Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: jaleikas - 18.01.15 - klo:17:41
-
Tervehdys kaikille,
Olemme pohtimassa v. 44 rakennettuun ja 2000-luvulla peruskorjattuun puutaloon maalämpöä, ja olemme vasta pohdinnan alkuvaiheissa (ja samalla oman perehtymiseni osalta varsin samanlaisessa tilanteessa). Mitoituksia en ole vielä pohtinut, koska lähestyn asiaa ensin sen kannalta, että onko tässä ylipäänsä jotain toiveita onnistua teknisesti.
Tällä hetkellä olen ihmettelemässä pumpun sijoituspaikkaa: nykyinen lämminvesivaraaja (300l) on omassa pienessä huoneessaan alakerrassa, ja tietysti periaatteessa pumpun+vataajan voisi laittaa sen tilalle. En vain ole ihan varma, että onko tuo hyvä paikka sijoittaa maalämpöpumppua.
Pääongelmia tuossa ratkaisussa olisivat kaiketi a) melutaso, ja b) tilan koko. Huone kun ei ole mitenkään äänieristetty, ja tilan mitat ovat: leveys 100cm, syvyys 94cm, korkeys 220cm. No, tuo kokoasia tietysti ratkeaa helposti, mutta melutasosta kuulee monenlaisia mielipiteitä.
N. 25m päässä päärakennuksesta olisi toisaalta uusi ulkorakennus, jossa on lämmintä varastotilaa, mihin pumppu sopisi tilojen puolesta mainiosti. Ja varmaan auttaisi hukkalämmöllä vähän lämmittämäänkin tuota tilaa.
Nähdäkseni meillä olisi kaksi vaihtoehtoa:
- 180l invertteripumppu(?) nykyisen lämminvesivaraajan tilalle päärakennukseen
- Hyvänä puolena varmaankin lähinnä se, että homma olisi yksinkertaisempi kuin vaihtoehto 2
- Huolestuttaa tosiaan vain tuo meluasia (mahtuminenhan on helppo selvittää)
- Maalämpöpumppu ulkorakennukseen
- Hyvänä puolena tosiaan tuo tila/melu-ongelmien poistuminen
- Miten tämä käytännössä rakennetaan? Tietysti kustannuksia lisää se, että pitäisi kierrättää vesi jatkossa piharakennuksen kautta, mutta pitäisikö tällöin varaajan olla erillään pumpusta asuinrakennuksessa - ymmärtääkseni piharakennuksessa ei koko varaajaa tarvittaisi. Etäisyyskin toki arveluttaa lämmönhukan vuoksi.
Oikeastaan tässä vaiheessa kiinnostaisi
- Millaisia ratkaisuja näistä oikeasti syntyisi?
- Foorumilaisten kokemukset noista ratkaisuista - hyvät ja huonot puolet
- Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, jos mennään vaihtoehdolla 1 tai 2.
Toisaalta, missä mennään nykyään noiden pumppujen melutasoissa? Lukuja näkyy sivuilla mm. 38dB, 40-43dB, mutta aiheuttavatko nuo esimerkiksi värinää runkoon tms., joka ei mainospuheesta käy heti ilmi?
Tässä vaiheessa ei tarvitse arvioida onko jokin ratkaisu taloudellisesti kannattavaa vai ei - eri ratkaisuille saadaan kustannusarviot, kunhan muutkin yksityiskohdat ovat selvillä.
Kiitokset avusta kaikille mahdollisille vastaajille!
P.S., pahoittelut jos aihe on koluttu jo läpi aiemmin, koitin haeskella vanhempia postauksia, mutta näkemys niistä jäi vähän hajanaiseksi.
-
Taloon se maalämpöpumppu olisi fiksumpi sijoittaa jos vaan mitenkään järkevästi onnistuu.
"180l invertteripumppu(?) nykyisen lämminvesivaraajan tilalle päärakennukseen" Tuo veisi vähiten tilaa. En tiedä mahtuisiko myös tavallinen maalämpöpumppu ja 100l puskurivaraaja. Taitaa olla että ei mahdu. Onko siinä vesivaraajahuoneen seinien takana yhtään tilaa vaikka puskurivaraajalle?
Maalämpöpumpusta ei juurikaan tule ylimääräistä hukkalämpöä.
Jos maalämpöpumppu on ulkorakennuksessa niin se käyttövesivaraajakin saisi olla siellä. Ulkorakennukseen sopisi tarvittaessa paljon isommat säiliöt.
Onko talossa puu vai betonirunko tai tarkemmin lattia?
Täällä pumppu on kellarissa ja pientä värinää voi siirtyä betonirakenteiden kautta. Ei ole yritetty millään lailla vaimentaakaan, voi kuulua putkista mutta en ole selvittänyt. Kellari on ympäriinsä betonia. Lisäksi pumppu on jo aika vanhaa mallia.
-
Taloon se maalämpöpumppu olisi fiksumpi sijoittaa jos vaan mitenkään järkevästi onnistuu.
"180l invertteripumppu(?) nykyisen lämminvesivaraajan tilalle päärakennukseen" Tuo veisi vähiten tilaa. En tiedä mahtuisiko myös tavallinen maalämpöpumppu ja 100l puskurivaraaja. Taitaa olla että ei mahdu. Onko siinä vesivaraajahuoneen seinien takana yhtään tilaa vaikka puskurivaraajalle?
Maalämpöpumpusta ei juurikaan tule ylimääräistä hukkalämpöä.
Jos maalämpöpumppu on ulkorakennuksessa niin se käyttövesivaraajakin saisi olla siellä. Ulkorakennukseen sopisi tarvittaessa paljon isommat säiliöt.
Onko talossa puu vai betonirunko tai tarkemmin lattia?
Täällä pumppu on kellarissa ja pientä värinää voi siirtyä betonirakenteiden kautta. Ei ole yritetty millään lailla vaimentaakaan, voi kuulua putkista mutta en ole selvittänyt. Kellari on ympäriinsä betonia. Lisäksi pumppu on jo aika vanhaa mallia.
Kiitokset kommenteista!
Tuo nykyinen vesivaraajan "koppero" on sijoitettu siten, ettei sen takana ole yhtään tilaa; eli tuonne se pitäisi saada sellaisenaan ährättyä. Inverteripumppua ajattelin juuri sen vuoksi, että ei tarvitsisi niin isoa säiliötä, kun se pystyisi lämmittämään "koko ajan". Nythän tuo vesivaraaja lämmittää yöllä vastuksilla ihan normaaliin tapaan.
Talossa on puurunko, ml. lattiat. Sikäli juuri mietityttää, että alkaako täällä nurkat natisemaan, kun pumppu toimii. Mutta varmaan uudemmat ovat hiljaisempia kuin vanhat.
-
Talossa on puurunko, ml. lattiat. Sikäli juuri mietityttää, että alkaako täällä nurkat natisemaan, kun pumppu toimii. Mutta varmaan uudemmat ovat hiljaisempia kuin vanhat.
Sun pitää mennä kuuntelemaan jotain referenssiä jossa Nibe f1255 jyskyttää, itse olen sitä mieltä että ei ole metelistä ongelmia jos kerran oma koppi (ja eristystä saa lisättyä)...en kyllä itse ole kuullut ääntä, pelkästään mutu pohjalta...
-
Ei pitäisi alkaa nurkat natisemaan. Betoni voi johtaa sitä matalaa ääntä mutta saa senkin vaimennettua.
Samaa mieltä että kannattaa koekuunnella.
Täällä on myös putket kiinni betonisessa seinässä ja katossa. Mahtaa saada myös joustavia putkikiinnityksia.
-
Miten tuo lämmitys on tarkoitus jakaa ympäri taloa? Tuohon tilaan ei mahdu muuta, kuin Se pumppu. Jos tarvitset vielä lisävaraajaa, niin sen voi sijoittaa 6:een eri suuntaan tuosta tilasta muutaman metrin säteellä.
-
Ongelmanahan on että lisävarajaa ei käytännössä mahdu, eli tuo ilmoittamani tila on käytännössä se tila mikä talon sisällä on käytettävissä. Naftilta se minustakin tuntuu, ja siksi pohdin tuota piharakennustakin.
Onko siis niin, että yhdistelmää pumppu+varaaja (niitähän näkyy olevan integroituinakin yhteen) ei saa tuonne menemään? Eräs tuttavani puhui mahdollisuudesta käyttää tuossa tapauksessa invertterimallia jolloin ei tarvitsisi ainakaan niin isoa varaajaa kuin nyt on. Vai ymmärsinkö kokonaan väärin pumppujen kokoluokan, eli mikään pumppu+varaajayhdistelmä ei tule tuonne mahtumaan?
Patterilämmitys on tässä tapauksessa ainoa keino jakaa lämpö taloon, eli lattialämmitys ei tule kyseeseen (jos sitä siis kysyit).
Ja joo, kuten huomaatte, puhutte nyt aloittelijan kanssa :-)
-
Onko siis niin, että yhdistelmää pumppu+varaaja (niitähän näkyy olevan integroituinakin yhteen) ei saa tuonne menemään? Eräs tuttavani puhui mahdollisuudesta käyttää tuossa tapauksessa invertterimallia jolloin ei tarvitsisi ainakaan niin isoa varaajaa kuin nyt on. Vai ymmärsinkö kokonaan väärin pumppujen kokoluokan, eli mikään pumppu+varaajayhdistelmä ei tule tuonne mahtumaan?
Ei se että pumppu olisi invertteri käyttövesivaraajan tarvetta poistaisi. Invertterikone saattaa tuottaa maksimissaa 16kW tehon ja se että vesi lämmitetään suihkulämpöiseksi vaatii muistaakseni noin 35kW tehon.
Tuossa erään intergroidun mlp koko
Korkeus: 1800.0 mm
Syvyys: 620.0 mm
Leveys: 600.0 mm
Lisäksi tuo tarvii tilaa kalvopaisunta-astioita yms varten. Epäilen jollei vanhan varaaja ole mammutti kokoinen että mlp ei mahdu tuohon samaan koloon.
-
Kyllä sinne saa sen kaappimallin menemään. Tilahan oli leveys 100cm, syvyys 94cm, korkeys 220cm. Taitaa kaikki varaajalliset kaappimallit mahtua. Mutta jos siis haluat lämmitysvaraajan, tai yleensäkin reilusti lämmintä vettä tarvitset sitten sen asentaa johonkin suuntaan tuosta tilasta. Seiniin voi tehdä reikiä, tai lattiaan ja kattoonkin ja varaaja voi siis sijaita muualla. Runsaan lämpimän veden himoitseminen on viisainta tyydyttää sellaisella puskurivaraajalla, jossa on lämminvesikierukka. Jos katsoo ettei piittaa tolkuttomasta määrästä kuumaa vettä, niin antaa olla. Mulla on 390 L kuumavesivaraaja ja tuolla esilämmityskierukalla sieltä tempaistaankin 1000 L vettä. Laskennallisesti siis tuo 390 L säiliö muuttuu 1000 L säiliöksi. Se tietysti tulee hieman pienentymään tuosta, kun myöhemmin pudotan kaikki lattialämmitystasolle. Nykyisin on kuumimmillaan mennyt 43c° vettä lämmitykseen. Mutta idea siis tuossa selvisi. Mulla tulee muuten loput lattialämmitykset lattialastulevyjen päälle, kun on pakko uusia lattiapinnat joka tapauksessa. Eli vanha uiva parketti pois ja tilalle tulee 22mm raakalaudasta harvaladontana ja siihen väliin lämmönluovutuslevyt. Yhteensä sellaiset 120m² viime piirroksissa asennustarpeet kustantaa 4300 € ilman raakalautoja ja sisältää ohjaukset ja termarit tukit putket liittimet ym tarvittavan. Kaikki ala laitetaan 60x60 kivilaatoilla suoraan tuohon päälle. Meikäläisen tapauksessa olisi kustannukset ollu ihan sama, laitetaanko uudet parketit ja pattereiden uusinta, vai lattialämmitys ja kivilattiat. Itseasiassa en enää tässä elämässä halua nähdä yhtään parketti neliötä omassa huushollissa. Lattialämmityksen pystyy asentamaan nykyisin aika monella tapaa ja moneen paikkaan.
-
Onko siis niin, että yhdistelmää pumppu+varaaja (niitähän näkyy olevan integroituinakin yhteen) ei saa tuonne menemään? Eräs tuttavani puhui mahdollisuudesta käyttää tuossa tapauksessa invertterimallia jolloin ei tarvitsisi ainakaan niin isoa varaajaa kuin nyt on. Vai ymmärsinkö kokonaan väärin pumppujen kokoluokan, eli mikään pumppu+varaajayhdistelmä ei tule tuonne mahtumaan?
Ei se että pumppu olisi invertteri käyttövesivaraajan tarvetta poistaisi. Invertterikone saattaa tuottaa maksimissaa 16kW tehon ja se että vesi lämmitetään suihkulämpöiseksi vaatii muistaakseni noin 35kW tehon.
Tuossa erään intergroidun mlp koko
Korkeus: 1800.0 mm
Syvyys: 620.0 mm
Leveys: 600.0 mm
Lisäksi tuo tarvii tilaa kalvopaisunta-astioita yms varten. Epäilen jollei vanhan varaaja ole mammutti kokoinen että mlp ei mahdu tuohon samaan koloon.
jaleikas varmaankin yrittää puhua puskurista eikä käyttövedestä, eli pyrkii eroon puskurista invertterimallilla...joka toteutuukin ainakin osittain riippuen kovasti siitä lämmönjaon toteutuksesta joka ei kylläkään taida vielä kovin tarkkaan olla tiedossa tästä kohteesta...
-
jaleikas varmaankin yrittää puhua puskurista eikä käyttövedestä, eli pyrkii eroon puskurista invertterimallilla...joka toteutuukin ainakin osittain riippuen kovasti siitä lämmönjaon toteutuksesta joka ei kylläkään taida vielä kovin tarkkaan olla tiedossa tästä kohteesta...
Olet aivan oikeassa. Pikainen selailu teki tepposet. Tälläin krapulassa teksti ruudulta ei välttämättä aina siirry silmästä aivoihin. ;D
-
Saattaa tosiaan tila olla vähän liian pieni. Käyttövesivaraaja mahtuisi olla jotenkin jos se on maalämpöpumpussa.
Täällä katsoin ohjeista että edessä vaaditaan 80 cm tilaa mahdollista huoltoa varten ja oikealla puolella oltava vapaata tilaa mahdollista huoltoa varten. Huone on lisäksi aika matala että niitä tarvittavia ei välttämättä mahdu sovittamaan kunnolla pumpun yläpuolellekaan.
Lämmönkeruu pitäisi myös saada jotain kautta mahtumaan ja miltä suunnalta on lähtö pattereille?
Pitäisi saada joku putkiasentaja katsomaan että onko mitään mahdollisuuksia saada maalämpöpumppua kytkentöineen mahtumaan. Jos mahtuu niin ei ole kyllä yhtään ylimääräistä tilaa.
-
Kyllä sinne saa sen kaappimallin menemään. Tilahan oli leveys 100cm, syvyys 94cm, korkeys 220cm. Taitaa kaikki varaajalliset kaappimallit mahtua. Mutta jos siis haluat lämmitysvaraajan, tai yleensäkin reilusti lämmintä vettä tarvitset sitten sen asentaa johonkin suuntaan tuosta tilasta. Seiniin voi tehdä reikiä, tai lattiaan ja kattoonkin ja varaaja voi siis sijaita muualla. Runsaan lämpimän veden himoitseminen on viisainta tyydyttää sellaisella puskurivaraajalla, jossa on lämminvesikierukka. Jos katsoo ettei piittaa tolkuttomasta määrästä kuumaa vettä, niin antaa olla. Mulla on 390 L kuumavesivaraaja ja tuolla esilämmityskierukalla sieltä tempaistaankin 1000 L vettä. Laskennallisesti siis tuo 390 L säiliö muuttuu 1000 L säiliöksi. Se tietysti tulee hieman pienentymään tuosta, kun myöhemmin pudotan kaikki lattialämmitystasolle. Nykyisin on kuumimmillaan mennyt 43c° vettä lämmitykseen. Mutta idea siis tuossa selvisi. Mulla tulee muuten loput lattialämmitykset lattialastulevyjen päälle, kun on pakko uusia lattiapinnat joka tapauksessa. Eli vanha uiva parketti pois ja tilalle tulee 22mm raakalaudasta harvaladontana ja siihen väliin lämmönluovutuslevyt. Yhteensä sellaiset 120m² viime piirroksissa asennustarpeet kustantaa 4300 € ilman raakalautoja ja sisältää ohjaukset ja termarit tukit putket liittimet ym tarvittavan. Kaikki ala laitetaan 60x60 kivilaatoilla suoraan tuohon päälle. Meikäläisen tapauksessa olisi kustannukset ollu ihan sama, laitetaanko uudet parketit ja pattereiden uusinta, vai lattialämmitys ja kivilattiat. Itseasiassa en enää tässä elämässä halua nähdä yhtään parketti neliötä omassa huushollissa. Lattialämmityksen pystyy asentamaan nykyisin aika monella tapaa ja moneen paikkaan.
Kokemuksesta voin sanoa että parketti ei todellakaan ole hyvä jos halutaan matalia litkun lämpöjä, eristävyys on hyvä.
Toisaalta kun lämmittää sen pari astetta korkeemmilla litkuilla tota parkettii niin ikään kuin automaattisesti khh, sauna ja veskit on sen pari astetta lämpimämmät kuin muut tilat. Lattiat kuivuu suihkun jälkeen nopeasti ja laattalattian epämukava kylmyys ei haittaa niin paljoa.
-
Nuo asennusvarat kyllä taas unohtui lahjakkaasti. Tai mistäs tuon tilan suuntia nyt vielä tietää, josko tulisi suoraan ovea kohti julkisivu. Tuonne talliin asennuksessa vain tulee kaiken maailman kiertovesi järjestelmät ym häviöt enempi esiin.
-
Mulla on jo 3 eri parketin hiontaa takana ja nyt saa kyllä riittää sen puolesta. Rahaa palaa tuohon kunnostamiseenkin ihan tarpeeksi ja puoli vuotta saa aina pölyjä selvitellä. Onhan se uutena aina aivan tajuttoman hienoa pintaa, mutta annas olla, kun tyttären 3 koiraa tulee kylään ja hieman sutii sieltä täältä muutaman vuoden. Ja on nää maton jäljet auringon avustuksella myös yhtä hienoa katteltavaa. Joulukuusen paikasta nyt ei meillä tartte vieraiden edes kysyä. Mutta kohta muuttuu kaikki kerrasta. Saa nähdä, koska voimat palaa ja ruljanssi alkaa. Tässä ei nyt muutama järkevä aste ero enää laivaa saa kääntymään. Yläkertahan tulee muutenkin termostaattiohjattuna kaikki paikat. Alakerran 16m³ saa hoitaa peruslämmön ja nuo kiertovesipumputhan saa laitettua sinne Viessmannin ohjauksen taakse, jolloin se katkaisee niiltä kierron tarvittaessa kokonaan.