Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Tzone - 20.02.15 - klo:08:06
-
Moro,
Jokku firmat on näköjään lähteny kauppaamaan lattialämmitykselle 100l puskurivaraajia, idealla että vähentää pätkäkäyntiä. Patteriverkossahan näin on tehty jo jonkin aikaa, mutta eri syistä.
Ittellekin tulossa n. 250 m2 lattialämmitystä, missä ittessään on jo aika paljon vettä kiertämässä.
Mutta kysymys kuuluukin, et kannattaako tuo laittaa, jos saa messutarjouksena kaupan päälle? Vai syökö koneen hyötysuhdetta? Tai onko muuten haittaa?
Kiitos mielipiteistä.
-
Lämpöpumpun kannalta puskurivaraaja on aina hyvä. Se helpottaa liuoksen kiertoa ja helpottaa mm. huonetermostaattien käyttöä.
-
Mikä olisi sellainen järjellinen peruste, että laittaisi 100 L puskuriin kiertovesipumpun erikseen? Ei tuota oikein kannata laskea kilpailu argumentteihin oikein muutenkaan mukaan, jos kerran puhtaalla lattialämmityksellä pelataan. Mielummin voisi kysyä, että hyvittääkö kauppias myös tuon kanisterin hinnan, jos ottaa tilalle 500 L puskurin lämpimänveden esilämmityskierukalla. Siitä saa kyllä jo hyötyäkin ja voi laittaa jo veden jatkuvalle kierrolle.
-
Ok,
Kiitos tiedosta. Näin minä sen kans ajattelin et kannattaa laittaa.
-
Puskurivaraajan tarpeellisuudesta!
Jos haluaa saada toimivan järjestelmän puskurivaraaja kannattaa aina laittaa niin patteritaloon kuin lattialämmitystaloonkin. Turhan suurta puskuria ei kuitenkaan kannata laittaa. 10kw koneeseen riittää vielä 100L, mutta sitä isompiin 200L jne. Lattialämmitystalon ollessä kyseessä putkea toki on vaikkapa kilometri lattiassa, mutta siellä on lämmitettävää vettä vain alle 100L. Kun lämmöntarve on vähäinen +10:stä muutamaan pakkasasteeseen asti koneen käyntijakso jää turhan lyhyeksi ja turhia käynnistyskertoja tulee tuhansia vuodessa->kompressori hajoaa ennen aikojaan, samoin kesäaikaan moni haluaa lämmittää pesutilojen lattiaa mukavuussyistä, jolloin tilanne korostuu entisestään. Patteritalossa edellämainittujen asioiden lisäksi tulee ääniongelmat ns. napsumisen muodossa!
-
Mulla lattialämmitys betonilattiassa, putket valun sisässä. Pumppu vetää noin 0 kelissä silti noin 90 minuutin siivuja vähän yli 200 neliön betonilaatalla. En oikein pysty näkemään 100l puskurilla saavutettavia hyötyjä lämmitettäessä betonilaattaa. Kv esilämmityksen saa vaikka levylämmönvaihtimella lattiapiiristä, tulee halvemmaksikin kuin puskurivaraaja esilämmityskierukalla. Plus tilaa säästyy. Jos aurinkokeräimiä harkitsee puskuri tietysti tulee tarpeellisemmaksi.
-
Jotain on vialla..jos pumpun on käytävä 0 kelissä 90 minuuttia, sori vaan. Liian pieni pumppu/tai liian lyhyt kaivo
-
Ei tartte välttämättä mitään olla vialla, jos esim 20 m³ betonia halutaan nostaa 2 asteella ja annetaan sitten taas jäähtyä 2 asteella. Ei tuollainen 20 m³ betonia ihan heti asetu, kun pumppu hieman pyörähtää.Kun pakkaset nousee äkisti -20c°:een ja sitten laskee seuraavaksi viikoksi 0c°:een, niin mulla kestää betoni jäähtyä alakerrassa viikon.
-
Itsellä betonILLia pitää olla noin 100m2 että pumpun käynti-ja lepojaksot on 45min/2h. Piirejä sulkemalla alkaa käydä huomattavasti
tiheämmin ja lyhyempiä varveja. Tämä noin nollakelillä
Aika turha luulo että jotain 10-20 neliötä laattaa lämmittäisi ilman pätkää vaikka olisi puskurikin. Inventerillä tuo saattaisi onnistua, en tiedä.
Muokattu isoilla kirjaimilla
-
Pitää varmaan kirjoitta puusilmiä varten ihan ilman noita ylämerkkejä. Eli 20 m³ on suomeksi kaksikymmentä kuutiometriä betonia, joka on pikkuisen enemmän, kuin sun 100 m² laatassa.(sata neliömetriä)
-
Pitää varmaan kirjoitta puusilmiä varten ihan ilman noita ylämerkkejä. Eli 20 m³ on suomeksi kaksikymmentä kuutiometriä betonia, joka on pikkuisen enemmän, kuin sun 100 m² laatassa.(sata neliömetriä)
Mikä tässä puusilmän tekee? Ihan oman vertauksen tein. 20 KUUTIOO Betonia ei ihan lämpee 45minuutissa mihinkään 7kw pumpulla :D
-
Valoitan hieman puskurivaraajan tarpeellisuudesta!
Maalämpöpumpun scroll kompressori kestää noin 140.000 käynnistystä (copeland, mikä on siis lähes joka koneen sisällä) Jos puskuria ette halua laittaa, niin kompressorin kestoikä lyhenee helposti 5-10 vuotta! Tämä on onneksi oma valinta.
Lämmityspiirien piireistä pitää olla aina auki noin 70% jotta riittävä virtaus taataan! (merkistä riippumatta)
Jos kesäaikaan halutaan pitää pesutilojen lattiaa lämpimänä, tämä ei onnistu turvallisesti (tai siis onnistuu, mutta voi sitä pätkäkäynnin määrää) ilman puskurivaraajaa!
Ja edelläoleviin kommentteihin liittyen...ei kai kukaan tollo anna betonilaatan lämpötilan muuttua +/- 2 astetta käyntijaksojen välissä!
-
Valoitan hieman puskurivaraajan tarpeellisuudesta!
Maalämpöpumpun scroll kompressori kestää noin 140.000 käynnistystä (copeland, mikä on siis lähes joka koneen sisällä) Jos puskuria ette halua laittaa, niin kompressorin kestoikä lyhenee helposti 5-10 vuotta! Tämä on onneksi oma valinta.
Lämmityspiirien piireistä pitää olla aina auki noin 70% jotta riittävä virtaus taataan! (merkistä riippumatta)
Jos kesäaikaan halutaan pitää pesutilojen lattiaa lämpimänä, tämä ei onnistu turvallisesti (tai siis onnistuu, mutta voi sitä pätkäkäynnin määrää) ilman puskurivaraajaa!
Ja edelläoleviin kommentteihin liittyen...ei kai kukaan tollo anna betonilaatan lämpötilan muuttua +/- 2 astetta käyntijaksojen välissä!
Sinähän se tietäjä olet :)
Laatan lämpötilaa, pienenkin, on aika vaikee pienelläkään pumpulla saada heilumaan kahta astetta vaikka yrittäisi.
Katos kun se litku laatassa on pikkasen lämpimämpää kun itse laatta.
Mites se menikään 100 litran puskuri lämpenee 6min normi kytkentäerotuksella :)
Seppaant muistaakseni laski tuon.
Eli ajele vaan sillä puskurilla ja nauti harvoista käynneistä.
Mulla esim lauhduttimen virtaus 0,2l/s. 100 litraisella puskurilla, jos olisi ja laatassa olevalla vedellä (hkhh,sauna,eteinen kylppärit ja vessa) vettä on noin 30lirtaa.
130/0.2l= tekisi noin 10minsan käyntiä. Tosin laatta imee tuosta jotain, joten käynnin pituus ehkä 15min. Ihan ok tulos. Jäähtymistä en tiedä.
-
Mä kylläkin sanoin, että laatta voisi heijata +/- 1 astetta, eli tuo ei ole siis kovin kummoinen huoneenlämmön suhteen. 4 asteen hystereesistä en puhunut mitään. 4 astetta vaatisi kyllä vuorokausirytmin mukaan tehtävän säädön, joka laskee esim klo 15.00 ja nostaa klo 03.00.
-
Kerrotaan nyt sitten tähän hengenvetoon että Viessmann tekee lämmitysvettä 99% tapauksissa suomalaisissa kotitalouksissa joissa ei ole varaajaa 7 asteen hystereesillä lattiaan.
Epäilen että ennen mua tuohon toision hystereesiin ei ole ainakaan kovin moni koskenut koska siitä ei tiennyt edes maahantuojan "asiantuntija" ja itse tongin sen netistä muualta. Mahdollisuus tuota hystereesiä on käytännössä muuttaa minimissään 0,5 asteeseen, kone laskee tuohon sitten vielä vakion päälle joka on 5 astetta. Eli itsekin ajelen nytten 5,5 asteen hystereesillä.
The secondary circuit set temperature results accordingly from the current heat demands. The hysteresis of the secondary circuit temperature specifies the deviation from the set return temperature at which one of the available heat sources (heat pump, external heat source, instantaneous heating water heater) starts or stops. Heating circuits connected to the heating water buffer cylinder are regulated to the flow temperature;; direct heating circuits without a heating water buffer cylinder are regulated to the return temperature, taking a fixed spread of 5 K into account.
Mulla on tällähetkellä torpassa aina 0,5 asteen tarkkuudella sama lämpötila oli kesä tai talvi vaikka tuo hystereesi noin suurin onkin. Aluksi lattilämmitysputki siirtää lämmön lattian juuri putken ympärillä ja siitä se sitten johtuu pikkuhiljaa muualle betoniin. Mulla on tuosta lämpökamerakuviakin. Laitan jotain tänne kun kerkeen/muistan.
-
Ja tuossa tuollainen kollaasi.
(http://i.imgur.com/FkMKO9z.jpg)
-
Ja vielä liiteeksi lattioiden keskilämpöjä menovesien lämpöjä yms...
(http://i.imgur.com/enKtmMn.png)
-
Tässä arvon puskurin hankintaa...
Pesuhuoneessa, saunassa, khh:ssa ja 2xwc:ssä kiertää vesi. Pätkää käy, jos suljen talon loputkin käsisäätöiset piirit (ulkoseinien piirit OH:ssa ja keittiössä). Helteillä taas ei tunnu kovin järkevältä lämmittää koko tupaa mukavuuslämpöjen vuoksi.
Olisikohan 100l varaajasta apua, kaksiputkikytkennällä? Minne asentaa ulkoinen menovesianturi?
Kun ulkoseinien piirit ovat olleet auki noiden P,S,KHH ja 2xWC lisäksi, niin käynti on ollut noin 30min. Nyt kun noi isot piirit sulki, niin käynti oli luokkaa 5-10min ilmeisesti paluuvesi nousee yli pyynnön, niin lämmitys katkeaa.
Ja onko vieläkin järkevämpää sijoittaa 200-300l varajaan tuon 100l sijasta, jos vain mahtuu (meinaa olla teknisessä tungosta)? Käyttöveden esilämmitys olisi poikaa, mutta siihen saa sitten jo melkoisesti rahaakin sijoittaa.
-
Olisikohan 100l varaajasta apua, kaksiputkikytkennällä?
Kaksiputkikytkennällä ei isokaan puskuri auta yhtään mitään, koska virtaus ei parane lainkaan.
-
Täällä on noin 400-500 l puskuri. Kaksiputkikytkentä. Mutta kesäkäytössä on ollut myös toinen kiertovesipumppu ja shuntti jolla saa ylhäältä menovettä palaamaan suoraan maalämpöpumpulle ja shuntin avulla saa sopivan deltan säädettyä maalämpöpumpun läpi. Säätö taisi olla jotain noin 7C. Ulkoinen pumppu on ollut sen takia käytössä kun maalämpöpumpun kiertovesipumppu on ollut pois päältä. Ulkoinen menovesianturi on lämmitykselle lähtevässä putkessa. Kuuma vesi siis menee puskurivaraajassa alas ja lähtee ylhäältä.
100l puskurivaraaja taitaa olla vähän onnettoman kokoinen. 200l taitaisi olla jo parempi. Kyllä sen varmaan kaksiputkikytkennälläkin saisi laitettua ja asteminuutit vaikka sopivan isoksi. Täällä on asteminuutit olleet -60 mutta lattialämmitystalossa taitaa muutenkin olla vähintään -120. Saattaa olla että se 300 litrainenkaan ei olisi vielä liian iso. Jos tulee joskus tarvetta niin ehkä käyttöveden esilämmityksen saisi lämmönvaihtimellakin tehtyä.
" Nyt kun noi isot piirit sulki, niin käynti oli luokkaa 5-10min ilmeisesti paluuvesi nousee yli pyynnön, niin lämmitys katkeaa."
Asteminuutteja suurentamalla käyntiaika pitenisi edes vähän. Paljonko on paluu ja meno lämpötilan erotus? Siitä tietää että kiertääköhän vesi vielä riittävän nopeasti? Varmaankin kiertää vähän hitaampaa ja silloin menolämpötilakin nousee aika "rajusti". Ja siksi käy vain sen 5-10min.
Arvioisin että täällä käy sen 35-45min vaikka kaikki patterit on kiinni ja pelkkä hyvin pieni lattialämmitys vessassa/pesuhuoneessa. Neliöitä varmaan 4-5.
-
Kaksiputkikytkennällä ei isokaan puskuri auta yhtään mitään, koska virtaus ei parane lainkaan.
Juuri huomasin saman asian. Kolmella putkella lienee parempi.
Paluun ja menon erotus oli pienemmällä piirillä 9,8'C (normaalisti isommalla piirillä 7'C), eli ilmeisesti vesi ei ole kiertänyt tarpeeksi nopeasti, tosin kiertovesipumppu automatiikalla, joten luulisi sen pyörivän täysiä.
Jos tuota yrittää vielä ilman puskuria pärjätä, niin laittaako testiksi kiertovesipumpun 100% ja hiukan asteminuutteja lisää? Vai antaako pumpun olla auto-asennossa?
-
Täällä on tekemäni laskuri millä hiukan yrittää arpoa puskurivaraajan kokoa... 100l pyttyä en laittas itte mihinkään...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934)
-
Kyllä se vesi taitaa kohtuu hyvin kiertää kun erotus on 9.8C. Olikohan ohjekirjassa että toimii välillä 5-10C. Pumppu saattaa automaatillakin pyöriä täysillä mutta voi sen myös 100% laittaa.
Itse voisin laittaa asteminuuteiksi vaikka -300. Min ja max lämpötilat tulisi olla kokonaan pois käytöstä.
-
Täällä on tekemäni laskuri millä hiukan yrittää arpoa puskurivaraajan kokoa... 100l pyttyä en laittas itte mihinkään...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934)
Joo, noin 85l on kaikkien piirien tilavuus. Märät tilat noin 20l. 200l puskuri näytti järkevämmältä, mutta 100l ei kyllä paljoa auta.
Kyllä se vesi taitaa kohtuu hyvin kiertää kun erotus on 9.8C. Olikohan ohjekirjassa että toimii välillä 5-10C. Pumppu saattaa automaatillakin pyöriä täysillä mutta voi sen myös 100% laittaa.
Itse voisin laittaa asteminuuteiksi vaikka -300. Min ja max lämpötilat tulisi olla kokonaan pois käytöstä.
Asteminuutit nyt 190. Minimilämpötilaksi olen noiden märkätilojen vuoksi laittanut muistaakseni 26-27'C. Maksimi on Niben oletus, taitaa olla 35'C tai 40'C se varmaan lämmityksen katkaiseekin.
-
Asteminuutit on nytkin aika hyvät.
Minimi ja maksimi lämpötilan erotus tulisi saada mahdollisimman suureksi. Nyt siinä saattaa olla se 35-27C eli 8 astetta vain. Kun kompura käynnistyy niin nousee lämpö heti sen 9.8C verran eli kompura pitäisi käydä silloin vain 60 sekunttia :)
Ulkolämpötila ei taida ohjaukseen oikein vaikuttaa. Min ja max lukemia pitäisi vähän korjata, ihan sopivia en vaan osaa sanoa. Min vaikka 23C ja max 40-45C tai mikä on isoin mitä lattiaan voi laittaa. Eli lattian lämpötila vaihtelisi jonkun verran jos min ja max arvoilla koittaa muutella.
-
Asteminuutit on nytkin aika hyvät.
Minimi ja maksimi lämpötilan erotus tulisi saada mahdollisimman suureksi. Nyt siinä saattaa olla se 35-27C eli 8 astetta vain. Kun kompura käynnistyy niin nousee lämpö heti sen 9.8C verran eli kompura pitäisi käydä silloin vain 60 sekunttia :)
Ulkolämpötila ei taida ohjaukseen oikein vaikuttaa. Min ja max lukemia pitäisi vähän korjata, ihan sopivia en vaan osaa sanoa. Min vaikka 23C ja max 40-45C tai mikä on isoin mitä lattiaan voi laittaa. Eli lattian lämpötila vaihtelisi jonkun verran jos min ja max arvoilla koittaa muutella.
Pitää lyödä muut piirit kiinni ja testata tuota minimi- ja maksimieroa kasvatusta.
Liitteessä viime yöltä yksi lyhyt käynti. Mikä tuossa ehto täyttyy, että tuo lämmitys katkeaa, en nyt sitä tajua...
-
En kännykällä saa logia tutkittua jos siitä selviäisi.
Täällä taisin laittaa lämpökäyrän niin ylös että toimii asteminuuteilla, mutta ei ole kovin hyvä kun yöllä on kylmempi ja puskuri menee silloin kuumemmaksi. Lämmitti siis vain yöllä ja päivällä riittää puskurivaraajan lämpö.
Täytyisi siis laittaa joku sopiva min lämpötila että ohjausta ei tarvitsisi pitää ulkolämpötilan mukaan. Ehkä joku min 21 C voisi jollain lailla riittää kun laatta varaantuu kumminkin vähän sillä kuumemmalla vedellä. Kävin katsomassa että täällä on kellarin lämpötila 17 astetta ja pumppu on siellä. Siksi tuo 21 astetta voisi täällä riittää. Uudemmassa talossa se min lämpötila pitää varmaan olla isompi että pumpun saa edes käyntiin.
Arvelisin että pumppu sammuu kun: lattialämmitys paluu + 9.8C = 40 astetta. Eli paluu 31C ja meno 41C niin pumppu menee stoppiin.
-
Nostin maksimirajaa 40->45 ja minimiä 27->26 ja lisäksi kiertovesipumppu täysille. Pumppu kävi noin 5min pelkästään märkätiloille... Menovesi taisi olla 37'C ja paluu 27,2'C asteminuutit jotain -160.
Oliko Nibessä, että jos paluu ylittää 1'C pyynnin niin tulee stoppi?
Mitenköhän tuota yrittäisi säätää?
-Oliko virhe laittaa pumppu 100%? Mitään ei ehkä sitoutunut laattaan?
-Yrittääkö -190:stä lisätä minuutteja?
-
Asteminuutit näyttää käynnistävän koneen ja jos max meno on jotain 37C niin se pysäyttää.
Asteminuutit ei ehdi tuossa 5 minuutin pörähdyksessä muuttumaan juuri mihinkään.
Loggauksesi on 2 min välein, ottaisin 1 min välein tai tällaisessa erikoistilanteessa vaikka 30sek, niin näkee mitä koneessa tapahtuu.
Jos haluat hiukan nostaa käyntijakson pituutta ja säilyttää mukavuuden, niin astetta kerrallaan minimiä alas ja maximia 2-3C kerrallaan ylös.
Asteminuutit laittaisin het tuplaksi.
En oikein ymmärrä kommenttia ettei tilavuuden lisääminen piirissä auta kaksiputkikytkennällä.
20 litraa on totaalisen pieni määrä, kun suositus on 20l/kW, eli tähän kohteeseen lienee 100l alarajalla kesäajan mukavuuslämpöjen vuoksi.
-
Oliko Nibessä, että jos paluu ylittää 1'C pyynnin niin tulee stoppi?
-Oliko virhe laittaa pumppu 100%? Mitään ei ehkä sitoutunut laattaan?
-Yrittääkö -190:stä lisätä minuutteja?
Muistaakseni, jos meno ylittää pyynnin 10C niin kone pysähtyy ja asteminuutit nollautuu.
Asetus löytyy koneesta.
Jos paluu ylittää 57C niin kompressori sammuu myös (suojaus).
Nyt koneen pysäyttää menon lämpötila, niin oi olla että reipas kierto pidentää käyntijaksoa.
Asteminuutteihin jo ehdotinkin aiemmassa viestissä....
-
Valikko 5.1.3 -maks. poikkeamamenolämp.
maks. ero kompr.
Säätöalue: 1 – 25 °C
Tehdasasetus: 10 °C
maks. ero lisäläm.
Säätöalue: 1 – 24 °C
Tehdasasetus: 7 °C
Tässä asetetaan suurin sallittu ero lasketun ja todellisen menojohdon lämpötilan välillä kompressori- ja lisäyskäytössä.
maks. ero kompr.
Jos todellinen menolämpötila poikkeaa asetusarvosta, lämpöpumppu pakotetaan pysähtymään riippumatta asteminuuttiluvusta.
Jos todellinen menolämpötila ylittää lasketun menolämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuuttilukemaksi 0. Jos tarvitaan vain lämmitystä, lämpöpumpunkompressori pysähtyy.
-
Muistaakseni, jos meno ylittää pyynnin 10C niin kone pysähtyy ja asteminuutit nollautuu.
Asetus löytyy koneesta.
Jos paluu ylittää 57C niin kompressori sammuu myös (suojaus).
Nyt koneen pysäyttää menon lämpötila, niin oi olla että reipas kierto pidentää käyntijaksoa.
Asteminuutteihin jo ehdotinkin aiemmassa viestissä....
Joo, tapauksessani meno tosiaan ylitti pyynnin 10C, joten siksi sammuminen. Nostin asteminuutteja ylöspäin ja samoin tuota poikkeamaa. Pitää seurata mitä vaikutuksia näillä on. Kiertovesipumpun muutin takaisin auto-asentoon ja minimilämpötilaa laskin vielä hieman.
-
Epäilen ettei näillä toimilla saa asiallista lopputulosta, vaan pitänee harkita jonkin kokoista puskurivaraajaa.
Jo 100 litraakin viisinkertaistaa tilavuuden ja käsittääkseni tuo on suoraan verrannollinen myös käyttöjakson pituuteen.
Minkä mittaisia käyttöjaksot ovat olleet talviaikaan?
-
Epäilen ettei näillä toimilla saa asiallista lopputulosta, vaan pitänee harkita jonkin kokoista puskurivaraajaa.
Jo 100 litraakin viisinkertaistaa tilavuuden ja käsittääkseni tuo on suoraan verrannollinen myös käyttöjakson pituuteen.
Minkä mittaisia käyttöjaksot ovat olleet talviaikaan?
Talvisaikaan kesmimääräinen käyntiaika on ollut noin 35-40min, tosin käyrää saisi hieman laskea seuraavaksi talveksi ja parin huoneen kierto avata täysin.
Joku 200l varaaja voisi mennä, mutta lähinnä halkaisija tulee ongelmaksi. Pitäisi pumpun viereinen tila vielä mitata, mutta muistaakseni 500mm alkaa olla aika maksimi. Korkeutta saa olla noin 1800mm.
Onko puskurisuosituksia? Vieressä olisi väliseinän takana kyllä sauna, jos lauteiden alle saisi jonkin varaaja survottua.
Jos puskurin laittaa, niin kolmiputkinen ilmeisesti olisi parempi vaihtoehto. Tällöin ei ulkoista menovesianturia ilmeisesti tarvita...? Mitenkäs kytkennät, onko tosiaan niin että menovesi tankin ylös ja sieltä myös lähtö ja t-haara on alhaalla? :-\
En tiedä sitten olisiko tuon 200l kanssa järkevää shunttailla? Eli tankissa märkien vaatima 2 astetta lämpöisempi vesi ja siitä shunttaillaan. Vaatinee jo taaloja jonkin verran, neliputkikytkennän, pumpun... Olisi vaan nuo märät tilat omalla tukilla.
-
Asiallisen mittaiset jaksot.
Miten nyt shuttailet ?
Eikö mene samoilla menettelyillä, vai haluatko parantaa ?
Uusi shuntattu piiri on n. 1k€.
Kytkentöjen paremmuudesta muut tietää enemmän.
Mulla käytännössä kaksiputkikytkentä, ylhäältä lämmin sisään ja alhaalta ulkoisella pumpulla pattereille.
Kun kone tekee käyttövettä, niin ulkoinen kierrättää vettä pattereissa.
-
Hieman huonosti avasin tilannetta edellisessä viestissä.
Nyt ei ole mitään shunttausta vaan isolle tukille menee t-haarasta samat menovedet kuin märkätiloihin.
En sitten tiedä, olisiko tuon jo nyt saanut järkevästi shuntattua ilman että käynnit kärsii? Jos puskurilla kasvattaa vaan sitten vesitilavuutta, kyllä siitä kesän lisäksi talvellakin varmasti olisi jotain hyötyä.
-
Siihen poikkeamaksi voisi laittaa vaikka 20-25C niin lämmitys ei siihen enää pysähtyisi.
26->45 astetta pitäisi lämmitys pysyä jo vähän pitemmän aikaa päällä. Ehkä laattakin ehtii vähän ottamaan lämpöä vastaan jos saa lämmityksen läpi asti. Jos lattia tai lattialämmitysputket ei kärsi niin 50C maksimi. Tuo 50C on vain hetkellinen ja sitten tippuu siihen 40C kun lämmitys päättyy.
Halvin ja varaankin ihan toimiva voisi olla se 200l puskuri. Muistaakseni jäsen xargolla on 400l puskuri ja termostaatit käytössä huoneissa sekä kosteat tilat ilman termostaattia. Taisi olla kaksiputkikytkentä vain. 200l voisi jo riittää. Isompi pitentäisi sitten käyntiaikaa vielä lisää.
" Jos puskurin laittaa, niin kolmiputkinen ilmeisesti olisi parempi vaihtoehto. Tällöin ei ulkoista menovesianturia ilmeisesti tarvita...?"
Ei se anturi ole pakollinen kummallakaan kytkennällä. Mutta saattaa olla hyötyä laittaa oli kytkentä sitten millainen vaan. Jos anturia ei ole niin kone sammuksissa menoanturi mittaa paluulämpöä. Anturi myös mittaa todellisen menolämpötilan puskurin jälkeen ja sillä on vähän merkitystä käynnistysajankohtaan ja sammutukseen myös.
-
Jep, nostin tuon poikkeaman eilen 20C. Nyt oli yöllä kone kerran käynyt, käyntiaika noin 15-20min, joten siedettävällä tasolla nyt. Toki ei se laatta enää niin lämmin ollutkaan :)
-
Ei hyvä jos mukavuus vähenee, tulee pian "sanomista" ;)
UKV 200 halkaisija on 65cm ja UKV 100 45cm.
Sanoisin tässä tapauksessa, että parempi pienempikin puskuri kun ei puskuria lainkaan.
-
Kyllä se puskuri olisi hyvä, pitää odottaa mitä valtuutettu asentaja sanoo hinnoista.
OSO ACCU 50R 300l olisi mitoiltaan 580mm ja 1600mm.
-
Kuinka isot tilat sinulla on nyt mukavuuslämmityksessä?
Linkin viestissä "kollegalla" mukavuuslämpeää n. 20-25neliöö...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.msg78798#msg78798
.... ja kone käy ilman puskurivaraajaa varsin normaalit 35min.
Sulla ainakin ekassa lokissa "ampui" lämmöt heti taivaisiin.
Sillä vaan, ettei tässä olis jotain muuta... termostaatteja... suljettuja piirejä ... jne
-
Tuo on kyllä hyvä tarkastaa!
Käsisäädöillä on kaikki "kesätilat" ja auki pitäisi olla kaikki venttiilit. Eli setappi on, että pienessä tukissa on S,PH ja KHH ja isossa tukissa siirtolinjapäässä on auki TK ja WC kesän ajan. Kaikki nämä ovat yhteensä 27,5m2, laattaa noin 100mm ja putki on 16mm, 2mm seinämällä. Noissa on kuvaa tulkitessani noin 200m putkea.
Eniten mietityttää, onko pienen jakotukin S,PH,KHH linjasäätö ok... Nimittäin, kun kiertovesipumppua ajoin 100% ja isolta tukilta olivat vain auki nuo TK ja WC eli jotain käsisäätöisiä OH linjoja laitoin kiinni, niin virtauskohina ääni nousi melkoisesti. Vai olisiko pieneen linjaan voinut jäädä jotenkin ilmaa, mikä ei lähde liikkeelle...? 1bar on ollut paineen, pari kertaa lisäsin talvella, kun oli tippunut jotain 0,8 bar luokkaan. Uudisrakennus kyseessä ja viime talvi oli ensimmäinen talvi.
Mitenköhän tuota itse todentaisi vielä, ennen kuin hätyyttää lattialämmityksen asentajaa?
-
Esim. käsin kokeilemalla onko oikeat linjat lämpimiä kun kone käy.
IR mittarilla saa "insinöörimäisempää" tulosta = tarkempaa ja uskottavampaa ;).
Siinä on hyvä käyttää mitattavan kohteen päällä esim mustaa eristysnauhaa, koska eri materiaalit "heijastavat" lämmön ulos eri tavalla.
Erkka tuo "saman pinnan" mittauskohteisiin.
-
Kuinka isot tilat sinulla on nyt mukavuuslämmityksessä?
Sulla ainakin ekassa lokissa "ampui" lämmöt heti taivaisiin.
Epäilen että on merkitystä myös onko lattialämmitys toteutettu 20 vai 16mm putkella. 16mm putkella käy helpommin niin että suljettujen piirien kanssa muutamien tilojen lämmityksellä ei saavuteta riittävää virtausta lauhduttimelle ja lämmöt menolämmmöt raketoi sen takia. 20mm putkella taas saattaa käydä niin ettei lämpö ehdi sitoutumaan mihinkään ja myös paluulämmöt alkavat kohoamaan todella nopeasti.
Tuossa aiheeseen liittyvää keskustelua aloittajalle:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5690.msg68372#msg68372
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5690.msg68374#msg68374
Yhden tapauksen tiedän missä "varattiin" pesuhuoneen lattiaa sekä 100l puskuria ja sitten shuntattiin muihin piireihin puskurista vesi. Tuossatapauksessa käyntiajoista ei meinannut saada mitenkään järkeviä ilman todella kovia menovesien lämpöjä. 100l varaajan lämpösisältö on vain todella onnettoman pieni. 3-, tai neliputkikytkennällä se kylläkin hoitaa sen tehtävän että lauhduttimelle saadaan aina tarpeeksi suuri virtaus, oli piirejä sitten auki yksi tai kymmenen.
-
Arvelen, että itsellä vesi yrittää mennä isolle tukille, missä vain yksi piiri auki. Eli pienen jakotukin säätölinjaa pitäisi hiukan aukaista, että vesi ohjautuisi sinne ja virtaus paranisi.
-
Yhden tapauksen tiedän missä "varattiin" pesuhuoneen lattiaa sekä 100l puskuria ja sitten shuntattiin muihin piireihin puskurista vesi. Tuossatapauksessa käyntiajoista ei meinannut saada mitenkään järkeviä ilman todella kovia menovesien lämpöjä. 100l varaajan lämpösisältö on vain todella onnettoman pieni. 3-, tai neliputkikytkennällä se kylläkin hoitaa sen tehtävän että lauhduttimelle saadaan aina tarpeeksi suuri virtaus, oli piirejä sitten auki yksi tai kymmenen.
Meillä on patterilämmityksessä tuollainen neliputkikytkentä (ks. linkin esitteen sivu 22). Mahtaako siitä olla lattialämmityksessä vastaavaa hyötyä?
http://www.nibe.fi/nibedocuments/15216/611182-8.pdf (http://www.nibe.fi/nibedocuments/15216/611182-8.pdf)
-
Miten tuossa kolmiputkijärjestelmässä varmistetaan, että puskurin koko kapasiteetti saadaan käytettyä hyödyksi, ja ettei lämmitetä pääosin pelkkää puskuria?
-
Miten tuossa kolmiputkijärjestelmässä varmistetaan, että puskurin koko kapasiteetti saadaan käytettyä hyödyksi, ja ettei lämmitetä pääosin pelkkää puskuria?
Hyvä kysymys, odotan myös mielenkiinnolla virtauksesta paremmin ymmärtävien vastausta.
Tällä 100l puskuri kaksiputkikytkennällä antaa noin 10 minuuttia lisää käyntiaikaa 10kW koneella.
-
Sellaiset 20-25 min oli käynti uusilla asetuksilla, joten käynnin puolesta ok. Toki nyt pitäisi vielä säätää, että mukavuus lisääntyisi.
-
Nyt minimi 22'C, vähintään tuonne 25-26'C se pitäisi varmaan nostaa.
Maksimi on 45'C ja erotus 25'C.
Asteminuutit 300.
Pitää testata nostaa alaraja tuonne 25-26'C kun kelit vähän viilenee.
-
Taisi se min mennä sitten vähän turhan alas. Meneeköjän maalämpöpumpun käynnistys nyt niin että meno on 21C 300 minuutin ajan? Ei tosiaan lämpöä enää ole.
Min tosiaan ylemmäksi ja max varmaan ylemmäksi myös että sama käyntiaika pysyisi vielä.
"Miten tuossa kolmiputkijärjestelmässä varmistetaan, että puskurin koko kapasiteetti saadaan käytettyä hyödyksi, ja ettei lämmitetä pääosin pelkkää puskuria?"
Taitaa mennä osittain pelkän puskurin lämmittämiseksi? Maalämpöpumpun delta 7C. Jos kosteat tilat on pelkästään niin oli se 9.8C. Eli maalämpöpumppu ehtii lämmittämään puskuria enemmän kuin mitä lämpöä menee lattiaan. Jos on kolmella putkella noin kytketty niin ei taida hyödyttää ainakaan 100l puskuri. Isommassa puskurissa alkaisi vesitilavuudesta olla paremmin hyötyä.
100l puskuri kahdella putkella pakottaisi kaiken veden "hyötykäyttöön".
-
Selvisikö putkistoista jotain ?
Sulla "kulkee" lämpöpulssi lattiassa.
-
Nyt minimi 22'C, vähintään tuonne 25-26'C se pitäisi varmaan nostaa.
Maksimi on 45'C ja erotus 25'C.
Asteminuutit 300.
Pitää testata nostaa alaraja tuonne 25-26'C kun kelit vähän viilenee.
Eikös tilanne ole nyt hiukan nurinkurinen ... mukavuutta pitäisi olla ja lämmityssysteemi ei sitä nyt tuota ja kuitenkin se käy silloin tällöin "liian lyhyitä" jaksoja >:(
Asteminuutteja voi kasvattaa, mutta kasvata samalla myös lisäyksen rajaa, jottei mene vahingossa vastuksille.
Samoin maximia putkien mahdollistamaan lämpötilaan asti.
-
Joo, onhan se nurinkurinen. Tilanne lienee käyntiaika vs. mukavuus taistelu nyt. Eli kyllä se taitaa varaajaa huutaa, en ole siitäkään tosin saanut hintoja.
Asentaja tulee käymään varmaan ensi viikolla, katsotaan pienen tukin säätö.
-
Selvisikö putkistoista jotain ?
Sulla "kulkee" lämpöpulssi lattiassa.
Mistähän tuollainen voisi johtua?
Voisiko olla termostaatteja jossain?
-
Selvisikö putkistoista jotain ?
Sulla "kulkee" lämpöpulssi lattiassa.
Mistähän tuollainen voisi johtua?
Voisiko olla termostaatteja jossain?
Tarpeeksi kauan kun toistetaan, niin alkaa leikkaamaan :D
Pulssi tulee varmasti siitä, että konvektori päällä-->ilmavirta saavuttaa olohuoneen termostaatin ja tästä seilailu. Laitoin OH:n pyynnin nyt pienemmälle.
Tuosta tukkien tasapainosta vielä. Kun talvella on piirit ollut enemmän tai vähemmän kaikki auki isossa tukissa, niin virtausvastus on ymmärtääkseni tällöin pienempi. Myös tuolloin tuntuu, että ison tukin laattalattia on lämpöisempi kuin pienen tukin takana olevat märkätilat. No ensi viikolla selviää onko ollut säätö oikeassa asennossa vai ei, varmaan kuitenkin aukaistaan piennen tukin säätöä hieman.
-
Pulssi on suunnilleen lämmitysjakson mittainen.
-
Joo, se ilmeisesti sattuu vaan vaeltamaan tuolla taajuudella...?
Kuvasta näkee kun klo. 8 jälkeen suljin OH termarin.
-
Miten tuossa kolmiputkijärjestelmässä varmistetaan, että puskurin koko kapasiteetti saadaan käytettyä hyödyksi, ja ettei lämmitetä pääosin pelkkää puskuria?
Epäilisin että mlp ja lattioiden virtausten suhde ratkaisee kuinka lattia latautuu puskurivaraajan kanssa...
(http://i.imgur.com/2X9F673.jpg)
Jos virtaus mlp-puskuri on paljon suurempi kuin lattian virtaus niin tällöin ladataan pääasiassa puskuria. Ja taas jos lattian virtaus on suurempi kuin mlp-puskuri niin epäilisin että tällöin myös lattia osallistuisi varaamiseen paremmin....
-
Mulla on muuten samanlainen kytkentä, mutta nuo piirit on tuossa pumpun ja varaajan välissä ja molemmat piirit syötetään omalla kiertovesi pumpulla.
-
No joo, pienen tukin linjasäätö on asetuksella 2 (10 maksimi). Sitä pitää nyt iltapäivällä aukaista.
Tuli vaan mieleen, että tuo säätö 2 johtunee osittain siitä, että erillishunttaus on ollut suositeltua. Kuinka moni pelkän lattialämmitysjärjestelmän omaava on laittanut shunttausta? Eikö se toisaalta ole vähän myrkkyä, jos ei ole puskuria ja ison piirin shuntti menee kiinni?
-
Säädön jälkeen varmaan kiertää paremmin ja suhinat loppuu tukista.
Itse en yhtään lattialämmitys jutuista tiedä. Mutta saattaisin laittaa pienen tukin täysille ja isoa tukkia tarvittaessa vähän pienemmälle. Ison tukin lattioilla voisi olla tarvittaessa termostaatit käytössä jos lämpötila on liian iso.
"En tiedä sitten olisiko tuon 200l kanssa järkevää shunttailla? Eli tankissa märkien vaatima 2 astetta lämpöisempi vesi ja siitä shunttaillaan. Vaatinee jo taaloja jonkin verran, neliputkikytkennän, pumpun... Olisi vaan nuo märät tilat omalla tukilla."
Eli ison tukin säätö olisi pienemmällä ja termostaatit niin märkätilat saisi ehkä pari astetta lämpöisemmiksi. Mielellään ei termostaatteja jos linjasäädöllä saisi tuon lämpötilaeron aikaiseksi ja hienosäätö termostaateilla ison tukin lattioissa.
Varmaan löytyy joltain paremmin tietoa miten kannattaisi säädellä.
Taitaa olla hyvin harvinaista shunttaus lattialämmityksen kanssa. Ainakin jos maalämpö löytyy.
-
No niin linjasäätö laitettu 2->6. Koitin myös 8:lla, mitä suunittelija antoi säädöksi. Ainakin kohina pieneni, pariin käyntiin ei merkittäviä muutoksia, Delta tosin asettui noin 8K.
Sitä nyt en sitten tiedä, miten virtauksille käy kun syksyllä aukaisee isomman tukin piirejä...?
-
No kelit kun ovat viilentyneet ja yhden piirin aukaisin puolittain, niin pumppu käy vuorokauden aikana 3x30min pyrähdystä.
Jäi toistaiseksi puskurivaraaja mietintään...
-
Puskurivaraajan mitoituksesta:
(http://i.imgur.com/a4yyPa0.png)
Ja varaajan mitoituksesta:
(http://i.imgur.com/PiMQ7ok.png)
-
Vieläkin tässä haaveilen puskurivaraajasta, 100-300l pöntöstä. 300l olisi ehkä turhankin suuri.
Kesäkaudella ei tarvitsisi meniveden poikkeamaa nostella ja saisi ajaa normaalilla integraalilla. Talvella taas menoveden lämpötilaa saisi vakaammaksi.
Kolmi-neliputkikytkentä tulisi kysymykseen, yksi pumppu pitäisi varmaan myös hankkia lisää.
En tiedä onko järkeä vai ei. Mielessä molempia ajatuksia.