä on kierto näin "kesäaikaan" kokonaan pois ja muulloin n. tunnin päivässä päällä 15 min jaksoissa (esim. klo 06, 16, 18 ja 20). Pesuhuone on n. kahden metrin päässä pumpulta joten kuumaa tulee heti. Keittiössä ja autotallissa kestää kauemmin jos kierto on pois päältä mutta aika harvoin sitä lämmintä vettä loppujen lopuksi tarvitsee muutoin kuin suihkussa tai naamaa pestessä. Puskurivaraaja kannattaa ottaa ilman muuta patteritaloon ja kaivoon tarpeeksi metrejä. Isomman pumpun saa tarvittaessa myöhemminkin mutta lisämetrejä ei valmiiseen kaivoon enää porata.
-
Kiitos vastauksista ja neuvoista. Tuntuu tosiaan olevan vaikea tuo mitoitus... Tuolla tomppelin erinomaisella taulukolla kun laskeskelee, niin lähtöarvoista riippuen päätyy aina aika erilaisiin tuloksiin. Laskemalla puhtaasti rakennusten tiedoilla olisi sopiva kaivo jotain luokkaa 140-150m mutta tuo 8kW pumppu olisikin jo liian iso. Tosin se nyt ei ehkä niin paha asia ole.
Jos taas laskee toteutuneen öljyhaarukan mukaan olisi kaivo jo jotakuinkin 200m. Melkoinen ero tuohon matalampaan kaivoon verrattuna.
Olisiko oikea kombinaatio siis suunnitella kaivoa jostain tuosta väliltä, luokkaa 170m? Sen lisäkustannus taitaisi olla luokkaa 1ke.
Mitenkäs tuo pumppuasia, noista Niben malleista tuo on-off tyyppinen pumppu lämmityksen puskurivaraajalla vai invertteripumppu ilman puskuria? Pärjääkö käyttöveden kiertopumpun kanssa ilman erillistä puskurivaraajaan käyttövedelle? Tipi meinasi, että kiertovesi päällä 5min/h. Mahtaako tuo riittää veden lämpimänä putkissa normikäyttöä ajatellen?
Pitää taas muistaa että kaivo mitoitetaan energiankulutuksella eikä pumpun teholla!
Tuohon käyttöveden kiertoon...olisko mahdollista laittaa paikallisesti tarpeelliseen paikkaan semmonen paikallislämmitin?
Sillon ei tartte laskeskella hanasta ylimääräsiä mäkeen.
-
Sveitsiläisessä (http://www.erdsondenoptimierung.ch/dokumente/waermepumpe/) maalämpöteesikokoelmassa (http://www.erdsondenoptimierung.ch/custom/erdsondenoptimierung.ch/userfiles/files/24-Thesen-Waermepumpen-mit-Erdwaermesonden.pdf), sen kohdassa 7. esitetään:
7. Ein Längen-Zuschlag von ca. 20 % ist sinnvoll, um die zukünftige Verbesserung der Leistungsziffer einer nächsten Wärmepumpe zu berücksichtigen, da die EWS deutlich länger hält als eine Wärmepumpe.
Vapaasti suomennettuna:
7. Lämpökaivon suurentaminen noin 20% on suositeltavaa, kun ottaa huomioon tulevan lämpöpumppujen hyötysuhteen (COP) paranemisen. Maakeruupiiri tulee olemaan käytössä kauemmin kuin lämpöpumppu.
Tämäkin kannattaisi ottaa huomioon varsinkin uudehkoissa kohteissa.
Tulevaisuuden parempi lämpöpumppu ottaa maasta enemmän lämpöä ja vastaavasti vähemmän sähkölaitokselta.
Kun joskus vaihdat lämpöpumpun uudempaan, ei vanhalle pumpulle mitoitettu lämpökaivo ehkä enää riitäkään.
Taasen yksi syy olla tinkimättä lämpökaivon syyvyydestä.
Sama teesikokoelma haluaa kieltää lämpöpumppujen alimitoittamisen ja lämpimän käyttöveden tekemisen suorasähköllä.
Lataa saksankielinen MAALÄMPÖKIRJA (http://www.bfe.admin.ch/php/modules/publikationen/stream.php?extlang=de&name=de_348400477.pdf&endung=W%C3%A4rmepumpen%20-%20Planung,%20Optimierung,%20Betrieb,%20Wartung)
-
Eli ilmeiseti kaksikymmentä pinnaa pitää lisätä arvioituun kaivonsyvyyteen laskettuna kaivon syvyydestä ennen Berheatinkin käyttämää "varamitoitusta". Bergheatin tuloksista tämä olisi talon tietojen perusteella 142m + 20% -> 170,4m tai vanhan energiakulutustiedon pohjalta 184m + 20% -> 220,8m.
Minkä syvyisen kaivon raati poraisi näiden tietojen valossa? Hämmentävää, kun ns. ammattilaiset (myyjät) eivät siis osaa mitoittaa kaivoa oikean syvyiseksi. Kaikilla myyjillä on kuitenkin ollut samat lähtötiedot käytössään.
-
Vanha lämmitysöljyn kulutus on paras lähtötieto ja sitä kannattaa käyttää mitoituslaskennan perusteena.
Rakennustietojen perusteella tapahtuva laskenta edellyttää hyvät tiedot rakennuksen mitoista ja ulkovaipan rakenteesta.
Laskennassa käytettyjen U -arvojen tulee olla paikkansa pitäviä. Ei saa olla liian optimistinen!
-
Eli ilmeiseti kaksikymmentä pinnaa pitää lisätä arvioituun kaivonsyvyyteen laskettuna kaivon syvyydestä ennen Berheatinkin käyttämää "varamitoitusta". Bergheatin tuloksista tämä olisi talon tietojen perusteella 142m + 20% -> 170,4m tai vanhan energiakulutustiedon pohjalta 184m + 20% -> 220,8m.
Minkä syvyisen kaivon raati poraisi näiden tietojen valossa? Hämmentävää, kun ns. ammattilaiset (myyjät) eivät siis osaa mitoittaa kaivoa oikean syvyiseksi. Kaikilla myyjillä on kuitenkin ollut samat lähtötiedot käytössään.
Meillä 2900 litran keskimääräisellä kulutuksella tarjottiin muistaakseni 145 metrin kaivoa mutta sanoin että poratkaa 175.
-
Itse voisin ottaa 165-170m ja vaikka tuon f1255.
Edit:
"Bergheatin tuloksista tämä olisi talon tietojen perusteella 142m + 20% -> 170,4m"
Tuota voisi pitää yhtenä arviona myös. 170 + 5m niin tulisi vaikka kaivon kokonaissyvyys. Talo ei ole kovin iso ja etelässä niin varmuusvaraa luulisi olevan jo aika reilusti. Öljypoltin taitaa olla aika vanha? Ja käyttövesi kierto on varmaankin lisännyt myös sitä öljynkulutusta.
-
Tomppelin laskelma tälle talolle taisi olla 206m ja 10kW. Arvelisin että ei nyt kovin syvää kaivoa tarvisi. Ehkä 165 metriä. En ole varma olisiko öljyä kulunut 3000l ja mitoituksessa ei tainnut olla öljymäärää.
Itse voisin ottaa 170m ja vaikka tuon f1255.
Alkuperäinen laskelma (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6272.0;attach=3853) oli 8 kW -tehoinen lämmityslaite ja 170 metrinen kaivo.
-
Kiitos kommenteista. Nyt on siis kaivon järkevä syvyys lyöty haarukkaan 165-175m. Vielä pumppuvalinnasta, millä argumentein kannattaisi otta invertteripumppu ilman varaajaa ja millä taas perinteisempi pumppu varaajalla?
-
Patterilämmitystalossa vaihtoventtiilikoneella patterit jäähtyvät nopeasti ilman puskurivaraajaa, kun kone vaihtaa käyttöveden tekoon. Lisäksi patterien putkistot saattavat napsua, kun käyttövesijaksolta siirrytään tekemään kuumaa vettä pattereille. Eli puskurivaraajasta on hyötyä enemmän kuin invertteristä. Puskurivaraaja saisi olla vaikka isompikin, kuin tuo tarjottu 100L. Invertteri on aika kallis komponentti, mikäli sellaisen joutuu hankkimaan varaosana.
Tulistusvaraajallinen pumppu toimii patterilämmitystalossa hyvin. Lämmitysjaksolla käyttövesi kuumennetaan samalla kertaa, ja pattereille virtaa koko ajan tasalämpöinen vesi ilman erillistä puskuria.
-
Patterilämmitystalossa vaihtoventtiilikoneella patterit jäähtyvät nopeasti ilman puskurivaraajaa, kun kone vaihtaa käyttöveden tekoon. Lisäksi patterien putkistot saattavat napsua, kun käyttövesijaksolta siirrytään tekemään kuumaa vettä pattereille. Eli puskurivaraajasta on hyötyä enemmän kuin invertteristä. Puskurivaraaja saisi olla vaikka isompikin, kuin tuo tarjottu 100L. Invertteri on aika kallis komponentti, mikäli sellaisen joutuu hankkimaan varaosana.
Tulistusvaraajallinen pumppu toimii patterilämmitystalossa hyvin. Lämmitysjaksolla käyttövesi kuumennetaan samalla kertaa, ja pattereille virtaa koko ajan tasalämpöinen vesi ilman erillistä puskuria.
Miten niin inventteri on huonompi? Toki työsäiliö tarvii olla mahdollisimman iso.
Tulistusvehkeissä ei taas voi paljoa vaikuttaa käyttöveden hetkelliseen suureen kulutukseen, vaan ollaan
taas riippuvaisia varaajan koosta.
-
Puskurivaraaja tosiaan saisi olla vaikka 200 litraa. 100 litraa saattaa olla vähän niukka.
Onkohan pattereissa tai patteriputkissa sitä napsumistaipumusta? Vesi ei tosiaan kierrä ja lämmitysvesi voi ehtiä vähän jäähtymään kun tehdään käyttövettä. Kovin pitkää käyttöveden lämmitysaikaa ei kannattaisi pitää tai voi alkaa kuulumaan pattereista napsumista kun ne alkaa jäähtyä.
Vaikea sanoa paljonko on käytännön eroa normaali vaihtoventtiilillä ja invertterillä. Jos invertterissä ei olisi siis ollenkaan puskurivaraajaa. Mutta onhan joillakin myös normipumppuja patteritalossa ilman puskurivaraajaa ja ei välttämättä sitä napsumista ole.
Täällä lämmityskierto katkeaa kun tehdään käyttövettä mutta ei nuo patterit ihan heti ehdi jäähtymään. Talvella pattereista kuuluu vähän kohinaa ja ääni lakkaa silloin kun on käyttöveden lämmitys menossa. Hyvin pieni määrä kuumaa käyttöveden lämmitysvettä voi mennä pattereille jos ei ole puskuria välissä tasaamassa lämpöä.
-
Miten niin inventteri on huonompi? Toki työsäiliö tarvii olla mahdollisimman iso.
Tulistusvehkeissä ei taas voi paljoa vaikuttaa käyttöveden hetkelliseen suureen kulutukseen, vaan ollaan
taas riippuvaisia varaajan koosta.
Ketjun aloittajalle on tarjottu invertteripumppua ilman puskuria tai vaihtoehtoisesti perinteinen pumppu puskurilla. Tarkoitin, että näistä vaihtoehdoista jälkimmäinen on parempi vaihtoehto. Ei se vaihtoventtiilipumppukaan käyttövettä lennosta ehdi tekemään. Suurempaan kulutukseen varaudutaan yhtälailla varaajan kokoa kasvattamalla tai sähkövastuksilla.
-
Onkohan pattereissa tai patteriputkissa sitä napsumistaipumusta?
Siis nykyiseltään öljykattilan kanssa ei ole ollut ongelmia, en tiedä voiko tuollaisia öljylämmityksen kanssa ollakaan. Vesiputket menee pintavetona ja ovat muovia. Ovat runkolinjoiltaan eristettyjä mutta haarat huoneisiin on eristämättömiä. Naksumista ei siis putkissa tai pattereissa ole ollut, kohinaa talvella kylläkin eikä ilmaus ole siihen auttanut.
-
Veikkailisin että tuo invertteri ei aiheuttaisi napsumista kun teho säätyy kerran tarpeen mukaan välillä 1.5-8kW. Normi vaihtoventtiili ilman puskuria saattaisi napsua jos patterit on vähän viilenneet ja lämmitys alkaa lämmittää 8kW teholla. Invertteri olisi taas jatkuvasti päällä paitsi käyttövettä tehtäessä lämmityskierto pysähtyy. Siinä saattaisi olla napsumisen vaara jos viilenneille pattereille menisikin reilusti kuumempaa vettä. Muoviputket ei kai taida napsua? Ja lämpö varmaan ehtii vähän tasaantua ennen pattereita.
Napsuminen voisi olla ongelmallisempi isommassa 4-16kW mallissa koska teho on isompi. Jotenkin vaan arvelisin että tuo pienempi voisi toimia ilman puskuriakin.
Pienempi kun tekee käyttövettä niin käyttöveden lämmityksen jälkeen pattereista tulee vähän viileämpää vettä ja menolämpökään ei ole heti valtavan iso. Eli käyttöveden lämmityksen aikana patterien vesi ehtii vähän kerrostumaan että ylhäällä on lämmintä ja alhaalla on kylmää.
Käyttöveden teon aikana se patterien kohina tietysti lakkaa. Jos haluaa jatkuvan samanlaisen patterien äänen niin täytyisi olla puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu.
-
Ei napsunut öljyaikana kun Oumanin moottorishuntti piti huolen siitä että patteripiiriinmeni aina suurinpiirtein tasalämpöistä kiertovettä. Mutta en kyllä jättäisi patteripiirin puskuria pois vaihtoventtiilipumpulta kun pumpulta lähtevän veden lämpötilassa saattaa olla >10 asteen ero käyntijakson alku- ja loppupäässä.
Pattereissa on aina kerrostumista huolimatta siitä, käykö pumppu vai ei. Niiden kuuluu toimia niin että lämmin sisään ylhäältä ja jäähtynyt ulos alaosasta. Tarvittaisiin melko "valtava" kiertopumppu ja virtaus siihen että joku 2000x500 mm patteri olisi kauttaaltaan tasalämpöinen.
Käyttövesipuolen varaajan tarve riippuu huushollin käyttötottumuksista. Meillä on pärjätty hyvin 180 litran integroidulla varaajalla kun suihkuja on vain yksi kerrallaan käytössä eikä kenelläkään ole tapana viettää aikaa suihkun alla.
-
Ketjun aloittajalle on tarjottu invertteripumppua ilman puskuria tai vaihtoehtoisesti perinteinen pumppu puskurilla. Tarkoitin, että näistä vaihtoehdoista jälkimmäinen on parempi vaihtoehto. Ei se vaihtoventtiilipumppukaan käyttövettä lennosta ehdi tekemään. Suurempaan kulutukseen varaudutaan yhtälailla varaajan kokoa kasvattamalla tai sähkövastuksilla.
Mihin tämä väite perustuu??
Ainakin oma IVT ohjaus toimii niin että priioriteetteina on että ensi tulee käyttövesi sitten lämmitys,( ja kolmanneksi minun tapauksessa uima-allas). Ja vaihtaa ihan varmaan lennossa lämmityskohdetta ja pitää huolen että KY-pysyy hystereesissä.. Tähän ei vaikuta vaikka ulkona oli pakkasta 50 astetta. Lämmitystehosta sen verran että haukuttu manttelivaraaja lämmittää 160 litraa 25minuutissa 20 ->46 asteeseen.
-
Joku aiemmin kirjoitti, että vuodet eivät ole "veljeksiä" keskenään, niin....
Mitoituksen osuvuutta voi parantaa käyttämällä ilmatieteen laitoksen lämmitystarvelukuja korjaavana tekijänä.
Esimerkiksi 2010 alku oli reilusti kylmempi kuin keskimäärin.
Minulla on osatehokone ja jos olisin tiukasti mitoittanut täysteholle (historiatiedon valossa), niin 10kW olisi vaihtunut 12kW jopa 15kW:ksi.
Ja kaivo luultavasti kahdeksi ja puskuri isommaksi ja sulaketaulu.....
Välikatolle on sittemmin lisätty puhallusvillaa, joka on vähentänyt kulutusta ja laski lisävastuksen "peliintulolämpötilaa" 3-4C.
Tein jälkeenpäin arvion vastuskäytöstä ja nyt 10 vuodessa MLP kuluttaa n. 85000kWh ja vastuskäyttöä on n. 2000kWh.
Käytin yllä mainittuja lämmitystarvelukuja ja toteutuneita kulutustietoja.
Suosittelen kuitenkin reilua mitoitusta, kuten aloittaja tuntuu tekevän, jotta välttyy pettymyksiltä.
Kuinka kuumaa vettä patteille on mennyt kovilla pakkasilla ?
-
Kuinka kuumaa vettä patteille on mennyt kovilla pakkasilla ?
Tarkkaa tietoa ei ole lyhyekön asumishistoria takia. Oumanin käyrä on max 55C ja sitä on sitten hienosäädöstä hieman säädetty ylöspäin. Mittarilukemaa en ole talvella huomannut seurata missä pyörii. Kylmillä säillä on kuintenkin poltettu takkaa öljynkulutuksen laskemiseksi (ei tosin varsinaisesti varaava, vaikka nyt jonkunverran lämpöä varaakin käytännössä itseensä).
-
Mihin tämä väite perustuu??
Ainakin oma IVT ohjaus toimii niin että priioriteetteina on että ensi tulee käyttövesi sitten lämmitys,( ja kolmanneksi minun tapauksessa uima-allas). Ja vaihtaa ihan varmaan lennossa lämmityskohdetta ja pitää huolen että KY-pysyy hystereesissä.. Tähän ei vaikuta vaikka ulkona oli pakkasta 50 astetta. Lämmitystehosta sen verran että haukuttu manttelivaraaja lämmittää 160 litraa 25minuutissa 20 ->46 asteeseen.
En tarkoittanut "lennosta tekemisellä" mitään ohjausprioriteettejä, vaan sitä että tarvittaisiin todella tehokas lämmityslaite joka pystyisi tuottamaan lämmintä vettä samaan tahtiin suihkun kanssa (yli 20 kW). Eli varaaja tarvitaan pumpputyypistä riippumatta, ja varaajaan koolla vaikutetaan lämpimän veden riittävyyteen.
-
..Eli varaaja tarvitaan pumpputyypistä riippumatta, ja varaajaan koolla vaikutetaan lämpimän veden riittävyyteen.
Käyttövesivaraaja, puskurivaraaja, energiavaraaja, massavaraaja....jne. Noista lähinnä käyttövesivaraaja on pakollinen omakotitalossa.
1255 invertteripumpussa on sisään rakennettu käyttövesivaraaja. Muiden tarpeellisuus on sitten paremminkin tapauskohtaisesti selvitettävä.
Jos invertteripumpun kanssa tarvitaan/vaaditaan puskurivaraaja, niin....aika pahasti on mennyt jossakin mitoitus/suunnittelu pieleen. Yksi harvoja invertterin etuja mielestäni se, että pienen minimiantotehon ansiosta puskurointi ei ole tarpeen. Jos käyttövesisyklin jälkeiset "lämpimät aallot" pelottaa, niin putkistoon yhteet 100L puskurivaraajalle valmiiksi. Voi sitten vaikka itse ruuvata paikalleen mikäli jostain syystä pattereiden napsuminen vaivaa.
Mikäli patteriputket kulkee betonivalussa, niin napsuminen erittäin epätodennäköistä
-
Tarkkaa tietoa ei ole lyhyekön asumishistoria takia. Oumanin käyrä on max 55C ja sitä on sitten hienosäädöstä hieman säädetty ylöspäin. Mittarilukemaa en ole talvella huomannut seurata missä pyörii. Kylmillä säillä on kuintenkin poltettu takkaa öljynkulutuksen laskemiseksi (ei tosin varsinaisesti varaava, vaikka nyt jonkunverran lämpöä varaakin käytännössä itseensä).
Onko aiemmin mainitut kulutuslukemat edellisen asujan vai omiasi ?
Kuinka paljon takkaa on poltettu ? .. jos paljon, niin voi vaikuttaa laskelmaan.
Kommentti 1: Yllättävän vähän yläpohjan kautta menisi lämpöä hukkaan, olisi olettanut että 15-20%.
Kommentti 2: 8kW Nibe antaa 50C vettä enää 6,73kW teholla.
-
Kommentti 1: Yllättävän vähän yläpohjan kautta menisi lämpöä hukkaan, olisi olettanut että 15-20%.
edit: tässä vielä talon eristetietoutta
Alapohja (100mm eristys) U=0,26W/m2K (jonkun lähteen mukaan laidoilla 0,21W/m2K, keskellä 0,31W/m2K josta käytetty keskiarvoa 0.26W/m2K) ->1326W
Yläpohja (500mm villaeristys) U=0.08W/m2K -> 408W
Seinät (osittain 100mm SPU:a 50.55m2 U=0,24W/m2K, osittain 100mm villaa 37.5m2 U=0,4W/m2K) SPU 618W + Villa 765W
Ikkuna (70-luvun kaksilasinen lämpölasi, laskennassa käytetty arvoa U=2W/m2K 37.2m2 -> 3794W
Huippuenergian kulutus näillä arvoilla 6,9kW. Ovia (3 kpl) ei ole huomioitu. Käyttöveden lämmitystä ei huomioitu. DeltaT 51C.
Yläpohjan U -arvoksi oli ilmoitettu 0,08U, joka on hyvä eristysarvo.
Laskenta antoi:
Yläpohja U -arvo, häviöteho, ala, häviöenergia 0,08 U 0,41 kW 103,0 m2 1 187 kWh/a
-
Yläpohjan U -arvoksi oli ilmoitettu 0,08U, joka on hyvä eristysarvo.
Todella hyvä ! ... kommenttini oli oikeastaan toteamus tai hämmästys ;)
-
Kommentti 2: 8kW Nibe antaa 50C vettä enää 6,73kW teholla.
Ote manuaalista vahvistukseksi.
-
Tarkkaa tietoa ei ole lyhyekön asumishistoria takia. Oumanin käyrä on max 55C ja sitä on sitten hienosäädöstä hieman säädetty ylöspäin. Mittarilukemaa en ole talvella huomannut seurata missä pyörii. Kylmillä säillä on kuintenkin poltettu takkaa öljynkulutuksen laskemiseksi (ei tosin varsinaisesti varaava, vaikka nyt jonkunverran lämpöä varaakin käytännössä itseensä).
Onko patteritermostaatit rajoittaneet kiertoa, eli olisiko Oumannin käyrää voinut laskea mikäli kaikki termarit laitettaisiin täysin auki? Osaatko sanoa, kuinka paljon ikää on nykyisellä kattilalla ja polttimella?
-
Käytetty yläpohjan U-arvo perustuu tähän Isoverin taulukkoon (200mm mineraalivillaa + 300mm insulsafe-puhallusvillaa). Voihan tuo olla vääräkin, vähän tuon mukaan tosiaan menisi yläpohjan kautta.
http://www.rakentaja.fi/artikkelit/img/20141/37484.jpg
Nykyinen öljykattila on vuodelta 1989, poltin on uudempi mutta tarkkaa ikää en muista. Taitaa olla 2000-luvun tuote. Patteritermarit on olleet melkein kokonaan auki. Olisivat voineet olla kokonaan aukikin, mutta kohina olisi kasvanut merkittävästi.
Öljynkulutustieto perustuu yhdenvuoden lokakuu-lokakuu väliselle ajalle karvan alle 2500l. Seurantajaksolla ei takkaa ole liiemmin polteltu. Haarukka-arvio 2500-2800 tulee naapuruston vastaavien talojen kulutuksista. Seurantajakson jälkeen laitettu yläpohjaan 300mm lisää villaa ja koneellinen lto ilmanvaihto.
Kommentti 2: 8kW Nibe antaa 50C vettä enää 6,73kW teholla.
Näin tosiaan on. Nibe F1255:e on ilmoitettu vain tehotiedot 35C vedelle, joten mietityttää miten se toimii korkeampien vedenlämpötilojen kanssa
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1255/
edit: Jm82 olikin löytänyt jo tuolla ylhäällä F1255 pumpun tietoja jostain myös korkeammille vedenlämpötiloille
Tuollaiset löytyi 1255 ohjekirjasta.
SCOP EN14825 Cold climate
0/35 6kW 5.4
0/55 6kW 4.0
Cop 50 Hz
0/35 4.97
0/50 3.43
Tehotiedot EN14511:2011 mukaannimellis (50Hz)
0/35 4.72
0/45 3.61
-
2014 oli varsin leuto vuosi. 2010 lämmitystarveluku oli etelässä n. 20% korkeampi.
Vaikka ilmaston sanotaan lämpeävän, niin kylmiä vuosia on vielä edessä ;)
Kun meille tuli maalämpö, niin lisäsin 5 vuoden keskiarvokulutukseen 10%. Nyt lisäisin 20%.
Josta seuraisi hiukan lisää kaivoa ja pykälää isompi kone, ehkä +1k€ n. 19k€ investointiin.
Kun puuta on käyttänyt lämmitysmielessä, niin se kannattaa huomioida mitoituksessa.
MLP järjestelmä on niin halpa ja huoleton käyttää, että sen kanssa käyttää vain fiilistelypuita ;) ja tietty kiukaassa.
Kuinka hyvin LTO ottaa energian talteen poistuvasta ilmasta ?.... huomioisin tuonkin lievän pessimistisesti.
-
Nibe Fighter 1255 6kW (muutettu 8kW) - kaivo 140m
Mielipide: En ihan heti ottaisi "muutettua / lastuviritettyä" mallia.
Pumpun tarkoitus on toimia luotettavasti ja kestää yli 10 vuotta, niin pohtisin vaan toisenkin kerran.
-
Mielipide: En ihan heti ottaisi "muutettua / lastuviritettyä" mallia.
Pumpun tarkoitus on toimia luotettavasti ja kestää yli 10 vuotta, niin pohtisin vaan toisenkin kerran.
Tuo taitaa olla vähän mielipide kysymys myös. Vakio säädöillä teho on 6kW. Ilmeisesti pumpun asetuksista saa täyden tehon (noin) 8kW päälle. Eli pumppu on suunniteltu tuolle 8kW teholle. 8kW vaan saattaa olla jossakin paikkaa turhan äänekäs ja siksi teho on päätetty rajoittaa 6kW. Eli varmaankin toimii yhtä lailla 6 tai 8kW mutta erona on pumpun tuottama ääni.
Tuollainen kohta löytyi sieltä 1255 ohjekirjasta. Eli tuo muutettu tarkoittaisi ilmeisesti vain asetusten muuttamista. Kuvassa 75% teho näyttäisi olevan vähän yli 6kW ja 100% teho vähän alle 8kW. Arviolta 7.5kW. ->
"MUISTA! Kun F1255-6-mallia käytetään yli 75% kompressorinopeudella, lukitus pitää avata valikossa 5.1.24. Tämä voi nostaa melutason teknisissä tiedoissa ilmoitettua suuremmaksi."
"Tämä käyrä näyttää työalueen yli 75% F1255-6-mallille."
Käyrästä näkyy että meno ja paluu lämpötilat on pienemmät isommalla teholla. 6kW menolämpötila 65C. 100% teholla näyttäisi olevan noin 58-60 astetta maksimi.
-
Mielipidekysymys, sitähän mä sanoin ;)
Tuo hiukan lievensi epäluuloa.
-
Tuli yksi pumppuvaihtoehto lisää kun yksi kauppiaista tarjosi 1226 NEW mallia joka oli myyjän mukaan vastaava kuin 1245 mutta ilman värinäyttöä ja vain yhdelle lämmityspiirille sopivana laitteena. Niben sivujen mukaan tosin hieman eri speksit kuin 1245:a.
Hämmennyksessä soitin Nibelle jossa tekninen tuki kertoi pumppujen olevan toisaan vastaavat noilla ylläolevilla eroilla. Kysymykseen miksi tekniset tiedot sitten poikkeavat toisistaan, ei oikein tullut mitään vastausta. Ovat kuulemma sitten tehty 'ehkä' vähän eri komponenteista... 1226 NEW on ilmeisesti vajaan tonnin halvempi kuin 1245.
Toinen hämmästystä herrätävä asia on käyttöveden kierto.
Myyjä 1. Käyttöveden kierto on pumpulle ihan ok ja nyky määräykset edellyttävät jatkuvaa kiertoa. Ajastinta ei saa asentaa.
Myyjä 2. Käyttöveden kierto ok pumpulle ja ajastimen voi laittaa. Ei ongelmaa
Nibe tuki: Pumput eivät tykkää käyttöveden kierrosta koska se saa veden jäähtymään ja se taas saa pumpun käynnistymään useammin kuin olisi tarvis. Ajastintakaan ei ilmeisesti saisi laittaa Legionellan takia. Jos käyttöveden kierron haluaa, niin pitäisi laitta erillinen 100l sähkövastuslämmitys tuolle.
Että näin. Ota tuosta nyt sitten taas selvää...
-
Itse saattaisin valita tuon 1226 mallin koska hinta on vähän halvempi. Ilmeisesti kompura on sama 1245 mallin kanssa. Eri mallien lauhduttimessa tai muissa osissa on jotain eroa ja cop ei ole aivan sama 1245 ja 1226 8kW mallien välillä. Myös tehossa on jotain pientä eroa.
Myyjä 2 sanoi varmaankin oikein siitä käyttöveden kierrosta. Myös niben tuki on varmaankin oikeassa :) Saattaa olla että nibe tuen ohje olisi sitten täysin kaikkien pykälien mukainen että legionellalle ei jäisi mitään mahdollisuutta. Ja se satkuva käyttöveden kierto taas kuluttaisi turhaan energiaa ja maalämpöpumpun käynnistysten määrä myös kasvaisi ainakin kesällä. Niin ja ilmeisesti myös myyjä 1 sanoi ihan oikein :) Se taitaa olla sitten oma valinta haluaako sen ajastuksen kumminkin.
Tuli turhan sekavasti. Täällä ei ole käyttöveden kiertoa että en siitä sen kummemmin osaa sanoa.
-
Vanhemmassa 1226:ssa oli yksinkertaisemmat kiertovesipumput...
Mahtaakohan tässä NEW versiossa olla automaattisesti tai valikoista säätyvät kiertovesipumput?
-
hintaero 1226 8kW malliin: 1245 +715e, 1255 +1375e.
1226 teho 7.72kW, cop 0/35 4.85. 1245 teho 8.3kW, cop 0/35 5.01. Eli vaikka kompressori on sama niin hyötysuhteessa on pieni ero. Ja 1245 on vähän isompitehoinen.
Edit:
Alkoi niitä eroja löytymään enemmän. Aika iso ero kylmäaineen määrässä.
1226 8kw paino 245 tai 225kg. Jäähdytysmoduli 120kg.
Teho 0/50 6.42kW, cop 3.46.
1226 kiertovesipumppujen nopeus ei ole itsestään säätyvä kuten 1245 mallissa on. Säätöalue näytti olevan 0-100% eri käyttötiloille.
12kW mallin pumput pumput 80-140W ja 130-250W.
1245 8kW paino 265kg, jäähdytysmoduli 125kg.
Teho 0/50 6.73kW, cop 3.51
10 ja 12kW mallien liuospumppu 35-185W
-
Vanhemmassa 1226:ssa oli yksinkertaisemmat kiertovesipumput...
Mahtaakohan tässä NEW versiossa olla automaattisesti tai valikoista säätyvät kiertovesipumput?
F1226:n pumppuja voi säätää vähemmän.
Keruu: 1226 : 80-140W / 1245 30-87W
Jako: 1226 : 50-80W / 1245 7-67W
Nimellisvirtaus on suunnilleen sama, niin olisiko 126 pumput "pienempihyötysuhteisia".
Jos pumput säätyvät vain valikosta, niin luultavasti kalibrointitoiminto myös puuttuu.
Onkohan 1226:ssa oma softaversio ? .... tämä taisi olla ääneen ajattelua.... Menut on niin erilaiset että on tässä oma versio.
-
Muita havaintoja F1266 ja F1245 eroista :
* kylmäaine määrä pienempi 1226:ssa 1,1 / 2,3 litraa
* lisävarusteita saa 1226:een vähemmän
* tehoero on 0,5kW 1245:n hyväksi
* 1226:ssa vain 400V malleja (nou big deal)
* virranmittaus ei ole varuste 1226:ssa
-
Toinen hämmästystä herrätävä asia on käyttöveden kierto.
Myyjä 1. Käyttöveden kierto on pumpulle ihan ok ja nyky määräykset edellyttävät jatkuvaa kiertoa. Ajastinta ei saa asentaa.
Myyjä 2. Käyttöveden kierto ok pumpulle ja ajastimen voi laittaa. Ei ongelmaa
Nibe tuki: Pumput eivät tykkää käyttöveden kierrosta koska se saa veden jäähtymään ja se taas saa pumpun käynnistymään useammin kuin olisi tarvis. Ajastintakaan ei ilmeisesti saisi laittaa Legionellan takia. Jos käyttöveden kierron haluaa, niin pitäisi laitta erillinen 100l sähkövastuslämmitys tuolle.
Että näin. Ota tuosta nyt sitten taas selvää...
Totta, käyttöveden kierrätys "hukkaa energiaa" ja käyttövettä on sitten lämmiteltävä useammin. Mutta tuohan se käyttömukavuutta.
Käyttöveden lämmitysjakso on 200l varaajissa 20min luokkaa, niin varmaan Nibeläiset ajattelee konee kestävyyttä.
Niben manuaalissakin on käyttöveden kierrätyskytkentöjä, niin ei se ihan pannassa voi olla heilläkään ;)
Käyttäveden kierrätys pitää varaajasäiliön enemmän tasalämpöisenä, kun virtaus haittaa kerrostumista.
Jotenkin ajattelisi, ettei legionellan tekokaan ole mahdotonta kierrätyksessä, kun putkistoissa ei kuitenkaan ihan tolkutonta määrää ole vettä.
Toki se haittaa, mutta ehkei kuitenkaan estä.
Foorumilla on aiheita, joissa käsitellään KV-kierrätystä.
Täällä F1145 lämmittää lämmityskaudella käyttövedet noin joka 3-4 lämmitysjakson lopuksi (2-3 kertaa/vrk).
Tulee varsin harvoin vain käyttövettä varten käynnistyksiä. 2 henkeä asustelee, niin kulutus on varsin pientä.
Kannattaa tsekata osaako F1226 saman tempun, vai onko KV ja lämmitys ihan itsenäisiä.
Edit: Saattaa olla että KV-kierto"ongelma" koskee kaikkia pumppumerkkejä
-
Totta, käyttöveden kierrätys "hukkaa energiaa" ja käyttövettä on sitten lämmiteltävä useammin. Mutta tuohan se käyttömukavuutta.
Tuo "käyttömukavuus" on mietittävä talo- ja talouskohtaisesti. Meillä kierrätys tuo lisäarvoa noin kerran vuorokaudessa eli vaimon pestessä veskissä
"pakkelit naamasta" päivän päätteeksi. Suihkusta ja pikkuvessasta tulee kuumaa heti myös ilman kiertoa ja keittiössä emme juuri lämpimällä vedellä lotraa. Autotallissakaan ei juuri ole tarvetta kuumalle vedelle ja jos on niin sen 20 sekuntia jaksaa kyllä odottaakin.
-
1226 teho 7.72kW, cop 0/35 4.85. 1245 teho 8.3kW, cop 0/35 5.01. Eli vaikka kompressori on sama niin hyötysuhteessa on pieni ero. Ja 1245 on vähän isompitehoinen.
Säätöalue näytti olevan 0-100% eri käyttötiloille.
Tässä on kyse patterikohteesta, niin teho ja COP on varmaan turvallisempi katsoa 0/50 osastosta (tai noiden puolivälistä).
Tuolloin esim. pieni 0,3 ero COP:ssa tuottaa noin 900kWh eron sähkön vuosikulutukseen. Reilu 100€/vuosi.
Ja jos tehon max. ei 1226:ssa riitä, niin siitä lisää.
Tomppelin laskelma taisi käyttää lämmityksen COPissa 3,08.
Säädöstä.... Jos toisen 1% on 50W ja toisen 7W, niin tuostakin syntyy 200-250kWh vuodessa eroa.